digitaalinen ja sosiaalinen media opetuksessa

EDUCATIONAL TECHNOLOGY RESEARCH UNIT http://edtech.oulu.fi

Harto Pönkä, [email protected], 8.9.2008 1

Digitaalinen ja sosiaalinen media opetuksessa

Harto Pönkähttp://edtech.oulu.fi/

Department of Educational Sciences and Teacher Education

University of Oulu


Harto Pönkä, [email protected], 8.9.2008

Lähde: http://wikimindmap.com/viewmap.php?wiki=en.wikipedia.org&topic=digital+media&Submit=Search



Intel 80486 DX2



Digitaalisen median muotoja

• Tekstit• Äänet: puhe, musiikki, efektit• Kuvat: valokuvat, piirrokset, symbolit,

tietokonegrafiikka • Animaatiot• Videot• Digitarinat• Slideshow-esitykset• Multimediaesitykset• Www-sivustot• Ohjelmat ja pelit



Digitaalisen median välineitä ja kanavia

• Tietokoneet – Supertietokoneet ja klusterit– Internet-palvelimet– PC:t, kannettavat, minikannettavat– Sulautetut tietokoneet

• Älypuhelimet, PDA-laitteet, Internet-tabletit ja muut mobiililaitteet

• Tallennusmediat: kovalevy, CD, DVD, muistitikut, muistikortit jne.

• Digi-TV• Lähiverkot, Internet, World Wide Web• Nettiradio, netti-TV• E-kirjat, näköislehdet, muut sähköiset julkaisut (PDF)• RSS-syötteet, podcastit, vodcastit• MP3-soittimet



Digitaalisen median erityispiirteitä

• Sähköisyys• Tallennettavuus ja monistettavuus • Siirrettävyys• Uudelleenkäytettävyys• Vuorovaikutteisuus• Matala julkaisukynnys• Muutettavuus ja päivitettävyys• Avoimuus• Ajasta ja paikasta riippumattomuus• Liitettävyys, upotettavuus, integroitavuus• Edullisuus



Digitaalisen median suunnittelu- ja tuotantoprosessi

• Tarve tai ongelma• Vaatimusmäärittely• Ideointi ja suunnittelu• Materiaalin keruu• Toteutus• (Loppu-)testaus• Julkaisu tai käyttöönotto• Ylläpito ja jatkokehitys



Internet -verkkojen verkko



World Wide Web

• Tekniikoita– HTTP-protokolla– Www-selaimella luettavat hypertekstisivut (client side)

• (X)HTML- ja CSS-kuvauskielet• JavaScript-toiminnallisuudet, DHTML• Selainlaajennukset, esim. Java, Flash, ActiveX

– Palvelinohjelmat, esim. CGI, PHP, ASP, JSP (server side)• ”Web 1.0:lle” tyypillistä:

– Kotisivut, vieraskirjat, kyselyt ja testit, materiaalipankit, hakemistot, webringit, meta-hakukoneet, web-chatit, laskurit

– Staattiset sisällöt, joihin käyttäjä ei voi vaikuttaa– Lomakepohjaiset toiminnot, suljetut web-palvelut– Selainriippuvaiset ja epästandardit toiminnot– Framet, GIF-animaatiot, font-tagit, meta-hakusanat



Web 2.0

• Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin

• Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä

• Monet uudet käsitteet ja teknologiat on yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, esimerkiksi weblogit, podcastit, RSS-syötteet, erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset kuten Wikipedia tai Flickr, www-pohjaiset ohjelmointirajapinnat, Web-standardit ja Ajax.

• Yhteisöllisen tiedon jalostamisen termi on käyttäjätuotanto (eng. Produsage).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0



Sosiaalinen media

• Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media)

• Sosiaalinen media = media + siihen liitetyt sosiaalisesti jaetut merkitykset.

• Sosiaalista mediaa on monissa Web 2.0 –palveluissa, joita voidaan siten kutsua myös sosiaalisen median palveluiksi.



Kehityksen suunta: Web as platform

• Ohjelmat, työskentely ja yhteisöt siirtyvät nettiin• Www-selain korvaa käyttöjärjestelmän ohjelmien

suorittamisalustana– Laajakaistaliittymät jo joka kodissa (vs.

virtuaalinen/sähköinen syrjäytyminen)– Web-tekniikat ovat jo riittävän kehittyneitä

vaativampienkin toimintojen toteuttamiseen– Google Chrome –selain: käyttöjärjestelmille tyypillisiä

piirteitä– Microsoft on ennustanut, että Windows Vista on

viimeinen perinteinen Windows-käyttöjärjestelmä• Monikanavaisuus

– Tietokoneet, mobiililaitteet, MP3-soittimet jne.– Graafiset ja tekstipohjaiset käyttöliittymät samaan

sisältöön



Digitaalinen media opetuksessa



TVT:n opetuskäytön ”utopiat” (uskomukset)

• Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia

• Älykkään tutorin utopia• Mikromaailmoiden utopia• Multimedian utopia• Virtualisoinnin utopia• Yhteisöllisen oppimisen utopia• Mobiilin oppimisen utopia• Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia

Lehtinen, 2006(soveltaen)



Digitaalisen median käyttö yksilöllisen oppimisen tukena

• Ymmärtävä oppiminen– Tiedon prosessointi, ongelmanratkaisu,

käsitteellinen muutos, käsitekokonaisuudet, opitun soveltaminen eri konteksteissa....

• Multimediaesitykset• Oppimisohjelmat• Pelit• Digitaalisen median työkaluohjelmat• Oppimisen ja tiedonprosessoinnin tukemiseen

tarkoitetut ohjelmat– Käsite- ja miellekartat, alleviivausohjelmat,

mallinnusohjelmat, suunnitteluohjelmat jne.• Tiedonhaku netistä• Videoluennot, podcastit



Digitaalisen median käyttö yhteisöllisen oppimisen tukena• Yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

– Yhteinen virtuaalinen työskentelytila– Ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen,

social grounding, oppijoiden välinen vuorovaikutus

– Vastavuoroisuus, tiedonjakaminen, käsitteelliset luomukset, jaettu asiantuntijuus

• Yhteisölliset oppimisohjelmat ja –pelit• Verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle ja

Optima)• Sosiaalisen median verkkopalvelut

– Wikit, blogit, Jaiku, delicious.com jne.• Virtuaalimaailmat

– Second life, Habbo Hotel, World of Warcraft



Digitaalisen median opetuskäytön periaatteita

• Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja tarkoitukseen sopivaa

• Yksilöllisten oppimistyylien huomioonottaminen• Yhteisön oppimiskulttuurin huomioonottaminen• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet• Ohjaaminen, tuutorointi, työskentelyn

seuraaminen• Tekninen tuki• Arviointi: lopputulos vai prosessi?



Digitaalisen median opetuskäytön kompastuskiviä (pedagogisia virheitä)• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka

aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Yksinäisyys, ei muiden läsnäolon tuntua• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden

puute• Epätarkoituksenmukainen TVT:n käyttö• Tekniset ongelmat, ohjelmien käytön

vaikeus• Kuormittavuus vs. motivaatio



Oppimisaihiot (learning objects)

Kurssi

Moduuli Moduuli Moduuli

Opetuskerta Opetuskerta Opetuskerta

Oppimisaihio

Oppimisaihio

Oppimisaihio

Oppimisaihio on yksittäinen ja kompakti multimedia- tai hypermediapohjainen "oppimateriaalipalanen", jota voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa ja oppimisprosessien eri vaiheissa.(Silander, 2003)



Oppimisaihion synonyymejä

oppisisältö, oppimismoduuli, oppimisobjekti,opetusolio, oppimisyksikkö,

oppimisdokumentti,opetusmateriaali

learning object (LO), shareable content object,

reusable learning object (RLO), modular building

block, learning material



Oppimisaihioiden tyyppejä

• Tietoa sisältävät aihiot. Esim. jotakin aihetta esittelevä www-sivu tai opettajan opas.

• Työkaluaihiot. Tukevat oppimisprosessia. Esim. miellekartta-, alleviivaus- ja muistiinpanotoiminnot.

• Seuranta-aihiot. Tarjoavat tietoa oppimisprosessin etenemisestä.

• Testiaihiot. Käytetään oppimisen testaamiseen. Esim. pienet vuorovaikutteiset testit ja tehtävät.

• Materiaalia järjestävät aihiot. Kokoavat tekstit ja kuvat kappaleisiin, kappaleet jaksoihin ja jaksot lukuihin. Sisältävät tietoa muun muassa materiaalin viitteistä.

Koper, 2003



Oppimisaihion metatieto

• Nimi ja aihe• Tavoite, tehtävä• Sijainti (URL-osoite)• Suhde muihin oppimisaihioihin• Tekijänoikeustiedot (tekijä, lisenssi)• Kuvaus oppimisaihiosta• Indeksointitiedot: haku- ja

avainsanat, tagit• Pedagoginen metatieto (ohjaus,

arviointi, skriptit, jne.)



Tekninen käytettävyys

1. Saavutettavuus (Accessibility)2. Opittavuus ja muistettavuus (Learnability

and Memorability)3. Toiminta käyttäjän ehdoilla (User control)4. Ohjeet (Help)5. Graafinen ulkoasu (Graphical layout)6. Luotettavuus (Reliability)7. Johdonmukaisuus (Consistency)8. Käytön tehokkuus (Efficiency)9. Muistettavien asioiden määrä (Memory

load)10. Virhetilanteet (Errors)

Nokelainen, 2004



Pedagoginen käytettävyys

1. Toiminta oppijan ehdoilla (Learner control)2. Oppijan aktiivisuus (Learner activity)3. Yhteistoiminnallinen oppiminen (Cooperative

learning)Yhteisöllinen oppiminen (Collaborative learning)

4. Tavoitteellisuus (Goal orientation)5. Soveltuvuus (Applicability)6. Lisäarvo (Added value)7. Motivaatio (Motivation)8. Aiemman tietämyksen arvostus (Valuation of

previous knowledge)9. Joustavuus (Flexibility)10. Palaute (Feedback)

Nokelainen, 2004



Yhteisöllinen oppiminen verkossa ja mobiilisti



Verkko-oppimisympäristöt (VLE)

• Viime vuosiin asti verkko-oppimisympäristöt ovat olleet tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen (CSCL) tutkimuksen keskiössä.

• Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on mm.– tukea oppijoiden ajattelun prosesseja – tukea käsitteellisten luomusten muodostamista

yhteisöllisesti– tarjota virtuaalinen tila oppijayhteisön toiminnalle

• Sekä onnistuneita ja epäonnistuneita sovelluksia. • Opettajan/tuutoroiden toiminta ratkaisevassa

asemassa.• Oppimiskulttuurin muutos vaatii aikaa ja vaivaa!

Scardamalia, 2004



Sosiaalisen median verkkopalvelut

• Keskeistä mm. yhteisöllisyys, käyttäjätuotanto, tiedonjakaminen, käyttäjien välinen viestintäVoidaan käyttää yhteisöllisen oppimisen ja

tiedonrakentamisen tukemiseen.

• Sosiaalisen median verkkopalveluita voidaan yhdistää toisiinsa esim. RSS-syötteillä ja rakentaa siten avoin virtuaalinen oppimisympäristö.

• Sosiaalisen median palveluita käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla.

• Vielä beta-vaiheessa?



Mobiililaitteiden tuki yhteisölliselle oppimiselle

• Mahdollistaa mobiilin yhteisöllisen oppimisympäristön– Paikkatieto, presence-tieto (läsnäolo/tila)– Koulun pihalla, luonnon keskellä, museossa, retkellä...

• Oppimisen tukeminen missä ja milloin vain?– Verkkojen kantoalue, akkukesto, pieni näyttö ja

näppäimistö....

• Elinikäisen oppimisen näkökulma• Kamerakännykät

– Kuvat ja niiden selitykset ovat käsitteellisiä luomuksia– Kuviin yhdistyy alkuperäisen tilanteen muistoja,

kokemuksia ja tunteita sekä fyysiset puitteet ja vallinnut sosiaalinen tilanne.

Sharples, 2000; Scifo, 2005



Yhteisölliset skriptit yhteisöllisen oppimisen ohjaamisessa• Kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka

ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistaakseen jonkin ongelman tai tehtävän.

• Skriptit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

• Skriptit integroidaan oppimisympäristöön, esim. verkko-oppimisympäristöön, sosiaalisen median palveluun tai mobiiliohjelmaan.

• Tutkimuksissa todettu toimiviksi.

Dillenbourg, 2002



Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.

Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se vaiheittain jonkin apuvälineen kautta.

• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai liian monimutkaisen skriptin.

• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.

Dillenbourg, 2002



Yhteenvetoa: Mitä meillä on nyt?

• Oppimisteoreettinen pohja TVT:n opetuskäytölle– Voidaan tukea tiedonprosessointia ja ymmärtävää oppimista– Voidaan tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista

• Verkko-oppimisympäristöt– Yhteisöllisen työskentelyn virtuaalinen työtila– Tutkittu pitkään; teoreettinen näyttö

• Sosiaalisen median verkkopalvelut– Avoimuus, verkottuneisuus, integroitavuus, modulaarisuus

• Mobiililaitteet– Ajasta ja paikasta riippumattomuus (?)– Verkkoyhteys, kamera, presence (läsnäolo/tila), paikkatieto,

yms.• Yhteisölliset skriptit

– Tukevat, ohjaavat ja jäsentävät yhteisöllistä työskentelyä– Integroitavissa eri välineisiin ja ohjelmiin



Yhteenvetoa: Mihin ollaan menossa?

• Tavoitteena oppimisen ja vuorovaikutuksen prosessien tukeminen tarkoituksenmukaisella tavalla.

• Hajautettu ja sulautettu oppimisympäristö: eri välineet ja ohjelmat osana yhtenäistä oppimisympäristöä.

• Tarvitaan uudenlaisia avoimia verkko-oppimisympäristöjä, joihin voidaan liittää sosiaalisen median palveluita ja sisältöjä.

• Samaa verkko-oppimisympäristöä on voitava käyttää sekä tietokoneilla että mobiililaitteilla.

• Tarvitaan ohjelmien välisiä yhteisiä standardeja (esim. RSS-syötteet, oppimisaihiot, yhteisölliset skriptit)

• Tarvitaan soveltavaa, kriittistä tutkimusta. (DBR?)

digitaalinen ja sosiaalinen media opetuksessa

Technology

www

jne

verkko

web

sytteet

presence

tiedonjakaminen

meta