pohjoismainen nro 183 elintarvikkeiden … iso 3972, 1991 sensory analysis - methodology - method of...

Nro 183 2005

(Finnish 2006)

POHJOISMAINEN

ELINTARVIKKEIDEN METODIIKKAKOMITEA

NORDIC COMMITTEE ON FOOD ANALYSIS

No. 183 2005

Juomaveden aistinvarainen laadunarviointi

Quality control test for drinking water.

Tämä NMKL-menetelmä on validoitu kollaboratiivisella testillä.

This NMKL method has been validated in a collaborative study.

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA Tässä NMKL-menetelmässä kuvataan juomaveden aistinvarainen arviointi laatupistetestillä1.

1. SCOPE AND FIELD OF APPLICATION This NMKL method describes a sensory quality control test for drinking water. In this procedure we use the words he, him or his, although the text may just as well refer to female assessors.

2. MÄÄRITELMÄ Aistinvarainen laatupistetesti luokitellaan kuvaileviin kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin. Aistinvaraisen laatupistestin periaatteet kuvaillaan maitovalmisteille tarkoitetussa standardissa IDF 99C:1997. Samoja periaatteita voidaan noudattaa juomaveden arvioinnissa. Muutoin menetelmä perustuu ISO 4121:ssa kuvattuihin yleisiin periaatteisiin, NMKL-menettelyohjeeseen nro 6 ja NMKL-menettelyohjeeseen nro 11. 3. VIITTEET 3.1 NMKL – menettelyohje nro 6 (1998) Yleiset ohjeet aistinvaraisten laboratorioiden laadunvarmistukseen. 3.2 NMKL – menettelyohje nro 11 (2006) Juomaveden aistinvarainen arviointi. 3.3 NMKL prosedyre nr. 14 (2004) SENSVAL: Retningslinjer for egenkontroll i sensoriske analyselaboratorier. 1Laatupistetestissä näyte arvioidaan tiettyjen ominaisuuksien (esim.ulkonäkö, haju ja maku) laadun suhteen vertaamalla sitä joko aistinvaraiseen tuotekuvaukseen (spesifikaatio) tai vertailu-näytteeseen.

2. DEFINITION This sensory quality control test may be categorised as a descriptive qualitative and quantitative method. Sensory quality control testing is described in the standard named IDF 99C:1997, which applies to dairy products. These principles may also be used for the evaluation of drinking water. Otherwise, the method is based on general principles as described in ISO 4121, NMKL Procedure no. 6 and NMKL Procedure no. 11. 3. REFERENCES 3.1 NMKL Procedure no. 6 (1998) General guidelines for the quality assurance of sensory laboratories. 3.2 NMKL Procedure no. 11 (2002) Procedure for sensory analysis of drinking water. 3.3 NMKL Procedure no. 14 (2004) SENSVAL: Guidelines for internal control in sensory analysis laboratories.

NMKL- menetelmä Nro 183, 2005 sivu 2 (8) NMKL method No 183, 2005 page 2 (8)

3.4 IDF standard 99C, 1997 Sensory evaluation of dairy products by scoring. Reference method. 3.5 ISO 4121, 2003 Sensory analysis – Guidelines for the use of quantitative response scales. 3.6 ISO 6658, 2005 Sensory analysis - Methodology - General guidance. 3.7 Greenberg, A.E., Clescerl, L.S., Eaton A.D. (1992) Standard Methods for the Examination of Water and Waste Water. Flavor profile analysis 2170 B. American Water Works Association. 3.8 ISO 8586-1, 1993 Sensory analysis. - Methodology - General guidance for selection, training and monitoring of assessors. Part 1: Selected assessors. 3.9 ISO 8586-2, 1994 Sensory analysis. - Methodology - General guidance for selection, training and monitoring of assessors. Part 2: Experts. 3.10 ISO 5496, 2006 Sensory analysis - Methodology - Initiating and training of assessors in the detection and recognition of odors. 3.11 ISO 8589, 1988 Sensory analysis - General guidance for the design of test rooms. 3.12 ISO 3972, 1991 Sensory analysis - Methodology - Method of investigating sensitivity of taste. 3.13 ISO 6564, 1985 Sensory analysis - Methodology - Flavour profile methods. 3.14 ISO 5492, 1999 Sensorisk analyse - Terminologi. 3.15 EN 1622 Water analysis - Determination of the threshold odour number (TON) and threshold flavour number (TNF). 4. PERIAATE Aistinvaraisessa laatupistetestissä näytteet arvioidaan hajuttomaan ja mauttomaan referenssiveteen verraten ja arvioijat pisteyttävät niistä hajuja makuominaisuudet. Kun arvioija havaitsee näytteen poikkeavan referenssivedestä, hänen täytyy nimetä poikkeama. Juomavedelle suositellaan käytettäväksi 0 – 4 asteikkoa, jossa 0 tarkoittaa, että näyte ei poikkea referenssivedestä. Arvioitaessa näyte 2 pisteeksi tai korkeammaksi on aina nimettävä poikkeama. Arvioijien on käytettävä poikkeamien nimeämiseen (virhe)nimistön termejä (liite 5), jossa kuvataan tunnettuja juomavedessä esiintyviä hajuja makuvirheitä.

3.4 IDF standard 99C, 1997 Sensory evaluation of dairy products by scoring. Reference method. 3.5 ISO 4121, 2003 Sensory analysis – Guidelines for the use of quantitative response scales. 3.6 ISO 6658, 2005 Sensory analysis - Methodology - General guidance. 3.7 Greenberg, A.E., Clescerl, L.S., Eaton A.D. (1992) Standard Methods for the Examination of Water and Waste Water. Flavor profile analysis 2170 B. American Water Works Association. 3.8 ISO 8586-1, 1993. Sensory analysis. - Methodology - General guidance for selection, training and monitoring of assessors. Part 1: Selected assessors. 3.9 ISO 8586-2, 1994. Sensory analysis. - Methodology - General guidance for selection, training and monitoring of assessors. Part 2: Experts. 3.10 ISO 5496, 2006 Sensory analysis - Methodology - Initiating and training of assessors in the detection and recognition of odors. 3.11 ISO 8589, 1988 Sensory analysis - General guidance for the design of test rooms. 3.12 ISO 3972, 1991 Sensory analysis - Methodology - Method of investigating sensitivity of taste. 3.13 ISO 6564, 1985 Sensory analysis - Methodology - Flavour profile methods. 3.14 ISO 5492, 1999 Sensory analysis – Vocabulary. 3.15 EN 1622 Water analysis - Determination of the threshold odour number (TON) and threshold flavour number (TNF). 4. PRINCIPLE In a sensory quality control test, the samples are evaluated against odourless and taste free reference water, and the assessors give points for the properties odour and taste. When an assessor detects a deviation from the reference water in a sample, he shall indicate this. For drinking water, it is recommended to use a scale ranging from 0 – 4 points, where 0 points mean that the sample does not deviate from the reference water. A sample which is evaluated at 2 points or higher, must always be annotated. The assessors shall use terms from a nomenclature list (Annex 5) which describes known deviations for odour and taste in drinking water.


5. VÄLINEET/HENKILÖKUNTA 5.1 Raadinjohtaja Raadinjohtaja on vastuussa arviointien suorituksesta, arvioijien koulutuksesta ja seurannasta sekä tulosten käsittelystä. Raadinjohtajan on tunnettava menetelmä hyvin, hänellä on oltava hyvä juomaveden ominaisuuksien tuntemus ja hänen on osattava johtaa raatia siten, että arviontitulos edustaa koko raadin yhteistä näkemystä. Raadinjohtajan on varmistettava, että hänen läsnäolonsa ei aiheuta havaittavia vieraita hajuja arviointitilaan arvioinnin aikana. Raadin antamissa pisteissä eikä virhetermien käytössä saa olla merkittäviä eroja arvioijien kesken ja tulosten täytyy olla hyvin toistettavia. Raadinjohtajan tulisi pitää kirjaa niin yksittäisen arvioijan kuin raadinkin tuloksista siten, että olisi mahdollista seurata yksittäisten arvioijien ja raadin kehittymistä ajan myötä. Sekä todelliset virheelliset (poikkeavat) näytteet että laboratorioiden väliset vertailumittaukset tulisi sisältyä osana myös arvioijien ja raadin seurantaan. 5.2 3 – 5 harjaannutettua arvioijaa Arvioijien on toimittava heille laadittujen ohjeiden mukaisesti ja noudatettava raadinjohtajan määräyksiä. Poikkeava näyte ei saa vaikuttaa seuraavan näytteen anlysointiin. Arvioijien on yrittettävä eliminoida voimakkaasti hajuja/tai makuvirheeellisten näytteiden vaikutus seuraavan näytteen arviointiin huuhtomalla suu huuhteluvedellä, ja sen jälkeen tehtävä uudelleenkalibrointi referenssivedellä (tauon aikana voidaan maistaa myös pala vaaleaa leipää aistien palautumista varten). Jokaisen arvioijan on oltava harjaannutettu ja hänen on tunnettava hyvin juomaveden aistinvarainen arviointimenetelmä, tuotekuvaus ja (virhe)nimistö. NMKL-menettelyohje nro 11 sisältää yleisen kuvauksen asioista, jotka ovat tärkeitä valittaessa ja koulutettaessa arvioijia juomaveden aistinvaraiseen arviointiin. Mahdollisilla arvioijilla on oltava aitoa kiinnostusta aistinvaraiseen arviointiin, kyky tunnistaa hajuja ja makuja, joita voi esiintyä juomavedessä, ja heidän on pystyttävä kommunikoimaan omista aistivaikutelmistaan muille. Heidät on perehdyttävä hyväksyttävän laatuisen juomaveden makuun, minkälaisia poikkeamia juomavedessä voi esiintyä ja heidän on tiedettävä hyväksyttävä laatu. Liitteessä 1 on kooste juomavedessä esiintyvistä relevanteista hajuista ja mauista. Liitteessä 2 on kuvattu menettelytavat referenssimateriaalien valmistukseen ja juomaveden arvioijien koulutusohjelma Tulisi olla vähintään 3 hyväksyttyä arvioijaa, jotka

5. APPARATUS/PERSONNEL 5.1 Panel leader The panel leader is responsible for how the evaluation is carried out, as well as for training and monitoring assessors, and processing results. The panel leader must know the method well, have a sound knowledge of the properties of drinking water and be able to manage the panel in such a way that the result is representative of the combined opinion of the assessor panel. The panel leader shall ensure that his presence does not contribute to perceptible foreign odours in the test room during the evaluation. The panel results shall not show significant deviations in point scores or differences in use of terms, and must have a good repeatability. The panel leader should keep a log of the results of each individual assessor as well as the panel results, thus making it possible to monitor how both the individual assessors and the panel develop over time. Samples with real deviations and proficiency testing schemes (PT-schemes) should also be included as part of the assessors and panel monitoring. 5.2 3 - 5 trained assessors The assessors shall comply with the assessor instructions and adhere to the panel leader's directions. A deviation in one sample shall not influence the analysis of the next. After testing samples with large deviations in odour and/or taste, the assessor must try to eliminate the odour/taste by rinsing his mouth with rinsing water, and then be re-calibrated with reference water (possibly also take a piece of break food; white bread). Each assessor shall be trained in and have a sound knowledge of the method, specification and nomenclature (the terms) for drinking water. NMKL Procedure no. 11 contains a general description of issues that are important for the selection and training of assessors for sensory analysis of drinking water. Potential assessors must have a genuine interest in sensory analysis, an ability to detect odours and tastes which may occur in drinking water, and be capable of communicating their sense impressions to others. They must familiarise themselves with how drinking water of satisfactory quality should taste, which deviations may occur and what is an acceptable quality. Annex 1 contains an overview of relevant odours and tastes which may occur in drinking water. Annex 2 describes a procedure for preparing reference materials and a training programme for drinking water assessors. There should be a minimum of 3 approved assessors who


separately and independently evaluate the samples. For analyses performed in the field or in small operational laboratories, fewer assessors (1 - 2 persons) may be acceptable provided these assessors follow a programme in which they regularly adjust their evaluations against those of a larger panel of trained drinking water assessors. 6. REAGENTS AND EQUIPMENT 6.1 Reference water (carbon filtered distilled water, ion exchanged water, water cleaned by reversed osmosis (RO water) or alternatively, spring water). 6.2 Rinsing water (reference water or spring water). 6.3 Glass bottles with air-tight screw caps for evaluation of odour (150 - 250 ml). 6.4 Beakers or glasses for the evaluation of taste (e.g. 120 ml, transparent plastic beakers or wine glasses on a stem). 6.5 Thermometer for measuring the temperature in the sample preparation and test room. 6.6 Thermometer for measuring the temperature in samples. 6.7 Form for registering odour and temperature in the test room and for registering the temperature in the samples. 6.8 Assessor equipment (see section on preparations). Always check the equipment before use, ensuring that it does not give off odour or taste to the samples. NOTE! If a sample is suspected of containing substances which may be injurious to health, the assessors must be informed of this before the sensory evaluation starts, and be instructed not to taste the sample, only smell it.

erikseen ja itsenäisesti arvioivat näytteet. Kenttätutkimuksissa tai pienissä käyttölaboratorioissa voi olla vähemmän arvioijia (1-2 henkilöä) edellyttäen että he noudattavat ohjelmaa, jossa heidän arviointitasonsa tarkistetaan säännöllisesti vertaamalla heidän tuloksiaan suuremman harjaannutetuista juomaveden arvioijista koostuvan raadin tuloksiin. 6. REAGENSSIT JA VÄLINEET 6.1 Referenssivesi (hiilisuodatettu tislattua vettä, ionivaihdettua vettä, käänteisosmoosilla (RO) puhdistettua vettä tai vaihtoehtoisesti lähdevettä). 6.2 Huuhteluvesi (referenssivettä tai lähdevettä). 6.3 Lasipulloja, joissa on ilmatiivis kierrekorkki hajun arviointiin (150-250 ml). 6.4 Pikareja tai laseja maun arviointiin (esim. 120 ml:n läpinäkyviä muovipikareita tai jalallisia viinilaseja). 6.5 Lämpömittari näytteidenvalmistelu- ja testaustilan lämpötilan mittaamiseen. 6.6 Lämpömittari näytteiden lämpötilan mittaamiseen. 6.7 Lomake testaustilan hajujen ja lämpötilan sekä näytteiden lämpötilan kirjaamiseen. 6.8 Arvioijan välineet (katso osa valmistelut). Tarkista välineet aina ennen käyttöä varmistaaksesi, ettei niistä lähde hajua tai makua näytteisiin. HUOM! Jos epäillään näytteen sisältävän terveydelle vaarallisia aineita, siitä on informoitava arvioijia ennen aistinvaraista arviointia ja heidät on ohjeistettava niin, että näytettä ei saa maistaa ainoastaan haistaa. 7. VALMISTELUT Kata välineet arvioijille. Jokaisella arvioijalla tulee olla:

• Hyvin puhdistettu pullo (250 ml) tai lasikannu temperoitua huuhteluvettä

• Hyvin puhdistettuja juomalaseja huuhteluvettä varten

• Servettejä • Jos tarpeen: neutraalia vaaleaa leipää tauon aikana

nautittavaksi aistien palautumista varten • Sylkykuppeja tai allas näytteiden sylkemiseen • Arviointilomake (liite 4)

7. PREPARATIONS Lay out the equipment for the assessors. Each assessor shall have:

• A well cleaned flask (250 ml) or glass pitcher with tempered rinsing water

• Well cleaned drinking glasses for rinsing water • Serviettes • Optional: break food (neutral white bread) • A spitting cup or sink to spit in • Writing materials • Evaluation form (Annex 4) • Specification and nomenclature (Annex 5)


• Tuotekuvaus ja virhenimistö (liite 5) • Arviointiohjeet (liite 6)

Rekisteröi arviointitilan lämpötila, ilma ja haju ja kirjaa tulos. 7.1 Temperointi Ota näytteet kylmiöstä ja anna niiden temperoitua huoneenlämpötilassa 22 ± 2 °C 3 – 4 tuntia tai vesihauteessa 20 ± 1 °C n. 1 tunti. Näytteiden arviointilalämpötila on oltava 20 ± 2 °C. Kaada näytteet merkittyihin lasipulloihin puoli tuntia ennen arvioinnin alkamista. Sulje pullot välittömästi kierrekorkilla. Tarkista lämpötila juuri ennen näytesarjojen tarjoilua mittaamalla lämpötilat sarjan ensimmäisestä, keskimmäisestä ja viimeisestä näytteestä. Kirjaa tulokset näytteiden lämpötilalomakkeeseen (liite 3). 7.2 Arviointilomakkeet Täytä arviointilomakkeet (liite 4) ennen arviointia. Näytteistä on oltava vähintään 10% toistonäytteitä (s.o. sama näyte tarjotaan useita kertoja). Niiden pitää jakautua satunnaisesti läpi koko näytesarjan. 7.3 Tuotekuvaukset ja (virhe)nimistö Tuotekuvaus kertoo arvioijalle miltä veden tulisi haista ja maistua. (Virhe)nimistössä on lueteltu termejä, joita voidaan käyttää juomaveden kuvaamiseen (liite 5). 8. ARVIOINTI / SUORITUS Näytteistä arvioidaan haju ja maku.

• Arvioija poistaa pullosta kierrekorkin ja haistaa välittömästi. Monet hajuaineet ovat hyvin haihtuvia ja on tärkeää saada tunnistetuiksi kaikki näytteen hajut.

Sen jälkeen arvioija kaataa n. 50 ml näytettä muovipikariin tai lasiin ja maistaa ottamalla näytettä suun täydeltä ja liikuttelee sitä koko suun alueeella. Lopuksi arvioija sylkäisee näytteen ja huuhtelee suunsa referenssivedellä tai vastaavalla neutraalilla huuhteluvedellä.

• Instructions for assessors (Annex 6) Register temperature, air and odour in the test room, and make a note of the result. 7.1 Tempering Take the samples out of the chill room, and let them stand in room temperature, 22 ± 2 °C, for 3 - 4 hours or in a water bath at 20 ± 1 °C for approx. 1 hour in order to be tempered. The samples shall have a temperature of 20 ± 2 °C at the time of evaluation. Pour the samples into marked glass bottles half an hour before the evaluation starts. Cover immediately with screw caps. Right before they are served, check the temperature of a sample at the beginning of the series, a sample in the middle and a sample at the end of the sample series. Enter the results in the form for registering sample temperatures (Annex 3). 7.2 Assessor forms Prepare the assessor forms (Annex 4) before the evaluation. At least 10% of the samples shall be duplicate samples (i.e. the same sample served several times). These shall be randomly distributed throughout the sample series. 7.3 Specification and nomenclature The specification tells the assessor how the water should smell and taste. The nomenclature tells the assessor what kind of terms that may be used to describe drinking water (Annex 5). 8. EVALUATION / PROCEDURE The samples shall be evaluated in terms of odour and taste. • The assessor shall remove the screw cap from the

bottle, and smell the sample immediately. Many odour substances are very volatile, and it is important to detect all the odours of the sample.

Thereafter, the assessor shall pour approx. 50 ml of the sample into a plastic beaker or glass, and taste it by taking a large mouthful and passing it around all parts of the oral cavity. Finally, the assessor shall spit out the sample and rinse his mouth with reference water or equivalent neutral rinsing water.

Näytteet arvioidaan 0 - 4 asteikon mukaisesti, joka on kuvattu taulukossa 1. Vain kokonaisia pisteitä käytetään. Jos arvioijat havaitsevat näytteen poikkevan referensisivedestä, heidän tulee huomioida se pisteyttämällä näyte 2 pisteeksi tai korkeammaksi. Poikkeamien nimeämisessä käytetään olemassa olevaa juomaveden virhenimistöä (liite 5). Arvioijien ei tulisi antaa enempää kuin kaksi huomautusta näytettä kohden.

The samples shall be evaluated according to a scale from 0 - 4 as indicated in Table 1. Only whole points are used. If the assessors detect a deviation from the reference water, they shall indicate this by awarding 2 points or more. The current nomenclature for drinking water shall be used in terms (Annex 5). Assessors should not render more than two terms per sample.


Taulukko 1 Pisteasteikko juomaveden laadunarvioinissa Pisteet Kuvaus

(poikkeama referenssivedestä) 0 piste Ei poikkeamaa 1 piste Tuskin havaittava 2 piste Lievä 3 piste Selvästi havaittava 4 piste Voimakas

Table 1 Point scale for quality control test for drinking water Points

Description (deviation from reference)

0 points None 1 points Barely noticeable 2 points Weak 3 points Clearly noticeable 4 points Strong

8.1 Arvioijien kalibrointi Arvioijat on aina kalibroitava ennen varsinaisen analyysin aloittamista tarjoamalla referenssivettä ja vähintään 2 varsinaista näytettä (katso arviointilomake liitteessä 4). Arvioijat arvioivat ensin kalibrointinäytteet henkilökohtaisesti. Sen jälkeen kaikkien tulokset käydään yhdessä läpi ja sovitaan yhdessä pisteistä ja relevanteista termeistä.

8.1 Calibration of assessors Assessors shall always be calibrated before the ordinary analysis starts by being served a sample of reference water and a minimum of 2 ordinary samples (see the evaluation form in Annex 4). The assessors first evaluate the calibration samples individually. Then they each read their results to the other assessors, and together they agree on point scores and relevant terms.

Raadinjohtaja valitsee kalibrointinäytteet satunnaisesti arvioitavien näytteiden joukosta tai hän voi käyttää muita näytteitä, jotka eivät sisälly näytesarjoihin, esim. referenssimateriaalia.

The panel leader shall choose the calibration samples randomly among the samples for evaluation, or he may use other samples which are not included in the sample series, e.g. a reference material.

8.2 The sample series Prepare a series of 15 samples (including repetitions/duplicate samples). Always start with neutral reference water and serve this again after the fifth sample as indicated in the form in Annex 4. After this, give the assessors a short break and, if desirable, a small piece of white bread. If there are more than 15 samples, the evaluation should be divided into several series with a break between each series.

8.2 Näytesarjat Valmista 15 näytteen sarjat (sisältäen toisto/kaksoisnäytteet). Aloita aina neutraalilla referenssivedellä ja tarjoa tämä uudelleen joka viidennen näytteen jälkeen kuten arviointilomakkeessa liitteessä 4. Tämän jälkeen anna arvioijien pitää pieni tauko ja tarvittaessa anna heille pieni pala vaaleaa leipää. Jos arvioitavana on yli 15 näytettä, arviointi olisi jaettava useampaan sarjaan ja pidettävä tauko jokaisen sarjan välillä. 9. UUDELLEENARVIOINTI JA TULOSTEN TARKASTELU Näytesarjojen arviointien jälkeen raadinjohtaja kerää tulokset ja tarkastaa niistä:

• Arvioijien antamien pisteiden ja huomautusten (virheiden) erot

• Toistonäytteiden erot

9. RE-EVALUATION AND REVISION OF RESULTS After the sample series has been evaluated, the panel collects the results and checks them for:

• Differences between assessors in terms of points and terms given

• Differences between repetitions

9.1 Arvioijien väliset erot pisteiden ja huomautusten käytössä Näyte on arvioitava uudelleen, jos arvioijien antamat pisteet eroavat toisistaan 2 pistettä tai enemmän. Näytteelle annetaan uusi numero ja se tarjotaan uudelleen arvioitavaksi arvioijien tietämättä, mikä näyte on kysessä. Uudelleenrvioinnin tulokset ovat lopullisia tuloksia. Jos uudelleenarvioinnin jälkeen on yhä 2 tai useamman pisteen eroja arvioijien välillä, raadinjohtajan on kommentoitava niistä tulosraportissa.

9.1 Differences between assessors in terms of points and terms given A sample shall be re-evaluated if the difference between points given by the various assessors is 2 or more. Give the sample a new number, and serve it again without indicating which sample it is. The result from the re-evaluation is considered to be the final result. If the difference after the re-evaluation is still 2 points or more, the panel leader shall comment on this in the result report.

Jos arvioijat ovat antaneeet samalle näytteelle erilaisia virhehuomautuksia, valitaan niistä arvioijien eniten

If the assessors have used different terms for a sample, use the term which the majority of the assessors have


käyttämät termit. Jos raati ei ole ollut yksimielinen, raadinjohtajan tulee kommentoida siitä tulosraportissa.

chosen. If there is no consensus, the panel leader should comment on this in the result report.

Jos arvioijien välisissä tuloksissa on eroja, tulisi arvioijille antaa mahdollisuus kalibroida itsensä keskustelemalla pisteiden ja virhetermien käytöstä. Jotta vältyttäisiin vaikuttamasta näin tuloksiin, on tärkeää, että kaikki tällaiset keskustelut käydään sen jälkeen, kun näytteet on arvioitu ja pisteet sekä virhetermit on annettu.

If there is disagreement between the assessors, they should be given the opportunity to calibrate themselves by discussing the use of points and terms after the evaluation. In order to avoid any influence on the result, it is important that all such discussions take place after the samples have been evaluated and points and terms have been given.

9.2 Toistojen väliset erot Jos raadin keskiarvotulos poikkeaa kahden toiston valillä 1 pisteen tai enemmän, raadinjohtajan on päätettävä, arvioidaanko koko sarja vai osa sarjasta uudelleen. Jos raadilla on toistuvasti poikkeamia kaksoisnäytteiden välillä tai se ei ole yksimielinen virhetermien käytössä, tulisi raatia kouluttaa enemmän.

9.2 Differences between repetitions If the difference in the average panel result between two repetitions is 1.0 points or more, the panel leader shall consider whether the whole of or part of the series should be re-evaluated. If the panel frequently shows deviations between duplicate samples or cannot reach a consensus on the use of terms, the members of the panel should be given more training.

Kun koko sarja on arvioitu ja mahdolliset uudelleenarvioinnit tehty, raadinjohtajan tulee käydä läpi arviointitulokset arvioijien kanssa ja kertoa, mitkä näytteet olivat esitetty useita kertoja (uusinnat, rinnakkaiset, toistonäytteet).

When the whole series has been evaluated and any necessary re-evaluations have been performed, the panel leader shall read the results to the assessors and state which samples that were served several times (repetitions, parallels, duplicate samples).

10. TULOSTEN ILMOITTAMINEN Raadinjohtajan on huolehdittava, että aistinvaraisen analyysin tulokset on tarkistettu ja raportoitu. Raadin tulos on arvioijien antamien kokonaisten pisteiden aritmeettinen keskiarvo. Kun raadin tulos on 1,5 pistettä tai korkeampi, se tulee varustaa voimassa olevan (virhe)nimistön mukaisin huomautuksin. Kun sama näyte esitetään kahdesti, tulee toistojen keskiarvo raportoida lopullisena tuloksena.

10. EXPRESSION OF RESULTS The panel leader shall ensure that the results of the sensory analysis are proofread and reported. The panel result is the arithmetic mean value of the assessors' whole number point scores. When the panel result is 1.5 points or higher, it should be annotated according to the current nomenclature. When the same sample is served twice, the mean value of the two repetitions shall be reported as the final result.

On tärkeää seurata arvioijia sekä raatia ja raadinjohtajan olisi jokaisen arvioinnin jälkeen kirjattava seuranta valvontadokumentteihin. Valvontadokumentit sisältävät seuraavia asioita:

• Arvioijaluettelo ja heidän osallistumisensa arviointeihin

• Arvioijien valvontakortit – toistettavuus ja korjaukset

• Valvontakortti raadin toistettavuudesta Liitteissä 7 ja 8 on esimerkit lomakkeista.

It is important to monitor the assessors and the panel, and after each evaluation, the panel leader should register control documents. The control of documents include the following:

• An overview of the assessors and their participation in evaluations

• Control cards for assessors – repeatability and corrections

• Control cards for the repeatability of the panel Annex 7 and 8 contain examples of forms.

Jos arvioijalla on ajan mittaan suuria poikkeamia muiden arvioijien tuloksiin verrattuna, hänen kanssaan on keskusteltava asiasta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin hänen arviointitasonsa säätämiseksi.

If an assessor over a period of time demonstrates large deviations, this must be discussed with the person concerned, and measures must be implemented to adjust his evaluations.


11. KOLLABORATIIVISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET NMKL testasi menetelmän vuonna 2004 ÄK-livsin (Pohjoismainen elintarvikeasiain virkamieskomitea) taloudellisella tuellla. Norsk Matanalyse oli vastuusssa tutkimuksesta, joka toteutettiin kahtena kierroksena. Tutkimukseen osallistui 10 laboratoriota. Testissä analysoitiin yhteensä 12 näytettä kahdella kierroksella. Lisäksi kaikille laboratorioille annettiin kaksi kalibrointinäytettä arvioijien kalibrointiin ennen varsinaisten näytteiden arviointia. Tutkimus osoitti laboratorioiden olevan suuressa määrin yksimielisiä arvioinneissaan sekä pisteiden käytössä että poikkeamien kuvailuissa. Kollaboratiivisen testin tulokset on esitetty liitteessä 9.

11. RESULTS OF THE COLLABORATIVE STUDY In 2004, a collaborative study of the method was arranged through NMKL with financial support from EK-Livs (The Nordic Committee of Senior Officials for Food Issues). The Norwegian Institute for Food and Environmental Analysis was responsible for the study, which was performed in two rounds. Ten laboratories participated in the study and analysed a total of 12 samples in two rounds. In addition, all laboratories were given two calibration samples which were used to calibrate the assessors before the evaluation of the actual samples. The study showed that the laboratories to a great extent agreed on their evaluations both in terms of point scores and in descriptions of deviations. The results of the collaborative study are included in Annex 9

12. REFERENTTI Urd Bente Andersen, Norsk Matanalysestä, Norjasta, on laatinut menetelmän ja järjestänyt kollaboratiivisen testin menetelmän validoimisesksi.

12. REFEREE Urd Bente Andersen, Norwegian Institute for Food and Environmental Analysis, Norway, has elaborated the method and arranged the collaborative study.

© NMKL

Nordic Committee on Food Analysisc/o National Veterinary Institute, Norway

www.nmkl.org

NMKL-menetelmä Nro 183, 2005 LIITE sivu 1 NMKL method No 183, 2005 ANNEX page 1

Liite 1 Juomaveden (virhe)huomautus- ja referenssimateriaaliluettelo

Annex 1 Overview of terms and reference materials for drinking water

Nro/No. Haju- ja makuhuomautuksia

Typpiaine/kemikaali*Terms for odour and taste

Type of substance/chemical*

10 hapan/hapahko sitruunahappo vedessä

sour/acidic citric acid in water

20 makea sakkaroosi vedessä sweet sucrose in water 30 suola ruokasuola (NaCl)

vedessä salty common salt (NaCl) in

water 40 karvas kofeiini vedessä bitter caffeine in water 100 maamainen, homeinen, tunkkainen earthy, mouldy,

musty

-maa geosmiini -earthy geosmin -home -mouldy -tunkkainen 2-metyyli-isoborneoli -musty 2-methylisoborneol -perunalaari 2-isopropyyli-3-

metyyli-isoborneoli -potato bin 2-isopropyl-3-

methylisoborneol -korkki 2,4,6-trikloorioanisoli -corky 2,4,6-trichloroanisol 200 kloori, otsoni chlorinous,

ozonous

-kloori vapaa kloori -chlorine free chlorine -uima-allas diklooriamiini -swimming

pool dichloroamine

-otsoni otsoniliuos -ozone ozone in solution 300 ruohomainen,

heinämäinen/olkimainen/puumainen grassy,

hay/straw/woody

-ruoho cis-3-heksen-1-oli -grassy cis-3-hexen-1-ol -heinä -hay -olki/ kuivattu heinä -straw /dried

grass

-puu lyijykynän puu -woody

wood from pencil point

-tupakkamainen β-syklositraali -tobacco-like β-cyclocitral 400 turvemainen/humusmainen,

likainen, rikkimäinen, sienimäinen marshy, septic,

sulphurous, swampy

-turve, mädäntyvä kasvillisuus

-decaying vegetation

- likainen -septic - rikki (mätä kananmuna) vetysulfidi -sulphurous

(rotten eggs) hydrogen sulphide

- humus/sieni dimetyylitrisulfidi -marshy dimethyl trisulphide 500 hedelmäinen, vihannesmainen,

kukkamainen fruity, vegetable,

flowery (fragrant)

-hedelmäinen (appelsiinimäinen) dekanaali -fruity (orange- like)

decanal

-vihannesmainen (kurkku) trans-2-cis-6-nonadienaali

-vegetable (cucumber)

trans-2-cis-6-nonadienal

- kukkamainen (pelargonia) difenyylieetteri -flowery diphenyl ether


(geranium)

600 kalamainen fishy -tuore kala -fresh fish -pilaantunut kala trimetyyliamiini -rotten fish trimethylamine -eltaantunut kala trans, trans-2,4-

dekadienaali -rancid fish trans, trans-2,4-

decadienal -akvaario, levä -aquarium,

alga

700 lääkemäinen medicinal -lääke jodoformi -medicinal Iodoform -fenoli kloorifenolit -phenolic chlorophenols 800 kemikaalimainen chemical/

hydrocarbon

-eltaantunut -rancid -malliliima styreeni -model glue-

like styrene

-saippua 1-dodekanoli -soapy 1-Dodecanol -makea orgaaninen kemikaali m-ksyleeni -sweet organic

chemical m-Xylene

-kissan pissa -cat urine -muovi metyylimetakrylaatti -plastic methyl methacrylate -bensiini -petrol -kengänkiillote kumeeni -shoe polish cumene -huonekalulakka indaani -varnish indan 900 suu-/nenätuntuma mouth/nose

sensation (feel)

- astringoiva sitruunamehu - astringent lemon juice -tunnoton, lattea/mauton seisova vesi

(vähintään 48 h huoneenlämpötilassa säilytetty vesi)

-dead, flat stagnant water (stored for at least 48 hours at room temperature)

- terävä, pistävä - sharp, tingling -öljymäinen -oily -kalkkimainen kalkki vedessä -chalky calcium in water -pistelevä -pricking -kuiva, kirpeä oratuomen marjat -dry, tart blackthorn berries -metallimainen -metallic -kylmä mentoli -cooling menthol

*HUOM! Monet näistä aineista ovat myrkyllisiä ja siksi niitä on käytettävä vain hyvin pieninä pitoisuuksina. Toksisiin materiaaleihin perustuvia referenssimateriaaleja on testattava ainoastaan haistamalla (hajunäytteet).

*NOTE! Many of these substances are toxic and must therefore only be used in extremely low concentrations. Reference materials based on toxic chemicals shall only be tested by smelling (odour samples).


Liite 2 Annex 2 Referenssimateriaalien valmistus ja arvioijien harjaannuttaminen juomaveden hajun ja maun arviointiin Tässä kuvataan aistinvaraisen raadin arvioijien harjaannuttaminen juomaveden hajun ja maun arviointiin. Asiaa kuvataan myös NMKL-menettelyohjeessa nro 11 sekä ISO-standardeissa 5496, 6658 ja 8586-1. On tärkeää tuntea juomavedessä tyypillisisesti esiintyviä hajuja ja makuja. Liite 1 sisältää luettelon niistä. Monet niistä liittyvät kemiallisiin aineisiin, jotka on liuotettava veteen ja laimennettava useita kertoja. Taulukossa 1 on esitty lista joistakin aineista ja laimennustasoista, jotka ovat välttämättömiä hajujen ja makujen mahdolliseen tunnistamiseen. Useimmat näistä aineista ovat myrkyllisiä ja niitä tulee käsitellä varovaisesti. Näytteiden valmistus: Välineet:

• Analyysivaaka • Mittapulloja • Pipettejä • 250 ml:n kierrekorkillisia lasipulloja* • Vetokaappi

Kemikaalit: • Kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat

relevantteja hajuja ja makuja juomaveteen (katso taulukko 1)

• Referenssivesi (ionivaihdettu tai puhdistettu käänteisosmoosilla)

*Referenssimateriaaleille suositellaan käytettäväksi erityisiä näytepulloja, koska hajut saattavat tarttua näytepulloihin ja siten tekevät ne käyttökelvottomiksi muihin analyyseihin. Menetelmä: Valmista perus- ja standardiliuokset taulukon 1 mukaisesti. Useimmat kemikaaleista eivät ole kiinteässä muodossa, vaan konsentroituna liuoksena ja siten tarkka paino on huomioitava perusliuoksia valmistettaessa. Taulukossa kuvatut standardiliuokset (lukuun ottamatta perusmakuja) ovat kaikki 200 ml. Siitä riittää kylliksi kolmelle arvioijalle. Siksi on tavallisesti välttämätöntä tehdä suurempi määrä kuin taulukossa on esitetty. Arvioijat haistavat ja maistavat näytteet samalla tavalla kuin menetelmässä on kuvattu. Jos raadinjohtaja valitsee jotkut aineista tarjottavaksi

Preparation of reference materials and training assessors for the evaluation of odour and taste in drinking water This is a description of how assessors in a sensory panel can be trained to evaluate odour and taste in drinking water. Also refer to NMKL Procedure no. 11 and the ISO standards ISO 5496, ISO 6658 and ISO 8586-1. It is important to know of representative odours and tastes which may occur in drinking water. Annex 1 contains an overview of these. Many are related to chemical substances that have to be dissolved in water and diluted several times. Table 1 contains an overview of some of the substances and the degrees of dilution that are necessary to make it possible to detect the odours and tastes. Most of these substances are toxic and must be handled with care. Preparation of the samples: Equipment:

• Analytical balance • Volumetric flasks • Pipettes • 250 ml glass bottles with screw caps* • Closed hood

Chemicals: • Chemical substances which give the

relevant odours/tastes in drinking water (see table 1)

• Reference water (ion exchanged or cleaned by reversed osmosis)

*It is recommended to use special sample bottles for reference materials because the odours may ”stick” to the sample bottles, thus rendering them useless for other analyses. Method: Make up basic taste solutions and standard solutions in accordance with Table 1. Most of the chemicals do not come as solids, but rather in a concentrated solution, and the specific weight should be considered when making a basic solution. The standard solutions described in the table (apart from the basic tastes) are all for 200 ml. That is enough for three assessors. Therefore, it will usually be necessary to make a larger amount than the one stated in the table. The assessors smell and taste the samples according to the procedures described in the method. If the panel leader chooses to serve some substances


alhaisimpina konsentraatioina (laimeammat liuokset) kuin taulukossa 1 on esitetty, tulisi laimein liuos tarjota aina ensimmäiseksi. Neutraali referenssivesinäyte tulisi tarjota yhdessä jokaisen laimeimman liuoksen kanssa, jotta erot olisi helpompi havaita. Tehtyjen kemiallisten hajujen/makujen lisäksi arvioijat on myös testattava perusmakujen suhteen: hapan, suolainen, makea ja karvas. NMKL-menettelyohje nro 11 liitteessä 2 on kuvaus perusmakutestin valmistamisesta. Joitakin suutuntumaan liittyviä poikkemia tulisi myös sisältyä koulutusohjelmaan.

in lower concentrations (weaker solutions) than stated in Table 1, the weakest solutions should always be served first. A sample of neutral reference water should be served together with each sample of the weakest solution, in order to make it easier to detect differences. In addition to induced odours/tastes of a chemical nature, the assessors must also be tested for the basic tastes: sour, salty, sweet and bitter. Annex 2 of NMKL Procedure no. 11 contains a description of how to prepare a basic taste test. Some of the deviations related to mouth sensations should also be included in the training programme.

Taulukko 1. Juomavedessä esiintyviä hajuja ja makuja, niiden aiheuttajia ja ko. aineiden pitoisuudet perusliuoksissa ja standardiluoksissa.

Table 1. Overview of relevant odours and tastes in drinking water, which substances produce these and their concentration in basic solutions and standard solutions.

Nro No.

Haju/maku tai nenä-/suutuntuma Huomautus

Odour/taste or nose/mouth sensation Term

Virheen teko Ainetyyppi/ kemiallinen

Inducing error Type of substance /chemical

Perusliuos * Basic solution *

Standardi-liuos Standard solution

10 Hapan/hapahko Sour/acidic sitruunahappo vedessä

citric acid 50 g / 500 ml 60 ml → (**) 1000 ml

20 Makea Sweet sakkaroosi vedessä

sucrose in water 10 g / 100 ml 6 ml → 1000 ml

30 Suolainen Salty ruokasuola (NaCl) vedessä

common salt (NaCl) in water

10 g / 100 ml 15 ml → 1000 ml

40 Karvas Bitter kofeiini vedessä caffeine in water 1,0 g / 100 ml 27 ml → 1000 ml100 Maa, home,

tunkkainen, Earthy, mouldy, musty

-Maa -Earthy geosmiini geosmin 0,02 mg / 100 ml 300 µl → 200 ml -Tunkkainen -Musty 2-metyyli-

isoborneoli (MIB)

2-methylisoborneol (MIB)

0,02 mg / 100 ml 200 µl → 200 ml

200 Kloori,otsoni Chlorine, ozone 300 Ruoho, heinä,

olki, puumainen Grassy, hay,straw, wood-like

-Ruoho -Grassy cis-3-heksen-1-oli

cis-3-hexen-1-ol 100 mg / 100ml 100 µl → 20 0ml

400 Turve/humus likainen, rikki, sienimäinen

Bog/marsh, septic, sulphurous

500 Hedelmäinen, vihannesmainen, kukkamainen

Fruity, vegetable, flowery

-Vihannesmainen (kurkku)

-Vegetable (cucumber)

trans-2-cis-6-nonadienaali

trans-2-cis-6-nonadienal

100 mg / 100ml 50 µl → 200 ml


600 Kalamainen Fishy -Pilaantunut

kala -Rotten fish trimetyyliamiini

(25%:nen liuos)trimethylamine (25% solution)

1 ml / 100ml 2,5ml → 200 ml

700 Lääkemäinen Medicine-like -Lääke -Medicine jodoformi (tri-

jodo-metaani) iodoform (tri-iodo-methane)

1 mg / 100ml 250 µl → 200 ml

800 Kemikaalimainen Chemical -Muovi -Plastic metyylimeta-

akrylaattti methyl methacrylate

100 mg / 100 ml 300 µl → 200 ml

900 Suu-/nenätuntuma

Mouth/nose sensation

901 - Astringoiva -Astringent sitruunamehu lemon juice * Nämä laimennukset erovat jonkin verran kirjallisuudesssa esitetyistä. 200 ml riittää kolmelle arvioijalle. Jos on useampi arvioija, valmista enemmän standardiliuosta. “→”tarkoittaa mihin tilavuuteen perusliuoksen määrä on laimennettava

* These dilutions deviate somewhat from the dilutions described in literature. 200 ml is enough for three assessors. If there are more assessors, prepare a larger quantity of standard solution. “→” means of basic solution fill up to


Liite 3 Annex 3 Lomake näytteen arviointilämpötilan kirjaamiseen Form for registering sample temperature Päiväys Date

Näytteen nro Sample no.

Lämpötila Temperature °C

Huomautus Term

Allekirjoitus Signature


Liite 4 Annex 4 Arvioija/ Assessor:………………………………… Päiväys/ Date:……………….

Juomaveden aistinvarainen laadunarviointi - Arviointilomake Quality Control Test for Drinking Water - Evaluation Form

Haju- ja makuasteikko /Scale for odour and taste ei poikkeamaa/no deviation voimakas poikkeama / strong deviation 0_______1_______2_______3_______4 On käytettävä vain kokonaisia pisteitä ja kirjattava huomautus annettaessa 2 pistettä tai enemmän. Only whole points shall be used, and terms shall be given for 2 points or more. Pisteet/Points Kuvaus (poikkeama referenssivedestä) / Description (deviation from reference) 0 Ei poikkemaa /None 1 Tuskin havaittava /Barely noticeable 2 Lievä / Weak 3 Selvästi havaittava/ Clearly noticeable 4 Voimakas/ Strong Näytenro Haju/ Odour Maku/ Taste Sample no. Pisteet/

Points Huomautus/ Term Pisteet/

Points Huomautus/ Term

Ref. Kal. /Cal. 1 Kal. /Cal. 2 Ref.= referenssi/reference

Näytenro Haju/Odour Maku/Taste Sample no. Pisteet/

Points Huomautus/ Term Pisteet/

Points Huomautus/ Term

Ref. 1 2 3 4 5 Ref. 6 7 8 9 10 Ref. 11 12 13 14 15


Liite 5 Annex 5 Juomaveden virhenimistö Juomavedessä ei saa olla selvää hajua ja makua. Jos näyte eroaa hajultaan ja/tai maultaan referenssivedestä, seuraavaa nimistöä tulisi käyttää poikkeaman nimeämiseen.

Nomenclature for drinking water Drinking water should be without distinctive odour and taste. If the sample has a deviating odour and/or taste in relation to the reference water, the following nomenclature should be used to describe the deviation.

Nro/ No. Huomautus Term 10 Hapan/hapahko Sour/acidic 20 Makea Sweet 30 Suolainen Salty 40 Karvas Bitter 100 Maamainen, homemainen,

tunkkainen Earthy, mouldy, musty

101 -maa, home -earthy, mouldy 102 -tunkkainen -musty 103 -perunalaari -potato bin 104 -korkki -corky 200 Kloori, otsoni Chlorine, ozone 201 -kloori -chlorine 202 -uima-allas -swimming pool-like 203 -otsoni -ozone-like 300 Ruohomainen,

heinämäinen/olkimainen/ puumainen

Grassy, hay/straw/ wood-like

301 -ruoho -grassy 302 -heinä -hay-like 303 -olki -straw-like 304 -puumainen -wood-like 305 -tupakkamainen -tobacco-like 400 Turvemainen/humusmainen,

likainen, rikkimäinen, sienimäinen,

Marshy, septic, sulphurous, swampy

401 -turve -bog-like 402 -likainen -septic 403 -rikki (mädäntynyt kananmuna) -sulphurous (rotten eggs) 404 -humusmainen, sienimäinen -marshy, swampy 500 Hedelmäinen, vihannesmainen,

kukkamainen Fruity, vegetable, flowery

501 -hedelmäinen -fruity 502 -vihannesmainen -vegetable 503 -kukkamainen -flowery 600 Kalamainen Fishy 601 -tuore kala -fresh fish 602 -pilaantunut kala -rotten fish 603 -eltaantunut kala -rancid fish 604 -akvaario/levä -aquarium/alga 700 Lääkemäinen Medicine-like 701 -lääke -medicine 702 -fenoli -phenol 800 Kemikaalimainen Chemical-like


801 -eltaantunut -rancid 802 -malliliima -model glue 803 -saippua -soapy 804 -makea orgaaninen -sweet organic 805 -kissan pissa -cat urine 806 -muovi -plastic 807 -bensiini -petrol-like 808 -kengänkiilloke -shoe polish-like 809 -(huonekalu)lakka -varnish-like 900 Suu-/ nenätuntuma Mouth/nose sensation 901 -astringoiva - astringent 902 -tunnoton, lattea/mauton -dead, flat 903 -terävä, pistävä - sharp, sticking 904 -öljymäinen -oily 905 -kalkkimainen -limy 906 -pistelevä -pricking 907 -kuiva -dry 908 -metallimainen -metallic 909 -kylmä -cooling 50 Jälkimaku/virhemaku After-taste/ off-flavour 51 Vanha Stale 52 Lumenmaku Snow taste


Liite 6 Annex 6 Ohjeita arvioijille Aistinvaraisessa analyysissä analyysilaitteena ovat aistimme: haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. On tärkeää, että laite on kalibroitu ja että se toimii hyväksyttävästi, riippumatta ympäröivistä olosuhteista. Siksi jokaisen arvioijan on huomioitava muut ja noudatettava analyysin edellyttämiä ohjeita. Ennen arviointia: • Älä käytä huulipunaa, voimakasta parfyymiä

tai voimakkasti hajustettua partavettä, deodoranttia ym.

• Kerro raadinjohtajalle, jos olet huonovointinen

vilustumisen, pääkivun jne. vuoksi. • Älä tupakoi viimeisen arviointia edeltävän

puolen tunnin aikana. • Älä juo muuta kuin vettä viimeisen arviointia

edeltävän puolen tunnin aikana. • Huolehdi, että saavut arviointiin sovittuna

aikana ja että sinulla on riittävästi siihen aikaa. Arvioinin aikana: • Ole tarkkaavainen ja keskittynyt. Kerro

raadinjohtajalle, jos olet jostakin epätietoinen. • Älä puhu tarpeettomasti. Vältä kommentteja

kuten yäk., mm, jne.

Instructions for assessors In sensory analysis, the analysis instrument is our set of senses: smell, taste, sight, hearing and touch. It is important that the instrument is calibrated and works satisfactorily, independently of surrounding conditions. Each individual assessor must therefore show consideration for others and comply with the instructions required by the analysis. Before the evaluation: • Do not use lipstick, strong perfume or strongly

perfumed after-shave, deodorant etc. • Let the panel leader know if you are not feeling

well due to a cold, headache etc. • Do not smoke during the last half hour before the

evaluation. • Do not eat or drink anything but water during the

last half hour before the evaluation. • Show up at the correct time for the evaluation and

make sure you have set aside enough time for it. During the evaluation: • Be attentive and concentrated. Let the panel leader

know if you are uncertain about anything. • Do not speak unless it is necessary. Avoid

comments like ugh, mm, etc.


Liite 7 Annex 7

Arvioijien toimintapäiväkirja – Juomavesi Sisältää: • Arvioijaluettelo ja heidän osallistumisensa

arviointeihin • Arvioijien valvontakortit – toistettavuus ja

korjaukset Huomautukset on kirjattava, jos niitä on annettu, sekä varsinaiselle näytteelle että toistonäytteelle.

Operations Journal for Assessors - Drinking water Contains: • An overview of the assessors and their evaluations • Control cards for assessors – repeatability and

corrections Terms should be entered if they are given both for the ordinary sample and for the repetition.

Arvioijat ja heidän osallistumisestaan arviointeihin/ Overview of the assessors and their evaluations

Arvioija/Päiväys

Assessor/Date

Summa

Sum


Seuranta Jos kaksoisnäytteiden lukumäärä (katso lomake alla), joiden väliset erot ovat 2 pistettä tai enemmän yhdessä ajanjaksossa, ylittää yli 10%, tulee arvioijia informoida asiasta ja ryhtyä toimenpiteisiin arvioijien kalibroimiseksi.

Follow-up If the number of duplicate samples (see form below) with a deviation of 2 points or more in a period exceeds 10% of the evaluated samples, the assessor must be informed of this, and measures must be taken to calibrate the assessor.

Arvioijien valvontakortti, toistettavuus ja korjaukset: Juomavesi Control card for assessors – repeatability and corrections: Drinking water Arviointiajankohta/ Evaluation date:____________

Arvioija/Assessor:________________________

Näytenro Sample no.

Ominaisuudet Properties

Vars.näyte Ordinary sample

Kaksoisnäyte Dupl.sample

Ero Difference

Huomautus varsinainen näyte Term ordinary

Huomautus kaksoisnäyte Term dupl.

Haju/ Odour

Maku / Taste

Haju / Odour

Maku / Taste

Haju / Odour

Maku / Taste

Haju / Odour

Maku / Taste

Haju / Odour

Maku / Taste

Haju/ Odour

Maku / Taste

Korjausten lukumäärä, haju No. of corrections, odour:

Korjausten lukumäärä, maku No. of corrections, taste:

Summa / Sum


Liite 8 Toimintapäiväkirja raadin toistettavuudelle (kaksoisnäytteet) – juomaveden aistinvarainen laadunarviointi Päiväkirja sisältää: • Raadin toistettavuuden valvontakortin ja

dokumentoinnin tapauksista, joissa tulokset ovat olleet liian huonoja.

Huomautukset, jos niitä on annettu sekä varsinaiselle näytteelle että toistonäytteelle. Toleranssiraja: Jos ero varsinaisen näyteen ja toistonäytteen välillä on 1,0 piste tai enemmän, raadinjohtajan on päätettävä arvioidaanko osa vai koko kierros uudelleen. Jos ei ole ilmeisestä, että ero johtuu näytekohtaisesta erosta, tulee kaikki kaksoisnäytteiden alueella olevat näytteet arvioida uudelleen. Sarjan tulee sisältää vähintään 10% kaksoisnäytteitä. Jos uusintarvioinnissa ylitetään toleranssi raja, tulee kirjata poikkeamaraportti.

Annex 8 Operations journal for repeatability (duplicate samples) – quality control test for drinking water The operations journal contains: • Control cards with a record of the repeatability of

the panel and documentation of cases in which the results have been too poor.

Terms should be entered if they are given both for the ordinary sample and for the repetition. Limit of tolerance: If the difference between sample and the parallel is 1.0 point or more, the panel leader should determine if part of, or the entire run, should be evaluated again. If the difference obviously is not caused by sample deviation all the samples in the area covered by the double sample should be reassessed. The run should include minimum 10% double samples. If a new assessment obtains a difference above the limit of tolerance, a deviation report should be written.

Raadin toistettavuuden valvontakortti – juomavesi Control card for the repeatability of the panel – drinking water Päiväys/Date: Arvioija/Assessors:

Näytenro Sample no.

Ominaisuudet Properties

Varsinaiset pisteet Ordinary points

Toistopisteet Repetition points

Ero Difference

Huomautus varsinainen Term Ordinary

Huomautus toisto Term Repetition

Haju / odour

Maku / taste

Haju / odour

Maku / taste

Haju / odour

Maku/ taste

Tapausten dokumentointi, joissa raadin toistettavuus oli huonompi kuin toleranssiraja:

Documentation of cases in which the repeatability of the panel has been lower than the tolerance limit:

Näyte Sample

Päiväys Date

Arv. nro Eval.no.

Toisto/huomautus Measure/term Allekirjoitus Signature


Liite 9 Annex 9 Kollaboratiivisen testin tulokset Results of the collaborative study Taulukko 1. Kooste raatien prosenttiosuuksista, jotka tunnistivat mitkä hajut/maut olivat standardinäyttteissä Table 1. Overview of the percentage of panels who managed to detect which odours/tastes were present in the standard samples Näytetyypit Sample types

Tunniste Identification

Haju/Maku Odour/Taste

PääryhmäMain group

% Oikein haju % Correct odour

% Oikein maku % Correct taste

Kierros/Round 1 P1 geosmiini Maamainen / Earthy 100 75 70 P2 kunnallinen

juomavesi municipal drinking water, Oslo

P3 2-metyyli-isoborneoli (MIB)

Tunkkainen / Musty 100 100 65

P4 trimetyyliamiini Kalamainen/ Fishy 600 90 70 P5 cis-3-heksen-1-oli Ruoho/ Grassy 300 60 55 P6 referenssivesi

reference water

Kierros/Round 2 p1 geosmiini Maamainen/ Earthy 100 65 55 p2 Imsdal

Imsdal spring water

p3 jodoformi (tri-jodo-metaani)

Lääke/ Medicine 700 70 55

p4 trimetyyliamiini Kalamainen/ Fishy 600 80 40 p5 trans-2-cis-6-

nonadienaali Kurkku (vihannesmainen)) Cucumber (Vegetable)

500 75 65

p6 referenssivesi reference water

Taulukko 2. Raatien aritmeettiset keskiarvopisteeet näytteiden hajulle Table 2. The arithmetic mean points of each panel and each sample for the parameter, smell Haju/Smell 1. kierros / 1st round Lab.nro p 1 p2 ** p3 p4 ** p5 ** p6 **

1 2,3 0,5 ab 2,6 3,1 a 1,8 abc 1,1 a 2 2,3 0,5 ab 1,8 2,6 ab 0,8 bc 0,3 b 3 2,8 0,2 ab 2,3 3,0 a 2,2 ab 0,1 b 4 3,2 0,7 ab 2,5 3,8 a 2,2 ab 0,3 ab 5 3,0 0,4 ab 3,1 3,1 a 0,4 c 0,3 b 6 3,0 1,2 a 2,6 3,5 a 2,1 ab 0,1 b 7 3,7 1,2 a 2,9 1,3 b 2,7 a 0,7 ab 8 3,5 0,6 ab 2,7 3,3 a 1,6 abc 0,1 b 9 2,3 1,0 ab 2,7 3,2 a 1,7 abc 0,5 ab 10 3,1 0,1 b 2,9 3,4 a 0,9 bc 0,2 b

Keskiarvo /Mean 2,9 0,6 2,6 3,0 1,6 0,4 p-arvo/value * 0,099 0,003 0,088 0,012 <0,001 <0,001


Haju/Smell 2. kierros / 2nd round Lab.nro p 1 ** p2 p3 ** p4 ** p5 p6 **

1 3,2 ab 0,5 2,4 a 3,5 ab 3,1 0,6 ab 2 3,3 ab 0,0 2,0 a 3,9 a 2,5 0,4 b 3 2,6 ab 0,5 1,9 a 3,3 abc 2,6 0,1 b 4 2,5 ab 0,2 2,7 a 3,5 ab 3,0 0,2 b 5 3,3 a 0,1 1,6 a 3,4 abc 3,0 0,4 b 6 2,5 ab 0,0 1,7 a 2,5 bc 2,2 0,0 b 7 3,3 a 0,0 1,9 a 2,2 c 2,2 0,2 b 8 2,7 ab 0,1 2,6 a 3,1 abc 3,1 0,1 b 9 2,2 b 0,2 2,7 a 2,8 abc 2,5 1,5 a 10 3,3 ab 0,3 2,7 a 3,4 ab 3,2 0,2 b

Keskiarvo/ Mean 2,9 0,2 2,2 a 3,2 2,7 0,4 p-arvo/value * 0,010 0,389 0,034 0,002 0,241 0,006

Taulukko 3. Raatien aritmeettset keskiarvopisteet näytteiden maulle Table 3. The arithmetic mean points of each panel and each sample for the parameter, taste Maku/ Taste 1. kierros/ 1st round Lab.nro p 1 p2 p3 p4 p5 p6 **

1 3,1 1,4 3,3 2,1 2,6 1,3 ab 2 2,8 1,7 3,1 2,3 2,0 1,7 a 3 2,6 0,5 2,1 1,9 1,9 0,7 ab 4 3,5 1,5 3,5 3,0 3,0 0,8 ab 5 3,2 1,9 3,6 1,6 1,8 0,5 ab 6 2,6 1,0 2,7 1,6 2,0 0,1 b 7 2,5 1,2 1,8 1,2 1,0 0,7 ab 8 2,8 1,1 2,3 2,0 2,0 0,9 ab 9 2,3 1,3 3,2 2,6 2,2 0,2 b

10 3,2 0,7 3,3 2,8 2,0 1,0 ab Keskiarvo/Mean 2,9 1,2 2,9 2,1 2,0 0,8 p-arvo /value* 0,691 0,056 0,057 0,252 0,301 0,009 Maku /Taste 2. kierros / 2nd round Lab.nro p 1 ** p2 ** p3 ** p4 p5 p6 **

1 3,3 a 1,1 ab 2,9 ab 1,8 3,2 1,4 ab 2 3,3 a 1,5 a 2,5 ab *** 2,9 1,9 a 3 2,5 a 0,5 ab 1,9 ab 2,6 2,6 0,6 bc 4 3,5 a 0,0 b 2,7 ab 3,0 3,3 0,3 bc 5 3,3 a 0,6 ab 2,5 ab 1,6 3,1 0,5 bc 6 2,4 a 0,0 b 1,8 ab 1,0 2,4 0,0 c 7 2,0 a 0,2 b 1,5 b 1,5 1,7 0,7 bc 8 2,9 a 0,6 ab 3,0 a 3,0 3,0 1,1 abc 9 2,2 a 0,8 ab 2,7 ab 1,7 2,5 1,2 ab

10 3,3 a 0,9 ab 2,9 ab 2,7 3,3 0,8 abc Keskiarvo/Mean 2,9 0,6 2,4 2,1 2,8 0,9 p-arvo/value * 0,041 0,001 0,012 0,056 0,075 <0,001


*Laboratorioille lasketut p-arvot (kaksisuuntainen varianssianalyysi, jossa faktoreina ovat laboratoriot ja arvioijat). p<0,01 osoittaa, että raatien arvioinnit eroavat toisistaan merkitsevästi. * p-values for laboratories (two-directed variance analysis of laboratories and the assessors). p<0.01 indicates that the assessment of the panels deviate significantly. ** Erilaiset kirjaimet osoittavat, että laboratorio on arvioinnut näytteen merkitsevästi erilailla kuin muut laboratoriot (Tukey test). ** Different letters indicate that the laboratory has assessed the sample significantly different from the other laboratories (Tukey test).

*** Laboratorio ei ole arvioinnut tästä näytteestä makua. *** the laboratory did not assess this sample for the parameter taste.

pohjoismainen nro 183 elintarvikkeiden … iso 3972, 1991 sensory analysis - methodology - method of...

Documents