mikä on ple? -...

40
TEKNOLOGIA KIELENOPETUKSESSA IT KAIKKIALLA 15.2.2012 Ilona Laakkonen Soveltavan kielentutkimuksen keskus

Upload: vanlien

Post on 07-Oct-2018

220 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

TEKNOLOGIA

KIELENOPETUKSESSA IT KAIKKIALLA 15.2.2012

Ilona Laakkonen

Soveltavan kielentutkimuksen keskus

Ilona Laakkonen

Projektitutkija Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Solkissa; viestintä- ja opettajakoulutus

Kiinnostunut muuttuvista oppimisen käytänteistä ja ympäristöistä, oppijakeskeisestä teknologian integroinnista

Soveltava kielentutkimus tutkii kieltä, sen käyttöä eri konteksteissa, kielenoppimista, kielenopetusta, kielipolitiikkaa

Projektitutkija F-SHAPE-hankkeessa; muuttuvia oppimisen käytänteitä, uusia oppimisen tiloja, Personal learning environment (PLE) -ajattelu

Esityksen sisältö

Taustaa

Kieli Oppiminen Teknologia

Nykypäivää

Tavoitteita Tutkimustuloksia Esimerkkejä

Mitä jos…

Tulevaisuutta?

Design-ajattelu, avoimet ympäristöt, pelillisyys

Yhteenveto

Kielestä, oppimisesta ja opetusteknologiasta

Taustaa

Mitä on kieli?

Moniulotteinen järjestelmä, joka palvelee ihmisen

tarvetta kuulua yhteisöön, viestiä sen jäsenille,

ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, osallistua –

pysyvää

Kieltä on myös jokin em. järjestelmän ilmentymä,

esimerkiksi tämä lause – tämä osa kielestä muuttuu

ja kehittyy koko ajan

Kieli on dialogisessa suhteessa todellisuuden kanssa,

molemmat vaikuttavat toisiinsa

Mitä on kielenoppiminen?

Teoriat selittävät asiaa eri näkökulmista ja ovat osin päällekkäisiä, osin toisaan täydentäviä: Larsen-Freeman & Long 1991 “at least forty „theories‟ of SLA have been proposed”

Sisäiset ja ulkoiset tekijät; vuorovaikutus; motivaatio; input; tilanne

Behaviorismi; kognitivismi; konstruktivismi; konnektionismi?

Kieli on myös oppimisen ja opettamisen väline!

Kielenopetuksen muuttuva maisema

Kielet eivät irrallisia äidinkielestä, muista vieraista kielistä, asiasisällöistä

Repertuaarit, genret, rekisterit joustavampia, laajempia ja sekoittuvia

Kielenkäyttö tilanteisena ja paikallisena

Osittaiset kompetenssit, oppijaprofiilit

Laajentuva taitoajattelu: reseptiiviset, produktiiviset taidot, strategiset ja kielelliset taidot

Literacy-ajattelu laajenee

(Taalas 2010 mukaan)

Opetusteknologian historiaa

Audiovisuaalinen opetus; ääninauhat, kuvat, myöhemmin radio ja televisio;

nykyisin mm YouTuben ja podcastien opetuskäyttö

“Teaching machines” mm. palaute, oppimisen ohjaaminen kohti määrättyjä

oppimistavoitteita, myös personointi

Tietokoneet: personointi, yksilölliset ratkaisut (behavioristic CALL)

“By 1973 the instructional uses of computers were listed as drill, skills practice, programmed and dialog

tutorials, testing and diagnosis, simulation, gaming, and various forms of information processing, storage,

management and display (Zinn 1973). Computers were not being used to enable communication between

people.”

Computer-mediated communication CMC : USAssa kehitettiin hätätilanteita

varten 60-luvulla verkkotyökaluja, jotka toimivat kuten sähköposti, chat,

ryhmätyöohjelmistot – 80-luvulla niiden vaikutusta oli jo tutkittu

Computer-managed learning: Oppiminen, hallinnointi

Mitä näistä näkyy tämän päivän opetusteknologiassa?

CALL computer assisted language learning

Warschauer 2000

Structural CALL: 1970-1980-luvut; behavioristinen; rakenteet

Communicative CALL: 1980-1990-luvut; kielen käyttö

Integrative CALL: 2000 multimedia, internet

Bax 2003

Restricted CALL - behavioristinen 60-80-luvut

Open CALL – avoin palaute, ohjelmistojen käyttö, opettajan rooli; simulaatiot ja pelit; 1980-luku

Integrated CALL – ei vielä saavutettu 2003; normalisaatio – yhtä luontevaa kuin kynän käyttö

Nettisukupolvesta sanotaan, että internet on heille yksi olemisen ulottuvuus – voiko teknologiaa enää luokitella vain työvälineeksi?

Tavoitteita, tutkimustuloksia ja esimerkkejä

Nykypäivää

Virallinen kanta

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön

vahvistaminen okoulutuspolitiikan keskeisimpiä

tavoitteita, mutta myös kasvava huolenaihe.

Opetuskäyttöä rajoittavat monet pedagogiset,

asenteelliset ja laitekantaan liittyvät tekijät.

Pelkkä teknologian lisääminen kouluissa ei riitä,

vaan tarvitaan myös innovatiivisia pedagogisia

malleja ja toimintatapoja koulun toimintakulttuurin

kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt OPH:n tilannekatsaus 2011

Opetusteknologia koulun arjessa

Syvällistä oppimista tukeva tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen käyttö ei ole 2010-luvulla kouluissa vallitsevaa

Opettajat käyttävät enemmän yksisuuntaisia ja tiedon toistamista mahdollistavia teknologioita ja sovelluksia – Oppilaat käyttävät enemmän viihteellisiä teknologioita ja sovelluksia.

Oppimista tukeva monipuolinen tieto- ja viestintätekniikan käyttötapa on kehittymässä. Opettajat tuntevat periaatteita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi oppimisen taitojen, kuten oman oppimisen suunnittelun ja arvioinnin, kehittymisen tukena.

Kankaanranta & Vahtivuori- Hänninen 2011, OPTEK-hankkeen loppuraportti

Kielenopettajat vs. muut

Sites 2008

Puuhaa kotiin

Mutta myös

Autenttista materiaalia

Kansainvälisiä yhteistyöprojekteja

Yhteisöllistä kirjoittamista;wikejä, blogeja, docseja,

padejä

Tiedonhakua, oppimisen taitoja

Problem-based learning, collaborative learning

Opettajayhteisöjä ja some-harrastajia

Välineitä on, mistä kiikastaa?

Edudemic.com & wordle

Muutoksen vaikeus

Keskeisimpänä syynä erilaisten opetuskokeilujen huonoon vaikuttavuuteen pidetään niiden teknistä lähtöasetelmaa (Lehtinen 1997).

Opetuskokeiluissa on usein lähdetty siitä, että olemassa on jokin uusi teknologia, jonka mahdollisuuksia opetuksessa halutaan kokeilla. Kokeilujen jälkeen koulujen työtavat palautuivat entiselleen.

Tutkimusta on siis tehty ja hyviä käytäntöjä on luotu, mutta niillä ei ole ollut laajempaa vaikuttavuutta, koska koulun kulttuuri ei ole muuttunut.

Uuden teknologian tuominen kouluun ei itsessään saa aikaan muutosta koulun toiminnassa. Alkuinnostuksen jälkeen palataan pääosin vanhoihin työtapoihin ja uuden teknologian potentiaali valuu hukkaan. Tämän vuoksi kaikkien kouluissa tehtävien kokeilujen painopiste tulee siirtää koulun ja pedagogiikan kehittämiseen, jota tuetaan teknologian keinoin.

Teknologian opetuskäyttö on ollut onnistunutta kokeiluissa, joissa teknologia on valjastettu muutoksen välineeksi ja tukemaan uusien pedagogisten mallien käyttöönottoa tai kriittistä suhtautumista omaan työhön.

CICERO Learning –selvitysraportti 2008: TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN

HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA

Erilaiset tavat hahmottaa maailmaa?

Jos muutosta ei tapahdu?

Mindsets: how is the world interpreted? Lankshear & Knobel 2006

Mindset 1:”physical-industrial” Mindset 2:“cyberspatial-

postindustrial”

the world is much the same; it‟s only

more technologised

the world is understood in broadly

physical-industrial terms

products as material artefacts

focus on individual intelligence

expertise and authority located in

individuals and institutions

social relations of bookspace; a

stable textual order

the world is very different from

before as a result of technological

development

the world cannot adequately be

understood

products as enabling services

focus on collective intelligence

expertise and authority are

distributed and collective

social relations of emerging digital

media space; texts in change

Opettajien ja oppilaiden tekstikäytänteet

Koulu

Mindset 1

Opettaja

Oppilas

Vapaa-aika

Mindset 2

Opettaja

Oppilas

http://www.jyu.fi/tolp Maailma muuttuu, mitä tekee

koulu (Luukka ym. 2008)

TOP 5 nettisivut

1. Hakukoneet (n=81)

2. E-mail, Skype (n=71)

3. Verkkolehdet (n=59)

4. Työhön liittyvät (n=50)

5. Viralliset sivustot (n=33) (verotoimisto, aikataulut, kela)

1. Chat, Mese, yhteisöt (n=600)

2. Pelisivustot (n=183)

3. Urheilusivustot (n=91)

4. E-mail, Skype (n=70)

5. Hakukoneet (n=67)

Opettajat Oppilaat

Maailma muuttuu, mitä tekee koulu

(Luukka ym. 2008)

Verkko elää kiivaasti

“a transition from isolation to interconnectedness” (Solomon & Schrum 2007, 13)

Learners as producers, cobuilders, creators, contributors (vs. consumers in the educational community) (Sykes & al 2008)

Mindsets: how is the world interpreted? (Lankshear & Knobel 2006)

Teknologinen muutos pedagoginen

muutos? Esimerkki Web 2.0

Web1.0 Web 2.0

Britannica Online Wikipedia

Personal websites blogging

Publishing participation

Content management wikis

Directories (taxonomy) tagging

(folksonomy)

(O‟Reilly 2005)

Facebook, Google+, Google docs…

“the fostering of social networks and communities, the emphasis on creation

rather than consumption, and the decentralisation of content and control.”

Downes (2007, 19)

Kohti uutta oppimisympäristöajattelua

Henkilökohtaiset

oppimisympäristöt

(PLE)

Pelillisyys

Laakkonen 2010

Tavoitteena kehittää uudenlainen, erilaisia oppimisen tiloja yhdistävä joustavan oppimisympäristön konsepti

• monitieteistä design-tutkimusta pedagogis-teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi

• tavoitteina mm. kehittää toimintamalleja ja käytänteitä sosiaalisen median ja virtuaalisten 3D-tilojen liittämiseksi osaksi personoitavaa oppimisen ympäristöä, PLE:tä

• tutkitaan, mitä lisäarvoa immersiiviset 3D-virtuaalitilat tuovat oppimiseen sekä kehitetään virtuaalimaailmojen pedagogista käyttöä

http://fshape.wordpress.com/

Tekes Tila-ohjelma 2010-2012

Tutkimuksen toteutus

Toteutetaan samanaikaisesti etenevinä, toisiaan tukevina

työpaketteina eri kohderyhmien kanssa.

Meillä kaikilla on PLE

Mutta mitä se merkitsee

formaalissa koulutuksessa?

Personal learning environment

Pedagoginen lähestymistapa: ideologia, vastaus koulutuksen muutostarpeisiin, oppijalähtöinen näkemys oppimisen suunnitteluun (mm. Attwell, 2006)

Teknologinen lähestymistapa: kokoelma työkaluja (mm. Web 2.0), sovelluksia, järjestelmiä (mm. Van Harmelen, 2007; Downes, 2007)

PLE vai sittenkin PLN?

PLE

Portfolio

LMS Internet-palvelut

Määritelmiä: www.slideshare.net/ibuchem/definitions-of-personal-learning-environment-ple-4029277

PLE-ajatuksen osatekijät

Personal Learning

Environment Network

Vaikuttaminen,

toimijuus,

omistajuus

Miten minä opin?

Mikä on minulle

tärkeää?

Verkostot,

vuorovaikutus,

yhteistyö, parvi

Kuka tietää?

Kenen kanssa

ajattelen ja opin?

Muuttuvat

käsitykset,

liukuvat rajat

Mitä varten

opin? Miten teen

osaamisen

näkyväksi?

Maailma,

teknologia, arvot,

avaintaidot

Millainen on

oppimisen

ympäristöni? Miten

voisin sitä kehittää?

PLE:n elementtejä (mm . Attwell 2009)

Tiedon haku, pääsy

Tiedon kokoaminen

Tiedon käsittely, järjesteleminen

Ideoiden kohtaaminen, oivaltaminen

Reflektio Oppimisprosessin tallentaminen ja

seuraaminen

Verkostoituminen ja kohtaaminen

Luovuus ja uudelleenajattelu

Jakaminen ja julkaiseminen

PLE – kokeiluja ja toteutuksia

F-SHAPE Kielikeskus

OPPIJAT Peda.net

OKL:n kurssi

PLE-kurssi Kielikeskus

Kielikeskus; Design-periaatteet

Involving teachers as co-designers of change, developing sustainable practices to support learners‟ control, ownership and agency in the learning design

Linkages between how media is used in school and free time

Relevance and meaningfulness (real life linkage)

Designing for both personal and group processes

Tools for knowledge construction and sharing

Support for emergence of learner communities

Encouraging for creativity and self-regulation

Mahdollisuuksia ja haasteita

mahdollisuus tukea oppijan toimijuutta

rajojen ylittäminen ja opiskelijoiden potentiaalin näkyväksi tekeminen

joustavat oppimisen ratkaisut

elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen

opiskelijat tottuneet tiettyyn tekemisen tapaan

opettajat tottuneet tiettyyn opettamisen tapaan

organisaation asettamat kurssirakenteet, tulosvaatimukset ja mittarit

teknologiat

Taalas & Laakkonen 2010

Kokemuksia

Pitkä prosessi, pieniä puroja; totutut tekemisen tavat ja ajattelumallit eivät muutu hetkessä

Voi olla kestävä lähestymistapa, sillä ei-teknologisena rakentuu pysyvämpien ajatusten pohjalle ja sisältää muutoksen ajatuksen

Opiskelijat tarvitsevat apua ja tukea oman PLE:nsä ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi

Tarvitaan aikaa, tukea ja resursseja kurssirakenteiden, käytänteiden, työtapojen ja arvioinnin uudelleenajattelemiseksi ja järjestelemiseksi

Jatkuvaa neuvottelua: formaali&informaali, vapaus&rakenne, pedagogiikka&teknologia… niin, se teknologia!

Nousussa: pelit

Yle 7.2.2012

Petran Planeetta –

monikulttuurinen lasten

virtuaalimaailma

Peli…. Vai sittenkin pelillisyys?

Peli motivaattorina: esim. Ekapeli

Virtuaalimaailma sosiaalisena kontekstina:

SecondLife

Peli muokattavana maailmana: Minecraft

http://gamebased.tumblr.com/ 16:57

Peli tavoitteen asettajana: NoviCraft, GameBridge

Pelillisyys toimintatapana: Quest to learn

http://q2l.org/purpose

Yhteenveto

Kielenopetuksen teknologiassa on 3 kivijalkaa: kieli,

teknologia ja oppiminen – nämä kaikki ovat

vuorovaikutuksessa

Teknologian arvo ei ole siinä, että tehdään vanhoja

asioita vähän eri välineellä, vaan laajennetaan

mahdollisuuksia

Teknologian löytävät (toistaiseksi) ne opettajat joilla

on ITE-henkeä ja uskallusta; opettajien oltava

mukana suunnittelussa

Yhteenveto 2

Teknologisissa ympäristöissä tulisi huomioida, ennakoida ja sisäänrakentaa muutoksen ja mukautettavuuden ajatukset: käsitykset oppimisesta kehittyvät; uusia teknologioita olisi voitava hyödyntää vanhojen rinnalla; käyttäjillä saattaa olla useita laitteita

Silti: teknologian oppimiskäytön edellytys on sen käyttökelpoisuus ja helppokäyttöisyys

Oppiminen on silti myös työtä; parhaimmillaan tosin mielekästä, hauskaa ja tarkoituksenmukaista työtä

[email protected]

FB: PLEpeoPLE

Kiitos!