Länsirannikon UutisetWest Coast News

Suomalaisia uutisia ja tapahtumia Kanadan länsirannikollaFinnish news and culture from the west coast of CanadaKESÄKUU 2012 JUNE 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Canada

ARTIKKELIT • SPECIAL ARTICLES

Port Alberni satavuotias kaupunki 6

Titanic passengers included Finns 11

Club nights: Vappu & Zumba 6, 11, 14

Newfoundland or New Finland 16

KOLUMNISTIT • REGULAR COLUMNS

Suomalaiset Sotaveteraanit BC 7, 8, 9, 10

Kerttu / Aila 5, 10

Kirkot / Churches 17

Perheuutiset / Family News 19

ILMOITUKSET • ANNOUNCEMENTS

Iloista Juhannusta!

Have a fun Midsummer!

Rattoisaa Isänpäivää!

R E G I S T E R O N L I N E A T W W W . M I D S U M R U N . C O M

S AT U R D AY, J U N E 2 3 , 2 0 1 2 , 9 : 0 0 A . M .B U R N A B Y L A K E P A R K

0 K

WIN YOUR WIFE’S*WEIGHT

IN...

* 1. Teams will consist of two members, one “Wife” and one “Husband”. For the purpose of this contest, the Wife shall be the contestant being carried, and the Husband

will be the contestant doing the carrying.

2. The wife must weigh a minimum of 100 lbs (45 kg). Wives that are too light will have to have an extra help-ing of Swedish meatballs or carry weights to meet the

minimum requirement.

Wife Carrying Contest3:00 pm Sunday, June 24, 2012

Scandinavian Midsummer FestivalRegistration fee of $15/couple

from 1.00 pm to 02.30 pm at the Finland tentOr register online at:

scandinavianmidsummerfestival.com

BEER

Welcome to the 17th AnnualScandinavian Midsummer Festival

June 23rd & 24th, 2012Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby

MLH

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS �

2012–2013 TOIMIHENKILÖT/OFFICERS

Puheenjohtaja/President Marja Bulmer 604 666 8261Varapuheenjohtaja/Vice-President David Laulainen 604 340 8186Sihteeri/Secretary Reta Staley 604 433 9853Rahastonhoitaja/Treasurer Riitta Huttunen 604 941 0760Jäsenkirjuri/Membership Marita Kareinen 604 931 2516

2012–2013 JOHTOKUNTA/DIRECTORS

Kyösti Sutela 604 435 3212 Don Staley 604 433 9853 Lindsay Krause 778 294 5650 Matti Viitanen 604 937 5714 Anita Kapanen 778 558 8924 Marja Mattila 604 515 4257 Irene Turner 604 597 3895

Vancouver Finlandia Club perustettiin vuonna 1971 yhdistämään ja valistamaan Brittiläisessä Columbiassa asuvia suomalaisia sekä kehittämään heidän ruumillista ja henkistä hyvinvointiaan ja tekemään Suomea tunnetuksi kanadalaisille kuten myös Kanadaa ja sen

kulttuuria suomalaisille.

Vancouver Finlandia Club was formed in 1971 to integrate and enlighten the Finnish population in British Columbia in order to improve the well-being of its members, both in body and spirit, and to make Finland known to Canadians as well as Canada and its culture known to Finnish people.

VFC JÄSENKAAVAKE/MEMBERSHIP FORM | 2012

Elinaikaisjäsen/Lifetime member $300 (yksityinen/single)Pariskunta & yksinäinen/Couples & singles $30 (1 vuosi/year)Opiskelija-lapsi/Student-child $10 (1 vuosi/year)

Nimi/Name _______________________________________________

Osoite/Address ___________________________________________

_______________________________________________________

Postikoodi/Postal code ____________________________________

S-posti/email _____________________________________________

o Uusi jäsen/New membero Vanha tilaus/Renewal # _________________________________

Shekki nimellä/Write cheques to “Vancouver Finlandia Club”Lähetä kaavake ja maksut / Send application & dues to:Vancouver Finlandia Club, Attn: Marita Kareinen6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 CanadaTiedustelut/Enquiries: 604 931-2516

Jäsenetuna Pohjois-Amerikassa asuville kuuluu Länsirannikon Uutiset lehti (ei opiskelijoille/lapsille). Elinaikaisjäsenyyden hinta $300, sisältäen Länsirannikon Uutisten kestotilauksen ja VFC:n kirja ‘Uudet juuret – Uudet Tuulet’ • North American members (except students/children) automatically receive a subscription to West Coast News. A lifetime membership is $300 and members receive an ongoing subscription to West Coast News as well as a copy of our VFC history book ‘Uudet juuret – Uudet Tuulet’.

2012 YHTEYSHENKILÖT/CONTACTSFinnFun School Selja Nyberg 604 275 7401

Finland House Society Marita Kareinen 604 931 2516

Kirjasto/Library Leena Kelly 604 294 2777

Korsukuoro Marjatta Kestila 604 942 9887

KSK Veikko Niemela vniemela@shaw.ca

Länsirannikon Uutiset/West Coast News Marja-Liisa Hassinen 604 324 5116

Purpurit Ron Stubbings 604 941 0760 Reta Staley 604 433 9853

Sotaveteraanit/War Veterans Mike Rautiainen 604 325 7042

Urheilu/Sports Frank Myrskog 604 767 0774

Kokouset Joka kuukauden 3:s torstai klo 19:00, Scandinavian Community Centre:llä

Meetings Every month on the third Thursday, 7pm at Scandinavian Community Centre

SCANDINAVIAN CENTRE

2012 CLUB NIGHTS

Come and enjoy the club night events.

Every month is a different theme!

2nd FRIDAY of each MONTH

JUNE 8 CANCELLED

SEPTEMBER 14 Fundraising evening

Rintamalta Länsirannikolle

OCTOBER 12 Oktoberfest

hosted by VFC

NOVEMBER 9 “Artist evening”

Club nights are open for everybody! Please mark your calendar!

Vancouver Finlandia Club acknowledges the financial assistance of the Province of British Columbia

Lahjoitukset/ Donations

Irja Hirvonen $20.

WCN:n Kaunis kiitos teille

The Danish Brotherhood in America

Swedish CulturalSociety

Canadian Friends Canadian Friends

of FInland

Win a trip for two to

S C A N D I N A V I A N

MIDSUMMERF E S T I V A L

1 7 T H A N N U A L

S C A N D I N A V I A A N D S P O R T S

J U N E 2 3 & 2 4 , 2 0 1 2

Vancouver Finlandia Clubin Kirjasto

avoinna Centerin aukioloaikoina Lisätietoja: Leena Kelly

604 294-2777

Huomio: kirjaston käyttäjät! Olkaa hyvä ja soittakaa Scandinavian

Centren toimistoon, ennen kirjastoon saapumistanne varmistaaksenne, että

Suomi huone on auki. Kiitos!

Attention: library users! Please call the Scandinavian Centre

before you visit to ensure the Library is open. Thank you.

KESÄKUU 2012 JUNE �

LÄNSIRANNIKON UUTISET TILAUS JA OSOITTEEN MUUTOS KAAVAKE / WEST COAST NEWS NEWSPAPER SUBSCRIPTION AND ADDRESS CHANGE FORM

Nimi/Name _______________________________________________

Osoite/Address ___________________________________________

_______________________________________________________

Postikoodi/Postal code ____________________________________

S-posti/email _____________________________________________

o Uusi tilaaja/New subscriber o Vanha tilaus/Renewal

o Uusi osoite / New address:

_______________________________________________________

_______________________________________________________

Shekki nimellä/Write cheques to: “West Coast News”

Lähetä kaavake ja shekki / Send form & cheque to:West Coast News, Attn: Marja-Liisa Hassinen6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 CanadaTiedustelut/ Enquiries: 604 324-5116

Kiitos! / Thank you!

ILMOITUS / ADVERTISING

1/1 sivu/page $ 280 1/2 sivu/page $ 170 1/4 sivu/page $ 80 1/8 sivu/page $ 45 käyntikorttikoko/business card size $ 30 + HST Yhteys/Contact: Marja-Liisa Hassinen 604 324-5116 / wcn.edit@telus.net

MAINOKSET / SUBMISSIONS

Olehyvä, lähetä tarkoitettu materiaali lehteen viimeistään joka kuukauden 20 päivään mennessä.

Please, send all material to WCN as attachments by the 20th day of each month.

Ads in Adobe Acrobat PDF, articles by email or Word, photos in JPG or TIF. E-mail: wcn.edit@telus.net

DO NOT PASTE GRAPHICS IN EMAIL OR WORD

VALUUTTAKURSSI • CURRENCY RATES 27.05.2012

Euro CAD = 1.29Euro USD = 1.25USD CAD = 1.03

Länsirannikon UutisetWest Coast News6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Canada604 324-5116Sähköposti/Email: wcn.edit@telus.net

www.vfc.vcn.bc.ca/west_coast_news www.facebook.com/LU.WCN • issuu.com/lu-wcn

Julkaisija / Publisher: Vancouver Finlandia ClubToimittaja / Editor in Chief: Marja-Liisa HassinenGraphics: David LaulainenRahastonhoitaja / Treasurer: Katja Yip

Lehtipaino/ Printing: International Web Express Inc.Suomalaiset kirjasimet / Typefaces: Suomi Type Foundry“That”/“Tee Franklin”/ “Tang” by Tomi Haaparanta Kasarmikatu 26 E 59, 00130 Helsinki, Finland • www.type.fi

TILAUSHINNAT / SUBSCRIPTIONS

Kanada: 1 vuosi: $ 40 (sisältäen HST ja lähetys)Canada: 1 year: $ 40 (incl. HST and postage)

USA/Ulkomaat: $ 50 CAD (sisältäen lentopostikulut)US/International: $ 50 CAD (includes Air Mail)

Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero / Paper comes out 11 times per year. January and February is a double issue

Etsimme Pentti TorkkeliaOnko sinulla mahdollisesti tietoja isoisästäni: Etsin tietoja British Columbiassa Burnabyssa 1944-1978/79 asuneesta ja Prince Georgessa menehtyneestä isoisästäni nimeltään Pentti Torkkel. Hän oli kuollessaan 61-vuotias ja kotoisin Suomesta Kangasalta, muuta en ole hänen Canadan vuosistaan koskaan saanut selville. Olisin erittäin kiitollinen ja kiinnostunut kaikenlaisista pienimmistäkin vihjeistä ja tiedoista hänen elinajaltaan. Ystävälliset yhteydenotot,

Jukka Torkkel, Kangasala Suomi, jukka16@hotmail.com

Information on Pentti TorkkelIf you have any kind of information about my grandfather Pentti Torkkel, please don’t hesitate to contact me. He lived in British Columbia in Burnaby about years 1944-1978 and died in age 61 in Prince George year 1978/79. He was from Kangasala, Finland. I would really appreciate of any possible information from persons who might knew him or knew anything about his life in Canada.

Contact: Jukka Torkkel, Kangasala Finland, jukka16@hotmail.com

KUNNIAKONSULAATTI1188 West Georgia Street Suite 1480, Vancouver, BC V6E 4A2 Puh/Tel: 604 688 4483 • Fax: 604 687 8237 S-posti/e-mail: finconvcr@telus.net

Konsulaatti avoinna asiakkaille tiistaisin ja keskiviikkoisin Klo 9.30 – 12 ja 13 – 16.30

Consulate is open for visitors on Tuesdays and Wednesdays 9.30 – 12 noon and 1 – 4.30 pm

Konsulaatti on suljettu 29.5 - 2.8.12 välisen ajan. Tuona aikana ottakaa yhteys Suomen suurlähetystöön puh (613) 288 2233 tai embassy@finland.ca

The consulate of Finland is closed from May 29 to August 2nd, 2012. Please contact the Ambassador of Finland at (613) 288 2233 or embassy@finland.ca

Know this bird? In cleaning out the VFC storage locker we found this bird. Anyone know who the owner is? We’d like to return it to them. Please contact any VFC board member (see page 2). Thank you!

Team Finland and Austria doing some sailing practice in Croatia before the 49er World Championships in Zadar, Croatia in May. Finland had a 19th place finish, and Canada 21st.

Photo: Karina Ramsay

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS �

Ont.Reg# 02013981

2012 kesälennot Suomeen jaEurooppaan nyt varattavissa!

Soita Martille 1.877.668.6155 tai emaililla martti.pervala@on.aibn.comja varaa ajoissa – paikkoja rajoitetusti!Lennot Lontoon kautta. Hyvät yhteydet. Lapsialennus 25%. Verot ja polttoainelisämaksu Helsinkiin $385.00.Ei viikonloppulisämaksua. Plus vero Euroopan kaupunkeihin, joihin Finnair lentää.

Minä varaanmatkani ajoissaettei jää luu

kouraan!

Toll Free 1.877.668.6155 | www.vikingescapades.com

Vancouverista tai 1.5.2012 – 26.6.2012 – 10.8.2012 –Calgarysta… 25.6.2012 9.8.2012 30.9.2012

Helsinkiin $950 $1250 $

$900

950Tukholmaan,Kööpenhaminaan, $900 $1200ja Osloon

Tallinnaan ja Riikaan $1050 $1300 $1050Pietariin ja Moskovaan $1000 $1200 $1000

Vancouver Finlandia Clubin

PURPURIT

SOTAVETERAANITVeteraanit kokoontuvat joka kuukauden toinen keskiviikko, kello 12:00Scandinavian Centre 6540 Thomas Street, Burnaby

Puheenjohtaja: Esko Kajander 604 936-2030Sihteeri: Peter Mokkonen 604 608-1818Rahastonhoitaja: Lahja Sarava

Suomen Sotaveteraaniliiton Länsi-Kanadan sosialineuvoja on

Sirpa Arvonen 604 521-1132 sisko558@hotmail.com

Sotaveteraanileskien ja puolisoiden avustus ja tukihakemukset, jotka tulee lähettää Kanadan piirin kautta Suomen Sotaveteraaniliittoon Suomeen.

Näiden lisäksi sosialineuvoja hoitaa muutkin veteraaneja koskevat asiat Länsi-Kanadassa.

HUOMIO TUKIJÄSENETVuotuinen jäsenmaksu on $10.00 tukijäsen.

Olkaa hyvä ja maksakaa kuukausi kokouksessa tai kirjoita shekki: Finnish War Veterans in BC.

Lähetä shekki: Finnish War Veterans in BC c/o Elsa Arvonen, 809 Ioco Road, Port Moody, BC V3H 2W7

Purpurit Chairperson and Contact Ron Stubbings 604-941-0760

VFC Contact/Representative Reta Staley 604-433-9853

Scandinavian Centre 6540 Thomas Street, Burnaby www.purpurit.vcn.bc.ca

Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi?

Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjes-

tö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille

muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalais-

parlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn.

Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestys-

mahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon?

Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalais-

parlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana.

Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan!

Suomi-SeuraMariankatu 8, 00170 Helsinki

Puh. +358-(0)9-684 1210Fax +358-(0)9-6841 2140email: info@suomi-seura.fi

www.suomi-seura.fi

[ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi:

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Synt. aika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sähköposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta.

Nimi / nimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

[ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Maksan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . euroa kortin nro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . voimassaolo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Päivämäärä Allekirjoitus

Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finlandtai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa www.suomi-seura.fi

SUOMalaISEN PErINNE SEUraNVUOSIKOKOUS

SyySKUUN 10, 2012 Klo 12 Scandinavian Centre/Suomi Huoneessa

6540 Thomas Street, Brunaby BCTulkaa mukaan! Kaikki tervetuloa!

FINNISH HErITagE SOcIETyaNNUal gENEral MEETINgSEPTEMbEr 10, 2012 12 noon

Scandinavian Centre/Finland Room 6540 Thomas Street, Burnaby BCPlease join us! Everyone Welcome!

KESÄKUU 2012 JUNE �

Ont.Reg# 02013981

2012 kesälennot Suomeen jaEurooppaan nyt varattavissa!

Soita Martille 1.877.668.6155 tai emaililla martti.pervala@on.aibn.comja varaa ajoissa – paikkoja rajoitetusti!Lennot Lontoon kautta. Hyvät yhteydet. Lapsialennus 25%. Verot ja polttoainelisämaksu Helsinkiin $385.00.Ei viikonloppulisämaksua. Plus vero Euroopan kaupunkeihin, joihin Finnair lentää.

Minä varaanmatkani ajoissaettei jää luu

kouraan!

Toll Free 1.877.668.6155 | www.vikingescapades.com

Vancouverista tai 1.5.2012 – 26.6.2012 – 10.8.2012 –Calgarysta… 25.6.2012 9.8.2012 30.9.2012

Helsinkiin $950 $1250 $

$900

950Tukholmaan,Kööpenhaminaan, $900 $1200ja Osloon

Tallinnaan ja Riikaan $1050 $1300 $1050Pietariin ja Moskovaan $1000 $1200 $1000

30 vuotta “Vanhainkodissa”

TäHän On TuLTu ja näinhän se vieläkin on. Aloitimme yhteiset vuotemme elämänkumppa-

nini kanssa Luoteis - Ontariossa vuodesta 1958. Tar-kemmin sanottuna noissa pienissä asutustaajamissa 250 mailia pohjoiseen päin silloisesta Port Arthurista. näillä seuduilla Longlac, nakina ja Geralton oli asus-tanut jo vuosia ennen meitä Suomesta muuttaneita. Ja uudet tulokkaat mukaan laskien puhuttiin jopa 300:sta suomenkieltä puhuvista henkilöistä. Olipa jopa v. 1906 ryhmä Suomestakin silloisen rautatien rakentamiseen saapuneita nuorukaisia mukaanlukien, oma 23 vuotias tuleva isänikin, joka vuoden kulut-tua palasi onneksi Suomeen. Löysipä äitinikin sitten sieltä ja avioliittokin solmittiin v. 1911.

Meidän omaan valintaamme vaikuttivat ne mah-tavat työolosuhteet nimenomaan metsäteollisuuden merkeissä. Ja 25 vuotta sillä seudulla eleltiin. naisil-lekin aukeni mahtava mahdollisuus työelämään, kun uusi faneritehdas perustettiin. Minun osaltani se jäi siihen kuuteen vuoteen. Monet muut harrastukset ovat täyttäneet elämäni, ettei työnteolle ole ollut aikaa, eikä tarvettakaan. Toiseksi nuorimpana seitsen-henkisen lapsilauman joukossa sain jo silloin liikani-men “laiskimus”, kun kaurapellollekin menin kirja kainalossa, ettei aika lukemiseen mennyt hukkaan.

Tästä alkoi se uusi elämänvaihe näin: Olin kuullut kuin puolella korvallani elämäntoverini sanoneen joskus näin: “Kun täytän 60 vuotta, minä lopetan työnteon”. Kun kolme kuukautta oli yli sen eletty muistin ja kysyin asiaa ja muistutin. Ei siihen sanalla-kaan vastattu, mutta hymyä tuli kyllä.

Oli heinäkuinen ilta ja OPP:n korpraali tuli tapan-samukaan iltakahville. Kun kuuli, että faneritehtaalla oli 2 viikon loma alkanut, niin korpraali kysyi: “mikä on suunitelmasi lomasi suhteen. En ehtinyt vastaa-maan hänelle, joku toinen jatkoi. “Mikset nyt lähtisi BC:sä käymään, kun sinulla loma on?” . Mietin lähes minutin - , ja olinhan urheiluistani jo kuuluisa niistä nopeista lähdöistäni. Jos naapurissani asuva kampaa-jani vastaa myönteisesti, se olkoon merkkinä, niin matka on aamulla edessä. Päästähän se alkaa, kuten tiedämme naiseläjän valmistelut. Lapsena aina haavei-lin tulevista ammateistani, joko linja-auton rahasta-jaksi tai kulkukauppiaaksi. niissä molemissa kun olisi sekä huvi, että hyöty. Olin joskus heikkona hetkenä valitellut; en ikinä vielä ole tarpeeksi saanut edes linja-autossa istumisesta. - “no, eiköhän se vilutauti nyt lähde, kun körötät perille asti; evästetiin matkalle lähtijää. Helppo ja halpa tapa se onkin matkustaa, jos vain istumalihakset kestävät. § 99.00 Longclakilta Vancouveriin.

Turvallisesti ja tasaisesti halkoi linja-auto tämän suuren kotimaamme vaihtelevia maisemia. Pakostakin tuli tutuiksi kanssamatkustajille ja linja-autossa oli tunnelmaa. Saskatchewanin farmarien vaimot keskus-telivat omista asioistaan. Huomasin, että heidän maa-ilmansa on toisenlainen. Kovin vierailta he tuntuivat. Saavuimme toisena päivänä Edmontoniin ja vietin kolme päivää poikamme Kain luona, jolla myös oli loma, että ehti minulle kaupunkiakin esittelemään. Suuressa ostoskeskuksessa oli karnevaalipäivä ja kitaran soittajat soittivat minullekin siinä: “It´s long way to Tiporee, it`s a long way to home...” Iltaisin vierailin poikani tuttavissa ja tutustuin hänen koti-kirkkoonsa, karismaattisuudesta ja nuorten ihmisten aktiivisesta toiminnasta tunnettuun (Betlehem Lut-heran Church) kirkkoon.

Matkaseuraa sain nuoresta tytöstä, joka Edmonto-nista lähti työnhaku matkalle Vancouveriin. Tutta-vallisesti hän lyöttäytyi keskustelemaan kanssani ja kertoili hollantilais - syntyisistä vanhemistaan, jotka asuvat Etelä - Ontariossa. Oli mukava todeta, että tämä nuori oli vielä säästynyt tähän asti elämän kol-huilta. Matka jatkui kohti iltaa ja yötä. nuori seuralai-seni tuntui huolehtivan minun mukavuudesta kuin omastaankin sopivinta nukkuma - asentoa etsiessä. Tytön onnellinen nauru helähti korviini silloin tällöin kuin kulkunen. - Ajattelin ihmisenä olemista. Tässä me kökötämme rinta rinnan. Olisi helppo sanoa, että nojaa vain äitisi olkapäähän lapseni, paljon parem-

Kerttu Waselius

Annaha ko mie haastan

pi sinun olisi nukkua. Olemmehan vain ihmisiä, lämpöä ja läheisyyttä alati kaipaavia. - Ei, oli säilytet-tävä kasvot, ja oltava hiljaa ja arvokkaasti - elämä on sellaista. Heräsin aamuyös-tä. Tajusin, että istuimen ikkunan puolelta ilmas-tointilaitteet olivat pakka-sen puolella, mutta uni oli tehnyt soveliaasti teppo-sen. nuoren tytön lämpö oli tullut lähelleni toiselta puolelta ja siksi uni oli ol-lut niin makeaa. Missä lie oltu Okanagan laaksossa vai vuorilla, aamu tuntui kostealta ja viileältäkin.

Saavuimme Vancou-veriin. Judy, se oli tytön nimi, puristi kättäni, toivotti hyvää matkaa ja hävisi suureen kaupunkiin. Bussiasemalta lähtiessäni hyräilin vuosien takaista tunnuslauluani suur-kaupunkeihin saavuttuani; “Kaukaa saapui korven lilja saapui suureen kaupunkiin, tyttö kaunis hento lilja joutui siellä eksyksiin. Kuinka pettävä on latu maailmahan, Milja tyttösen kaupunki vei...”

Muistin nyt millä asialla olen ja aloin etsiä sopivaa olinpaikkaa muutamaksi päiväksi. Eteeni ilmestyi puhelinkoppi ja sinne sisälle oikopäätä. Avasin pu-helinluettelon ja aloitin vetää sormea sivulla. Tuli silmiini heti nimi Sylvi Kuusinen. Ajattelin kysyä, eihän kysyvä tieltä eksy. Huomenta päivää. Selitin saapuneeni kaukaa ja etsin sopivaa olin paikkaa muu-tamaksi päiväksi. Sylvi kuunteli ja kyseli ja sanoi sitten kuin vanhalle tuttavalle: “Kuule, ota taksi ja tule meille”. Selvä on, minä tulen. Meistä tuli Sylvin kanssa elinikäisiä ystäviä.

Todelliseksi kirkkopyhäksi muodostui viimeinen lomapäiväni Vancouverissa, kun sain tilaisuuden osal-listua vasta muutama vuosi sitten perustetun luteri-laisen seurakunnan jumalanpalvelukseen Immanuel kirkossa, jossa saarnasi Suomesta saapunut Tampe-reen hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas, Piispa samoin kuin Suomi Konferenssin Kanadan osaston esimies ja presitentti pastori Markku Suokonautio Timminssistä (oli ilo tavata Markkua) osallistuivat luterilaisen maailmaliiton yleiskokoukseen, joka ko-koontui Vancouverissa.

Sieltä sitten kyselin kyytiä, ja itse nestori Renwall ajoi minut lyhyelle vierailulle Lepokodille. Siellä minua odotti herttainen sisar Lahja Söderberg, jonka kanssa yhdessä sain jatkaa matkaa helluntai-seurakun-nan uuden kotikirkon harjannostajaisiin, ja istua Eeva Wirkkalan ja Lahjan välissä kolmanella penkkirivillä. Ohjelman aikana Hannu Haukka vinkkasi minut ylös ja sivulle ottaakseen valokuvan näistä kahdesta sisa-resta. jotka myöhemmin kuulin olivat tämän seura-kunnan perustajia.

Tämän kirkkopyhän jälkeen alkoikin varhainen kotimatka, kun lomani läheni loppuansa. Elis Palain kyyditsi myös lentokentälle. Monia, monia ihania lännen siirtolaissuomalaisia tapasin matkallani ja sydä-meni oli ihan syrjällään moisesta ilosta.

Tässä kävi vähän niinkuin Saban kuningattarelle kunigas Salomon luona. Totta se oli puhe British Columbian kauneudesta, josta olen kuullut, vaan en uskonut ennenkuin itse menin ja sain omin silmin nähdä; ja katso ei puoltakaan oltu minulle kerrottu.

niin siinä sitten tapahtui, että palattuani iltamyö-hällä lomamatkaltani - tuli kuin tulikin äkillisesti majanmuutto Länsirannikolle.. Kokonainen yöhän siinä vierähti meiltä päätöstä tehdessä ja kustanuksia laskiessa. Vaati kieltämättä jonkinlaista rohkeutta luopua keskenkaiken työmaasta ja - työelämästä, kun työvuosiakin olisi ollut vielä jäljellä. Vaatii jotakin luopua vapaehtoisesti elintasostaan ja lähteä sapat-tivuosille seikkailemaan. Yllätyksenähän tämä vähän tuli itsellemmekin, eikä vain niille, jotka äkkinäistä lähtöämme ihmettelivät.

Loppujen lopuksi, majan muutto on helppo juttu silloin kun sitä sävyttää innostus ja uuden kokemi-nen. Pakatessa 25 vuoden aikana kertynyttä omai-suutta ei sekään tarvinut kuin viikonpäivät aikaa, kun osotteita ei ollut kuin kolme: tämä tulee mukaan, tämä pelastusarmeijalle ja tämä tumpalle. Pitovaat-

teista, kirjoista ja vanhoista sanomalehtileikkeistä, viimemainittuja jo vuodelta 1928, niistä ne sitten laatikot täyttyivätkin ja aivan tarpeeksi tuli mukaan `rakasta rihkamaa´.

Muuttokuormat ovat aina painavia ja trokin taka-osa oli uhkaavan lähellä maantien pintaa. Rengaskor-jaamolla arvelivat lähtöä edeltäneenä iltana, ettemme koskaan näe Vancouveria etteikö joka ainoa rengas ole räjähtänyt matkalla. Ihme ja kumma ei yksikään renkaista puhjennut, vaan kaikki meni yli odotusten. Painavan kuorman lisäksi vedimme perässämme 18 jalan paattia. Sinne tasoitimme lastimme painoa. Vas-ta perillä saimme kuulla, se taisi olla maantielakien vastaista.

Edmontonissa se mainitsemani elintaso alkoi huo-mattavasti supistua, kun toinen auto jo jätettiin sinne ja raskaampia laatikoita, myös vuoristoteitä ajatellen. Minun upouuden punaisen Fiestani kohdalla oli vain toteamus: “On hävyttömän näköistä jos eläkeläisillä on kaksi autoa”. Myin sen pojalleni yhdellä dollarilla, ja kauppa oli virallinen.

Päätyimme aluksi Gambell Riverille kun suunitel-ma oli, että sinne mihin aurinko laskee, ja mereenhän se laskee kun tie loppuu. Tutustuimme ja aloitimme etsiä mahdolisia vapaehtoistyöpaikkoja. Siitähän se valkeni kun kyselyyn vastattiin Lepokodilta: “Käykää lääkärin tarkastuksessa ja tulkaa heti. Kiitos, me tu-lemme.

Alkuaikoina muistan toverini huokauksen: “Voi kun me saisimme olla täällä kauan aikaa”: Huokaus kuul-tiin “siellä jossakin”, ja se on toteutunut tähän asti ja edelleenkin.

What’s up with the penny?Last Penny Minted on May 4th

THE CAnAdIAn GOVERnMEnT announced in the budget that it is eliminating the

penny from Canada’s coinage system. In about six months the Royal Canadian Mint will stop distributing Canadian coppers.

What’s going to happen to the pennies that are in circulation?

Starting in the fall, businesses will be asked to return pennies to financial institutions. The coins will be melted and the metal content recycled.

In the meantime, Canadians can continue to use pennies to pay for things and the one-cent piece will retain its value indefinitely.

Pyllistetään sitä puolukallekki, sano akka kun pennin maasta nosti.- Pohois-Karjala, Yhdyspankin keräelmät

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 6

Pysähtykää hetkeksiPort Alberni on yleensä vain läpikulkupaikka matkalla Tofinoon, ja saaren län-

siosan hiekkarannoille. Tänne pysähdytään täyttämään auton bensatankki, ja siinä samalla ehkä juomaan kupillinen kahvia. näkemättä jäävät muun muassa Stamp Falls putoukset, ja sen vanhat lohiportaat. Viime vuonna Port Alberni äänestettiin ”Lohipääkaupungiksi”. Karhuja voi olla kalastamassa Somass-joen rannalla, kun turis-tit ajavat kiireesti ohi. Muutaman kilometrin päässä on McLean Mill, Kanadan ainoa jäljellä oleva höyrysaha. Suomalainen metsätalousyhdistys kävi siellä huhtikuussa. Suomessa ei kuulema sellaisia vanhoja sahoja enää ole, sillä kaikki ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Sahalle voi matkustaa upeasti kaupungin keskustasta höyryjunalla, joka lähtee samalta vanhalta asemalta, mistä päivittäinen junaliikenne alkoi 1912.

Tänä vuonna kaupunki täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi on järjestetty ohjelmaa pitkin kesää. Museo ja taidegalleria ovat erityisen mielenkiintoisia juhlavuoden näyttelyineen. Jokavuotisen Kanada day paraatin, lohiderbyn, ja elojuhlan lisäksi on

puistokonsertteja ja taidetapahtumia. Väkijoukossa näkee usein ”juhlavuoden kaunottaria”. Heidän pit-kät hameensa ja viime vuosisadan alun muotihatut ja kengät luovat tunnelmaa joka tilaisuuteen. Kuvassa erityisen hienostunut seurapiirirouva, Hannele Talkio, seuranaan suomalainen vierailija metsänomistajien ryhmästä.

Albernin laaksossa asustaa monia tunnettuja taitei-lijoita ja käsityöläisiä. Kuvassa Liisa Räsänen McInnis, joka tekee kiviveistoksia miehensä Johnin kanssa. Heidän töitään voi löytää ympäri maailmaa. Liisan äiti, Sylvi Räsänen, on paikallinen kuuluisuus. Hän on yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Vielä pari vuotta sitten hän piti B&B:tä kotonaan Somass-joen rannalla. Aamiai-sen suhteen jokainen toivomus tuli täytetyksi, ja illalla sai käydä saunassa. Vieläkin pullakahvit ovat valmiina, jos sattuu piipahtamaan kylässä. Sylvin talo on täynnä

Port Alberni satavuotias kaupunki

Mt. Arrowsmith, Port Albernin symboli

Liisa Räsänen McInnis on toripöydän ääressä joka lauantai, satoi tai paistoi.

Suomalaisia metsänomistajia McLean sahalla huhtikuussa

Hannele Talkio, eräs juhlavuoden kaunottarista, on juuri saanut Titanic-lehden suomalaisvieraalta.

Sylvi ja hänen tyttärensä Miria ja Liisa.

hänen tekemiään kudonnaisia ja ristipistotöitä. Puhelinluettelosta löytää monia pohjoismaisia nimiä,

vaikka varsinaista skandinaavien yhdistystä ei enää ole. Vuosien varrella monet ”lokarit” ovat varmasti työs-kennelleet tämän alueen metsissä ja tehtaissa. Elokuun ensimmäinen viikonloppu on omistettu kotiin tulijoil-le – Home Coming Weekend. Järjestäjien toivomus on, että pois muuttaneet asukkaat tulisivat vierailemaan entiselle kotiseudulleen. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa monen päivän ajan, muun muassa junamatka rantaa pitkin, venekilpa, taidenäyttely, parta- ja hattu-näytös, ja historiallinen huviretki McLean ulkoilmamu-seoon.

Tarkempia tietoja voi etsiä www.portalberni.ca. Täällä osataan ihan todella juhlia, vanhaan hyvään

tapaan. Siis pysähtykää hetkeksi... — Teksti ja kuvat: Rayana Erland

Kirjoitus Aija Elgin esitelmästä

SuOMEnKIELISILLä on yleisenä käsityksenä, että suomen sanasto on kauttaaltaan omaperäistä ja

että suomeen on tullut sanoja vieraista kielistä vasta viimeisten vuosisatojen kuluessa. Tämä ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa, kuten 22.4.2012 Scandinavi-an Centrellä läsnäollut suur-Vancou-verin suomalaisyhteisö sai kuulla university of Washingtonin vieraile-valta lehtorilta Aija Elgiltä.

Elgin esitelmän aiheena oli ai-nakin mainosten mukaan suomen kielen sanaston kerrostumat eli se, miten suomen sanasto on muotou-tunut ei vain vuosisatojen vaan vuo-situhansien myötä. Jo niinä aikoina liki 8000 vuotta sitten, jolloin suo-malais-uralilaiset kansat vasta har-kitsivat laajentumista eri suuntiin uralin rinteiltä, heidän puhumaan ns. kantauraliseen kieleen oli ajau-tunut sanoja muista kielistä ja kie-liryhmistä. Elgin esitelmän pohjalta saimmekin kuulla, että nykysuo-messa on paljon sanoja, joita emme lainasanoiksi edes hahmotakaan. Lainasanoja on siis kaikenkaikkiaan kertynyt vuosituhansien saatossa niin germaanisista (muinaissaksa ja -ruotsi, myöhemmin myös englanti) kuin myös balttilaisista (latvia, liettua) ja slaavilaisista (venäjä) kielistä. Suomessa kuin myös muissakin itä-merensuomalaisissa kielissä tavattava kongruenssira-kenne (tässä pienessä talossa eikä tämä pieni talossa) on myös tuontitavaraa – kiitos tästä kuuluu balttilaisille!

Suomen kielen ammattilaisena vähän kyllä harmitti se, että Elg ei puuttunut esitelmässään edes lyhyesti siihen, mikä on lainasana ja varsinkin siihen, miksi

sanoja ylipäätänsä “lainataan” (eihän niitä kukaan palauta alkuperäisille “omistajille”!). Lisäksi esitelmä-tilaisuuden mainoksissa mainittu ehkä yllättäväkin tosiasia, että niinkin arkipäiväinen sana kuin äiti on itse asiassa germaanista eikä uralista alkuperää, jäi

kuitenkin esitelmän pohjalta harmil-lisesti edelleenkin hämärän peittoon. Yleisö ihmettelikin ääneen sitä, miten tällainen väittämä voi pitää paikkansa, kun kerran nykykielten eli saksan Mutter, ruotsin moder tai mor ja englannin mother eivät miten-kään voi tukea tällaista. (Vastaus on muuten se, että nykygermaanisissa kielissä tavattava äitiä tarkoittava sanamuoto on sittemmin lainattu romaanisista kielistä ja että suomessa on säilynyt näinkin arvokas kieli-tieteellinen muisto aikaisemmasta ajasta).

Sitävastoin toivon, että läsnäol-leille jäi pysyvästi mieleen Elgin loppusanat: suomen kielen kohta-lona ei ole ollut eikä tule olemaan yksittäiset lainasanat, vaikka varsin-kin meistä ulkosuomalaisista näin

saattaa välillä tuntuakin (mitä ihmettä mahtavatkaan tarkoittaa norsupallo, kalapuikkoviikset tai mokkula?!). Elgiä kuin myös muita suomen kielen asiantuntijoita huolettaakin enemmän se, että suomen kielen käyt-töalueet ovat pahasti supistumassa, esim. väitöskirjoja ja muuta suomalaisten julkaisemaa tietokirjallisuutta julkaistaan yhä vähemmän suomeksi. Jos suomalaiset itse eivät siis käytä suomea kaikissa mahdollisissa yh-teyksissä lainasanoineen kaikkineen, niin kuka sitten?

— Artikkeli Tuomo Neuvonen. Kuva: MLH

Vappu Questions by Anita Kapanen

See page 19 for answers... no peeking! See page 14 for photos.

1. In 710 a girl named Walburga was born in Wessex, modern day uK. Walburga had brothers Willibald and Winibald. Together they travelled to Wurttenberg to help a missionary to help him convert Germans into Christianity. What was the name of the missionary man? Wikibald, Boniface or Saint Hugo.

2. Thanks to Walburga, who became a nun and was canonised, we have a Valborg’s day in Finnish and Swedish calendar, celebrated on the First of May. This time of the year was also celebrated by the Vikings. What was it that Vikings celebrated? Fertility, Valhalla, or Cycle of Life.

3. Around 1850 Swedish university students started using a white, round cap for a symbol of studentship. What was the model for the cap? a baker’s hat, a maid’s cap, a miller’s cap

4. A couple of decades later the cap tradition had spread to Finland as well. The first records are from technical faculty, 1874. A teekkarilakki - polytechnic students’ cap - has had a tussle since 1890s. What was the reason given those days for the tussle? Wipes moustaches clean, attracts women, it looks nice on a head of a statue.

5. It’s customary to place a white cap on a prominent statue in a city’s centre during the Wappu festivities. This marks the beginning of the student wappu. Which statue is capped in Jyväskylä? Suomen Neito, Musta Passi or Minna Canth.

6. On First of May morning everyone is supposed to go out and have a picnic. Food and drinks served can vary a lot. One sweat treat - not munkki/donut in this case - is served only in wappu time. Is it Tippapulla, Tippaleipä or Tippurileipä?

KESÄKUU 2012 JUNE �

Helena Paljakka Fletcher

HELEnA PALJAKKA syntyi 9. lokakuuta 1919 Muolaan pitäjässä Keski-Kannaksella. Kun talvisota alkoi, Paljakka oli ilmavalvon-

nassa. Ensin hän oli Muolaassa tornissa. Sitten ilmavalvontalotat siirtyivät rintaman mukana aina eteenpäin. Paljakka oli Olkinuoralla, Antreassa ja Vuoksen rannassa.

Ilmavalvontalotta oli vartiossa aina määrätyllä paikalla katsomassa yrittääkö vihollinen yllättää. Lotat sähköttivät tai puhelimella ottivat yhteyden puolustuspaikkoihin, ennen kaikkea ilmavartiosotilaisiin. Ilmavalvontalotilla oli monta kertaa hyvin tuliset paikat. Ainahan ensimmäiseksi ryssät yrittivät tuhota vartiotorneja ja tuhosivatkin monta.

Paljakka kertoo, että on ollut sairaana neljä kuukautta. Hänen täytyy oikein keskittyä ennen kuin hän kykenee muistamaan niin vanhoja asioita. Sodan aikana ei ajateltu niin, että se olisi vaarallista. Ilmavalvontalotat ajattelivat, että jos jotakin tapahtuu, niin se tapahtuu. Sitä on turha ruveta ennen aikojaan suremaan. Yksi kotikylän tytöistä, Irja Kyllästinen, kuoli. Se oli kaikille kova isku ja ikävä tapaus. desantit etsivät sellaisia paikkoja, jotka olivat tärkeitä armeijalle, mutta helppoja saaliita ryssälle.

Rajatoimiston iskulotatKesän 1939 alussa, Mannerheimin syntymäpäivänä, alkoivat linnoitustyöt Kannak-

sella. Se vei koko Kannaksen rauhan. Sitä oltiin jo silloin sellaisessa mielentilassa, että tapahtuuko vai eikö tapahdu. Se oli pelossa ja odotuksessa elämistä. Siitä se sitten vähän kerrassaan jatkui, Paljakan kohdalla vähän yli neljä vuotta. Paljakka ei ollut tosin koko aikaa ilmavalvonnassa.

Lotta Svärd -yhdistyksen Rajatoimisto oli keskuspaikka, josta lähetettiin lottia eri puolille missä vain lottia tarvittiin. Johtajattarena oli entinen Viipurin talouskoulun opettaja Annikki nissinen, jota kutsuttiin Mammaksi. Hän oli miellyttävä ihminen, täsmällinen ja oikeudenmukainen. Kuri oli hyvä: jos ei ollut illalla kymmenen ai-kaan kotona, niin sitten oli ovi lukossa. Seuraavana aamuna joutui sitten puhutte-luun. Jos puhuttelu oli oikein tiukka, joutui siviiliin. Jos taas saattoi selittää asian kunnolla, niin sitten sai jäädä.

Paljakka oli jatkosodan aikana Rajatoimistossa ja hän kuului Rajatoimiston isku-lottiin. Missä aina kiireesti jotakin tarvittiin, niin Paljakka oli aina yksi niistä jotka lähetettiin, vaikka hän olikin silloin niin nuori. Hän joutui tekemään hyvin monen-laista työtä: toimistotyötä ja ehkei nyt ihan perunankuorimista, mutta kaikennäköis-tä mitä nyt yleensä lotilta vaadittiin. Hän kuvaa töitä tavalliseksi rutiiniksi.

Heitä oli neljä Karjalan lottaa, jotka liittyivät samana vuonna Rajatoimistoon. Kaikki he myös olivat siellä yli neljä vuotta. Heitä yhdessä lähetettiin äänislinnaa ja Karhunmäkeä myöten komennukselle. Milloin oli komennus ainoastaan muutaman vuorokauden, milloin pari kolme viikkoakin. äänislinna ei ollut miellyttävää näh-tävää. Paikalliset asukkaat asuivat talojen yläkerrassa, ja eläimet alakerrassa. Haju oli sen mukainen. Elämä oli hyvin alkeellista. Paikalliset asukkaat ihailivat suomalaisia lottia, sotilaita ja armeijaa. äänislinnan keskustassa oli Stalinin puhujakoroke. Se oli maalattu oranssin ja ruskean väriseksi marmoriksi, mutta se oli pahvia. Kun he mo-non kärjellä potkaisivat siihen syrjään, niin reikä tuli. Se on yksi sota-ajan mukavia juttuja.

Paljakka sai ensimmäisen ajokorttinsa armeijassa. Rajatoimistossa oli vain kaksi tyttöä, jotka suorittivat ajokortin; Paljakka oli heistä toinen. Heillä oli oikein vanha bussi, josta oli laitettu väliaikainen ambulanssi. Jos miehiä oli hirveän vähän paikal-la, he aina silloin tällöin joutuivat hakemaan haavoittuneita rajalta. Haavoittuneet vietiin joukkosidontapaikalle tai kenttäsairaalaan. Kun Paljakka oli hakemassa haa-voittuneita, desantit aina ampuivat heitä, vaikka bussin kyljessä ja katossa olikin punainen risti. Kerrankin ryssät ampuivat kovasti konekiväärillä. Paljakka oli kuiten-kin niin pieni, että hän meni niin alas kuskin penkillään, ettei päätä näkynyt. Monta kertaa iltamyöhällä kun oli jo pimeää, hän ajoi näin pitkin metsäteitä, mistä haa-voittuneita haettiin. Hän näki eteenpäin tuulilasista, ja sillä lailla pysyi tiellä. Se oli hyvää ajo-opetusta. Kerran yksi haavoittunut kuoli, kun häneen osui luoti joka tuli bussin sivusta läpi. Luodit menivät helposti sivusta läpi. Pedit oli laitettu bussissa kaikki niin alas lattialle, että harvoin ryssät ampuivat niin alas. Yleensä he ampuivat ikkunoiden tasolle.

Paljakka meni sodan aikana naimisiin keskisuomalaisen Arvid Aleksander Jokisen kanssa. Jokinen oli eversti Bonsdorffin adjutantti ja autonkuljettaja. Heidät vihittiin takaisinvallatussa Viipurissa, ruotsalaissaksalaisessa kirkossa. Kirkko oli ollut ryssien hevostallina. neljännen armeijakunnan sotilaat lapioiden kanssa ajoivat lantaa ulos ja suihkuttivat sen lattian. Kirkossa ei ollut penkkejä, mihin ihmiset olisivat istu-neet. Sotilaat laittoivat kaksi tai kolme sementtipalkkia ja pitkän laudan sekä laudan päälle paperia, etteivät ihmisten vaatteet tarttuneet kiinni. Se oli kaikkea muuta kuin koreaa vihkimistä, mutta kaikilla näytti olevan mukavaa. Hääjuhlat olivat Ra-jatoimistossa. Suomen Lotta Svärd -yhdistys kustansi kaikki. Paikalla oli 84 lottaa ja neljännen armeijakunnan upseerit oli kutsuttu, paljonhan siellä oli. Avioliitto ei ollut pitkäikäinen, mies haavoittui vaikeasti, ja oli sotasairaalassa vähän yli kolme vuotta. Sitten hän oli sairaalassa ja kotona, ja sairaalassa ja kotona, aina vähän väliä, vähän yli kuuden vuoden ajan. Sitten mies menehtyi vammoihinsa. Paljakka jäi elämään ja asumaan pienen poikansa kanssa. Paljakalla oli onneksi ihana isä, joka oli aina paikalla kun tarvittiin.

Kamalimpia muistojaKun Paljakalta kysytään muistoista, joita hän ei ole vielä kertonut, hän huokaa

syvään ja peittää kasvonsa kädellään. Hän miettii hetken - kertoako vai eikö? Sitten hän tekee päätöksensä, suoristaa ryhtinsä ja aloittaa tarinan, ajatukset kaukana vuo-

sikymmenten takana:– Meitä oli neljä nuorta lottaa miun kotikylässäin. Vanhat ja lapset

kaikki oli viety jo pois. Meiät oli jätetty sitä varten, ett kun tulee armei-jalta käsky, ett karja täytyy olla lähtövalmiina. Ja lähteä ajamaan niitä edelleen ja päästää navetoista pois.

Me oltiin meillä ja telefooni soi. Ja suojeluskunnan esikunnasta sanottiin: ”Lotat ja karja lähtövalmiina viidessätoista minuutissa. Ryssät tulevat!”

– No meille tuli hyvin kiire sit. Meiän kylässä oli 32 taloa, missä oli navetat ja kaikissa oli karjaa. Ja me neljä nuorta tyttöä lähettiin päästä-mään niitä navetasta pois. Oli pakkanen, yö ja maa oli roudassa. Vähän oli lunta ja jäätä maassa. Eläimet oli ihan villinä. Niitä ei meinannut saa-da millään lähtemään navetoista pois. Se on yks niitä kamalia muistoja.

– Niin me saatiin ne ja me ajettiin karjaa edellämme Muolaasta Heinjo-en asemalle saakka, mikä on Antrean siellä takana toisella puolella. Mistä

niitä sitten lastattiin vaunuihin ja juna läks niitä viemään sit jonnekin Länsi- tai Keski-Suomeen mihin tahansa sitä karjaa silloin vietiin.

– Se oli niin kamalaa kun sit siel oli jo Kivennavan, Valkjärven, Uudenkirkon, Kannel-järven, Raudun, Metsäpirtin karjat; niistä Kannaksen eteläosan pitäjistä. Ne sanoi et siel oli silloin lähelle 2000 eläintä. Meitä ei ollut koskaan kahtakymmentäkään paimenta niitä ajamassa. Sit kun meiän piti lastata ne junaan. Ei ollu miehiä ketkä olis lastanneet ja ne avovaunuihin lastattiin.

– Monelle eläimelle tuli poikimisen aika. Toiset eläimet, ko se oli niin ahdasta ja kylmää ja koleeta, niin ne talloit ne syntyneet vasikat, ett ne oli kuolleena jäässä siellä.

Mie en haluais näitä kertoa. Se on yksi niitä kamalimpii muistoi. Ne ajat ovat menneet. Ja toivottavasti me ei tulla enää koskaan sellaista sotaa näkemään.

– Mie en kykene kunnolla kertomaan. Mie en ainakaan 25 vuoteen koskaan avannu suutani sodasta. Ne oli niin katkerat muistot. Nyt vähän kerrassaan mie olen ruvennu niitä toistamaa, mut ei se ole vieläkään helppoa.

MitalitPaljakalla on kolme mitalia talvisodan ajoilta, paikasta missä piti olla pikkuisen

rohkea, ja mistä annettiin mitali. Hän ei olisi mielestään niitä ansainnut, mutta loh-kaisee, että ehkä ne antoivat niitä tarmostakin.

Jatkosodan aika oli aivan toinen juttu. Itä-Karjalassa oli monta sellaista paikkaa mistä Paljakan mielestä oikeastaan tyttölapsikin mitalin ansaitsi. äänislinnassa Suo-men lotat rakennuttivat hotellin nimeltä Lottahovi. Siellä saivat lomalle menevät ja tulevat yöpyä. Paljakka oli Lottahovin avajaisissa komennuksella, heitä oli neljä Rajatoimiston iskulottaa. Paikalla oli myös Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen, Marsalkka Mannerheim ja paljon korkeita upseereja, jopa Paljakan kotipitäjän kenraali Sihvo.

Lottahovin avajaisissa annettiin Paljakan lottatoverille Helville ja Paljakalle mitalit. Mannerheim sanoi: - Eihän sitä passaisi katsoa, että kuka on pieni ja sievä, pitäisi antaa ansion mukaan.

Mutta te Helvin kanssa olette molemmat pieniä ja sieviä ja ansaitsette ne mitalit. Olkaa ylpeitä niistä ja pitäkää ne aina esillä.

nämä olivat Mannerheimin sanat.Eversti Bonsdorffilta ja Majuri Ilvalta Paljakka sai myös mitalit. Yksi mitaleista on

Ilmavalvonnasta: Paljakka oli antanut nopeasti viestin kun ryssän 40 lentokonetta oli tulossa.Sota on antanut Paljakalle paljon kärsivällisyyttä; ei ollenkaan kannata vähästä

hermostua. Hän on yrittänyt aina ottaa elämän sellaisena kuin se tulee, vaikkei se aina ole ollut kovin helppoa.

– Näin jälkeenpäin ajatellen tuntuu, että kun ihminen on nuori, ei osaa pelätä. Sitä tekee mitä on tehtävä, onnistui se sitten tai ei, se on sen ajan murhe.

Muutto SuomestaPaljakan sisar lähti opiskelemaan englantia Yhdysvaltoihin tammikuussa 1939,

ennen sodan alkua sinä syksynä. Sisar ei sen jälkeen tullut koskaan enää Suomeen, eikä nähnyt Karjalaa. Paljakka, jolla oli sodan jälkeen koti Helsingissä, monesti pyy-si sisartaan katsomaan entistä kotimaataan, vaikka Karjalaa ei enää ollutkaan. Sisar vastasi, että sodasta on niin paha maku suussa, ettei hän tule. Sisar tapasi nuoren kanadansuomalaisen miehen new Yorkin suomalaisten kesäjuhlissa. Puoli vuotta tapaamisen jälkeen he menivät naimisiin ja muuttivat Montrealiin. Paljakka pyysi ja pyysi sisartaan Suomeen käymään, mutta sisar vastasi:

– Tule sinä tänne, sinun on paljon helpompi tulla tänne, kun minun sinne. Paljakka lähti Kanadaan kahdeksan kuukauden vierailuviisumilla. Sillä reissulla

hän on edelleen. Paljakka ehti olla kokonaista kaksi ja puoli päivää Montrealissa kun George Fletcher, joka tunsi Paljakan sisaren miehen, tuli liikematkallaan kylään. Vuoden päästä Paljakka meni naimisiin tämän mukavan kanadanenglantilaisen mie-hen kanssa. Fletcher adoptoi Paljakan pojan. He olivat naimisissa 38 vuotta, mutta kuherruskuukausi ei päättynyt koskaan. Paljakka jäi yksin, kun mies kuoli 12 vuotta sitten. Poika asuu Amerikan puolella, eikä tämän amerikkalainen vaimo halua muut-taa Kanadaan. Paljakka puolestaan ei halua muuttaa Amerikkaan.

Paljakka lähti Suomesta kesäkuun alussa 1957, ja on käynyt sen jälkeen Suomessa kolme kertaa. Hän on paljon enemmän kanadalainen kuin suomalainen, varsinkin kuin ei ole Karjalaa enää. Mutta juuriltaan hän on aivan karjalainen, hän ei ole koskaan saanut juuriaan pois sieltä, eikä haluakaan saada. Hän ei ole sodan jälkeen koskaan mennyt käymään Karjalassa, koska se on ryssän vallan alla. Mutta jos Karjala koskaan tulee Suomen hallituksen alaiseksi, hän on varmasti ensimmäisten mukana lentokoneessa menossa katsomaan kotikunnaita. Hän päättää haastattelun:

– Ei missään maassa maistu ahomansikat niin hyviltä kuin Karjalan kunnailla. Ne on ihan vertaansa vailla.

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS �

Helena Paljakka Fletcher

HELEnA PALJAKKA was born October 9th, 1919, in the parish of Muolaa on Cen-tral Isthmus. When the war broke out, Paljakka was in the Air Surveillance.

First she was in the air surveillance tower in Muolaa. Later on, the Air Surveillance Lottas would advance with the front. Paljakka was at Olkinuora, Antrea and by the River Vuoksi.

An Air Surveillance Lotta was on guard at a specific spot, keeping an eye out for an enemy attack. They would send a telegram or phone the defence sites, espe-cially the air defence soldiers. Many times, it was very dangerous for the Air Sur-veillance Lottas. The first thing the Russians would do was to try and destroy the watchtowers. They did destroy many.

Paljakka says that she has been ill for four months. She says that she really needs to concentrate, to be able to remember what happened so long ago. during the war you did not think that it was a dangerous time. The Air Surveillance Lottas thought that if something is going to happen, it will. There was no point in antici-pating and fretting. One girl from Paljakka’s village, Irja Kyllästinen, died. It was a shock to everyone. The descends, the Russian reconnaissance parachutists, were looking for sites that were vital for the army, but easy for the Russians to conquer.

The Lottas of the Border OfficeIn the summer of 1939, on Mannerheim’s birthday, the fortifications on the Karel-

ian Isthmus were started. That ended all peace on the Isthmus. The state of mind was such that you were wondering if it will happen or not. It was living in fear and in waiting. And so it went on, little by little, in Paljakka’s case for a little over four years. She did not spend the whole time in Air Surveil-lance, though.

The centre of the Lotta Svärd Organization was the Border Office, from where the Lottas were sent wherever needed. The mistress was the Annikki nissinen. She had been a teacher in the Home Economics School of the town of Viipuri. Her nickname was Mamma and she was very pleasant, precise and fair. The discipline was good: If you did not return by 10 pm, the door would be locked. The next morning you would get a talking-to. If it was a tough talk-ing-to, you were expelled. If you were able to explain yourself though, you could stay.

Paljakka was one of the Border Office Lottas. Whenever something was needed quickly, she was always one of the Lottas who were sent to help, even though she was so young. She had many kinds of tasks: office work and maybe not quite potato peeling, but all kinds of tasks that were demanded from the Lottas. She describes the tasks as routine.

There were four of them - Karelian Lottas - who joined the Border Office the same year. All of them also spent four years there. They were posted together all the way to äänislinna and Karhunmäki. Some postings were only a few days long, others could be two to three weeks. The town on äänislinna was not a pleasant sight. The local people would live upstairs, while the animals lived downstairs. The smell was horrible, and life was rough. The locals admired the Finnish Lottas, sol-diers and the army. In the centre of äänislinna there was a stand for Stalin. It was painted orange and brown, to look like marble. But it was only cardboard. When they kicked the side of it with their boot, they made a hole. That was one of the funniest memories of the war time.

Paljakka got her first driver’s license in the army. In the Border Office there were only two girls who would get their driver’s license. There was a very old bus that had been made into a temporary ambulance. If there were few men around, the two of them would have to go and get the wounded from the border. Then they drove the wounded to the aid station or to the field hospital. The descends would always shoot at Paljakka’s vehicle when she went to get the wounded. It did not matter that the vehicle roof had a red cross painted on it. Once, the Rus-sians shot at them hard with a machine gun. However, Paljakka was so small that she slid down on the driver’s seat, and her head could not be seen. Many times at night, when it was already dark, she would drive like this on the roads in the for-est, picking up the wounded. She could see through the wind shield, and therefore was able to keep the bus on the road. It made for excellent driving lessons. Once a wounded man died as he was hit by a bullet that came through the side of the bus. The bullets could easily pass through the side of the bus. That was why the beds were set very low on the bus floor. Rarely would the Russians shoot so low. They would mostly shoot at window level.

during the war Paljakka married Arvid Aleksander Jokinen from Central Finland. Jokinen was adjutant and chauffeur for Colonel Bonsdorff. They were married in the recaptured town of Viipuri, in its Swedish German Church. The Russians had used the church as a stable. The soldiers of the Fourth Army Corps shovelled the manure out of the church and hosed the floor. There were no pews for the people, so the soldiers set up two or three cement balks and a long board covered with paper. That way the people could sit without their clothing sticking. It was not a fancy ceremony by any means, but everyone seemed to enjoy themselves. The re-ception took place at the Border Office. It was hosted by the Finnish Lotta Organ-ization. There were a lot of people there: 84 Lottas and the officers of the Fourth Army Corps. It was a short marriage. Her husband was severely injured, and spent over three years in the field hospital. Then, the next six years he spent between home and hospital. Finally he succumbed to his injuries. Paljakka was left with a young son. Fortunately her wonderful father would help whenever needed.

The Worst MemoriesAsked about any memories she has not told yet, Paljakka lets out a deep sigh and

covers her face with her hand. She hesitates for a moment—to tell or not to tell? She makes up her mind, sits up straight and starts telling, her thoughts now back in the

past, decades away:- There were four of us, young Lottas, in

my village. The old people and the children, they had already been taken away. We had stayed behind, to wait for an order from the army, to get the cattle ready to leave. And to drive them, and to get them out of the sheds. We were at my house and the phone rang. And the Staff Officers of the Civil Guards told us: “Lottas and cattle ready to leave in 15 minutes. The Russians are coming.”

- So we really had to hurry then. In our vil-lage there were 32 houses that had cow sheds and they all had cattle. So we four young girls went to get the cattle from the sheds. It was night and it was freezing, and the ground was frozen. There was some snow and ice. The ani-mals were wild. It was almost impossible to get them to leave the cow sheds. This is one of the most horrible memories.

- But even so, we got them out and we were herding them in front of us from Muolaa all the way to the station in Heinjoki, which is behind Antrea there on the other side. That is where they got loaded on to the trains. The train took them somewhere to West-ern or Central Finland, or wherever the cattle were taken to at that time.

- It was so horrible, as there were already cattle from Kivennapa, Valkjärvi, Uusikirkko, Kanneljärvi, Rautu and Metsäpirtti, the parishes of Southern Isthmus. They said that at that time there were close to 2000 animals there. And there were not even twenty of us herding them. And then we had to get the cattle on the trains. There were no men to do this and the cars were open.

- For many of the animals, it was the time to calve. And the other animals, as it was so cramped and cold and chilly, they stomped the new born calves so that they were dead and frozen there. I do not wish to talk about these things. This is one of the most horrible stories. Those days are long gone. And I hope we will never see a war like that again.

- I can not tell about it properly. For 25 years I did not even open my mouth about the war. The memories were so bitter. Now, little by little, I have started to tell the memories. But it is still not easy.

MedalsPaljakka has three medals from the Winter War—for when you had to have a little

bit of courage, and medals were actually handed out. She does not think that she deserved the medals, but quips that maybe they were given for sheer pep.

The Continuation War was a different story. In Eastern Karelia there were many places, where even a girl had a chance to qualify for a medal. In the town of äänis-linna the Lottas had had a hotel built, called Lottahovi. People coming from and go-ing on leave could overnight there. Paljakka was posted on the opening reception for Lottahovi. There were four Lottas from the Border Office. Also there was Fanni Luukkonen, the long-time leader of the Lotta Svärd Organization. Marshal Manner-heim and many other high ranking officers attended as well —even general Sihvo of Paljakka’s home parish.

At the opening of Lottahovi, Paljakka and her Lotta friend Helvi were given medals.

Mannerheim said:- One should not look at who is small and pretty, one should give what is deserved. But

you and Helvi both are small and pretty and you deserve the medals. Be proud of them and always wear them.

These were the words of Mannerheim.Paljakka was also given medals from Colonel Bonsdorff and Major Ilva. One of the

medals was from Air Surveillance: Paljakka had quickly conveyed a message that 40 Russian airplanes were approaching.War has taught patience to Paljakka: you should not fret the small stuff. She has

tried to face life as it comes, but it has not always been easy.- When you think of it afterwards, you realize that a young person does not have the

understanding to be afraid. You do what you have to, whether it works or not, and you worry about it later.

Moving from FinlandBefore the war started in the fall of 1939, Paljakka’s sister moved to the united

States to study English in January of the same year. Her sister did not return to Finland ever again, and she did not see Karelia again either. Paljakka lived in Hel-sinki after the war and invited her sister to visit her former homeland, even though Karelia was lost. Her sister replied that she had such a bad taste in her mouth about the war that she was not coming. Then the sister met a Finnish Canadian man in a Finnish summer party in new York. Six months later they got married and moved to Montréal. Paljakka kept inviting her sister to visit, but the sister replied:

- Why don’t you come over here? It is much easier for you to come here than for me to come over there.

Paljakka left for Canada on an eight-month visitor’s visa. She is still on that same trip. She had only had two and a half days in Montréal, when George Fletcher, an acquaintance of Paljakka’s brother-in-law, dropped by on a business trip. A year later Paljakka and this very nice English Canadian man were married. He adopted her son. They were married for 38 years, but their honeymoon lasted the whole marriage. Paljakka has been alone ever since her husband died. Her son lives in the States but his American wife does not want to move to Canada. However, Paljakka does not want to move to the States.

Paljakka left Finland in early June of 1957. She has been back to Finland three times since. She feels much more Canadian than Finnish, especially as there is no more Karelia. But she is totally Karelian: she has never been able to uproot herself from Karelia, nor does she wish to. She has not returned to Karelia after the war, as it is under Russian rule. But if Karelia ever returns to Finland, she will be on an airplane among the first to see her former homeland. She ends the interview saying:

- In no other country do the wild strawberries taste like they do in Karelia. They are without comparison.

KESÄKUU 2012 JUNE �

lahjoitukset ’rintamalta länsirannikolle’ projektilleYli 25 dollarin lahjoitukset, joista saa verovähennyksen: Finland House Societyn nimelle. Muistakaa merkata, että raha on tarkoitettu projektille. Lahjoitukset ilman verovähennystä voi tehdä suoraan projektille: VFC War Veterans AccountDonations for ’From the Front to the West coast’ ProjectDonations $25 and over qualify for a tax receipt: please write cheques to Finland House Society and mark the project on the cheque. If you do not need a tax receipt, write a cheque directly to the project: VFC War Veterans Projectlahjoitukset voi lähettää osoitteeseen / Please send donations to Rintamalta Länsirannikolle (From the Front to the West Coast) Scandinavian Community Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby, B.C. V5B 4P9

KIrJa Ja DOKUMENTTI SUOMalaISISTa SOTaVETEraaNEISTa

Dokumenttifilmi Vancouverin alueen suomalaisista sotaveteraaneista ja lotista on nyt jälkituotantovaiheessa. Uutta haastattelumateriaalia ei enää lisätä.

Dokumentin valmistuttua projekti keskittyy kirjan kustantamiseen. Kiitos kaikille osallistujille.

Projektin puolesta: Satu Bell, Leena Kelly, Ilkka Uitto • rintamalta.lansirannikolle@gmail.com

bOOK & DOcUMENTary ON THE FINNISH War VETEraNS

The interviews of the Finnish War Veterans in Vancouver are now done. The documentary is in post-production, which means that no further material will be added. The documentary will be in Finnish with English subtitles. After the documentary is done, the project will concentrate on the publishing of the book. Thank you to all the participants.

For the Project: Satu Bell, Leena Kelly, Ilkka Uitto • rintamalta.lansirannikolle@gmail.com

VeteraaneilleVuosijuhlassa Suomen terveset huhtikuun 28 pvä

TE VETERAAnIT TEITTE SEn, minkä isänmaa Teiltä vaati. Lähditte puolustamaan maatanne ylivoimaista

vihollista vastaan. Taistelitte meille itsenäisen Suomen. Teitä seuranneet sukupol-vet voivat ovat ikikiitollisia teille uhrauksestanne.

2000-luvulla voimme vapaasti juhlia ja kunnioittaa veteraaneja. Aina näin ei ole ollut. Suomen historian aikana veteraanien arvostus ja kohtelu ovat vaihdelleet suuresti; riippuen poliittises-ta ilmapiiristä. Toisen maa-ilman sodan jälkeen 1970-luvulla veteraanien arvostus oli aallonpohjassa. Heidän/ teidän päälle syljettiin ja nuoriso kysyi: ”Mitäs menitte sinne?” Te veteraanit kestitte myös tämän; aseveliaate eli vahvana. Kokoonnuitte nuorisoseurataloilla, toisten-ne kotona. Toveria ei jätetty silloin eikä jätetä nytkään.

Suomi ollut aktiivisesti mukana kriisinhallinta operaa-tioissa. Vuosittain noin 2000 suomalaista, miestä ja nais-ta, lähtee maailmalle erilaisiin kriisinhallintatehtäviin. Jokainen lähtijä on omanalansa huippua. Itse olen ollut mukana kuudessa kriisinhallintatehtävässä Lähi- Idässä, Balkaninniemimaalla, Afganistanissa ja Afrikassa. nykyi-sin sotatoimialueille lähdetään vapaaehtoisena, teille ei annettu vaihtoehtoja. Sodasta tai konfliktista ei kukaan palaa vahingoittumattomana takaisin. Toisilla haavat ovat näkyvissä, toisilla piilossa. Teidän aikananne ei henkisestä jälkihuollosta osattu kantaa huolta. Ajateltiin suomalaisen sotilaan ja Lotan pystyvän itse kantamaan huolta itsestään. Tiedämme ettei se ole näin. Jokainen meistä tarvitsee vuorollaan henkistä tukea. Ei ole heik-koutta pelätä tai nähdä painajaisia. ne ovat ominaisuuk-sia, jotka tekevät meistä ihmisiä.

Muuttuvassa maailmassa myös Suomen puolustus-voimien täytyy sopeutua muuttuviin uhkakuviin ja uudistua vastaamaan nykypäivän tarpeita. Selkokielellä tämä tarkoittaa varuskuntien ja työpaikkojen vähentä-mistä. Monet perinteet loppuvat, kun varuskunta lak-kautetaan. Paikkakunnat menettävät paljon työpaikkoja ja monet yksittäiset ihmiset, yhteisöt ja seurakunnat kärsivät. Varuskuntien lakkauttaminen herättää pelkoja. Geopoliittinen asemamme säilyy edelleen ennallaan Monella teistä on omakohtaista kokemusta rauhalli-sen rinnakkaiselon loppumisesta. Teistä moni on ollut turvaamassa ja taistelemassa Suomelle sen nykyisen itsenäisyyden. Lottien työtä unohtamatta. Lotat olivat tärkeä osa suomalaista puolustusta. Edelleen maanpuo-lustustahto elää suomalaisten naisten keskuudessa vah-vana. naisten maapuolustuskurssit täyttyvät vuosittain ja yhä useampi nainen hakeutuu vapaaehtoiseen asepal-velukseen. naiset ja miehet ovat tasa-arvoisina valmiina turvaamaan Isänmaatamme sen erilaisissa kriiseissä.

Miesten taistellessa rintamalla suomalainen nainen kantoi raskaan taakan. Kotirintaman tuki oli tärkeää siellä jossakin taistelleelle miehelle, korpisotilaalle. Yhtä tärkeää on kotirintaman tuki kriisinhallintatehtävissä työskenteleville rauhanturvaajille. Tässä yhteydessä haluan kiittää vaimoani saamastani tuesta silloin, kun olen ollut kaukana kotoa. On ollut lohduttavaa saada kirjeitä ja viestejä perheeltä. Miesten lähtiessä rintamal-le, naisille jäi suuri vastuu kodista, miesten töistä. naiset pitivät yllä toivoa kasvattamalla lapsia, viljelemällä ja rakentamalla kotia hävityksen keskelle. Kotirintama on se voima, jonka puolesta olemme valmiita uhraamaan kalleimpamme, henkemme.

Työ on muuttanut luonnettaan sekä Kanadassa että Suomessa enää perinteiset teollisuus- alat; paperiteolli-suus, metsäteollisuus tai kaivosteollisuus eivät työllistä. uskon Suomen ja Kanadan selviävän muutoksesta. Ei-hän tämä ole ensimmäinen taloustaantuma, eikä viimei-nenkään. nyt tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista sisua!

Mitä se sisu, sitten on? Sisu on uskoa, tahtoa, ja toivoa Sisu on uskoa, tahtoa, ja toivoa. Sisu on uskoa kaikki-valtiaaseen, se on tahtoa kohdata huominen sellaisena kuin se meille tulee, se on toivoa siitä että huominen on parempi kuin eilinen. Sisu on myös tahtoa vaikuttaa huomiseen/tulevaisuuteen, se on uskoa mahdollisuuk-siin jopa mahdottomissa tilanteissa, se on toive parem-masta. Sisu on myös jotain joka on teillä aina mukana. Se on perintö, jonka jätätte jälkeläisille.

Jumala suojelkoon Suomea, ja antakoon rauhanajan jatkua. Hyvää Veteraanipäivää.—Artikkeli:Talous Kapteeni Pekka Soikkeli Kuva: MLH

FINAL FUNDRAISER EVENING FOR THE PROJECTThe Documentary Film and the book depict the memories of the Finnish War Veterans who, some at a

very young age, first fought the Russians and then the Germans, after the war leaving the country they sofiercely defended to start a new life in Canada.

Please join the Fund Raising Eventsponsored by Vancouver Finlandia Cluband Finnish War Veterans in BC

FRIDAY SEPTEMBER 14, 2012, 6.30pmat Scandinavian Community Centre

* THE PROJECT TEAM: LEENA KELLY- SATU BELL- ILKKA UITTO

*MARI PETZNEK will perform her music

* FINNISH MILITARY M/29 FIELD KITCHENwill be in full action making soup available,courtesy of the Finnish War Veteransof British Columbia.

* SILENT AUCTION -To donate new items for Silent AuctionTo donate new items for Silent Auction

to support the project please contactMarita Kareinenat 604 931 2516/ marita.kareinen@telus.netDonations can also be dropped off at theScandinavian Centre office-please note: NEW ITEMS ONLY!Email:rintamalta.lansirannikolle@gmail.comEmail:rintamalta.lansirannikolle@gmail.com

SCANDINAVIAN COMMUNITY CENTRE

Admission by Donation

6540 Thomas Street, Burnaby, BC , V5B 4P9Tel. 604 294 2777 Fax 604 294 5932

Info@ scandinaviancentre.orgOffice Hours: Weekdays 12-6, Saturdays 10-2, Sundays and Holidays Closed

Directions: Driving West on Highway 1: Use exit #33 Kensington AvenueDriving East on Highway 1: Use Exit#32 Sprott Street.

Kapteeni Pekka Juhani Soikkeli

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 10

Kansallinen sotaveteraanien päiväjuhla!

Kunnia varakonsuli rouva Ritva Huttunen jakoi hopeiset ansiomerkit Alpo Harjulle, Pauli Juoksulle, Lahja Saravalle ja Raimo Saravalle.

FInnISH WAR VETERAnS In B.C. juhlivat Kansallista Veteraanipäivää Huhtikuun 28 päivä

Scandinavian Centerillä. Seppeleen laskivat patsaal-le Lotta Miriam Koskinen ja Veteraani Eino Kyynä-räinen. Terveiset Suomesta ja puheen piti Talous Kapteeni Pekka Soikkeli. Runoja lausuivat Anna-Lii-sa Koivisto ja Mike Rautiainen. Terhi Miikki-Broers-ma viihdytti haitarin soitolla ja lauluillaan.

Seuraavaksi Esko Kajander esitteli Länsiranni-kon Korsukuoron: Orivesi, Kouvola, Järvenpää, Tampere, Kotka, Savonlinna, Kerimäki, Varkaus, Korpilampi,Veteli, nivala,Ii, Yli-Ii,Ylitornio, Raa-he, äkäslompola, Himanka, Seinäjoki, Jyväsky-lä, Hämeenlinna,Oulainen, Kuhmo, Sotkamo, Joensuu,nurmes, Heinävesi, Kitee, Punkaharju, Lap-peenranta, Mikkeli, Sodankylä, Kemijärvi, Kuusamo, Suomussalmi, Kajaani, Lieksa, Iisalmi, Jämsä, Lapua, Kokkola ja Kalajoki. Sekä myös näkövammaisten talo, Iris, Helsingissä, Helsingin Tuomiokirkko ja Eduskuntatalo.

Korsukuoro on esiintynyt mainitsemissani paik-kakunnissa. Esitykset ovat olleet maineikkaita ja varsinkin läsnä olleille veteraaneille hyvin mieleisiä.

He ovat olleet Suomessa edustamassa ei ainoastaan Kanadaa ja British Columbia vaan myös länsirannik-koa. Me suomalaiseen yhteisöön kuuluvat saamme olla hyvin ylpeitä että Länsirannikon Korsukuoro on perustettu juuri täällä meidän keskuudessamme. Korsukuoro on veteraaneille hyvin mieleinen ja kannatettu kuoro koska laulut tuovat mieleen sitä aikaa milloin juuri nämä laulut toivat hengellistä helpotusta sodan kurjuuteen. Kun olemme järjestä-neet talvisodan loppumispäivän, itsenäisyyspäivän tai kansallisen veteraanipäivän juhlia, ensimmäinen vaatimus veteraaneilta on että ”Korsukuoron pitää esiintyä”, ja Korsukuoro ei ole ikinä kieltäytynyt. Kiitos veteraanien puolesta teille kaikille.

Kunnia varakonsuli Ritva Huttunen jakoi hopei-set ansiomerkit Alpo Harjulle, Pauli Juoksulle, Lahja Saravalle ja Raimo Saravalle. Juhlat päättyivät Korsu-kuoron laulamaan ”Veteraanin Iltahuutoon”.

Marita Kareinen, Tuula Venäläinen, Tarja Rauhala,ja Arja Sokkanen olivat järjestäneet mah-tavan kahvi ja voileipä tarjoilun jonka Vancouver Finlandia Club oli kustantanut Veteraanien puolesta. Suuret kiitokset heille! —Artikkeli: Esko Kajander. Kuvat: MLH

Terhi Miikki-Broersma viihdytti haitarin soitolla ja lauluillaan.Lotta Miriam Koskinen ja veteraani

Eino Kyynäräinen laskivat seppeleen Länsirannikon sotaveteraanien

patsaallepatsaalle.

Kutsuvieraat Kunnia Varakonsuli rouva Ritva Huttunen, herra Huttunen, Finnish House Societyn puheenjohtaja Veikko Niemela, talous Kapteeni Pekka Soikkeli ja hänen puoliso.

Aila Asikainen

Me Suomalaiset

Sunshine Coast, British Columbia

EnnEn TOISTA MAAILMAnSOTAA eli lapsuu-teni aikoihin Suomi oli vielä kehitysmaa. Sotien

jälkeisinä vuosina elämä alkoi muuttua ja teollisuus kehittyä. Maalta alettiin muuttaa kaupunkiin ja nuoret hakeutuivat maataloustöistä tehtaisiin. Sosiaaliturva ja hyvinvointipalveluita alettiin laajentaa ja elämän laatu parani. Hankittiin omistusasuntoja osakehuoneistoja ja taloja, usein halpakorkoisella valtion arava-lainalla. Lapsia alettiin kouluttaa akateemisiksi. Osattiin säästää ja velat maksettiin.

nykyään Suomessa on melko tasainen tulonjako, mutta korkea verotus. Työajat ovat lyhentyneet ja vapaa aikaa on enemmän. Kesälomat ovat pitkät. Suo-messa on hyvä bruttokansantuote. Se määritellään sosiaaliolojen, terveydenhuollon ja koulutuksen saata-vuutena, mutta osaksi myös saatavilla olevien tavaroi-den ja palveluiden määränä ja laatuna. Mittarina voi olla vaikkapa yksittäiset tuotteet kuten jääkaappien, kännyköiden, autojen tai Internet yhteyksien määränä tuhatta henkilöä kohti.

Meitä, vaaria ja minua kiinnosti tietää kuinka paljon Suomessa panostetaan vanhusten hyvinvointiin. Ha-lusimme käydä tervehtimässä sukumme eläkevaarit, ja -mummon.

Mummo oli 96 vuotias äitini serkku ja oli Loviisan vanhainkodissa ja toivoi poikansakin pääsevän samaan vanhainkotiin. Viivi, äidin serkku oli tosin jo menettä-nyt muistinsa kokonaan eikä edellisestä käynnistäkään muistanut minua enää. Mutta hänellä oli hyvä hoito vanhainkodin hoito-osastolla.

Mieheni 90-vuotias veli asui Kymenlaaksossa van-husten palvelutalossa, ruokki fasaaneja takapihallaan

ja poimi syksyllä vielä suvun sienet ja marjat metsästä. Hän asui n. 50. neliön rivitaloasunnossa, josta maksoi vuokraa 400 euroa kuukaudessa.

Päivällinen maksoi 7 euroa, mutta hän kokkasi joskus itsekin ja valmis-ti meillekin aterian. Hän kävi vielä hakkaamassa halkoja entisessä kotimö-kissään ja paikkasi katon. Ehkä hänen hyvinvointinsa salaisuus oli juuri siinä, aktiivisuudessa. Tytär kävi hoitamassa siivouksen ja pyykit.

Toinen sukulaisvaari asusteli omassa kodissaan 87 vuotiaana, pirteänä hän-kin. Mutta eivät kaikki vanhat eläke-läiset ole näin onnekkaita, sillä fyysilli-sestä kunnosta on kiinni elämän laatu. Monet vanhukset voivat pahoin.

Helsingin alueella on suuri puute hoitopaikoista ja palvelutaloista sekä hoitajista.

useammat meistä emme halua lastemme hoivatta-viksi ja holhottaviksi, mutta emme haluaisi laitoshoi-toonkaan. Kuuntelin TV keskustelun, jossa sanottiin vanhainkotien ja terminaalihoitokotien olevan tule-vaisuudessa historiaa. Kai niitäkin tarvitaan, jos päässä heittää ja jalat eivät toimi.

Keskustelun kysymys oli missä haluaisi asua eläkkeel-le jäätyään. ns. uusvanhat eli juuri eläkkeelle päässeet toki halusivat asua omassa kodissa mahdollisen pitkään ja sitten aikanaan siirtyä palvelutaloon tai muuttaa etelään, jonnekin Espanjaan. Keskustelun ydin oli uusi vaihtoehtoidea asua kommuunissa, missä jokaisella olisi oma huone, mutta yhteiset keittiö, olohuone, ja sauna-tilat. Yhdessä tehtäisiin ateriat, hoidettaisiin siivous, - ja mahdolliset pihatyöt. Kommuuniin voitaisi palkata yhteinen kotiapulainen tarvittaessa, ehkä joku opiskeli-ja tai maahanmuuttaja.

Tällaisia kommuuneja on jo Suomessa ja jossain Itä-Suomessa on kaupunki tai kunta vuokrannut taloja vanhusten yhteiskäyttöön, kun kunnalla ei ole ollut

tarpeeksi laitostilaa. niissä käy sairaan-hoitajat ja tukihenkilöt ja valtio antaa asumistukea. Ideana se on varmaan hyvä, mutta ajattelin onko meistä suo-malaisista kolhoosiasumiseen. Olem-me niin itsenäisiä emmekä varmaan kovin helposti ottaisi Italiasta mallia, missä perheessä saatta asua monta sukupolvea yhdessä.

Totesimme, vaari ja minä, että eläkelaisen asema on Suomessa suun-nilleen sama kuin täällä. Helsinkiä ja Vancouveria voi verrata toisiinsa. Jonotusta palvelutaloihin ja hoitopaik-koja on liian vähän.

nyt olemme takaisin Kanadassa ja totesimme, että jos haluaa muuttaa Suomeen eläkepäiviksi, on se tehtävä heti eläkkeelle pääsyn jälkeen eikä

sitten vasta kun on liian vanha toimeliaaseen elämään. Itselläni oli haaveita koluta museot ja kartanot, käydä teatterissa ja matkustella Suomea ristiin rastiin ja käyt-tää halpalentoja hyväkseni mennäkseni etelään. Mutta en olisi enää jaksanutkaan. Huomasimme, vaari ja minä, että on aika asettua aloilleen. Kanada on tuttu ja turvallinen ja täällä ovat jälkeläiset ja ystävät.

Suomi on hyvä maa asua ja oli suuri merkitys sillä että sai puhua suomea ja sillä, että saimme niin ihanat naapurit Suomessa, oman tyttären ja vävypojan.

Kylla, kyllä Suomen kesä on vihreämpi ja valoisampi, syksy värikkäämpi ja kevät voimallisempi kuin täällä. Talvi, tuiskuista huolimatta hohdokkaampi.

Täällä odottelemme huhtikuun koleassa säässä aurin-koa ja kesää. Täällä oleva tytär jo soitteli ja sanoi ” Hei äiti, pitäisiköhän meidän muuttaa Meksikoon?”

Ei taida olla niinkään hassu ajatus, jos näitä sadesäitä vielä jatkuu, vastasin. nyt on kuitenkin vuoden kau-nein aika Kanadassa kun puut ja pensaat kukkivat. Ja talon takana siintävät vuoret. On hyvä olla kotona taas.

Vaari ja tytär Kristina Vanhankaupunginkoskella

KESÄKUU 2012 JUNE 11

A STAndInG ROOM OnLY crowd turned out April First to hear journalist Scott Larsen talk

about Finns and other Scandinavians in Scandinavians on the RMS TITANIC, last month at Burnaby’s Scandinavian Com-munity Centre.

Playing off the famous ship’s 100th an-niversary of its maiden voyage and tragic loss, where 1,500 passengers and crew lost their lives in April 1912, Larsen began his presentation entering the main hall dressed in period costume.

“do you know where I go to check-in?” Larsen asked audience members as he entered the centre’s main hall. Then he improvised checking-in with a customs official before beginning his talk.

Larsen, who lives in new Westminster, began his intensive daily research about Scandinavians on the Titanic in January. It was the basis for a six-part series on Scandinavians on the Titanic for Den Danske Pioneer, a danish paper outside of Chicago, and a special Titanic section in the Norwegian American Weekly, Seattle.

Larsen stressed there were more Scandinavians on the Titanic than the Irish. Countering the long-held view that most of the immigrants were Irish. “There were 28 different nationalities represented on the Ti-tanic,” said Larsen with by far more Scandinavians than Irish.

“They had first names like Svend, Maria, Thor and Alfrida” said Larsen. “They were leaving small towns and large cities…some were servants and farmers, sailors and engineers, carpenters and dairy workers.”

A power point presentation of different Titanic photos and graphics by Larsen’s husband, Terry How-ard, accompanied the presentation. There were around 65 Finns on the Titanic said Larsen. He pointed out that even 100 years later an exact count of Finnish passengers is uncertain because some were counted as Swedes. Or not counted at all.

He brought a framed copy of a photograph of a new York City cathedral to drive home the point how large the Titanic was. The cathedral, at 601 feet in length, is smaller that the White Star Line ship at 882 feet.

Larsen asked four members of the largely Scandinav-ian Canadian audience – a danish, Finnish, norwegian and Swedish Canadian - to come forward. He handed to each of them a series of different colored dots repre-

senting Scandinavian passengers by nationality. Larsen then took back the number of dots repre-

senting passengers who were lost on the Titanic: only two of the 13 red dots rep-resented danes who lived, 19 of the 65 green dots represented Finns who sur-vived, only 10 of the dark blue dots rep-resented 31 norwegians who lived, and 27 of the approximately 120 yellow dots was how many Swedes survived.

Records tell us that there were 706 passengers in third class. The passengers were mostly immigrants along with Scan-dinavian Americans who were returning home, some bringing family members to America and Canada.

Larsen talked about the missing locker key a crewmember forgot to give an im-portant key to his relief the key before he

left the ship. That key unlocked the locker where the crow’s nest binoculars were kept. Binoculars that might have helped crew members see and avoid the looming iceberg the ship hit on the night of April 14, causing the ship to sink.

”Larsen said there were reasons why there weren’t enough lifeboats. Even though the White Star Line met the low requirement for the number of boats for passengers and crew as required by the British Board of Trade. But if every boat was filled it would have saved only 52 percent on board. Another reason for the lack of boats is because where they would have been stored: more lifeboats would have blocked the view of the first class passengers.

And still another reason cited was cost.Perhaps the strongest point Larsen made was linking

the price of the Titanic tickets to what the average Canadian made in 1912. A first class ticket cost between $63,000 and $80,000 in 2012 dollars. “If you think many of you in this hall today could easily afford even a third class ticket, think again,” said Larsen. While today it might have seem affordable to buy one of the third class tickets at $360, the average Canadian only made between 700 to $800 annually. He said he found one Scandinavian, a norwegian, whose annual income was only $175 in 1912. Many of the immigrants, said Larsen, had to borrow money to buy a ticket on the Titanic.

Larsen has created and is selling limited edition commemorative posters about the four Scandinavian passenger groups including one called ‘Remembering

the Finns’ who were on the Titanic. As well as called ‘Remembering the Scandinavians.’ Four different Scan-dinavians who survived are highlighted with photos and a short narrative.

Scandinavians on the RMS TITAnIC was part of the two-day Nordic Spirit 2012: The Lives They Left Behind on March 31 and April 1. Larsen’s Titanic presentation was co-sponsored by the Scandinavian Cultural Society and the Swedish House Society.

Titanic passengers included Finns, Scandinavians immigrants

Erika Anette maailmankansalainen!

OLEn JO KAuAn IHAILLuT nykyajan suomalaisia nuoria ihmisiä, ulospäin kääntyviä, avoimia, kieli-

taitoisia ja rohkeita ottamaan vastaan mitä maailma tuo heille, ovatko ne sitten uusia opiskeluja, uusia työpaikkoja jne.Viimesyksynä tapasin nuoren neitosen joka oli juuri muuttanut Roomasta un-palveluksesta Pariisintoimistoon, hänen sisar oli muuttamassa Singaboresta Luxenburgiin.

niinpä odotin tapaamista Erikan kanssa. Lauantaina oli mitä ihanin alkukesän lämmin aurinkoinen päivä, mutta sunnuntaiksi sovittu tapaaminen oli Vancouverin lotise-van märkä sateinen myrsky, kun kipitimme kahvilaan kuumanjuoman ääreen.

Juttu luisti ja riitti. Erika mistä päin Suomea olet kotoisin? Olen Rauman läheltä Eurasta. Kuinka kauan olet ollut Vancouverissa? Elokuussa tulee neljävuotta kun tulin tänne. Ja miksi juuri Vancouveriin, mistä sait idean? naurahtaen hän kertoi, että hänen expoikakaverin vanhemmat, oikein juurtajaksain suomalaisia, eivät koskaan olleet matkustaneet ulkopuolella kotimaata, tulivat uSA:n puolelle Seattleen lomalle. Heidän ystävät toivat heidät tutustumaan myös Vancouveriin. niinpä, kun he palasivat kotiin, he kertoivat ”että jos he joskus muuttaisivat jonnekkin, niin se olisi Vancouver”, joka oli heidän mielestä aivan mykistyttävän kaunis kaupunki. niinpä kun valmistuin olin suunnitellut jatkaa opintojani ulkomailla. Olin lähettänyt vaihto-oppilas hakemukset TaiK:n kautta ”Ontario College Of Art and design” ja pääsin sinne. Kun kuulin Van-couverista, niin lähetin myös hakemukset ”Emily Carr university of Art and design” ja näin päädyin tänne. Mitä ”TaiK” tarkoittaa? Se on ”Aalto yliopiston taideteollinen korkeakoulu”. Miltä tuntui opiskelu täällä? Hienolta, tahti oli tiukka ja haastava, mutta valmistuin keväällä ja sain kandin paperit ”Batchelor Financial in Photography”. Mi-nun perheeni oli Suomesta täällä vierailulla juhlassa. Mitkä ovat sinun tulevaisuuden suunnitelmat? Minun jatkosuunnitelmiin kuuluu ”Master degree”, teen sen ehkä euroopassa. Haluaisin tuoda myös mukaan enemmän yksilön-lapsen kantaa ja huomi-ointia koulutuksessa. Ehkä nykyajan lapsi ja nuori myös voisi opettaa meitä aikuisia tässä muuttuvassa maailmassa, ”alternative shcool - vaihtoehto opetusta”. Jatkan myös espanjankielen opiskelua. Minun ystävä Anson on Meksikosta, hän valmistuu vuo-den päästä. Olemme unelmissamme hyvin samanlaisia. nyt heillä on tarkoitus kiertää jonkun aikaa eurooppaa, samalla miettien, jatkavatko he täällä olemistaan vai jossain muualla. niinkuin alussa mainitsin ”viisaita nuoria”.

Onneksi olkoon Erika valmistumisesi johdosta ja Hyvää jatkoa myös uusille suunni-telmille. — Artikkeli: MLH Kuva: Anson Aguirre Firth

Zumba Night! Hot night!

THE CLuB nIGHT on May 11th was Zumba. Our guests enjoyed great sandwiches, drinks and “Marianne’s” (Finnish candies) from “kioski” — very

good protein to start Zumba.

Here comes Maggie, all smiles. The music is going slowly, then slower, and then faster and faster: “samba - rumba – zumba”, cooling down and back to sweating. Great work out! Thank you to Maggie!

Zumba is very popular around the world, and VFC has been discussing starting Zumba evenings at the Scandinavian Centre, and get all the countries together to join in. It is fun, good music, good rhythms and definitely a great workout.

Think about it...Article, photos: MLH Irene and her hubby enjoy a light dinner.

... oh, those candies are gooood...

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 1�

Sydämmelliset äitienpäiväjuhlat Emmauskirkolla!

KAunIS AuRInKOInEn sunnuntaiaamu oli toukokuun 13 päivänä, puihin oli juuri puhjenneet lehdet hii-renkorville, kukat tuoksuivat ja oli hyvä olla. Kirkko oli aivan täysi, puheen sorina sujui ystävien ja tuttujen

kesken, ennenkuin hiljennyttiin kuuntelemaan kaunista ja monipuolista ohjelmaa. Ohjelma alkoi kasteella, kun pikkuinen sai nimen Angus Ari. Suomikoulun lapset esittivät kaksi runoa, ensimmäinen hieman hieman jännitti, mutta kun kiva runo ”äiti meni ostoksille” tuli se jo riemukkaasti sydämmienpohjasta. Kaikki miehet lauloivat kaikille naisille ”Maan päällä paikka yksi on”. Lopuksi oli miesten valmistama lounas äideille, mummeille ja kaikil-le toisille. Kiitoksia, kun sai samalla muistella omaa äitiä ja mummoa. — Artikkeli ja kuvat MLH

Eturivi vas: Raili, Mika, Liam, Teija, Elli, Linda, Alissa, Harper, Jesse, Sofia ja Hannah. Takarivi vas: Lucas, Alex, Verneri, Emmi, Laura ja Kyle.

Isä Chris, pikku Angus ja äiti Jenny Lea

Isä Mike, pikku Ainsky ja äiti Shelby Bruce

Opettajat: Anu Lindgren-Halme ja Marika Karjalainen-SeagerKaikki miehet lauloivat kaikille naisille ”Maan päällä paikka yksi on”

Hyvälle tuoksuvat ja suussa sulavat viinerit. Kiitos isät.

Sain isät kuvaan kiireen keskeltä keittiössä, vasemmalta Markus Rauhala, Tony Shaw, John Saarinen, Kosti Uusikartano ja Seppo

Leppänen, he kertoivat että lihapullat oli tehty lauantaina, perunamuusin ja salaatin lisäksi, jälkiruuaksi oli täytekakkukahvit,

Kosken emäntä oli paistanut pullat josta he halusivat kiittää.

Ovella ottivat vieraita vastaan Jorma, Mikko ja Ilja Kujala. He kertoivat, että he olivat olleet edellisenä päivänä lastensairaalassa

syöpää vastaan keräämässä rahaa. Keräys on ympäri British Columbiaa, sen nimi on ”Bolding for Dollars”. Mikko tienasi yli

$100.00 syöpäsäätiölle ja he olivat jo neljännen kerran mukana.

Another rainy Plant Sale this year!Hrrrrr, cold weather didn’t diminish the beautiful smiles from the girls at the Plant Sale on May 5th. From left, Anne Viitanen Szefer, Kristiina Morrison, Helinä Clement, Christine Mitlewski, Marja Hammoud & Carolyn Thauberg.Photos: MLH A new renter at the Scandinavian Centre...

“C’mon now, don’t you dare come closer, missy, or...!”

KESÄKUU 2012 JUNE 1�

MAHTAVAn IHAnA ILMA valkeni aamulla, tuuli oli hieman tyyntynyt ja aurinko paistoi juuri

sopivan lämpöisesti, kun iloinen porukka sukulaisista, ystävistä, asunnoista ja hoitohenkilökunnasta oli ko-koontunut kello yhdeksäksi Harrison dr:n Suomi-ko-din alakertaan aamupalalle. Kukat ja taimet odottelivat laatikoissaan kuunnellen puheen sorinaa ja suunnitel-mia, mikä mihinkin istutetaan. Osa taimista meni Suo-mi-Kodin ”salaiseen puutarhaan”, osa meni asuntojen kukkamaihin. Olen kautta vuosien kutsunut kodin ja Marine dr:n välissä olevaa ”takapihaa” kiemuraisen polun kanssa salaiseksi puutarhaksi. Alue on hyvin suojattu ja rakkaudella hoidettu. Siellä sireenit, ome-napuut ja kaiken näköiset pensaat olivat jo kukassa. Kuusiaita suojelee puiden kera liikenteen hälyn. Sinne potilaat, vanhukset ja hoitohenkilökunta voi mennä viettämään aikaa kauniilla ilmoilla ja ihailla kukkia, joi-ta istutetaan paljon näissä talkoissa. Alakerran oleskelu tila on saannut uusitun keittiön. Siellä järjestetään paljon ohjelmaa, on perjantai iltapäivä kahvit tai teet. Klubi-ilta noin kerran kuussa. Evi ja Ritva huolehtivat yhdessä vapaaehtoistyövoiman kanssa aina pullanpais-ton ja koristelun milloin vappuun, juhannukseen, Kanada päivään, Suomen itsenäisyyspäivään, uuteen-vuoteen jne... Mahtavaa hommaa, kiitos.

— Artikkeli ja kuvat MLH

Suomi-kodin puutarha talkoot11 toukokuuta 2012

Meeri ja Ritva ”näistä aloitetaan”...Janne ja Topi toivat uudet lannotteet ja mullat.

Talon kolli sanoi miu, ”kyllähän tässä kelpaa istuskella kukat ovat melkein yhtäkauniita kuin minä”.

Salme, Steve, Annikki ja Aini nauraen tuumivat ”tervetuloa maukkaalle aamiaiselle”.

Hurjan pitkästä katajaisenaidan kauneudesta hoitivat tällä kertaa Eric Kuitunen, Cody Hayden, Graham Porter ja Eero Kuitunen.

Meeri ja Martti saunasta tulossa ja mikäpä kovan urakan jälkeen voittaa kuin hyvät löylyt.

Onnellinen Leena sai hypisteltäväkseen keskitalon ihanat roikkukukat.

Leo miettiskelee, että tahtoo ottaa voimille, ei ole ihan nuori enään.

...ja lopuksi - kaikki yhdessä hymyilemään.

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 1�

S C A N D I N A V I A A N D S P O R T S

1 7 T H A N N U A L

S C A N D I N A V I A N

MIDSUMMERF E S T I V A L

S C A N D I N A V I A A N D S P O R T S

1 7 T H A N N U A L

S C A N D I N A V I A N

MIDSUMMERF E S T I V A L

S C A N D I N A V I A A N D S P O R T S

1 7 T H A N N U A L

S C A N D I N A V I A N

MIDSUMMERF E S T I V A L

Saturday June 23: 10am - Midnight

10:00 Scandinavian Festival Wind Ensemble11:00 Opening Ceremonies with national anthems11:30 Raising of the Midsummer pole with games

and dancing for all ages –Music by Midsummer Spelmannslag

12:30 Scandinavian Festival Choir 1:00 Hannu Lambert, accordion 1:30 Scandinavian Dancers of Vancouver –

Scandinavian folk dancing 2:00 audience participation with

Scandinavian Dancers of Vancouver 2:30 Lowry Olafson (music, family entertainment) 3:10 Olympia rhythmic gymnastics

(family entertainment) 3:30 Wheat in the Barley (eclectic traditional

music, family entertainment) 5:00 Viking Olympics (on the grass) 6:00 Swing/ Bugg dance workshop 7:30

stage for Rheinlanders 8:00 Rheinlanders – beer garden concert

with dancing

SUNDAY JUNE 19: 10am - 4pm

10:30 Midsummer Brunch, music by Bob Orava

12:00 Games and dancing for all ages around the Midsummer pole –Music by Midsummer Spelmannslag

1:00 Club Adagio rhythmic gymnastics (family) 1:30 Purpurit – Finnish folk dancers 2:00 Four Eyes Trio – cool jazz 2:30 Capilano Brass Band 3:00 Wife Carrying contest, by the Midsummer pole 4.00 Midsummer lottery draw. Win two return

THROUGHOUT THE WEEKEND

Vintage Volvo Car Show by the Volvo Club of B.C.

FOOD

Saturday June 23: 10am - Midnight

10:00 Scandinavian Festival Wind Ensemble11:00 Opening Ceremonies with national anthems11:30 Raising of the Midsummer pole with games

and dancing for all ages –Music by Midsummer Spelmannslag

12:30 Scandinavian Festival Choir 1:00 Hannu Lambert, accordion 1:30 Scandinavian Dancers of Vancouver –

Scandinavian folk dancing 2:00 audience participation with

Scandinavian Dancers of Vancouver 2:30 Lowry Olafson (music, family entertainment) 3:10 Olympia rhythmic gymnastics

(family entertainment) 3:30 Wheat in the Barley (eclectic traditional

music, family entertainment) 5:00 Viking Olympics (on the grass) 6:00 Swing/ Bugg dance workshop 7:30

stage for Rheinlanders 8:00 Rheinlanders – beer garden concert

with dancing

SUNDAY JUNE 19: 10am - 4pm

10:30 Midsummer Brunch, music by Bob Orava

12:00 Games and dancing for all ages around the Midsummer pole –Music by Midsummer Spelmannslag

1:00 Club Adagio rhythmic gymnastics (family) 1:30 Purpurit – Finnish folk dancers 2:00 Four Eyes Trio – cool jazz 2:30 Capilano Brass Band 3:00 Wife Carrying contest, by the Midsummer pole 4.00 Midsummer lottery draw. Win two return

THROUGHOUT THE WEEKEND

Vintage Volvo Car Show by the Volvo Club of B.C.

FOOD

Saturday June 23: 10am - Midnight

10:00 Scandinavian Festival Wind Ensemble11:00 Opening Ceremonies with national anthems11:30 Raising of the Midsummer pole with games

and dancing for all ages –Music by Midsummer Spelmannslag

12:30 Scandinavian Festival Choir 1:00 Hannu Lambert, accordion 1:30 Scandinavian Dancers of Vancouver –

Scandinavian folk dancing 2:00 audience participation with

Scandinavian Dancers of Vancouver 2:30 Lowry Olafson (music, family entertainment) 3:10 Olympia rhythmic gymnastics

(family entertainment) 3:30 Wheat in the Barley (eclectic traditional

music, family entertainment) 5:00 Viking Olympics (on the grass) 6:00 Swing/ Bugg dance workshop 7:30

stage for Rheinlanders 8:00 Rheinlanders – beer garden concert

with dancing

SUNDAY JUNE 19: 10am - 4pm

10:30 Midsummer Brunch, music by Bob Orava

12:00 Games and dancing for all ages around the Midsummer pole –Music by Midsummer Spelmannslag

1:00 Club Adagio rhythmic gymnastics (family) 1:30 Purpurit – Finnish folk dancers 2:00 Four Eyes Trio – cool jazz 2:30 Capilano Brass Band 3:00 Wife Carrying contest, by the Midsummer pole 4.00 Midsummer lottery draw. Win two return

THROUGHOUT THE WEEKEND

Vintage Volvo Car Show by the Volvo Club of B.C.

FOOD

VAPunMuISTELOISSA vietettiin iltaa Scandinavian Centrellä 27 huhtikuuta. Porukkaa oli kertynyt kivasti. Kuuluttajana toimi Anita Kapanen. Musiikki soi, pelattiin ”Kyykkää” illan hämärtyessä ja jonka voitti “Angry

Finns” (Anna-Maija nibbelink, Gerard nibbelink, Marja Bulmer, Susanna Mäkelä). Vappuaiheisen tietokilpailun voitti niinan joukkue (siinä vaiheessa iltaa ei nimillä ollut enää niin merkitystä. Jatkuu sivulla 6. Kuvat: MLH.

Club night Vapun vieton merkeissä!

Kioskimyymälästä piti tällä kertaa huolta Matti Viitanen. Susanna Mäkelä näyttää vauhdikkaasti kuinka pelataan Kyykkää.

Illan nuorisoa Aki, Marjo ja Niina .Onpa rauhallista meininkiä, vaikka onkin vapunaatto tuumivat Irja ja Seppo Rantanen.

Marja ja Gerald .Illan kuulluttajana Anita Kapanen. Leena ja hyvä munkki.

•CFF members and supporters enjoyed a year of various cultural events. We published our spring newsletter in May 2011 and participated in Midsum-mer with our usual table in the Finland tent.

•CFF donated $500 to the Finn West Festival which took place at the end of July. It was a big success.

• In September we held our Annual General Meeting with the film Havukka-Ahon ajattelija (Backwoods Philosopher) as an added attraction. This was follo-wed in October with the showing of Part 2 of Täällä Pohjantähden alla (under the north Star).

•On november 5th we hosted a pre-Christmas concert featuring the Runeberg Chorus, members of the Finnish Choral Society of Seattle and the Starboys. The music and food were enjoyable as usual.

•CFF members were at our table at the craft fare on november 27th. We had some great Christmas gift baskets to raffle to three lucky winners. The proceeds from this event help CFF to fund our cul-tural activities. So far we have managed to be self sufficient.

•After Christmas, in January 2012, our movie event featured the film Prinsessa, a true story about a pa-

Annual Report of Canadian Friends of Finland for the year 2011/12Report submitted to Finland House Society, March 2012, by Dianne J. Kilback, President

tient in the Kellokoski mental hospital near Helsin-ki. It was funny and tragic at the same time.

•On February 4th, 2012, CFF sponsored the Runeberg day celebration at the Scandinavian Centre.

•We were entertained by the Runeberg Chorus, Yasushi Ishimura on flute and clarinet and a reading from Runeberg’s famous work Hirvenhiihtäjät (The Moose Hunters). Bob Poutt narrated and Anne da-vis, Mark desjardins and Ron Poutt acted the parts. Bob Poutt was Master of Ceremonies for this event.

•On March 18th we ran the award winning film Kuulustelu (The Interrogation). We are now looking forward to April 22nd for a lecture by Aija Elg on the Finnish Language. We will also publish our news-letter in May and have a table at the Midsummer Festival in June.

• I would like to mention that we have a Blog site, www.canadianfriendsoffinland.blogspot.ca, thanks to Board Member Christina Yli-Luoma.

•All this would not be possible without the hard work of our Board members and volunteers who have helped with all these events. I would like to thank all the Board Members for their contribution to the success of CFF. They are: doris Helgren, Mabel Eastwood, Veikko niemela, Yasushi Ishimura, Fred Levo, Christina Yli-Luoma, Leena Lambert, ulf Fagerlund and Lindsay Krause. Thanks go to Bob Poutt for his work on the presentation for the Rune-berg celebration. Also thanks to Barry Lambert for all his work in publishing our newsletter.

KESÄKUU 2012 JUNE 1�

Ostospaikat / Marketplace

JARI PAANANEN OWNER

Framing & Art CentreCoquitlam Centre2929 Barnet Hwy, Unit 1210Coquitlam, BC V3B 5R5

604 464 2919With stores across Canada

It’s definitely a specialty store. It’s strictly for those who have a back of some kind.We’ve created a store devoted entirely to the health of your back. Whether it’s home seating, office furniture, massage chairs, cervical pillows or lumbar car seats, everything you’ll find here will make you and your back more comfortable.

Relax the Back #140 – 5172 Kingsway (@Royal Oak)Burnaby, BC V5H 2E8TEL: (604) 432-1442FAX: (604) 432-1224

VANCOUVER • FRASER VALLEY

KODIN MYYNTI TAI OSTO MIELESSÄ

SOITA ARJALLE: 604 657 3488 e-mail: arja@housmart.ca WOLSTENCROFT REALTY111 – 20434 – 64th AvenueLangley, BC V2Y 1N4

Arja Mäkinen

Liity jäseneksi / Get your membership

Tue Suomalaista lepokotia....Support your Finnish Rest Home....

Finnish Canadian Rest Home Association2288 Harrison Drive,Vancouver, BC. V5P 2P2

puh.(604) 325-8241 - www.finncarebc.caPuh. joht. / President - Aki Lintunen: 604-325-8241Siht. / Secretary - Leena Venäläinen: 604-523-2712Jäsenkirj. / Membership - Anne Viitanen-Szefer 604-939-2269

Jokaiselle jotakin… Something for everyone…

Deals World 1350 Johnston Road, White Rock

604 536-1199…koko perheen kanssa ostoksille

…bring the whole family!

Birthday, Wedding, Anniversary, Celebration of Life or just time for a party?

The Scandinavian Centre is available for rentals. You can find the rates at www.scandinaviancentre.org Call the office at 604-294-2777 for availability!

Syntymäpäivät, häät, merkkipäivät tai muuten vain juhlat, tilat voit vuokrata Skandinavian Centreltä

Lisätietoja netistä www.scandinaviancentre.org ja toimistosta 604-294-2777

— Suomen kielinen —

Glenn J. Niemela Trial Lawyer

Suite 1010, 1188 West Georgia Street Box No. 46, Vancouver, BC, Canada V6E 4A2

Tel (604) 689-7799 - Fax (604) 689-7798 e-mail: gniemela@telus.net

EUROPE SEAT SALEDeparting from Vancouver, Victoria, Kelowna & Calgary

HELSINKI from$660.00STOCKHOLM from$550.00OSLO from$559.00COPENHAGEN from$540.00AMSTERDAM from$672.00PARIS from$610.00LONDON from$469.00

return + taxes & surcharges- other cities available in Europe- prices are in Canadian dollars - all the fares are subject to change

Last minute packages to south and Las Vegas always on sale!Forreservations,pleasecall:Lucas604.687.7734or1.800.273.0706Email:lucas@uniglobeintercitytravel.comorlucas@travelhq.ca

FINNAIR - KLM - LUFTHANSA - AIR CANADA SAS - BRITISH AIRWAYS - ICELANDAIR

TRAVEL HEADQUARTERS A Division of Intercity Equity Corporation • B.C. REG # 238171279 Pacific Boulevard, Vancouver, BC V6Z 2R6www.uniglobeintercitytravel.com

OSTOSPAIKKA ILMOITUS / MARKETPLACE ADVERTISINGkäyntikorttikoko/business card size - $30 + HST

Yhteys/Contact: Marja-Liisa 604 324-5116 wcn.edit@telus.net

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 16

AFTER WORKInG uP An APPETITE hiking on the tundra “Iceberg” beer brewed with 20,000

year-old ice hits the spot. The restaurant we’ve chosen is in a rustic log cabin overlooking the ocean. If we’re lucky we’ll catch sight of whales or icebergs.

We share an appetizer of tiny deep-fried fish that tastes like “muikku” that we eat whole – head and tail included. For the main course choices include freshly caught “rapu” that weigh almost a kilo each or “poro” steak. dessert is a difficult choice – wild berries are in season and there is both “lakka” and “poulukka” pies. dining on Finnish delicacies with accordion music playing in the background, I can almost imagine I am in Finland. But when the tune changes to a Celtic one I jolt back to reality – we’re not in Finland, we’re in newfoundland.

On a recent trip to newfoundland & Labrador, Canada’s easternmost province, I was surprised to find many things that evoked Finland. Although half the

Finland House Society Scholarship Program

We are pleased to announce the establishment of the Finland House Society Scho-larship Program under an endowment fund to provide annual scholarships for post secondary education for fulltime students of Finnish descent and who are residents of B.C. The applicant must be accepted for admission in an accredited post-secon-dary educational institution providing a degree or diploma or certification for its program of studies. The scholarship will be advertised in the Scandinavian Com-munity Centre/FHS website and in the West Coast news during summer and fall of each year. The awards will be presented at the annual Finnish Independence Celebrations each december.

An endowment fund is like planting a tree. Endowments provide a permanent and ever increasing source of income for scholarships. The capital is held in perpe-tuity and invested while a portion of the interest earned is disbursed. The remai-ning interest is re-capitalized into the endowment to preserve the value of the fund over time. As the tree grows, so does its yield of student awards. We are as-king you to please consider donating to the fund directly or in memory of a loved one. Please be generous and leave a lasting legacy for future generations!

Tax receipts will be issued for donations of $25.00 or more. Please make your cheques payable to Finland House Society Scholarship Fund.

Veikko Niemela, President, FHS

For further information please contact: Mrs. Lorene MaraChair, FHS Scholarship Committee2021 Palliser Avenue, Coquitlam, B.C. V3K 1W8Telephone: 604-939-5235e-mail: moopeople@shaw.ca

FINLAND HOUSE SOCIETY

Notice of Extraordinary General Meeting – June 18, 2012 TAKE NOTICE: This Extraordinary Meeting of the Finland House Society (FHS) will be held at the Scandinavian Community Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby B.C. at 7.00 p.m. Monday June 18, 2012 to vote on the following Special Resolution:

1). Consider the following changes to Clause 8. of the FHS By-Laws:

WHEREAS Clause 8. of the By-Laws as amended by special resolution on March 17, 2008 reads as follows:

“Directors: 8. A board shall consist of a maximum of twelve (12) and minimum of five (5). Directors including President, Vice-President, Secretary, and Treasurer shall conduct the business, discipline and management of the Society and its affairs, and subject to the provisions of the Society Act, may exercise all the powers of the Society.”

BE IT RESOLVED THAT Clause 8. be deleted and the following clause be substituted therefore:

“Directors: 8. A board shall consist of a maximum of fifteen (15) and minimum of five (5). Directors including President, Vice-President, Secretary, and Treasurer shall conduct the business, discipline and management of the Society and its affairs, and subject to the provisions of the Society Act, may exercise all the powers of the Society.” Dated this 21st day of May 2012 by order of the Board of Directors of Finland House Society; Veikko Niemela, President

size of British Columbia, newfound-land & Labrador is still large enough to have distinctively different landscapes. It was the raw wilder-ness of northwestern newfoundland and southern Labrador, with its mix of tundra and taiga (boreal forests), that reminded me of Finland. The taiga is home to fir, spruce and strands of white birch, and the tundra to a variety of native plants and berries including the lingonberry and cloudberry.

In newfoundland the lingonberry is called a “partrid-geberry” as it is the main source of food for partridge birds. The local name for cloudberry is “bakeapple.” Story has it that when an early French settler asked what the berries were called, his question in French “baie qu’appelle,” was anglicized to bakeapple and the name stuck. While lingonberries are more plentiful, golden cloudberries are most prized. In mid-August many people were out picking cloudberries by the side of the road, perhaps lured not only by the taste but the going rate of $65 for an ice-cream pail sized bucket. Typically both berries were served for dessert as pie, or as a sauce for ice-cream sundaes or cheesecake.

Moose are as common a sight as deer are in British Columbia, and although we had hoped to try moose meat hamburger, the one time it was on the menu it was already sold out. It is Labrador, not Lapland, that is home to the largest herd of reindeer in the world. Called caribou in north America, it is served up at some local restaurants, often with lingonberry sauce. Another Finnish specimen that we came across, alt-hough thankfully not on a menu, was a giant insect. The newfoundland Insectarium in deer Lake has a

first-rate collection of insects from around the world, including one from Finland.

Almost every restaurant in new-foundland serves up bounty from the surrounding ocean. The “rapu” we ate wasn’t actually a fresh-water crayfish, but a lobster, and the “muikku” was capelin, a tiny

salt-water fish. In addition there was usually cod, crab, Atlantic salmon, mussels and shrimp available. The towns of northern newfoundland and southern Labrador are small – a few thousand people at most – and so are the restaurants. Yet even the smallest offered a variety of seafood at small-town prices – a seafood lover’s paradise.

Why do these similarities to Finland exist? About 200 million years ago north America and Europe were part of the same land mass. This early continent broke apart and the Atlantic Ocean formed between them. Since both continents share the same origins, the same plants and animals are found in both places.

Besides the similarities there are many differences that make northern newfoundland and the sout-hern coast of Labrador an exciting destination. For us the highlights included the fjords, fossils and rare geological formations in Gros Morne national Park, a whale and iceberg watching boat tour in Saint Anthony, the Point Amour lighthouse and an old whaling station at Red Bay. Since we were still in Canada travel was easy – no language barriers, foreign exchange or passports required. Easy travel, interesting sights, and Finnish delicacies. It doesn’t get much better than that.

— Article and photos: Liisa Atva

Newfoundland or New Finland

PErINNESEUraPuheenjohtaja,

Eila Itkonen: 604 430-5330 Jäsenkirjuri,

Kalevi Sissonen: 604 437-0132Kokoukset Suomi huoneessa

Scandinavian Centre 6540 Thomas Street, Burnaby

lisaa tietoja soittakaa: Eevalle 604 581-7831

Kiitos. Tervetuloa.

FINNISH HErITagE SOcIETyPresident,

Eila Itkonen: 604 430-5330 Membership,

Kalevi Sissonen: 604 437-0132Meetings in the Finland room at

the Scandinavian Centre 6540 Thomas Street, Burnaby

For more information: Eeva 604 581-7831Thank you! Welcome!

VUOKrallE TaI MyyDÄÄN!Cariboossa lähellä Dekajärveä oleva talvi asuttava talo tarjotaan vuokralle tai myydään sopimuksen mukaan.

Oma kaivo, hyvävesi, vierastupa ja ym.

lisää tietoja 1 250 593 2241, Timo loytomaki

FOr rENT Or FOr SalEIn the Cariboo, near the Deka Lake, a winter living house to rent or sell, with its own well, clean water, visitors hut, etc.

More information 1 250 593-2241, Timo loytomaki

KESÄKUU 2012 JUNE 1�

Vancouverin alueen suomalainen VapaakirkkoKokoustiedustelut:

Pastori Tuomas Jäntti puh. 604-986-5162tai Kalevi Sissonen 604-437-0132

Ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi meille: van.vapaakirkko@gmail.com

ilmoitamme viikottain tilaisuuksistamme sähköpostin kautta.

1920 Argyle Drive, Vancouver BC V5P 2A8 Puhelin 604 325-5414

Toimisto puh. 604 325-5414www.koti.ca

PUHELINSANA 604 324-4447

Jarno Karjanlahti, Ministry Coordinator

p. 778 223 4490

KOTIKIRKKO

PastoriKlaus Lehtimäki604 451 4500

Kesäkuu Kotikirkossa

RUKOUSTA JA RAAMATTUA torstaisin klo 11, kahvit klo 10:30

SUNDAY SERVICES @ 11:15AMKIDS’ CHURCH during the service

COLLEGE AND CAREERS GROUP www.19TWENTYccg.blogspot.com

SU. 3.6., 10.6., 24.6. klo 10 JUMALANPALVELUS

Mukana pastori Klaus.SU. 17.6. klo 10 LÄHETYSJUHLA Ari Rocklin, Klaus Lehtimäki. Siunaamme Ari & Ruut Rocklinin lähetysmatkalle.

Kirkot / Churches

T e r v e t u l o a E m m a u k s e e n

SUOMIKIRKKO LUTERILAINEN E M M A U S http://www.emlut.com/emmauskirkko

JAN SAARNAA! Nuori papin alku Suomesta, Jan Pohjonen, saarnaa useimmissa Emmauksen jumalanpalveluksissa. Niin

myös sunnuntaina 3.6., jolloin vietämme ehtoollisjumalanpalve-lusta eli messu klo 11. Suomalaiset jumalanpalvelukset ovat

nykyisin aina klo 11. Tervetuloa kesäiseen kirkkoon.

Lauluryhmä Kotkasta nimeltään ’Seksti’ tulee

juhlakiertueelle. Heitä ohjaa Langinkosken kanttori Tarja Silvennoinen. He laulavat Emmauksessa sunnuntaina 10.6. klo 11.

Tule kuulemaan ja tapaamaan. Kelownassa he ovat lauan-taina 9.6. ja

Victoriassa tiistaina 12.6.

ISÄNPÄIVÄÄ juhlitaan sunnuntaina 17.6. klo 11. Naiset laulavat miehille ja tarjoavat Isänpäivän lounaan. Sinne voi tulla

koko perheen kanssa. Lapset syövät ilmaiseksi. Tervetuloa!

Kelownassa Sekstin konsertti lauantaina 9.6. klo 1pm. Grace Lutheran-kirkko, 1162 Hudson Rd., Westbank. Tarjoilua.

Victoriassa Sekstin konsertti tiistaina 12.6. klo 6 pm Grace Lutheran-kirkossa, 1273 Fort St. Tarjoilua. Tervetuloa.

Kesäleiri 14. - 19.8. Riemullinen Suomikirkon kesäleiri B.C.Hydron ylläpitämässä leirikeskuksessa Stave-järven rannalla vajaa tunnin ajomatkan

päässä Vancouverista Maple Ridgen ja Mission rajalla. Leirin ajankohdaksi on sovittu elokuun 14-19, 2012. Tälle leirialueelle mahtuu väkeä enemmän ja vähemmän. Lasten lisäksi myös aikuiset ja koko perheet ovat tervetulleita.

Leirialue on upean luonnon ympäröimä. Leirille voi tulla koko ajaksi, viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi. Tarvitsemme kuitenkin tiedon tulosta

etukäteen, jotta osaamme varata ruokaa tarpeeksi. Lisätietoja kirkolta tai sähköpostilla osoitteesta Eleonora Joensuu <evaeleonora@gmail.com>

Muista isiesi ja äitiesi kirkkoa, suomalaista luterilaista seurakuntaa lahjoituksin ja testamentissasi! Tee hyvää ja jätä hyvä muisto itsestäsi!

Ystäväkirje löytyy myös internetistä: www.emlut.com/emmauskirkko UUTISIA, TIETOJA ja HARTAUS numerosta 604-521-0533.

English Worship usually on Sundays 10 AM – Finnish 11:00 AM Huomaa aika. ______________________________________________________________________________________________________________________________________

SUOMIKIRKKO EMMAUS LUTHERAN CHURCH 6344 Sperling Ave., Burnaby, B.C. V5E 2V4

Jukka Joensuu, risukkorovasti 604-521-7927 Matkapuh: 604-488-9434 Kotipuhelin 604-469-4811

E-mail: jukka.joensuu@yahoo.com

Elämä säilyy juurissa

SIIRTOSuOMALAInEn on kuin leikkokukka, joka on leikattu irti ja

viety pois, mutta juuret ovat jääneet sinne vanhaan maahan. Tuntemani ’tai-teilijan’ maalaus omasta mummonmö-kistä vie nyt ajatukset omille juurille. Siellä oltiin lapsena mummon iki-iha-nassa mökissä. Ympärillä oli puutarha, puita ja marjapensaita ja metsänrajassa aidan vierellä punaisia mansikoita, jot-ka lapsen suussa .. ei sitä makua ikinä onohda. Rinteen alla oli rautatie ja portti. Mikä valtava elämys pikkupojalle, kun savua suitsuttava juna ryskytti ohi vaunut kolisten.

Kivinen porras johti eteiseen ja pikkutupaan, jossa oli iso valkoinen uuni ja rinkihella. Siinä mummo nosteli rinkejä koukulla ja teki sopivan aukon mus-tapohjaiselle kahvipannulle tai kattilalle. Palavat männyn oksat räiskyivät hellan kannen alla, siinä se kahvivesi ja muut kiehahtivat nopeasti. Eikä missään syntynyt sellaisia leipiä tai paistikkaita kuin mum-mon jykevässä uunissa. Mummolla oli aina vaalea lii-na päässä, se kuva hänestä piirtyi ikuisesti mieleen.

Kun kiersi uunin taakse, siellä oli kapea ruokahuo-ne hyllyineen. Tuoksu siellä oli niin ihana, ettei se ole vieläkään unohtunut. Siinä on yksi juuri, joka ei ole kokaan kuollut. Tässä keltaisessa mökissä asui mummon lisäksi kaksi tätiä, jotka ompelivat vaat-teita. Portin lukko loksahti radan varressa ja asiak-kaat nousivat harmaan aidan viertä kohti keltaista mökkiä. Rauhallisesti siinä suunniteltiin mekkoja ja puseroita kunkin toiveiden mukaan. Muhkurainen

peili oli tietenkin tärkeä väline, nyt se olisi oikea antiikki-esine, jos olisi tallella. Kuumaa silitysrautaa pidettiin hevosenken-gän päällä.

Vuosikymmenet ovat kuluneet noista lapsuuden kultaisista päivistä. Mökkiä ei

ole enää ollut sillä paikalla pitkään aikaan, ei puu-tarhaa eikä mitään. Junan syöksyessä paikan ohi, olen koittanut ikkunasta siepata edes vilahduksen tästä muistojen rinteestä. Erään suomimatkan aikana pääsimme käymään paikan päällä. Leukojaan jauha-vat lehmät siinä ihmettelivät meitä outoja kävijöitä. Mutta jotain erikoista löytyi. Kuopalle kulunut rappukivi ja sen vierellä samoja kukkia kuin silloin lapsuudessa. Sieltä ne aina nousevat joka kesä juuril-taan. Mikä liikuttava löytö, kuolemattomat muisto-jen juuret vanhassa maassa!

nyt on taas on mielessä lähteä katsomaan juuri-aan. Suuri osa suvusta lepää tietenkin jo multien alla, mutta muistot ja menneitten polvien tärkeät opetukset ovat yhä elossa. Sukulaiset kunnioittivat Jumalaa ja jättivät jälkeenjääville rikkaan henkisen perinnön. Heidän esimerkkinsä on vaikuttanut väke-västi tänne asti. Menneitä aikoja miettiessä on syytä olla kiitollinen niistä juurista, joista kaikki hyvä ja jalo elämässä on kotoisin. Eivätkä Jumalan luomat juuret koskaan kuole. — Leevi Myyrä

rEqUEST FOr FrEElaNcED FINNISH INTErPrETEr The Interpretation and Translation Service Department at DIVERSECity Community Resource Society in Surrey is currently looking for freelanced interpreters for Finnish language in Greater Vancouver and the Lower Mainland areas.

Any candidate with a good working knowledge of the language plus English is welcomed to apply for our position as the community trained interpreter.

This will be a casual, on-call position.

Please send a resume to: interpretation@dcrs.ca

lihua guo Program assistant, Interpretation

DIVERSECity Community Resource Society #1107, 7330 – 137 Street Surrey, BC V3W 1A3 Tel: (604) 597 1358 Ext. 2132 email: lguo@dcrs.ca

www.dcrs.ca

LÄNSIRANNIKON UUTISET • WEST COAST NEWS 1�

MLH

NANOOSE BAY KUTSUU

Siss

onen

pho

to

Leiri pidetään Vancouver Saarella, kauniilla Nanoose Bayn leirialueella,meren rannalla, n. 20 min. pohjoiseen Nanaimosta

Elokuun 10, 11, & 12. 2012Puhuu ja opettaa pastori Paul Raja-aho

Alkaen perjantai-iltana, ruokailu klo 17, ja avajaistilaisuusklo 19. Eri tilaisuuksia koko päivän lauantaina ja

päättyen sunnuntaina puolenpäivän aikaan ruokailun jälkeen. Tilaa on kaikille, herkullinen ruoka, rattoisa ilmapiiri.

TULE MUKAAN!!!Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita

Aikataulu, ajo-ohjeet ja muut tiedustelut: Markku Murtonenmmurtonen@telus.net Puhelin 250-923-8356

Astoriassa Jari Ranta 503-325-2405 Majoitus: Juhani Äikiä 604-942-6586

HEIPÄ HEI KAIKKI LEHTEMME LUKIJAT, kun näette osoitelapussanne lehden vasemmassa yläkulmassa värikynällä korosteun päivämäärän, tarkoittaa se sitä, että lehden uusimisen tilausaika on käsillä, ole kiltti

ja täytä tilauskuponki sivulla 3, tai jos olet jäsen täytä tilauskuponki sivulla 2. — Kiitos!

DEAR WEST COAST NEWS READERSWhen you see your mailing label highlighted, it means your subscription is about to expire. Please renew using the form on page 3, or renew your membership using the

form on page 2. — Thank you!

Finnish Manorin puutarha talkoot toukokuun 17 päivänä!

SuOMALAISTEn TOISELLA lepokodilla Finnish Manorilla ovat hoitopuoli ja asukkaiden asunnot samassa rakennuksessa. Puutarhaa on näiden välissä pienen

huvimajan kera, siellä on mukava istuskella ja nauttia luonnosta. Takana on suuri ja ihana alppiruusutarha, kukat ovat parhaillaan täydessä loistossa ja jonne on aivan upea näköala ravintolan suurista ikkunoista vuorien siintäessä kaukana taustalla.

Sopivan lämmin aurinkoinen ilma suosi talkootyöläisiä. Iloinen nauru solisi suun-nitelmien ja istutusten lomassa. Kaunista jälkeä tulikin hyvänmielen kera.

— Artikkeli ja kuvat MLH

Tervetuloa Finnish Manorille kertovat tulevat kukat, joita laittavat Axel, Leena, Linnea, Juha, Ulla, Ritva ja Carmela

Vasemmalta ahkerat Irja, Eila, Anneli, Tanya, Kosti, Sinikka ja Sonja.

Mikäpä täällä on ropsutellessa on melkein kuin ”paratiisissa” tuumivat Alpo, Rauha ja Terttu.

KESÄKUU 2012 JUNE 1�

Perheuutiset / Family News

KUNNIAKONSULAATTI1188 West Georgia Street

Suite 1480, Vancouver, BC V6E 4A2 Puh/Tel: 604 688 4483 • Fax: 604 687 8237

S-posti/e-mail: finconvcr@telus.net

Konsulaatti avoinna asiakkaille tiistaisin ja keskiviikkoisin Klo 9.30 – 12 ja 13 – 16.30

Consulate is open for visitors on Tuesdays and Wednesdays 9.30 – 12 noon and 1 – 4.30 pm

Konsulaatti on suljettu 29.5 - 2.8.12 välisen ajan. Tuona aikana ottakaa

yhteys Suomen suurlähetystöön puh (613) 288 2233 tai embassy@finland.ca

The consulate of Finland is closed from May 29 to August 2nd, 2012.

Please contact the Ambassador of Finland at (613) 288 2233 or embassy@finland.ca

lEMMIKKI TEDEr A.R.C.T.accepting new students for September 2012.

Styles available include: Classical up to Grade 10 Royal Conservatory, Contemporary (jazz, blues, pop), Theory & Composition.

all ages 7 and up welcome! Try it for a month first to see how you like it!

For more information, contact: 1-604-792-0244, cell: 604-772-0488 email: mikkiteder@yahoo.ca

PIANO LESSONS

Raimo K. VoutilainenSynt. 19-02-1936 Leppävirta, FinlandKuol. 06-05-2012 Vancouver, Canada

Muistoasi kunnioittaen

Sinikka - sisar perheineen ja lähimmät omaiset Suomessa

Sirpa Voutilainen - perheineen

Ryan (Colin)

Kristofer (Trisha) & Brynn

Jennifer

Kyle (Leanne) & Braylon

sekä kaikki ystävät ja tutut Kanadassa

Hyvää Syntymäpäivää ja Onnellista jatkoa

Esko Saariselle täyttäessään 90-vuotta toukokuun 19 päivänä 2012!

Toivottavat kaikki ystävät ja tuttavat.

“Knock Knock” Who's there? “Aardvark!” Aardvark who? “Aardvark a hundred miles for one of your smiles!”

Suomessa on yli 180 000 järveä?

KIDS CORNER – MUKULA NURKKA! Maze Jokes

Tiesitkö?

1) Hippo milk is pink? 2) Girls have a better sense

of smell than boys? 3) TThhee sseenntteennccee ""TThhee qquuiicckk

bbrroowwnn ffooxx jjuummppss oovveerr aa llaazzyy ddoogg.."" uusseess eevveerryy lleetttteerr ooff tthhee aallpphhaabbeett??

Facts!

Vappu answers (from page 6):

1 . B o n i f a c e ; 2 . f e r t i l i t y ; 3. miller’s cap; 4. attracts women; 5. Minna Canth; 6. Tippaleipä.

— Anita Kapanen

Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,purojen juoksu, mataran tuoksu, matojen tonkija, onnekas onkija, mansikkamaito - kesä on aito! Hyvää lomaa!

Tervetuloa kanadansuomalaisten FinnThunder2012 suurjuhlille

27.-29. heinäkuuta Thunder Bayhin, Ontarioon.

Paljon tapahtumia kaikenikaisille.

Join us for the grand festival FinnThunder2012 July 27-29th

in Thunder Bay, Ontario. Plenty of events for all ages.

www.finnthunder2012.com 807-767-6945

There’s a lot more to consider whenbuying or selling a house than thecomplexity of the real estate transaction.

It’s about Your Home. Your Family.It’s about where you live.The Neighbors. Friends. The Community.

You have your whole life to consider!

JIM NOSO.COM

JIM JYRKI NOSOWELL CONNECTED. HIGHLY RECOMMENDED.

Call Jim.Jim understands.

Ota Yhteyttä Jyrkiin.Jyrki Välittää.

604.805.7525

Whether you’re upsizing, downsizing, transitioning, or acquiringan investment property, it’s goodto know a realtor who understandsmore than the logistics side ofreal estate.

�0 LÄNSIRANNIKON UUTISET • THE WEST COAST NEWS KESÄKUU 2012 JUNE

Sunny day–funny dayLAuAnTAIPäIVä BuRnABYn skandinaavisessa

keskuksessa oli vetänyt keskuksen täydel-tä suomensukuisia perheitä vuotuiseen Fin Fun Schoolin perheleiri-tapahtumaan. Jälleen kerran historia toisti itseään kun taivaan kansi peittyi sa-depilvien sijaan Suomen lipun siniseen väriin – ker-taakaan koko perinteen aikana ei sade ole juhlia pilannut. Eikä pilaa, jos kysytään yleistä mielipidet-tä osallistujien keskuudesta.

Aamu alkoi heti reippaasti Maamme-laululla ja Suomen lipun nostolla, jonka jälkeen siirryttiin suo-malaisittain tanhuamaan ja hakkaamaan palloa mai-lalla eli pesäpalloilemaan. Tahko Pihkalan oppien mukaan pelattu peli ja tanhun opettajan ohjeiden mukaan suoritettu perinteinen tanssahtelu tempaisi kaikki siinä määrin mukaansa, että tuiki tarpeelli-nen lounastauko meinasi jäädä väliin. Onneksi vain meinasi, nimittäin tarjoolla oli salaisella reseptillä valmistettuja suomalaisia lihapullia jotka kelpasivat nälkäisille tanhuajille ja pesäpalloilijoille kuin lam-mas susille.

Maittavan lounaan jälkeen oli ohjelmassa lisää perinteistä, mutta varsin mukavaa tekemistä – kan-teleen soittoa, huovutusta ja leijan valmistusta. Omatekoisten leijojen lento lähes tyynessä säässä jäi odottamaan parempia tuulia, mutta kanteleen soiton opettelu sai päivän aikana runsaasti uusia in-nostuneita kannel-harrastajia. Puhumattakaan huo-vutuksesta, joka selvästi oli päivän toinen suosikki – mitä mielikuvituksellisemmat huovutuskuviot valtasivat koko keskuksen.

Saunan puutteessa ilta päättyi makkaranpaistoon perinteisen partiolais-nuotion loimussa. Päivästä väsyneet perheleirin osallistujat hiljenivät nuotion ääressä ja illan päättyessä hiljentyvän pihan täytti vain nuotion puiden räiske. Ensi vuonna jälleen uudestaan. Varmasti.

— Artikkeli ja kuvat: Niina Niemi

”Tosi mahtavaa, ruoka erinomaista ja aktiviteetit vaihtelevia ja mielenkiintoisia.”

“It’s a great idea & well-planned, overall, a great family day.”

“Kivointa oli huovutus ja parhainta pulla.””The music lesson was fantastic.”

”Lihapullat tosi hyviä! Ja muu ruoka kanssa. Sopivasti Ohjelmaa, tauot

hyvän mittaiset”.

”Halonhakkuu on ihan parasta ajanvietettä.”

”Suomen lippu tekeminen kivointa. Kanteleen soittaminen myös yllättävän

mukavaa, Seuraavaksi vuorossa leijan tekoa”.

Kirppu torilla (Flea Market) huhtikuun 29 Kuvat: MLH

Norjalaiset Borghild Tyssedal ja Solueg HajurnOli tavaraa sekä ostajia ja kauppa kävi

Vanhanajan pöytäliinaa näyttivät Birdie Mara ja Lil Wick, missähän sitä käyttäisi...

John Stuart kirjojen ja lehtien parissa samalla kertoen että kaikki tulot menevät Scandinavian Centrenin hyväksi.