GARAANGAL HOOREEJO GUWERNEMA

LEY SAAHEL P8

MINISI EN NGARI DOORI P2

GURUPUMA PAAMIRAL DOORI P3

MEER’EN KAWRI GAAWO P6

Produit par la FENOP / Burkina 09 BP 977 Ouaga 09

MINISI EN NGARI DOORI

Hooree$e guwernema kawri e jamaare Saahel

Ndelle sabaabu kawrital ngal woni, dow hollude yim$e no guwernema, adiri aadi dow hettinaade konnguli him$e dow banngal masiibaaji ga*u*i e leydi Burkina Faso, o*on anndi masiibaaji *in, wa*ii warhooreeji sanne faa minteere en, pel-li to hooreejo leydi woni, ndelle saabe majjum wa*i ko yoga hooree$e guwernema njalti ndewguuji men faa, kolla no him$e kaanndi ùeptirde tii*ormaaji *in.

Minisi en *i*o ngari kawri e jamaa saahel, kam woni Baaba Hamma e Konate. Ndelle go’o fu Baaba Hamma adi haala, o holli no sa**aaji *in ngorri, kam won banngal wareede suka lekkol Kudugu bi’etee*o jistin Zanngo. Ndelle mayde suka lekkol oo, ummini sukaa$e lekkol tatteeji leydi men Burkina, *um fu faa tawa ngoonga majjum yiite, faa tawa sariya wa*e dow majjum. Nder wakkati mo sukaa$e lekkol pu**uno na nga*a yaa-duuji nde, sukaa$e Iniwersite kam $oy du, ummake kolli ko welay$oy to njanngata ton, sabu polisii$e ngoni e nden no-kkuure *um $e mbi’i welaa$e sey $e ittee e nokkuure nden woo*i guwernema ja$i ko $e mbi’i *um. Guwernema hokki laawol ko wi’ete otoski wa*ee, faa ndaare hono maayu$e wakkati balaa’u oo, faa ndaare yalla may$e $e yo$e pi*aa naa noy wa*i. Am-maa hono koreeji suka artinoo*o wara Kudugu oo, kam$oy kay nja$aay suka ma$$e uute, cag-gal ni o moo$aama nji*aa fu ko ummini*um kadi, ammaa ley may$e $en tato (3) uu-taama faa ùeewe ndaare noy worri. Ndelle otoski wa*aama na waawi faameede *um saabi mayde joomum, so pii*e non, soyo fi*aa non. Ga*a majjum du sordaasii$e du ummake to wagadugu

mburtake na pella dow, ammaa ko fu**i*um woni won sariya ga*aa*o dow sordaasii$e njoyo (5) dey ngattaa kasu *um welay sordaasii$e $en njehi $e mburtinoy banndiraa$e ma$$e, *um woni ko fu**i oo masiiba banngal sordaasii$e. Ammaa ko$e mburti *um woodi nawnii$e nder majjum sanne may$e nga*i jaati. Ko saabii*um woni, jo$diiji ma$$e cuu*i eko nanndi e majjum woni $e kokkaaka ko $e ummii $e nga*a *ee golle. Minisi en $en kolli ke golloo$e laamu du na njey hok-keede njo$diiji yoga *i$e kokkaakano, hono njo$di cuu*i hono *um e banndum, lampooji *i$e njo$annoo du $uytaama. Hono banngal njamu e cellal du, onnaniino ke $eydanooma, kam du ittaama jonkay, sabu laamu ùeewi ndaari ke*um na tii*i e ja-maa sanne. Faro banngal yo$ude lampooji moteeje e mobilaaji kam du ittaama, ndelle *um du senndikaa en ùamunoo ittee. Banngal saruusi kawjii*o hiiteeji e kan²eeji, kam woni Sona-bel kam du $e kolli ke, ko ne**o jokketee*um kam du, ittete, kam woni so ne**o wittini lewru yo$aay *um kam woni pena-lite. Banngal nguurey du $e kolli ke maaro e sukkara kamdu, coggum jippinaama faa hoytana jamaa. Hono maaro fu ùuwungo ley*e ko wari fu bootooru buu*i ujnaaji tati e keme *i*i (3200), maaro Burkina kam du yo buu*i ujnaaji tati (3000). Nyannde Minisi’en ngarno, him$e du kollii$e ko miiji e balaa’u ga*u*o oo. Yoga hollii ko miiji e majjum $e mbi’i ke na*on may$e heew$e sariya mu$$en wa*aaka, yoga du wujjan jawdi jamaa, kam$oy du nga*ataake fay gootum, nde mbi’a carete fu, laamu ngun watta njunngom nder *on, hono maw*o doonye en nannganooma wi’a sarete tan wi’a kam koy wanaa pantikalaajo koy, hono *um e banndum waddi balaa’uuji kewtii*i en *i. Ndelle ko mbaaw*en wiide nder *on ni laamu fu**ii na hettinoo haala jamaa, sabu o*on anndi ke arannde $e kettin-taako haala jamaa, ndelle ko hewti leydi men Burkina tinndi e mee*en ndi, yo rafi sariya non wa*i*um, ammaa mi*a sikka ke woodan ko darti jonkay sabu hakkilo heso he$aama e dow ko wa*i *um, ndelle wi’annoo$e ke leydi ndi jam ndi paami ke wanaa non ndi worri.

Binndu*o Aamadu Olman

Minisi Baaba Hamma na fillo

2

Trad

uit p

ar IN

AD

ES -F

orm

atio

n /B

urki

na

GURUPUMA PAAMIRAL DOORI Gurupuma Paamiral Doori wa*i fijo, $anneede jannde

Ndelle hitaande 2010-2011 nder nokkuure Gurupuma Paamiral wa*i fijo mann-go, dow weeltaare janngoo$e e jannginoo$e $anneede jannde finaatawa. Ndelle o*on anndi ke hitaande fu, Gurupuma paamiral, na $anta janngir*e woo*i, woo*i du na darani e wallude rew$e dow golleeji keew*i, wa*ugol saabunnde, jannde dow mardi na’i e dammuccu eko fiirata. µum fu dow wallude rew$e e ha$dude talkaaku. Hitaande hikka ndee ko foti janngir*i noogay e jeenay woni ko $e $anti ley ndewgu seeno.

Go’o fu banndiraa*o Hajjatu riiku adi haala dow manngaaku Hoo-komiser Seeno, e barjitaade mo dow warugol hawri $anneede jann-de nde hannden. Mi*on mbarjitoo du faa hannden, Meer Komin Doori, Dereba,Depeba,Anten Fana’ef, Ayampe, Baale jannginoo-je (Operetere’en) jannginoo$e,janngoo$e e tawti jamaa fu, gar*o hawri $anneede jannde nde.

Faa hannden mi*en mbarjitoo,saruusi daranii*o jannde finaa-tawa mo Seeno, e dow yardaade e wallude min wakkati fu, dow banngal jannde nde, min njeggitay hokku$e min mballa kam woni Fona’ef komin ke$i $anti tenndeeje noogay e jeenay (29) *um woni : jannde go’a$erde tenndeeje 20 aa’i (AI), *i*a$erde 03 efsebe(FCB), efte’es (FTS) 04 aa’3ef (A3F) 02, *i $antaama ley Kominnji jee-gom (6) ley ndewgu Seeno. Hono jannde ekkintineede golle junngo wa*aakanaa ley Komin, Baani,Doori, Sampelga e Seytenga, dow ekkintineede saabunnde e mardi na’i e dammucce no yaarata.

Nani winndaa$e e feeru$e: AI winndaa$e 603 Rew$e 398 Wor$e 205. Feeru$e: 401 Rew$e 247 Wor$e 154 ko he$a ley hemre 67,51% FCB Winndaa$e: 65 Rew$e 55 Wor$e 10. Feeru$e: Rew$e 49 Rew$e 41 Wor$e 8 ko he$a dow hemre woni 75,38%. A3F Winndaa$e : 58 Rew$e 38 Wor$e 20. Feeru$e : 48 Rew$e 30 Wor$e 18 ko he$a dow hemre woni 84,48%. FTS kay winndaa$e yo capan*e njeetato, (80) Rew$e 69 Wor$e 11, fu peeri dow ek-kintineede jannde nden.

Ga*a majjum hooreejo Guru-puma Paamiral, Jallo Aysatu Hama na noddire Jabooru Jal-lo, hooùi haala dow barjitaade war$e nooti noddaango makko hannden, rew$e e wor$e Opera-teere’en. O yeggitay janngoo$e, sabu kam $oy njoo*i ko wa*ta lebbi nay dow filagol anndal, mo wi’a$oy foofo muu*um en, e munyal. Ga*a majjum o timmiri hokkugol janngoo$e *ereeji seedeeji kollooji ke ne**o janngi faa feeri, kam woni janngu$e ekkintineede kaataare e janngu$e FCB.

Winndu$e Dikko Hammadu Yaaya e Olman

Madan Wedirawgo na hokka *erewol seedey janngoowo

3

Trad

uit p

ar IN

AD

ES -F

orm

atio

n /B

urki

na

4

5

MEER’EN KAWRI GAAWO

Kawrital manngal *i*a$al Meer’en wa*i Gaawo Mali.

Go’o fu .Meer Komi Gawo adi Haala dow silminde Meer en ùuwu$e, nder kominnji ngari dow banngal ko yaarata, kominnji men yeeso e dow manngaaku Guwerneere Gaawo, Hookomiser Doori garan*o dow innde Guwerneer Saahel Burkina Faso. Kanko Meer Komin Gaawo o wi’i na yetta Meer komin Doori, ko dabi faa Meeriiji piilii*e ceeri, hakkunde leydi Burkina, Mali e Niijer kawrita, ngad-da ndaande wootere faa ke$anee mballa *um welii’o sanne. Mo barjitoo him$e ùuwu$e Wagadugu ngari faa mballa$e e darnude anniyaaji adaa*i, kam woni him$e limowa.

Meer Komin Doori adi Haala dow Mbarjitaade him$e Gawo, debbo e gorko suka e maw*o fu e dow teddeengal manngal nde$e nga*anaa nde. Ko mbaawumi wiide dow *on ni walaa sanaa Alla moùùin aadi, aadi adaa*o on. O*on anndi ke e$en ngoondi sa**aaji maw*i sanne dow banngal, jamu, laabi, ndiyam, nyi$ude otogarji, to kujje kirsete,to fijirdeeji nga*ete e to balon fiyete.

Ne**o limowa adi haala dow hollugol no ngollirte e Kominnji, hono ko, Meer Doori holli *um so hawri e muy$e Allan nii *um waawi laataade sabu *um fu na woni e anniya e laawol limowa,

Jonnde Meer’en *i*a$al wa*i dow filaade mballa kominnji piilii*e, ceeri kam woni: leydi Mali Komin Gaawo e Tummbuktu,Niijer Tilabeeri e Teera, Burkina Faso Komin Dori,Jibow,Gorom-Gorom e Seba. Ndelle Kominnji *ii fu, mon fu e majji, holliino aadi muu*um dow banngal ko ùamii wa*aneede dow banngal golleeji $ey-dooje jamaa . Komin fu hollii no pecce golle muu*um, ammaa jonnde *i*a$erde nde woni ko anniyaa darneede keùùe golle *en nder ko jey golleede nder duu$i joy (5) garooji kam woni 2012-2016 e dow mballa limowa. Ndelle kaalisi aykaa*o faa golle *e newo, yo miliyaaruuji hemre e sappo e nay (114) seefa woni ko anniyaa wa*teede eley Kominnji *i.

faa tawa na waawi wallude *ii Kominnji ley Saahel. Kanko ne**o limowa oo holli ke na haani du hono banngal njeyri ley galluuje faro hiite (kuura) e doomnde $i$$e aadama en, *um na waawi $eydeede taùe golle anniyaa*i wa*eede *i. Banngal laabi, hakkunde Teera e Seba ko wa*ta kilomee-taraaji capan*e jeenay e joy (95) , Tila Beeri $e kaaja wa*aneede to kujje kirsete e nyi$aneede luumo du e moùùinaneede to ba-lol fiyitee *um woni ko $e kaa-ja so tawi mballa on he$aama. Ndelle Komin Jibow laawol na jey wa*eede hakkunde Diggel yaade jibow, galbal du na jey moùùintineede. Hono Komin Seba kam taykaama luumom, nyimaaka kam na wattaa e banngal mbal-la piletee*o, nyi$aneede luumo, kowle tufogal, to kujje kirsete laawol hakkunde Seba e Niijer e moùùintinaneede kollangal ba-lon. Faro wudaalan Gorom, wa*aneede suudu jokol$e, luu-mo daabaaji, hoggo tufogal, to kujje kirsete e nyi$di to balon fiyetee. Ndelle Komin Doori du nder keùùe muu*um golle *en ko ùami wa*ane na heewi san-ne. Ammaa faro golle banngal laabi *o, ko heewi fu,

Guwerner Gaawo e ne**o limowa e Meer Doori e Gaawo Mali

6

Trad

uit p

ar IN

AD

ES -F

orm

atio

n /B

urki

na

7

kam hawjotoo, kam woni laabi gattee*i faro Doori yaade Goro-Go-rom, Gorom yaade markoye e inakof. Ndelle so’on ùeewi on ndaari fu, ko Kominnji kaaja wa*aneede fu, yo gootum. E nder yiidugol ma$$e *on $e ittan, yoga nder ley*e kam woni Mali Niijer e Burkina Faso, njahan njiidowa maw*o limowa, faa $e mbaddan e muu*um dow banngal taùe keùùe golle *e$e ndarni *e, tawa *um waawi fu**eede ko yaawi. Faa $e kollita on du ke $e ndarni kawrital tata$al garoowal eley lewru septaamburu 2011 so en kewti e jam.

Ga*a majjum hono Meer’en Kominnji, kam woni Gaawo, Doori, Gorom-Gorom, Jibow, Yaaga,Tummbuktu, Tilabeeri e Teera, njii-di joùùinii waalde. Waalde nden kam darantoo, kaddi pecce golle darnaa*e *en fu. $e nga*i *ereeji sariyaaji waaldeere nden, pa**e naatir*e yo buu*i ujunaaji noogay woni, ko komin fu, jey hokkun-de. ndelle komin fu mo yo$ataa *ee pa**e fu, mballa kokkaa*o waaldeere nde fu, $e kokkataake.

Nani no biro on joùùinira : Hooreejo waalde Hama Arba Jallo Deppite Meer Komin Doori,

Onon janngoo$e oo jur-nal burtotoo*o hakkunde lebbi tati fu, mi*en ke*ii tinndinooje mon, e dar-tinnde boofi *i nji’u*on fu. Ndelle o*n mbaawi noddude maa du binndon e aderesi mel na woni e nder hellooji jurnal o.

dewtu*o mo Meer Tummbuktu, Meer Tilabeeri, e Meer Gorom- Gorom, ndelle ardiinaa$e ley bi-ron on, yo maamburu en njoyo (5). Kam $e ndarantoo waaldee-re nden.

Binndu*o Aamadu Burayma Olman

Guwerneere, Meer'en e him$e limowa

Trad

uit p

ar IN

AD

ES -F

orm

atio

n /B

urki

na

GARAANGAL HOOREEJO GUWERNEMA LEY SAAHEL

Dow banngal taadiiru sukaa$e rew$e Ndelle hono Minisi aksososiyal e Madan santal Kompawre kam$e ngardi e hooreejo guwernema, dow banngal ha$dude taadiiru ley leydi Burkina faso, sabu kannjum *um yo balaa'u maw*o non, ammaa jamaa faa may baasi majjum non, ndelle na saabonoo debbo torra maw*o sanne e banngal nguurndam muu*um. Ndelle hitaande hikka nde ndewgu saahel ittaa nyalaande nden kam woni 18 lewru me 2011, ley leydi Burkina Faso.

Arenel fu *i*a$o Meer ko-min Doori adi haala dow silminnde hooreejo guwer-nema kam woni peermer minisi, Santal Kompawre, Miniteere kawjii*o $i$$e rew$e talka e atiimii'en e ùuuru$e tatteeji fu ko ngari, ngal kawrital mo barjitoo$e e dow hoolaare ko saahel su$aa hikka dow nde nyalaande teddunde dow banngal taadiiru.

Guwerneere Saahel adi kam du haala dow barjitaa-de hooreejo, guwernema e Santal Kompawre, e Minisi kawjii*o $i$$e rew$e talka e atiimii'en, Porjeeji,baale rew$e ka$dooje e taadiiru, baale diinaaji gar*i e ja-maare warnde hawri ngal kawrital, mo wi’a*um en foofo mu$$en. Yelaa makko woni him$e fu, ummoo nda-ra faa ka$da e taadiiru ndu, e faa kanta oo finaatawa mursinoowo $i$$e rew$e e taddi mu$$en. Mo barjitoo baale gon*e na tinndina ja-maare, e laamu daranii*o faa no *um timmori.

Minisi Aksososiyal kam du holli hono noddaa$e ko ngari nooti $e, rew$e ewor$e e dow nyalaande ittaande faa taadiiru hal-ke ley leydi men Burkina

Faso, mo barjitoo hooreejo, guwernema e daranaade hab-dude taadiiru, e Madan Santal Kompawre, faa hannden du o wi’i mo barjitoo, baale daranii*e faa taadiiru ndun hantoo ley leydi men. Permer minisi kam du holli ke o’adi aadi joonin kay etu wa*te e nokkuuje gure men fu, ley hitaande fu, faa ndaare yalla wuro ngoya $uri daranaade ha$dude taa-diiru. µoo yaade 2015 kaalisi wattete faa tawa, banngal taadiiru yoppee lay ley Burkina Faso, mballa laamu leydi men na woni e $eydude faa kawen *e golle. Ga*a majjum hokkaama maw$e baale kaawjii*e taadiiru, tal-ki seedey.

Binndu*o Mayga Ramata Seefa Doori.

Foto koreeji e hokkaa$e *ereeji seedey

8

Trad

uit p

ar IN

AD

ES -F

orm

atio

n /B

urki

na