Delfoista

ja ennakoinnista

OOO 20.10.2009

Hannu Linturi

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Tulevaisuuden VerkostoAkatemia

Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Demos www.demos.fi

eDelfoi www.edelphi.fi

Delfoi –yhteisö eDelfoi.ning.com

Futures Research Methodology

V2.0

1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games

2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.

3. Delphi 17. Normative Forecasting

4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping

5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)

6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight

7. Structural Analysis 21. Agent Modeling

8. Systems Perspectives 22. SOFI

9. Decision Modeling 23. SOFI Software

10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept

11.Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning

12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis

13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and

14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa

menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään

tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että

mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön

(exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät

ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative).

Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset

mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on

laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset,

joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa

(technology forecasting).

Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.

Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Delphi method

The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

Delphi method

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff )

Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esillevalistuneita ja perusteltuja argumentteja tulevaisuudenmahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisestitietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajatennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia

2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö

3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin

4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely-ja argumentointikierroksia

5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa

6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi

1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys)

2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10. Kolmas kierros (fokusointi)11. Analyysi ja raportointi12. Julkaisu

Variaatioita

• Consensus Delphi (Olaf Helmer)• Technology (quantitative) Delphi• Policy Delphi (Murray Turoff)• Argumentative Delphi (Osmo Kuusi)• Disaggregative Delphi (Petri Tapio)• Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)• TechCast Delphi www.techcast.org• Real Time Delphi (Millennium Project)

• Communicative, Dialogical, Structured, Social, …

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)

• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a

discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,

avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,

mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)

eDelfoi 3.0

eDelfoi 3.0

Possible Development Likelihood by 2030 (%)

National programs for improving collective intelligence

• Some richer as well as lower income countries have (by this year of

2030) made improving collective intelligence a national goal; this

includes improving individual as well as intelligence for their

nations-as-whole.

Likelihood by 2030

The average group answer: 63.6

Respondents: 189

Just in time knowledge and learning

• Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous

computing and education for life-long learning, 'just in time

knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and

learning strategies form the core focus of public educational

systems.

Likelihood by 2030

The average group answer: 72.7

Respondents: 181

Individualized education

• Through tests of various sorts, including simulations, the needs of

individual students are being assessed and curricula and

instructional methods are tailored to individual students. Twenty

years ago this used to be called 'special needs' but now it is

recognized that all students have special needs and those needs are

being largely met in many places in the world.

Likelihood by 2030

The average group answer: 65.0

Respondents: 179

Education and Learning: Possibilities by 2030

Valtavirta ja vaihtoehdot

– metsäsektorin strategiset valinnat

Suomessa

Jakob Donner-Amnell

Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

Sisältö

• Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä

eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?

• Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit

ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?

• Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen

metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta

• Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin

menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin

työhön

• Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52

osallistujaa)

• Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatio-

skenaariot

S1..S4

Metsäsektorin

menestystekijät

ennen, nyt ja

tulevaisuudessa

M1 .. Mn

Delfoi-kysely

(tulevaisuus)

Haastattelut,

selvitykset ym.

(ennen ja nyt)

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen

ennakointi

Analyysi Suomen metsäsektorin

menestystekijöistä

Laaja ja

asiantunteva

joukko ihmisiä

metsäalan sisältä ja

liepeiltä osallistui

aktiivisesti delfoi-

kyselyyn

• Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)

• T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso

• Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist(Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualanverkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)

• Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki(MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),

• Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)

• Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)

• Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)

• Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)

• Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat

panostukset

nostivat Suomen

metsäsektorin

johtavaan asemaan

1980-90-luvuilla

Missä nyt mättää –

purevatko omat

koirat, netti, jenkit

vai kiinalaiset?

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN

• Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja

painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun

lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa

• ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret

koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas

puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen,

kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan

tuki

• Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen

metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja

metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan

• Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista,

USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai

maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin

tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030

mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

18 %

43 %

32 %

7 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

4 = erittäin

epätodennäköistä

3 =

epätodennäköistä

2 = todennäköistä

1 = erittäin

todennäköistä

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään

tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely

12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?

- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole

mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei

varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt

pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan

liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille,

yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta:

Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein

Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Maailman ja

metsäalan tuleva

kehitys: paljon

epävarmuutta ja

yllätystekijöitä

ilmassa

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset

taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn

vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus -

ovat epävarmalla pohjalla

• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista

kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin

noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka),

kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka),

energian/biomassan ja ympäristöasioiden

korostumisesta

• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin

toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan

nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin

”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä

(eristäytyminen)

Maailmanparlamentti

(globaali sopimuksellisuus)

McWorld

(taloudellinen avoimuus)Zapatista

(tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

0 %

5 %

61 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

4 = mahdoton

3 = epätodennäköinen

2 = mahdollinen

1 = todennäköinen

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Näkökulma metsäsektoriin

yhteiskunnallinen

Näkökulma metsäsektoriin

liiketaloudellinen

Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia

Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä

Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä

Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.

Eri

kehityskuluista

löytyy samojakin

tekijöitä

Onko Suomella ja

metsäsektorilla

malttia varautua?

Mihin on syytä jatkossa varautua?

• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa

kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös

metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös

epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa

syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi

muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja

politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän

paperilta”

• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä

tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien

monopolisointia on hillittävä

• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista

kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia

kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

HSE: Cemat

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.

2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.

3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.

4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.

5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla

6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.

7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.

8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.

9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti

vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.

11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.

12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.

13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot,

kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien,

muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen

vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen

tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14. "Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö

• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.

• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti,

varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijantunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija(expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykeneeratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovatmurroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilönkuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissastaattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

Asiantuntijuus?

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)‏ • Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat

ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)‏

• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja

privatisoituminen (the self)‏

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt

palvelut

• Monitieteisyys ja

tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan

useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen,

nopeutuminen, reaaliaikais-

tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki,

infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja

valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet

työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja

raha• Joustavuus, säätelyn purku • Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen

poistuminen• Suureneminen ja integraatio • Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen,

abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate

• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan

ympäristökestävyys