Second Round- pop up kirpputorin

kehittäminen Espoon Suurpeltoon

Kauppi, K, Rydenfelt, S, Sarkkinen, A, Suni, J & Tahvanainen, J

2014 Leppävaara

Sisällys

1 Johdanto ................................................................................................ 4

2 Toimintaympäristö .................................................................................... 5

2.1 Espoon Suurpelto ........................................................................... 5

2.2 Pop up toiminta ............................................................................. 6

2.3 Living Lab- toiminta ........................................................................ 6

3 Asiakasymmärrys ...................................................................................... 7

3.1 Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana ............................................... 7

3.2 Suurpellon asukkaat ........................................................................ 9

3.3 Pop-up-palvelu kehityksen kohteena .................................................. 10

3.4 Asiakkan odotukset ja tarpeet ......................................................... 12

4 Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa ....................................................... 13

4.1 Miellekartta ................................................................................ 14

4.2 Arvoristikko ................................................................................ 15

5 Ideointi ................................................................................................ 19

5.1 Menetelmät ideointi- aiheessa ......................................................... 19

5.1.1 Aivoriihi ja 635 menetelmä ..................................................... 19

5.1.2 Lootuskukkamenetelmä ......................................................... 20

5.1.3 Kuusi ajatteluhattua ............................................................. 21

5.1.4 Mindmap ........................................................................... 22

5.2 Tulosten hyödyntäminen ................................................................ 24

6 Visualisointi .......................................................................................... 25

6.1 Palvelupolku ............................................................................... 25

6.2 Tunteiden välittämistä kuvien avulla ................................................. 26

6.3 Mainos posteri ............................................................................. 28

7 Palvelukonsepti ...................................................................................... 29

7.1 Business Model Canvas ................................................................... 31

7.1.1 Asiakassegmentit, arvonäkymät ja arvolupas ............................... 31

7.1.2 Asiakassuhteet ja kanavat ...................................................... 32

7.1.3 Avaintoiminnot, avainresurssit ja avainkumppanit ......................... 33

7.1.4 Kulurakenne ja tulovirta ........................................................ 33

Johtopäätökset ........................................................................................... 35

Lähteet .................................................................................................... 36

Sähköiset lähteet ........................................................................................ 36

Julkaisemattomat lähteet .............................................................................. 38

Kuvat ....................................................................................................... 39

Kuviot ...................................................................................................... 40

Taulukot ................................................................................................... 41

Liitteet ..................................................................................................... 42

1 Johdanto

Palvelumuotoilulla innovaatioihin – opintojakson opiskelija olivat Laurean ammattikorkeakou-

lun toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Opintojaksolla oli niin hotelli- ja ravintola-alan,

liiketoiminnan, turvallisuusalan, sekä tietojenkäsittelyalan opiskelijoita. Kurssin tavoitteena

oli yhdistää Laurean eri alojen opiskelijoita ja saada heidät työskentelemään yhdessä erilais-

ten projektin parissa. Tarkoituksena oli saada kuhunkin projektiryhmään opiskelijoita kultakin

opiskelualalta ja näin hyödyntää eri alojen vahvuuksia, sekä jakaa tietoa ja kokemusta. Vali-

tettavasti jokaiseen projektiryhmään ei riittänyt opiskelijoita jokaiselta opiskelualalta. Kysei-

sen Suurpelto projektin ryhmä koostui neljästä liiketoiminnan opiskelijasta, sekä yhdestä ho-

telli- ja ravintola-alan opiskelijasta.

Palvelumuotoilulla innovaatioihin –kurssin toteutus perustui palvelumuotoilu toimintakonsep-

tin ympärille. Palvelumuotoilun tarkoituksena on suunnitella sekä kehittää asiakkaiden käyt-

tämiä palveluja. Palveluiden tulisi olla mahdollisimman hyödyllisiä ja houkuttelevia kohde-

ryhmän tarpeiden täyttämiseen. Tämän lisäksi palvelun tehokkuus, sekä merkityksellisyys ko-

rostuvat palvelumuotoilussa. Muotoilun tulee myös tuottaa kannattavaa palvelua, joka poik-

keaa kilpailijoista tai aikaisemmasta palvelusta. Palvelumuotoilu ottaa huomioon myös trendit

ja tulevaisuuden näkymät, jotka vaikuttavat palvelun kehitykseen. Muotoilun kautta selvitetty

ratkaisu asiakkaan ongelmaan on kyseisen palvelun tulos, joka myös hyödyttää asiakasta uu-

della tavalla. (Mager 2008.)

Tässä raportissa käsitellään Espoon kaupungin, Suurpellon ja Laurea ammattikorkeakoulun

tarjoamaa Suurpelto asuinalueen toimeksiantoa. Espoon kaupungin toiveena ja tavoitteena

oli, että opiskelijat kehittäisivät helposti toteutettavissa olevia pop up toimintamalleja, jotka

parantaisivat alueen yhteisöllisyyttä ja tarjoaisivat mahdollisuuksia, jopa pysyvälle yrittäjyy-

delle. Projektin alusta lähtien tärkeä osa suunnittelua ja toteutusta ovat olleet erityisesti

palvelumuotoilun tarjoamat toimintamallit ja ideat, sekä Suurpellon alueen edustamat arvot.

Raportti sisältää kattavan kuvauksen projektin lähtökohdista ja etenemisvaiheista, sekä luo-

dun palvelukonseptin yksityiskohtaisen esittelyn.

Raportin toisessa luvussa käsitellään projektin toimintaympäristöä. Luvussa kuvaillaan tar-

kemmin Espoon Suurpeltoa, pop up liiketoimintaa, sekä living lab toimintaa. Tämän jälkeen

paneudutaan tarkemmin projektiin liittyviin osapuoliin, sekä asiakasymmärrykseen. Neljän-

nessä luvussa kuvataan projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten Suurpellossa suoritettua

tutkimusta. Seuraavissa luvuissa kuvataan projektin ideointia sekä siihen käytettyjä menetel-

miä käytännössä, jonka jälkeen siirrytään projektin visualisointiin. Seitsemännessä luvussa

esitellään valmis palvelukonseptin kuvaus business model canvasin avulla.

5

2 Toimintaympäristö

Projektin toimintaympäristö sisältää Suurpellon alueen kokonaisuudessaan sekä projektin pal-

velukonseptin tarkennuksen. Tämän lisäksi tietoperustan tarkoituksena on määritellä projek-

tin keskeistä sanastoa. Tietoperustan tavoitteena on selventää Suurpelto-projektin aihealu-

etta luotettavan kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla.

2.1 Espoon Suurpelto

Suurpelto on rakenteilla oleva asuin- ja puistoalue hyvien kulkuyhteyksien varrella Espoon

kaupungin alueella. Suurpellon seutu kattaa 325 hehtaaria josta noin neljäsosa muodostuu

metsä- ja puistoympäristöstä. Suurpellon rakennus aloitettiin vuonna 2007 ja alueen on suun-

niteltu valmistuvan lopulliseen muotoonsa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä asukkaita

alueella on noin 2300 henkilöä, mutta määrän oletetaan kasvavan 10 000 asukkaaseen valmis-

tumisen jälkeen. Asukkaiden lisäksi myös työpaikkojen määrän oletetaan nousevan 1000–2000

työntekijään useiden palveluiden lisääntyessä liiketoiminnan muodossa. Suurpellon alueelle

on tähän mennessä valmistunut ensimmäisiä kerrostaloja sekä päiväkoti puistoalueen lisäksi.

Rakenteilla on myös Opinmäen kampus sekä useita uusia asuinrakennuksia. Monimuotoiselle

alueelle on näin ollen suunniteltu useita asumismuotoja kuten omistus- vuokra- ja asumisoi-

keus asuntoja. Kaiken kaikkiaan Suurpellosta on tarkoitus luoda asukkaiden ja yritysten yh-

teistyössä toteutettu asuinpaikka, jossa on kaikilla miellyttävä elää. (Suurpelto 2014; Suurpel-

lon Markkinointi 2012.) (Suurpellon moninaiset palvelut.)

Suurpelto alueena tarjoaa laajan ympäristön moninaisille palveluille sekä ulkona että sisäti-

loissa. Valmiit kerrostalot sisältävät palvelueteiset aktiivista toimintaa varten sekä laajat

puistoalueet mahdollistavat suuremmatkin tapahtumat. Alueena kohde toteuttaa suunnittelu-

vaiheessa luotua visiota perhekeskeisestä ja kansainvälisestä asuinympäristöstä, joka keskit-

tyy pääosin uudenlaisten palvelukonseptien tarjoamiseen ja kehittämiseen sekä asukkaiden

jatkuvaan oppimisiin. Kokonaisuudessaan Suurpelto on jatkuvasti kehittyvää ”living lab” -

aluetta, mikä mahdollistaa myös alueen palveluiden muotoilun asukkaiden mieltymysten mu-

kaiseksi. (Suurpelto 2014; Suurpellon Markkinointi 2012.)

Asukkaiden toivomusten sekä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti on Suurpeltoon rakennet-

tu palvelukeskuksia kuten keskeisellä sijainnilla olevat Infopaviljonki sekä Lukutori. Väliaikai-

sena elintarvikekauppana toimii Siwa, mutta asukkailla on myös mahdollisuus verkko-ostosten

tekemiseen kauppahalli24.fi kautta. Asukkaiden tarpeita palvelee myös suositut viljelylavat,

jotka ovat alueen asukkaiden omassa käytössä. Aikaisessa vaiheessa rakennettiin myös suoma-

6

laisen innovatiivisuuden ilmentymä, Angry Birds-puisto. Visioiden siivittämänä alueella on jo

otettu käyttöön myös muita kestävää kehitystä tukevia uudenlaisia palveluita, joita käsitel-

lään seuraavassa kappaleessa. (Suurpelto palvelut 2014; Palvelumuotoilu asuinalueen kehit-

tämisessä 2014.)

2.2 Pop up toiminta

Nimensä mukaisesti pop up-toiminta on lyhytkestoisen liiketoiminnan ilmestymistä taktiselle

alueelle. Pop up-yritykset yleisesti ottaen pysyvät alueella päivistä viikkoihin ja siirtyvät tä-

män jälkeen alueelta toiselle. Suomessa pop up-yritykset näkyvät pääosin suurkaupunkien

keskustoissa sekä suurtapahtumissa kuten kesän festivaaleilla. Toiminta voi myös olla kausi-

luonteista kuten ilotulitusten myymistä tai suksien huoltamista. Toiminnan tarkoituksena on

herättää mahdollisimman paljon kiinnostusta kuluttajissa tuotteen tai palvelun osalta. Tämän

vuoksi liiketoimintaa käytetään myös usein markkinointitarkoituksiin sekä brändien luomi-

seen. Pop up-toiminnan kautta voidaan myös testata uutta ideaa ja toiminnan kannattavuutta

riskeeraamatta suurta määrää varoja. Pop up-toimintaa ja tapahtumia käytetään toisinaan

myös uuden tuotteen lanseerauksessa eli palvelun tai tuotteen esille tuomisessa. (Westfield

2012; The economist 2009.)

Pop up-toiminnalle ei ole yksityiskohtaista määritelmää koosta tai mallista, palvelusta tai

tuotteesta. Suurpellossa pop up-toiminta on jo saanut sysäyksensä viime vuonna esimerkiksi

pop up-kahvilan sekä auton renkaiden vaihdon muodossa. Uudenlainen palvelumuotoilu voi

tällä tavalla toimia myös yhteisöllisessä sekä suhteellisen rajatussa ympäristössä mikäli ympä-

rillä olevien asukkaiden mielenkiinto riittää palvelun järjestämiseksi. (Westfield 2012; The

economist 2009.)

2.3 Living Lab- toiminta

Living Lab – toiminnalla tarkoitetaan tutkimuskohtaista toimintaa, jossa korostetaan käyttäjä-

lähtöistä innovointia, eli myös loppukäyttäjät otetaan mukaan kehittämiseen. Nimensä mu-

kaisesti se on eläväinen laboratorio, jossa kohtaa avoin innovatiivisuus sekä monet eri toimi-

jat. Laboratorioilla ei kuitenkaan tarkoiteta perinteistä laboratoriota vaan tutkimusta toteu-

tetaan tutkittavan kohteen arkiympäristössä, jolloin käyttäjät pääsevät paremmin osaksi pal-

velun tai tuotteen kehittämistä. (Leminen & Nyström 2011, 15.)

Eri toimijat muodostavat ekosysteemin kehitettävän tuotteen tai palvelun ympärille. Living

Lab – toiminnan käynnistäjänä on yleensä yritys tai julkinen sektori, joka ottaa vastuu toimin-

nan johdosta. Käynnistäjä on myös se toimija, joka hyödyntää käyttäjiltä saatua tietoa eni-

7

ten. Toimijoiden vetovastuu voi vaihdella prosessin edetessä, vaikka käynnistäjänä toimisi

muu toimija. Living Lab- toimijat on jaoteltu neljään eri ryhmään, jotka toimivat yhdessä ko-

ko kehitysprosessin ajan. Alla olevan kuvion ratasto kuvaa metaforaa, jossa yksi toimija aloit-

taa rataston pyörityksen eli ottaa vastuun ja muut toimijat työskentelevät yhdessä saman tar-

koituksen vuoksi. Suomessa Living Lab – toiminta on pääosin ollut kaupunkien alueiden kehit-

tämishankkeita. Espoon kaupungin Suurpelto lukeutuu myös näihin hankkeisiin sekä ryhmän

projektiin, jonka vuoksi ratastoon on erikseen lisätty eri Suurpellon toimijoita. (Leminen &

Nyström 2011, 39–42.)

Kuvio 1 Living Lab- ratasto

3 Asiakasymmärrys

Asiakasymmärrys vaiheen tavoitteena on oppia ymmärtämään asiakkaita, heidän tarpeitaan ja

toiveitaan. Suurpelto projektissa tämä tarkoittaa Suurpelto markkinointi Oy:n ja Espoon kau-

pungin ymmärtämistä ja heidän toiveidensa kartoitusta. Projektissa jossa tuottavan palvelun

pääkäyttäjä ei kuitenkaan tule olemaan toimeksiantaja, täytyy asiakkaan lisäksi huomioida

myös palvelun käyttäjä. Tässä tapauksessa palvelun käyttäjä tulee olemaan Suurpellon asuk-

kaat.

3.1 Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana

8

Kehitysprojektin asiakkaana toimii Suurpelto Markkinointi Oy ja Espoon kaupunki. Olemme

pyrkineet kartoittamaan PESTE-analyysillä Suurpeltoon lähitulevaisuudessa vaikuttavia asioi-

ta. PESTE-analyysi on menetelmä, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikki toimintaympäris-

töön tulevaisuudessa vaikuttavat osa-alueet (Laihonen, 2012). Nämä osa-alueet ovat poliitti-

nen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen. PESTE- analyysissä olemme pyrki-

neet ottamaan huomioon lähitulevaisuudessa etenkin pääkaupunkiseutuun, Espooseen, Suur-

Matinkylän kaupunginosaan ja Suurpellon alueeseen vaikuttavia tekijöitä.

Taulukko 1 PESTE-analyysi

Suurpeltoon tulevat vaikuttamaan monet asiat jo kaavoitettujen alueiden valmistumisen jäl-

keen sekä sen jälkeen asuinalueen vielä kehittyessä jatkuvasti. Pääkaupunkiseudun metropoli-

soituminen on ollut uutisoinneissa pinnalla pitkään. Helsingin seudun metropoliyhtymän to-

teutuessa Espoo saattaisi menettää osittain itsehallintoaan ja jakamaan vaurautensa muiden

Näkökulma Palvelujen tarjoaminen Suurpellossa

Poliittinen

Pääkaupunkiseudun metropolisoituminen, Päivänkehrän

koulun oppilaiden siirtyminen väliaikaisesti Opinmäen

kouluun (Espoon kaupunki, 2012) Länsimetro, Matinky-

län bussiterminaali

Ekonominen

Espoon taloustilanne on ollut keskimääräistä parempi

verrattuna muihin kuntiin (Helin, 2011), toisaalta es-

poon ottama uusi 560 milj. euron laina, suomen laskenut

kilpailukyky, deflaatio uhkaa euroa (Taloussanomat,

2014),

Sosiaalinen

Kansainväliset asukkaat, eläköitymisen viivästyminen,

ikärakenteen muutos, huoltosuhde, kaupungistuminen,

sosiaalisen median yhteisöllisyys,

Teknologinen

lisätty todellisuus kuluttajien käytössä, älykkäät va-

laisujärjestelmät, smart cities, the internet of things

Ekologinen

Energiatehokkuus, nykyiset jäteongelmat, lisääntynyt luonnonmu-

kaisuuden kysyntä, city puutarhat

9

vähemmän varakkaiden ympäryskuntien kanssa. (Nieminen, 2014). Myös joukkoliikennettä

olisi laajennettava kattamaan myös syrjäisemmät seudut. Tätä on yritetty ratkaista Länsimet-

ro hankkeella, mutta vain osittain. Länsimetro tulee muuttamaan kuluyhteyksiä sekä julkises-

sa että yksityisliikenteessä, kun Matinkylän Iso Omena- kauppakeskusta laajennetaan ja sen

yhteyteen rakennetaan linja-autoterminaali, metroasema sekä 520 polkupyöräpaikkaa (Länsi-

metro Oy). Jos metropolihallinto kuitenkin toteutuu, tullaan juna-, metro sekä linja-

autoliikennettä laajentamaan merkittävästi lisää. Etelä-Espoon linja-autojen reitit tulevat

muuttumaan ja keskittymään kuljettamaan enemmän ihmisiä Länsimetron radan varrelle. Es-

poolle tämä tulee olemaan velkojen takia suuri taakka, estäen suurempien hankkeiden tapah-

tumisen samaan aikaan. Esimerkiksi pelkästään Länsimetron Matinkylän ja Kivenlahden väli-

nen rata-osuus tulee maksamaan 560 miljoonaa euroa (Talouselämä, 2014).

Etenkin suurpellon asukkaisiin tulevat vaikuttamaan Opinmäen kansainvälisyys ja englannin-

kielinen koulutus, joka tulee vetämään puoleensa kansainvälistä toimintaa. Suurpellon alueen

on siis vastattava monikielisiin asukkaisiin tarjoamissaan palveluissa.

Espoon Otaniemessä on testattu energiatehokasta valaistuksenohjausjärjestelmää (SL-mediat,

2014). Ohjaus pohjautuu liikkeen tunnistamiseen jossa lamput valaisevat havaitsemansa ohi-

kulkijat. Jalankulkijoiden puuttuessa valot käyttävät sähköä vain kymmenesosan. Osa suomen

kunnista taas ovat sitä vastoin vielä käyttämässä pian EU direktiivin mukaan kiellettäviä ener-

giatehottomia lamppuja (Lehtinen, 2014). Järjestelmä saatetaan siis ottaa käyttöön myös

muualla. Energiatehokkuus on yksi Suurpellon kehittämisen arvoista joten se olisi hyvä lisä

energian säästämisen keinoihin.

Suurpellon kohtaloa maailman muutoksien virrassa on vaikea ennustaa. Voittaneen kuitenkin

olettaa, että Suurpellon asuinalueen kehittyessä lähemmäs lopullista valmistumista on Suur-

pellon lopullinen potentiaali, vaikutukset sen toimintaympäristöön ja sen omat vaikutuksensa

lähialueisiinsa helpommin ennustettavissa

3.2 Suurpellon asukkaat

Suurpelto projektissa asiakkaan asiakas ja loppukäyttäjä ovat samoja. Loppukäyttäjät projek-

tissa ovat suurpellossa asuvat asukkaat, mitkä käyttävät tiimimme tekemää palvelua projektin

valmistumisen jälkeen. Suurpellon asukkaat ovat ylempää keskiluokkaa, asuntojen korkeiden

hintojen takia. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluja miettiessä ei tarvitse valita kaikkein hal-

vinta ja vaihtoehtoa pop-up tiloihin, koska suurpellon asukkailla on luultavasti ylimääräistäkin

rahaa. (Savinko 2014.)

10

Projektin vastuuhenkilö Netta kertoi ryhmällemme, että Suurpellon asukkaat voidaan jakaa

kolmeen suureen kategoriaan, jotka ovat: Aikuiset/Perheelliset aikuiset, Vanhukset ja Kan-

sainväliset asukkaat. Loppukäyttäjät voidaan jakaa useaan segmenttiin. Ensimmäinen ja suu-

rin segmentti on Aikuiset ja perheelliset aikuiset. Suurpellossa asuu erittäin paljon pienlapsi

perheitä jotka on otettava huomioon pop-up tiloja suunnitellessa. Lapsiperheet käyttävät ra-

haa enemmän välttämättömiin tarpeisiin, kuten ravintoon ja terveyteen. Lisäksi Aikuiset

käyttävät palveluita yleensä iltaisin, koska päivät menevät töitä tehdessä. (Savinko 2014.)

Seuraavaksi suurin segmentti on vanhukset. Vanhukset ovat hyviä loppukäyttäjiä, koska heillä

on enemmän vapaa-aikaa kuin aikuisilla. Vanhukset ovat työaikana yleensä kotosalla, joten he

käyttävät palveluita eri aikoina, kuin työssäkäyvät ihmiset. Vanhukset, jotka asuvat suurpel-

lossa ovat yleensä hieman varakkaampi, jos heillä on varaa asua siellä. Tämän takia pop-up

mahdollisuuksia on enemmän, kun ei tarvitse kokoajan pohtia onko asukkailla varaa erilaisiin

pop-up toimintoihin. Vanhuksille olisi hyvä järjestää erilaisia liikuntaan liittyviä kerhoja, jotta

terveys pysyisi kunnossa. Suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle, mikä pitää huomioida

myös suurpellon palvelu ja ympäristösuunnittelussa. (Savinko 2014.)

Kolmas segmentti on kansainväliset asukkaat ja vieraita kieliä puhuvat asukkaat. Suurpeltoon

tulee Espoon ainoa englanninkielinen ala- ja yläaste. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisi-

en asukkaiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosina, mikä pitää ottaa huomi-

oon kaikissa suurpeltoa koskevissa asioissa. Kansainvälistymisen myötä suurpellon aktivitee-

teista ja pop-up tilojen yrityksiä pitää tehdä monikielisiä. Pelkkä suomenkielinen päiväkerho

ja virkistystoiminta eivät tule riittämään lähitulevaisuudessa. Lisäksi kaikki infotaulut ja muu

yleinen informaatio tulee julkaista usealla eri kielellä, jotta jokainen suurpellon asukas ym-

märtää mitä suurpellossa tapahtuu. (Savinko 2014.)

3.3 Pop-up-palvelu kehityksen kohteena

Suurpelto- projektin toimeksiannon mukaisesti projektin kehitettävät palvelut ovat Pop up-

periaatteella toimivia palveluita. Pop- up toiminta ei ole rajoittunut yhteen toimialaan, vaan

kaikenlainen yrittäjyys voi ilmetä myös pop-up toimintana. Tällä hetkellä tunnetuin ja kävi-

jämäärällisesti suosituin pop up palvelun muoto on Pääkaupunkiseudun ravintolapäivät, jossa

yksityiset henkilöt pystyttävät pienen katuravintolan päiväksi.

Projektin tehtävänanto asettaa tavoitteeksi luoda joustavaa ja pieni rikistä pop up yrittäjyyt-

tä Suurpellon alueelle alueen asukkaiden käyttöön. Rakennettavien palveluiden tulisi olla alu-

een asukkaiden toiveiden mukaisia. Nämä toiveet pyritään selvittämään erilaisten kartoitus-

ten avulla.

11

Palvelumuotoilun työprosessin mukaan ryhdyttäessä toteuttamaan pop up toimintaa Espoon

Suurpeltoon täytyy ensin ymmärtää asiakkaan tarpeita, unelmia ja toiveita. Tämän lisäksi on

hyödyllistä kerätä tietoa alueen asukkaiden käyttäytymisestä. Tätä käyttäjätietoa voi ryhtyä

keräämään perinteisin, mukailluin tai innovatiivisten menetelmien avulla. Perinteisillä mene-

telmillä pyritään keräämään helposti analysoitavaa mittavaa aineistoa käyttäen menetelmiä

kuten markkinatutkimus, kohderyhmätutkimukset sekä kyselyt. Mukailluissa menetelmissä

kerätään tietoa lainaten humanistisen tutkimuksen periaatteita. Kerätty tieto sopii hyvin esi-

merkiksi palvelunsuunnittelijoiden käyttöön. Tyypillinen tutkimusmenetelmä on etnografia,

kansankuvaus, jossa pyritään saamaan syvä ja yksityiskohtainen ymmärrys pienestä ihmisjou-

kosta ja olosuhteista joissa tuotettava palvelu tai tuote on osallisena. Innovatiiviset menetel-

mät pyrkivät saamaan käyttäjiä osalliseksi suunniteltuvaiheessa erilaisten työvälineiden, ku-

ten suunniteltutyöpajojen, päiväkirjojen ja muotoiluluotaimien avulla. (Miettinen 2011. 63–

65)

Suurpelto alueen asukkaiden toiveiden kartoitus ei ole ainoa tekijä lähdettäessä kehittämään

alueen palveluita. Kannattavan ja mahdollisimman pitkäkestoisen yrittäjyyden ja liiketoimin-

nan perustamisessa kannattaa hyödyntää myös megatrendejä. Megatrendit määritellään ilmi-

öinä tai ilmi kokonaisuuksina joiden ennustettavuus perustuu jo toteutuneeseen kehitykseen

ja sen jatkuvuuteen. Megatrendit koetaan yleisesti globaalissa mittakaavassa. (Hernesniemi

2001)

Pyrittäessä kehittämään suuremman alueen, kuten Suurpellon yrittäjyyttä pop up liiketoimin-

tamuodossa on pyrittävä kartoittamaan useiden eri alojen megatrendejä. Tavoitteena on koo-

ta alueen asukkaiden toiveet ja idea markkinoittain ja selvittää juuri näiden markkinoiden

megatrendit. Näin tuotettavassa liiketoiminnassa huomioidaan asiakasta sekä pyritään luo-

maan kestävää ja kilpailukykyistä toimintaa. Prosessin onnistuessa luodut pop up palvelut tar-

joavat asiakkailleen heidän toiveidensa mukaista palvelua, sekä ulottuvuuksia mitä asiakkaat

eivät tiedostaneet tai osannet edes toivoa. Tämän, sekä megatrendien globaalin luonteen

vuoksi ei ole riittävää seurata vain Suomen tämänhetkisiä trendejä ja tulevaisuusskenaarioita,

eli rakennettuja mielikuvia tulevaisuudesta, vaan täytyy myös perehtyä maailmalla liikkuviin

ja toteutuviin trendeihin. (Hernesniemi 2001) (Salo 2013)

12

Kuvio 2: Megatrendeja 2014

3.4 Asiakkan odotukset ja tarpeet

Asiakas odottaa projektilta innovatiivisia ja erilaisia ideoita, joista voidaan kehittää esimer-

kiksi pop-up toimintaa tai pysyvää toimintaa Suurpellon asuinympäristöön. Ideoinnin lisäksi

toimeksiantaja toivoo että palvelu tai tuote kehitetään mahdollisimman toimintavalmiiksi tai

vähintäänkin selvitetään sen toteuttamisedellytykset.

Toimeksiantajan toiveena on myös hyödyntää taloyhtiössä olevia palvelueteisiä mahdollisuuk-

sien mukaan. Palvelueteiset ovat kooltaan 13–67 neliömetriä sekä vapaasti vuokrattavissa,

joten ne tarjoavat melko hyvän potentiaalin pop-up toiminnalle. Yhteistyö alueen hyväksi

syntyykin tällaisissa tilanteissa, asukkaiden ja palveluntarjoajien kohdatessa.

Asiakkaan tarpeen luovat alueella asuvat henkilöt, jotka kaipaavat uusia palveluita tai muuta

aktiviteettiä sekä toimintaa kehittyvälle Suurpellon alueelle. Nykytilanteena on se, että toi-

mintaa ja palveluita on melko vähän, mutta asukkaita on jo noin 2200 ja uusia asuin taloja

rakennetaan jatkuvasti. Suurpellon alueen visiona on perhekeskeisyys, kestävä kehitys, kan-

13

sainvälisyys sekä uudet palvelukonseptit. Haastavaa onkin löytää sellainen toteutettavissa

oleva palvelukonsepti, joka on realistinen mutta myös tarpeellinen alueelle.

Suurpelto-seura on jo kerännyt jonkin verran toiveita loppuasiakkailta, jotta palveluista saa-

taisiin mahdollisimman mielekkäitä ja toimivia. Tiimin tarkoituksena onkin hyödyntää mahdol-

lisuuksien mukaan myös Suurpelto-seuran ennalta keräämää ja tarjoamaa tietoa. Esiin nous-

seita keskeisiä toiveita loppuasiakkailta olivat esimerkiksi hyvinvointipalvelut, ravintola- ja

kahvilapalvelut, pyörähuolto sekä kotitalkkari kodinpalvelut.

Toiveet voidaan myös jakaa asiakassegmenttien kesken. Alueen senioreiden toiveista keskei-

siä olivat esimerkiksi kerhotoiminta, hyvinvointipalvelut, korttipelejä, kokkikoulu, yms. yh-

dessä tekemistä. Aikuiset asiakkaat taas toivoivat ruokapäivää, viinin maistelua, liikuntaa,

tapahtumia ja palveluita. Nuoret taas toivoivat harrasteita, kohtaamispaikkaa, palveluita ja

musiikkia, kun taas lapset toivoivat esimerkiksi leikkipäivää, lelupäivää sekä lelujenkorjausta.

4 Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa

Asiakkaan ymmärtämiseksi käytetään kolmea eri menetelmää. Käytettäviä menetelmiä ovat

miellekartta, arvoristikko ja benchmarking. Miellekartalla pyrimme selvittämään asukkaiden

näkemyksiä Suurpellosta ja sen ympäristöstä. Satunnaisesti valittu asukas sijoittaa kuvia miel-

lekarttaan, jotka edustavat hänelle ihanteellisia elämän elementtejä. Asukas siis vastaa ky-

symykseen ”Minkälainen on sinun Suurpeltosi?”. Kuvavalikoima koostuu kuvista, jotka edusta-

vat hänen arkeensa kuuluvia ihmisiä, harrastuksia, arvoja ja tarpeita. Asukkaalta ei kysytä

elämäntilanteesta, iästä tai muistakaan henkilökohtaisista tiedoista. Tarkoituksena on antaa

valittujen kuvien kertoa asukkaan elämäntilanne. Asukas ei tule kokemaan tilannetta ahdista-

vana tai pitkäveteisenä. Miellekartan muodostaminen on mahdollista toteuttaa nopealla aika-

taululla.

Arvoristikon tarkoituksena on kartoittaa asukkaiden arvomaailmaa ristikon avulla. (Puohiniemi

2014.) Asukkaiden tulee merkata oma arvokeskittymä annettuun ristikkoon, jossa pääarvoina

ovat itsenäisyys, yhteisöllisyys ja hektisyys, seesteisyys. Asukkaat luokitellaan sukupuolen ja

iän mukaan. Toteutuksessa tämä näkyy erivärisin pisteinä. Naisten vastaukset merkitään pu-

naisella värillä ja miesten taas sinisellä.

Benchmarking toteutetaan tutkimalla vastaavanlaisen Living Lab-alueen palveluita ja asukkai-

ta. Alueeksi on valittu Helsingin Arabianranta alueen ja Suurpellon samankaltaisuuksien vuok-

si. Molemmat alueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi

molemmat alueet toteuttavat Living Lab-konseptia. Arabianrannan kehittymisen mahdollistaa

14

Helsingin kaupunki ja vastaavasti Suurpellon toteutuksesta vastaa Espoon kaupunki. Itse to-

teutus tapahtuu Arabianrannassa keskeisillä paikoilla. Havainnot puretaan ja raportoidaan

asiakasymmärryksen lisäämiseksi. (Arabianranta 2014; Leminen & Nyström 2011, 42.)

4.1 Miellekartta

Minun Suurpeltoni- miellekartan toteutus tehtiin 11.10.2014 klo. 11.45–13.00 välisenä aikana

Espoon Suurpellossa. Miellekartan vastaukset koottiin sekalaiselta joukolta alueen asukkaita.

Heiltä ei kyselty asuinpaikkaa lukuun ottamatta mitään henkilökohtaista. Miellekartta sisälsi

15 kuvaa, joista jokainen kuvasi jotakin elämän osa-aluetta, harrastusta tai arvoa. Kuvia ei

selitetty vastaajille tarkemmin vaan tulkitseminen jätettiin asukkaan varaan.

Kuva 1: Miellekartan toteutusta

Miellekartan toteuttamiseen osallistui yhteensä 12 Suurpellon asukasta. Asukkaat valitsivat

miellekarttaan kuvia 3-5kappaletta oman tärkeysjärjestyksensä mukaa. Jokaisen vastanneen

asukkaan Minun Suurpeltoni- miellekartta valokuvattiin tulosten purkua varten. Tuloksia selvi-

tettäessä huomattiin arvoja ja osa-alueita joita Suurpeltolaiset arvostavat toisia enemmän.

Selkeästi eniten valintoja miellekartassa keräsi ulkoilu, jonka kahdeksan asukasta valitsi osak-

si omaa Suurpeltoaan. Koira, ruoanlaitto ja kierrätys kokosivat jokainen viisi valintaa. Neljän

asukkaan miellekarttaa pääsi myös parisuhde, lapsi, lenkkarit ja tietokone. Ainoa osa-alue,

jota yksikään asukkaista ei valinnut, oli pyöräily.

15

Taulukko 2: Miellekartan tulokset

Saaduista vastauksista voi päätellä mitä palveluita ja harrastemahdollisuuksia Suurpeltolaiset

kaipaavat asuinalueelleen. Ulkoilualueet, lenkkeilyseurat, kokkikerhot, koirapuisto, lapsi-

parkki, lasten leikkipaikat, kierrätysmahdollisuudet sekä kirpputori ovat kaikki palveluita jot-

ka tukevat miellekartasta saatuja tuloksia. Alueelle kehitettävän palvelun tulisi tukea näitä

johtopäätöksiä.

4.2 Arvoristikko

Tiedonkeruu toteutettiin 11.10.2014 klo. 11.45–13.00 välisenä aikana Espoon Suurpellossa.

Ryhmän jäsenet sijoittuivat Suurpellon keskeiselle alueelle eli Suurpellon lähikaupan Siwan ja

Paviljongin läheisyyteen. Ajankohta osoittautui sopivaksi tiedon keruulle, sillä alueella liikkui

useita alueen asukkaita. Näin ollen arvoristikkoon saatiin odotettua nopeammin vastauksia.

Ryhmän päätöksestä vastaajien ikiä ei otettu mukaan arvoristikkoon, koska vastaajien ikäja-

kauma oli suhteellisen yksipuolinen. Suurin osa vastaajista kuului joko nuoriin aikuisiin tai

keski-ikäisiin ihmisiin. Vastaajia oli myös keski-iän yläpuolelta, mutta 25–35-vuotiaiden määrä

korostui vastaajajoukosta. Lisäksi myös lapset saivat vastata arvoristikkoon, mutta ristikon

haastavuuden ja vastausten vähäisyyden vuoksi lasten vastaukset on jätetty tulosten ana-

lysoinnin ulkopuolelle. Vastauksia saatiin yhteensä 26, joista naisia oli 13, miehiä 11 ja lapsia

kaksi. Lapsia ei kuitenkaan huomioitu arvoristikon tuloksissa, jonka vuoksi vastaajia oli yh-

teensä 24.

16

Kuva 2: Arvomatriisi

Tuloksien perusteella naisista suurin osa sijoittui itsenäisyys-hektisyys puolelle, kun taas mies-

ten arvot jakautuivat tasaisesti ristikon jokaiselle ruudulle (kuva 1). Tuloksista voitaneen pää-

tellä, että Suurpellon naisten elämässä korostuu enemmän itsenäisyys kuin yhteisöllisyys, ja

myös elämän hektisyys ylittää seesteisyyden. Ikäjakauman perusteella voitaneen ajatella,

että vastaajista useampi oli perheellinen, jolloin myös elämä on hektisempää sekä perhekes-

keisempää. Pop-up-palvelu voi näin ollen vastata myös itsenäisten ihmisten tarpeisiin, vaikka

yhteisöllisyyttä tulisikin lisätä alueella.

17

Kuvio 3: Arvoristikon vastaukset

Tuloksista korostui myös, että yhteisöllisyys ei kuvastanut suurimman osan vastaajan arvoja.

Tämä oli yllättävää, sillä alueella korostetaan yhteisöllisyyttä. Kuitenkin on huomioitava, että

otos oli suhteellisen pieni Suurpellon asukkaiden lukumäärään verrattuna. Lisäksi sattumalla

on ollut merkitystä aineiston vastauksissa. Tästä huolimatta tuloksista on mahdollista tehdä

suuntaa-antavia johtopäätöksiä sillä vastaajat valikoitiin satunnanvaraisesti ja arvoristikon on

tarkoitus tukea kahta muuta menetelmää.

Kuvio 4: Arvoristikon arvot matriisissa

4.3 Benchmarking Living Lab Arabianranta

Suomalainen Living Lab projekti on saanut alkunsa vuonna 2007, jolloin Arabianrannasta tuli

Suomen ensimmäinen Living Lab kohde (Helsinki Living Lab 2014). Arabianranta on nykyaikai-

nen asuinalue ja taideteollisuuden keskus Helsingissä, jossa kaupunginosa levittäytyy noin 85

hehtaarin suuruiselle alueelle Hermannin rantatien, Hämeentien, Vantaanjoen suun ja Van-

hankaupunginlahden väliin. Arabianrantaa suunniteltaessa on otettu erityiseen tarkkailuun

alueen historia ja läheinen suhde taiteeseen sekä muotoiluun. (Uutta Helsinkiä 2014, Arabian-

ranta 2014b) Yleisen olettamuksen mukaan kaupunginosa on saanut nimensä alueella sijaitse-

van Arabian tehtaan mukaan, mutta todellisuudessa nimi on keksitty Arabia-nimisen huvilan

ja sen maihin kuuluvan niityn mukaan, jotka mainitaan kaupungin asiakirjoissa jo 1700-

luvulla. Arabian tehtaat perustettiin vasta vuonna 1873. (Arabianranta 2014a.)

Arabianranta alkaa olla asuinalueena ja kaupunginosana valmis, mutta useat erilaiset vaiheet

kaupunginosan kehittymisessä ovat vieneet vuosikymmeniä. Arabianrannan historia asuinalu-

eena alkaa 1980-luvun lopulta, jolloin Helsingin kaupunki päätti hyödyntää rakentamattomia

ranta-alueita muodostamalla paikalle viihtyisän asuinalueen. Haastavat ja kalliit urakointi- ja

rakennustyöt jatkuivat parin vuosikymmenen ajan, kunnes viimeisetkin rakennukset valmistui-

vat vuonna 2014. (Uutta Helsinkiä 2014.) Nykyisin alueella asuu noin 10 000 ihmistä, jonka

18

lisäksi alueen yrityksissä ja kouluissa arkeaan viettävää lisäksi noin 8000 työntekijää sekä 13

000 opiskelijaa. (Arabianranta 2014a, Arabianranta 2014b)

Tänä päivänä Arabianranta on asukkaiden mukaan yhteisöllinen, kokeilevainen, innovatiivinen

ja rohkea. Kaupunginosa koostuu vastakohdista, sillä siellä yhdistyy "vanhaa ja uutta, luontoa

ja urbaania kaupunkia, teollisuutta ja asumista, opiskelua ja rauhaa, taidetta ja tekniikkaa"

(Arabianranta 2014a.). Syyn näihin ominaisuuksiin on antanut Helsinki Living Lab – palvelu,

joka on vuonna 2007 muodostanut alueelle asumisen laboratorion. Tämän idean tarkoituksena

on yhdessä alueen asukkaiden kanssa testata ja kehittää alueen palveluja ja tuotteita. (Ara-

bianranta 2014a.)

Alueellinen tietoverkko arabianranta.fi on joka kodissa automaattisesti toimiva helppo ja kus-

tannustehokas 10/10 M dataliittymä. Tämä on yksi tärkeimmistä asukkaisiin vaikuttavista pal-

veluista, sillä se on jokaisessa kodissa ja toimii yhtälailla tasa-arvoisesti muiden perustarpei-

den kuten veden ja sähkön kanssa. Toiseksi listalla sijoittuvat taloyhtiökohtaiset omat sivut,

joita ylläpitävät henkilöt, eli moderaattorit on valittu talon omista asukkaista. (Arabianranta

2014a, Arabianranta 2014b.) Näin asukkaat pääsevät jakamaan tietoa, ideoita sekä kehityseh-

dotuksia sähköisesti ja jakamaan sitä laajallekin joukolle. Tällainen yhteisöllisyyttä korostava

toiminta parantaa ja helpottaa arjen kommunikointia, mutta myös helpottaa tiedottamista

esimerkiksi tapahtumista.

Toinen onnistunut kokeilu ovat yhteispihat, jotka ovat Arabianrannassa asuvien yhdessä omis-

tamia ja kaikkien käyttöön tarkoitettuja korttelipihoja, joissa yhdistyvät yhdessä tekeminen

ja taide. Näitä yhteispihoja on tarkoitus laajentaa muuallekin pääkaupunkiseudun alueelle

(Arabianranta 2014b). Yhteispihan tarkoitus on toimiva, jonka lisäksi ne näyttävät hyvältä ja

tekevät asuinalueesta vehreän sekä viihtyisän näköisen. Yhteispihat antavat asukkaille mah-

dollisuuden mukavaan ja tehokkaaseen yhdessä tekemiseen, johon on yhdistetty myös aluetta

koskeva taide.

Alueen noin 300 yritystä sekä 7 koulua ja kampusta toimivat ja kehittyvät yhdessä alueen

asukkaiden kanssa. Alueen suurin työllistäjä on Fiskars, mutta alueelta löytyy myös muita pie-

niä tai keskisuuria luovan alan yrityksiä. Living Lab auttaa yrityksiä kehittymään, koska yrityk-

set voivat ylläpitää omia sivustojaan ja lisäksi löytää yhteistyökumppaneita sekä uusia asiak-

kaita arabianranta.fi -portaalin kautta. Alueen koulut ja opiskelijat käyttävät tätä tietoverk-

koa aktiivisesti hyödykseen tutkimushankkeissaan, esimeriksi Helsinki Living Lab-TEKES -

hankkeessa. (Arabianranta 2014a.)

19

5 Ideointi

Ideointivaiheessa keskitytään monimuotoiseen pohtimiseen keskeisen idean löytämiseksi. Ide-

ointia edeltää perusteiden määritteleminen. Tällä tavalla ideoinnille luodaan vahva perusta

pääajatuksen hahmottamista varten.

Ideoinnin avuksi on mahdollista käyttää yhtä tai useampaa eri menetelmää. Ideointia on myös

mahdollista tehdä yksin tai ryhmässä. Prosessissa on kuitenkin hyödyllistä käyttää ulkopuoli-

sen henkilön ajatuksia kertyneistä ideoista, jotta heikot ideat karsiutuvat pois aikaisessa vai-

heessa. Ideoinnin lopullisena tavoitteena on tuottaa konkreettistä ja hyödynnettävää tietoa

tekijän hyväksi. (Kielijelppi 2009.)

5.1 Menetelmät ideointi- aiheessa

Menetelmien tarkoituksena oli ideoida mahdollisia palveluita. Suurpellon asukkaille Ryhmän

käyttämät menetelmät valikoituivat pääosin ideointipajan ohjauksen kautta. Osa käytetyistä

menetelmistä ovat tulleet tutuksi aikaisemmilta kursseilta, mutta myös uusia menetelmiä ko-

keiltiin ja muokattiin käyttöön sopivaksi. Ideoinnissa huomioitiin myös asiakasymmärryksen

menetelmistä saatu tieto Suurpellon asukkailta.

Seuraavissa kappaleissa menetelmät käsitellään käytetyssä järjestyksessä. Aluksi ideointime-

netelmistä kerrotaan teoriaosuus, jonka jälkeen kuvaillaan menetelmän käytännöntoteutus.

Lopuksi pohditaan tuotosten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä jatkoa ajatellen.

5.1.1 Aivoriihi ja 635 menetelmä

6-3-5 – menetelmä eli ”brainwriting” pohjautuu aivoriiheen eli ”brainstorming”-

menetelmään. Käytännössä menetelmä toimii strukturoidummin kuin aivoriihi, sillä ideoijien

määrä ja aika on tarkkaan määritelty. Lisäksi 6-3-5 – menetelmässä jokainen ryhmän jäsen

ideoi itsenäisesti ilman ryhmän vetäjää, kun taas aivoriihessä ideointi ja ideoiden karsiminen

tapahtuu ryhmän kesken vetäjän johdolla. Menetelmässä 6-3-5 jokainen ideoija keksii ja kir-

joittaa paperille kolme ideaa viiden minuutin sisällä. Tämän jälkeen paperi siirtyy viereiselle

henkilölle, joka kehittää aikaisemmin keksittyjä ideoita pidemmälle. Kierto jatkuu kunnes

paperi palautuu alkuperäiselle ideoijalle. Kyseisen menetelmän tarkoituksena on saada yh-

teensä 108 ideaa puolen tunnin sisällä. (Aivoriihi 2012; 6-3-5 Method 2013.)

Ryhmä käytti alkuideoinnin menetelmänä muunneltua versiota 6-3-5 – menetelmästä, koska

ryhmästä puuttui jäseniä, eikä ryhmän koko olisi riittänyt 108 ideaan. Tämän vuoksi sekä ai-

voriihestä että 6-3-5 – menetelmästä otettiin vaikutteita muokattuun versioon. Ryhmän kolme

20

jäsentä ideoi ensin kolme uutta ideaa, jonka jälkeen omat ideat esiteltiin muille ryhmän jä-

senille. Tämän jälkeen kierros toistettiin, jonka jälkeen ideoita oli yhteensä 18. Selkeyttämi-

sen vuoksi kaikista ideoista muodostettiin ryhmät teemojen mukaisesti. Teemoja olivat ruoka,

ympäristö, liikunta ja muut palvelut.

Ryhmä päätti tässä vaiheessa nostaa esille parhaimmat ideat hiljaisella äänestyksellä. Toisin

sanoen ryhmän jäsenet vuorotellen merkitsivät viivan idealapun takaosaan. Merkitsemisen

aikana muut jäsenet eivät nähneet merkittyjä lappuja. Merkintöjen jälkeen lappujen viivat

tarkistettiin ja merkityt laput siirrettiin erilleen karsituista ideoista. Näistä lapuista eli ideois-

ta muodostui jatkoideointimenetelmän pääideat eli lootuskukan lehdet.

Kuva 3: Lootuksenkukkamenetelmä käytössä

5.1.2 Lootuskukkamenetelmä

Lootuskukka menetelmä tai toiselta nimeltään kahdeksan kertaa kahdeksan – menetelmä aut-

taa ideoijaa laajentamaan ajatteluskaalaansa uusien ideoiden tai jo olemassa olevien ideoi-

den kehittämiseksi. Tekniikan on kehittänyt japanilainen Yasuo Matsumura. Menetelmän ta-

voitteena on kehittää entistä laadukkaampia ideoita prosessin kuluessa, tiettyihin teemoihin

keskittyen. Tämä menetelmä on luova, mutta toteutus verrattain strukturoidumpaa kuin esi-

merkiksi ajatuskartan käyttö. (Michalko, M.1991).

Ideointi aloitetaan jonkin keskeisen ongelman ratkaisemisesta, aiheeseen liittyvästä teemas-

ta tai laajasta idean raakavedoksesta. Yhdeksän 3x3 – ruudukkoa täyttyy ideoista, kun kes-

kimmäisen ruudukon keskelle sijoitetaan alkuperäinen idea tai ongelma ja viereisiin ruutuihin

lisätään ideoita siihen liittyen. Muut kahdeksan 3x3 – ruudukkoa täyttyvät kun ruudukkojen

keskimmäinen ruutu perustuu alkuperäisen keskimmäisen ruudukon keksittyihin ideoihin.

21

Näin ideoiden syntyminen toimii ajatuskartan tavoin kun jokainen idea on linkitetty verkos-

toon. Kokonaisuudessaan ideoinnin olisi tarkoitus synnyttää 72 uutta ajatusta alkuperäisen

idean tai ongelman ympärille. Menetelmää käytettiin ideointityöpajassa. Tiimi muunteli me-

netelmän käyttöä tarpeisiinsa sopivaksi. Muunnellun 635 menetelmän avulla syntyneet ideat

asetettiin keskimmäiseen ruudukkoon ja niistä johdettiin eri ideoita ympäröiviin ristikoihin.

Ideoiduista konsepteista valittiin jatkokehitettäväksi tavaroiden myynti ja vaihto idea.

Kuva 4: Lootuksenkukan keskimmäinen taulukko

5.1.3 Kuusi ajatteluhattua

Kuutta ajatteluhattua käytetään usein ryhmätöissä ongelmien ratkaisemiseen. Kuusi ajattelu-

hattua on ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattutekniikan ideana on tarkastella ongelmaa

eri näkökulmista. Jokainen hattu kuvastaa erilaista roolia. Roolissa ollessaan ihminen kertoo

todellisen mielipiteensä helpommin, kuin omana itsenään. (Kuusi ajatteluhattua, 2006.)

Kuuden ajatteluhatun ideana on, että koko ryhmä käyttää samaa ajattelutapaa samaan ai-

kaan. Ajattelutapoja on kuusi. Valkoinen hattu kuvastaa objektiivista ajattelua. Tämä tarkoit-

taa sitä että asiaa katsotaan faktojen ja lukujen pohjalta. Punainen hattu kuvastaa tunteita.

Ryhmän jäsenet siis kertovat, mitä mieltä he ovat tuotteesta. Mustaa hattua käytetään, kun

halutaan selvittää, mitä riskejä ja heikkoja kohtia asia sisältää. Mustan hatun tarkoituksena

onkin selvittää miksi jokin asia ei toimi tai onnistu. Keltaista hattua käytetään, kun halutaan

tarkastella asian etuja ja hyötyjä. Vihreän hatun ideana on taas kehitellä uusia ideoita ja rat-

kaisuja ongelmiin. Vihreän hatun ideana on päästää ajatukset lentämään muuan muassa liioit-

telemalla. Työskentelytapaa voisi verrata aivoriiheen. Sinistä hattua käytetään kun halutaan

pohtia missä ollaan, miten asiassa on edetty, ja miten päästään haluttuun lopputulokseen.

(Debonon kuusi ajatteluhattua, 2013)

22

Kaikkia kuutta ajatteluhattua ei ole pakko käyttää ideoinnissa. Mitä enemmän ajatteluhattuja

käytetään, sen laajempi kuva ratkaistavasta ongelmasta saadaan. Laaja kartoitus kuuden

ajatteluhatun avulla helpottaa ongelmien ratkaisemista ja päätöksentekoa.

Ryhmä päätti käyttää kuutta ajatteluhattua menetelmänä sen jälkeen, kun lootuskukka-

menetelmästä valikoitui kehitettävä palveluidea. Tällä tavalla valittua ideaa voitiin tarkastel-

la useasta eri näkökulmasta. Ryhmä käytti jokaista ajatteluhattua vain kerran. Ideointi aloi-

tettiin tiedosta ja päättyi kokonaisuuteen.

Jokaisessa ajattelutyylissä mietittiin vastauksia valitun palvelun, eli teemakirpputorin kautta.

Tässä vaiheessa kaikilla oli laaja käsitys teemakirpputorin ominaisuuksista, eikä mitään myös-

kään suljettu ideoinnin ulkopuolelle. Ryhmä vapaasti keskusteli aiheesta, mutta keskustelua

pyrittiin pitämään ajatteluhatun tyylin mukaisena. Mikäli joku ryhmän jäsenistä poikkesi ai-

heesta, muistutettiin häntä kyseisen ajatteluhatun tyylistä

Kuva 5: Kuusi ajatteluhattua

5.1.4 Mindmap

Mindmap eli ajatuskartta on piirros, jossa on useita avainsanoja sekä käsitteitä, jotka liittyvät

toisiinsa erilaisilla viivoilla, väreillä tai kuvioilla. Ajatuskarttaa käytetään yleisesti ajatusten

23

ja ideoiden kehittämiseen sekä selventämiseen. Teemakirpputorin ideoinnin jatkojalostami-

seen valittiin käyttöön ajatuskartta. (Mindmapping 2012).

Ajatuskartan keskellä on ideoinnin kohde eli teemakirpputori (kuvio 1), josta on viety viivoja

eteenpäin seuraaviin ajatuksiin, joka luo karttamaisen lopputuloksen. Nelikulmioiden sisällä

olevilla teksteillä osoitettiin suurimpia yksittäisiä, kyseiseen pop-up toimintaan liittyviä asioi-

ta sekä ideoita. Sen jälkeen ympyröillä tarkennettiin ja jatkettiin kyseisten asioiden sisältöä.

FB-verkkosivuilla tarkoitetaan kirpputoreille luotuja Facebook-sivuja, jotka sisältävät ilmoi-

tuksia, kuvia, kohteiden varauksia sekä tuottojen hyväntekeväisyys ilmoituksia tai eri lahjoi-

tuskohteiden äänestyksiä. Eri teemoilla tarkoitetaan esimerkiksi kuukausittain vaihtuvaa

myyntiesineiden teemaa, kuten vaikka vaatteet, lelut tai astiastot. Palvelupaikka tarkoittaa

kirpputorin sijaintia ja myyntiosiosta taas on jatkettu Suurpellon asukkaisiin, myyntipalkkioi-

hin, ostajiin sekä erilaisiin kylkiäisiin ja alennuskuponkeihin.

24

Kuva 6: Mindmap, eli ajatuskartta

5.2 Tulosten hyödyntäminen

Käytetyistä menetelmistä saatuja ideoita tullaan hyödyntämään projektin seuraavissa vaiheis-

sa. Tarkoituksena on jatkojalostaa teemakirpputorin palvelukonseptia ja nimeä. Lisäksi Suu-

pellon asukkaiden on tarkoituksena ottaa osaa lopullisen pop-up palvelun ideointiin. Tarkoi-

tuksena ei ole kuitenkaan vaihtaa palvelukonseptia enää tässä vaiheessa, vaan muokata sitä

Suurpellon asukkaiden tarpeita täydentäväksi. Toisin sanoen ideointimenetelmiä on tarkoitus

25

käyttää myös vaiheissa, joissa palvelukonseptia tulee mahdollisesti muuttaa tai tarkastella

kriittisesti eri näkökulmista. Lisäksi Business Model Canvasin (BMC) rakentamisessa käytetään

ideoinnista tuloksia, kuten Facebook-sivuja jakelukanavana.

6 Visualisointi

Visualisointi tarkoittaa asioiden esittämistä nähtävässä muodossa. Visualisointia tukee useim-

miten kuvat ja erilaiset taulukot tiedon esittämisen konkretisoitumiseksi. Visualisoinnille ei

ole tällä hetkellä yhtä määritellään, vaan useita eri näkökulmia visualisoinnin tarkoituksesta.

Robert Kosaran (2008) määritelmään kuuluu kolme pääpiirrettä. Ensinäkin visualisoinnin tulee

perustua näkymättömään eli ei-visuaaliseen tietoon, jotta se voidaan lopulta visualisoida. Vi-

sualisoinnin tulee tuottaa kuva saadusta tiedosta sekä tuloksien tulee olla luettavissa ja sel-

keästi tunnistettavissa. (Robert Kosara 2008.)

6.1 Palvelupolku

Kehitetyn pop-up palvelun asiakaskokemusta kuvataan alla olevan polun avulla (Kuva 1). Po-

lussa on seitsemän eri vaihetta. Kolme ensimmäistä vaihetta koostuu kirpputorimyyjän eli

asukkaan kokemuksista. Neljäs ja kuudes vaihe kertovat ostajan kokemuksesta. Viimeinen

vaihe taas koostuu sekä myyjän että ostajan tuntemuksista.

Asiakkaan kokemuspolku alkaa palvelutarpeen syntymisestä. Asiakas eli Suurpellon asukas ko-

kee turhautuneisuutta tavaroiden kerääntymisestä asuintiloihin. Tämä taas johtaa siihen, että

asukkaalla syntyy tarve päästä ylimääräisistä tavaroista ja huonekaluista eroon mahdollisim-

man vaivattomasti. Tässä vaiheessa asukas huomaa tai muistaa nähneensä asuinrakennuksen

infotaulussa ilmoituksen lähestyvästä Second Round –kirpputorista. Hän päättää ilmottautua

myyjäksi kirpputoriin Facebookin sivustojen kautta.

Tämän jälkeen asukas kerää myytävät tavarat kasaan ja valmistelee tuotteet myyntiä varten.

Valmisteluun kuuluu sekä tekstiilien pesu että tuotteiden hinnoittelu Facebookin hinnoitte-

luohjeiden mukaiseti. Asukas kokee innoistuneisuutta, sillä hänellä on pian mahdollisuus tie-

nata ylimääräistä rahaa, mutta myös haikeutta luopuessaan vuosien varrella kertyneistä tava-

roista.

Seuraavaksi mahdollinen ostaja tai muu asukas löytää pop-up palvelun Facebook-sivujen il-

moituksesta tai oman asuinrakennuksensa infotaulusta. Kyseinen asukas päättää uteliaisuut-

taan käydä katsomassa kirpputorin tarjontaa sovittuna ajankohtana. Asukas haluaa myös käy-

dä tapahtumassa tutustumassa muihin Suurpellon asukkaisiin.

26

Kirpputoripäivänä myyjä tuo myytävät tuotteensa valitun palvelueteisen tiloihin ja asettaa

tuotteet maksetulle vuokrapöydälle. Myyjä on tyytyväinen matkaan, sillä hänen ei tarvinnut

kantaa tavaroita pitkän matkan päähän, vaan kirpputori sijaitsee hänen omalla asuinalueel-

laan. Tavaroiden järjestely hoituu myös nopeasti samalla keskustellen muiden asukkaiden

kanssa.

Lopulta kirpputoritapahtuma avataan ja toiset asukkaat sekä muut vierailijat pääsevät tutus-

tumaan kirpputorin tarjontaan. Osa asukkaista päättää myös ostaa tapahtumassa tarjoiltavat

pullakahvit. Kirpputorin kävijä tutustuu naapurinsa pöytään ja löytää aikaisemmin etsimänsä

tuotteen edulliseen hintaan. Asukas tekee ostopäätöksen ja maksaa myyjälle pyydetyn hin-

nan. Tämän jälkeen tavara vaihtaa omistajaa. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputu-

lokseen. Myyjä on erityisesti huojentunut tavaran myymisestä eteenpäin, ja ostaja innostunut

tuotteen löytymisestä lähiseudun alueelta kaupan hintaa edullisemmin.

Kuva 7: Palvelupolku

6.2 Tunteiden välittämistä kuvien avulla

27

Kehitettävän pop up kirpputorin toimintaa voi visualisoida myös tunteiden kautta. Kirpputo-

riin voi yhdistää monia positiivisia tunteita ja niiden esille tuominen sekä välittäminen on tär-

keä osa palvelukonseptin esittelyä. Näiden tunteiden ja tuntemusten esilletuomiseen voi

käyttää monia työvälineitä kuten video- , ääni- tai esimerkiksi valokuvamateriaalia. ( Moritz

2005, 227.)

Second Round –kirpputoria visualisoitaessa päätettiin lähestyä tunnemaailmaa valokuvien

avulla. Tavoitteena on käyttää valokuvia, joissa esiintyy kirpputoritoimintaa liittyvien tuntei-

den ääripäitä. Näiden kuvien tarkoitus on kertoa kirpputorin tarina syntyvien tunteiden avul-

la. Kuvat symboloivat katsojalle negatiivisia vaihtoehtoistapahtumia jos kierrättäminen ei to-

teudu . Kuvat siis myös motivoivat osallistumaan kirpputorin toimintaan (Moritz 2005, 140-

141).

Lähdettäessä pohtimaan kirpputoria tunteiden näkökulmasta otettiin huomioon palvelulle

määrittelemämme arvot. Näitä ovat muun muassa ympäristöystävällisyys ja kierrätys, yhtei-

söllisyys, kansainvälisyys, säästäväisyys sekä toisten huomioon ottaminen. Arvojen lisäksi täy-

tyi huomioida asiakaskokemuspolku ja hänen tunteensa palvelun eri vaiheissa. Näistä arvoista

sekä asiakkaan kuvitteellisesta kokemuksesta syntyi Second Round – kirpputorin tunnemaail-

ma.

Palvelun tunteita visualisoiviin kuviin valittiin tunteet yksinäisyys- yhteisöllisyys, huono oma-

tunto - onnellisuus ja ahdistuneisuus – rauhallisuus. Yksinäisyyttä kuvaa yksinäinen henkilö

kävelemässä synkällä metsätiellä. Yksinäisyyden vastakohta on yhteisöllisyyttä ja iloa kuvaava

kuva yhdessä viihtyvistä ystävistä. Tämä kuvapari symbolisoi Second Round –kirpputorin luo-

maa yhteisöllisyyttä alueella. Syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa kuvaa kaatopaikka jonne

kaikki ei kierrätykseen pääsevät tavarat joutuvat. Tästä vastakohta onkin kirpputorin kuva

joka tarkoitus on välittää onnellisuutta ja onnistumisen tunnetta. Tämä kuvapari kertoo esi-

neen kohtalosta sen päätyessä jätteeksi tai vaihtoehtoisesti esineen uudesta elämästä kirppu-

torilla. Viimeinen kuvapari kuvaa ahdistuneisuutta sotkuisen ja liian täyden huoneen avulla

sekä rauhallisuutta ja seesteisyyttä siistin ja järjestellyn huoneen avulla. Kuvaparin vaihtoeh-

toistilanteet kuvastavat turhien tavaroiden aiheuttamaa kaaosta sekä siistiä kotia jossa yli-

määräinen tavara on kierrätetty.

28

Kuva 8: Vastakohtakuvia

6.3 Mainos posteri

29

Kuva 9: Mainos posteri

7 Palvelukonsepti

30

Second Round –kirpputori on Suurpellon alueen oma liikkuva pop-up kirpputorikonsepti.

Kirpputori tarjoaa asukkaille kanavan ja paikan myydä omia tarpeettomia tavaroitaan

kätevästi omilla kotikulmillaan. Kirpputori järjestetään 1-2 kertaa kuukaudessa

vaihdellen eri taloyhtiöiden palvelueteisissä.

Kirpputori järjestetään pää-asiassa Suurpellon alueen asukkaille, mutta myös muut ovat

tervetulleita tapahtumaan joko myyjän tai ostajan roolissa. Tapahtumaa markkinoidaan

neljän eri kanavan avulla. Suurpellon infopaviljongin ilmoitustaululla, alueen ainoan kau-

pan, Siwan seinällä, kirpputorin omalla Facebook- sivulla, sekä Suurpelto seuran face-

book- sivulla. Infopaviljongin sekä Siwan markkinointi tulee sisältämään mainoksen ta-

pahtumasta, josta käy ilmi tapahtumanluonne, toimintaperiaate, ajankohta, sijainti, se-

kä pöytävuokra. Mainokseen tulee myös tieto kirpputorin facebook- sivusta. Infopaviljon-

gin seinälle tulee myös ilmoittautumislista, johon asukkaat voivat kirjata osallistumisensa

myyjän roolissa. Ostajan rooli ei luonnollisesti vaadi osallistumista. Facebook sivujen

markkinointi sisältää saman tiedon kuin infopaviljongin ja Siwan mainonta. Kirpputorin

facebook- sivulta löytyy myös ilmoittautumislista tapahtumaan. Suurpelto-seura ylläpitää

facebook- sivua ja päivittää molempia osallistujia listoja.

Tapahtuma järjestetään mahdollisuuksien mukaan alueen kerrostalojen palvelueteisissä.

Ennen ensimmäisen kirpputorin toteutusta Suupelto-seura joko ostaa tarvittavat pöydät

kierrätyskeskuksesta tai lainaa ne mahdolliselta yhteistyökumppanilta, kuten Laurea

ammattikorkeakoululta. Suurpelto-seura varaa tarvittavat tilat osallistujalistojen mukai-

sesti ja pitää huolta myös tarvittavien pöytien siirtämisestä.

Kirpputorin myyjinä toimivat itse alueen asukkaat, joten palkallista työvoimaa tapahtu-

ma ei vaadi. Jokainen myyjä maksaa tapahtumassa vuokraamastaan pöydästä pöytävuok-

ran, joka tulee olemaan noin viisi euroa. Pöydistä kertyvä tuotto annetaan Suurpelto-

seuralle, joka käyttää varoja Suurpellon asuinalueen parannuksiin ja palveluihin. Asuk-

kaat kuljettavat myytävät tavaransa varattuun palvelueteiseen, kasaavat ne vapaalle

pöydälle tai tasolle, hinnoittelevat ja myyvät ne itsen. Myytävälle ruualle, leivonnaisille

ja juomille on varattu etukäteen palvelueteisestä erillinen tila tai nurkkaus, jossa myös

mahtuu syömään tai juomaan. Myyjien tulisi saapua myyntipaikalle noin tuntia enne

kirpputorin alkamisajankohtaa. Tapahtuman kestoa ei voi vielä päättää, mutta todennä-

köisesti 10:00-15:00 on sopiva aika tapahtumalle.

Asiakkaat saapuvat ostopaikalle omien aikataulujensa mukaisesti. He käyvät kirpputoria

läpi pöytäkohtaisesti ja maksavat tuotteista suoraan pöydän pitäjälle, myyjälle. Myyjä

saa pitää kaiken myynnistä kertyneen tuoton.

31

Kirpputorin sulkeuduttua, myyjän keräävät ja kuljettavat ylijääneet tavaransa kotiin.

Suurpelto-seura, tai muu järjestävä taho voi myös ottaa yhteyttä hyväntekeväisyysjärjes-

töihin, kuten Fida lähetystori, Hesy ja UFF, ja pyytää heitä pystyttämään palvelutorin ul-

kopuolelle alueen, johon asukkaat voivat jättää tavarat joita päivänaikana ei ostettu ja

joita he eivät halua enää kuljettaa kotiin. Jokainen tapahtumassa myynyt asukas on vas-

tuussa oman alueensa siivoamisesta. Tapahtuman järjestäjä huolehtii käytettyjen pöy-

tien siirtämisestä joko säilöön tai takaisin niiden lainaajalle. Järjestävä taho on myös

vastuussa tilan lopullisesta siistimisestä, kuten lattioiden siisteydestä.

Kirpputori toimii myös facebook- sivujen kautta. Yleistiedon, markkinoinnin, sekä ilmoit-

tautumislistan lisäksi facebook- sivulla tulee olemaan myös mahdollisuus myydä isompaa

irtaimistoa. Alueen asukas joka haluaa esimerkiksi päästä eroon huonekaluista tai vastaa-

vasta, voi julkaista esineestä sekä myyntihinnasta kuvan kirpputorin sivulla. Halukas os-

taja voi ottaa myyjään yhteyttä facebook- sivuston yksityisviestin avulla. Palvelu ei vaadi

Suurpelto-seuralta työtä vaan myyjä ja asiakas ovat itse vastuussa myyntitapahtumasta.

7.1 Business Model Canvas

Yritysten yritysmallia voidaan kuvailla yhdeksän eri näkökulman kautta. Ensimmäinen

näkökulma on asiakassegmentti eli kuluttajat, joille palvelua tuotetaan. Toinen on asi-

akkaalle annettu arvolupaus palvelusta tai tuotteesta ja kolmas taas käsittää kanavat,

joiden avulla asiakkaat tavoitetaan. Lisäksi asiakassuhteiden rakentaminen ja ylläpitä-

minen sekä avaintoimintojen määritteleminen kuuluvat osaksi liiketoiminnan perusteh-

täviin. (Strategyzer 2014.)

BMC:n rakenteeseen kuuluu myös avainresurssit, joita yritys tarvitsee arvon luomiseksi.

Avainaktiviteetit ovat taas tärkeitä toiminnan jatkumisen kannalta. Lisäksi tulee määri-

tellä tärkeimmät kumppanit, joita yritys tarvitsee liiketoiminnan tuottamisessa. Avain-

tekijöiden jälkeen on kriittistä selvittää iiketoiminnan kulurakenne sekä myös vastapai-

nona toiminnasta syntyvä tulovirta eli toiminnan monetaarinen kannattavuus. (Strate-

gyzer 2014.)

Kyseiset osa-alueet muodostavat johdonmukaisen ja selkeän kanvaasin. Tämän tulkit-

seminen on tehty nopeaksi ja selkeäksi. Laatikoiden lisäksi liiketoimintamalli on hyvä

rakentaa tekstin muotoon yksityiskohtien selventämiseksi.

7.1.1 Asiakassegmentit, arvonäkymät ja arvolupas

32

Suurpellon kirpputorin asiakkaat koostuvat neljästä segmentistä: Työssäkäyvät, per-

heelliset, varttuneet ja nuoret. Tavoitteena on helpottaa Suurpellon asiakkaiden arkea

vähentämällä ylimääräisen ja käyttämättömän tavaran määrää. Tämän lisäksi asukkaat

saavat rahallisia etuja myymistään tuotteista.

Kirpputori sopii erinomaisesti Suurpeltoon, koska Suurpellon vision yhtenä pääkohtana

on kestävä kehitys. Kirpputori on myös lähellä asiakkaita, mikä lisää kirpputorin kävi-

jämäärää ja mielenkiintoa. Samalla, kuin asukkaat myyvät tavaroitaan kirpputorilla, he

voivat tutustua muihin Suurpellon asukkaisiin, tämä taas lisää alueen yhteisöllisyyttä.

Suurpellon kirpputorin arvolupaus on, että asiakkaalle tarjotaan kanava ja paikka myy-

dä omia tarpeettomia tavaroitaan kätevästi omilla kotikulmillaan. Myyjä eli asukas siis

ostaa tilaa myydä läheisellä alueella ylimääräisiä tavaroitaan. Loppuostaja ostaa tuot-

teen edulliseen hintaan ja samalla hän on tehnyt ympäristöteon, koska hän on ostanut

käytetyn tavaran uuden sijaan. Kirpputori on erinomainen pop up vaihtoehto suurpel-

toon, koska se on erinomaisesti linjassa suurpellon arvojen kanssa

7.1.2 Asiakassuhteet ja kanavat

Myyjiä ja asiakkaita kirpputorille saadaan aktiivisen ja monikanavaisen mainonnan kaut-

ta. Asukkaat saavat informaatiota kirpputorista muun muassa suurpellossa sijaitsevista

infotauluista ja Kirpputorin omilta Facebook sivuilta. Myös infopaviljongissa mainoste-

taan jatkuvasti kirpputoria, mikä lisää näkyvyyttä. Asiakassuhteita on helppo pitää yllä,

koska kirpputori on lähellä asukkaita ja ihmiset tarvitsevat usein tilaa uusille hankin-

noille, ja paras tapa päästä vanhasta tavarasta eroon on myydä se eteenpäin pienellä

voitolla.

Suurpellon kirpputoria mainostetaan jatkuvasti ja useassa eri mediassa. Päämarkkinoin-

tivälineinä toimii kirpputorin omat Facebook sivut ja suurpellon rakennuksista löytyvät

infotaulut. Nämä kanavat tavoittavat erinomaisesti kaikki potentiaaliset asiakkaat. Li-

säksi nämä kanavat ovat edullisia markkinoinnin ja ylläpitokustannuksien kannalta. On

erittäin tärkeää, että informaatio tuodaan esille usealla kielellä, koska suurpeltoon on

muuttamassa paljon kansainvälisiä ihmisiä.

Muita markkinointikanavia ovat Infopaviljonkiin sijoitettava korkkitaulu. Infotauluun

tulee informaatiota siitä mitä suurpellossa tapahtuu. Myös suurpellon asukkaat voivat

markkinoida suurpellon kirpputoria muille alueen asukkaille.

33

7.1.3 Avaintoiminnot, avainresurssit ja avainkumppanit

Avaintoiminto on miten asukkaat saadaan tietoisiksi suurpellosta ja miten asukkaille

avataan ja opetetaan kirpputorin toimintaperiaate. Asukkaiden tulee ymmärtää miten

kirpputori toimii, ennen kuin idea voi toimia käytännössä. Asukkaille pitää myös infor-

moida selkeästi ja mahdollisimman laajasti missä, miten ja milloin kirpputori järjeste-

tään. Jos nämä kolme asiaa on saatu hyvin asukkaiden tietoisuuteen, kirpputori menes-

tyy varmasti. Kirpputorilla on hyvät mahdollisuudet jatkua pitkään, koska ylimääräistä

tavaraa kertyy ihmisille jatkuvasti.

Kirpputorin toimimisen kannalta avainresursseja ovat suurpellossa sijaitsevat pop up ti-

lat, joissa kirpputori järjestetään, sekä asukkaiden ylimääräiset tavarat. Pop up tilat

ovat hyvällä paikalla ja sopivan kokoisia pienimuotoisen kirpputorin järjestämiseen.

Asiakkaiden ylimääräiset tavarat ovat avainosassa kirpputorin onnistumisen kannalta.

Nykyään ihmisillä kuitenkin on yleisesti liikaa tavaraa, kuin liian vähän.

Asukkailla olisi hyvä olla ainakin vähän myyntitaitoa, jotta asukas saa myytyä hänelle

tarpeettomia tavaroita. Jos asiakas on hyvä myymään saa hän kirpputorista paremmat

tuotot itselleen ja lisäksi hän tekee ympäristöteon antamalla vanhoja tavaroita eteen-

päin.

Asukas, eli myyjä hyötyy palvelusta parhaiten, mikäli hänestä löytyy myyntihenkeä.

Myyntitaidot ovat tarpeellisia, jotta asukas saa myytyä hänelle tarpeettomia tavaroita

toisen hyötykäyttöön. Palvelun avulla asukkaalla on mahdollisuus saada ylimääräisiä tu-

loja tavaroiden myynnistä. Lisäksi hän tekee ympäristöteon kierrättämällä käytettyjä

tavaroita eteenpäin.

Suurpellon kirpputorin avainkumppaneina toimivat Suurpellon markkinointi Oy, joka

vastaa kirpputorin mainonnasta infotaulun ja infopaviljongin välityksellä. Toinen avain-

kumppani on Suurpelto Seura, joka vastaa kerättyjen pöytävarojen koordinoinnista.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suurpelto Seura päättää, mihin kirpputorin pöytävuok-

rista kerätyt rahat sijoitetaan Suurpellossa. Päätöksenteossa on kuitenkin hyvä hyödyn-

tää myös asukkaiden toiveita. Kolmas avainkumppani on Suurpellon taloyhtiöt. Suurpel-

lon taloyhtiöt hoitavat pöytien kokoamisen ja pop-up tilojen siisteyden. Tapahtumalle

voi myös saada muista yhteistyökumppaneita, kuten Laurea ammattikorkeakoulun.

7.1.4 Kulurakenne ja tulovirta

34

Suurpellon kirpputoria on erittäin edullinen ja helppo pyörittää. ainoat kulut mitä suur-

pellon kirpputorista syntyy ovat kalusteet, eli pöydät jotka hankitaan kirpputorille ja

markkinointijulisteet, mitä levitetään ympäri suurpeltoa ja sen lähialuetta.

sukkaat voivat valmistaa kirpputorille pientä purtavaa ja juomaa myymistä varten.

Näin kirpputorin asiakkaat voivat nauttia esimerkiksi pullaa ja kahvia samalla, kun kat-

sovat mitä kirpputorilla on tarjolla.

Rahaa kirpputorista tienaavat sekä asukkaat, että suurpelto. Asukkaat saavat rahaa

myymällä ylimääräisiä tavaroitaan ja valmistamalla pientä purtavaa asiakkaille. Asuk

kaat saavat näin ylimääräistä rahaa uusiin välttämättömiin hankintoihin.

Suurpelto saa rahaa pöytävuokrista. Pöytävuokrat ovat alhaisia, että asukkaat eivät

jättäydy kirpputorista korkea pöytävuokran takia. Pieni pöytävuokra myös lisää asuk

kaiden voittoa, mikä lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. Pöytävuokra voisi olla esimerkiksi

5€ pöytä, jolloin kaikilla ylimääräistä tavaraa omistavilla olisi mahdollisuus päästä siitä

eroon. Lisäksi asukkaat saavat tavaroita ja purtavaa myytäessä rahaa itselleen samalla,

kuin he säästävät luontoa uusiokäyttämällä tavaroita.

Avainkumppanit - Suurpelto Mark-

kinointi Oy - Tiedotta-

minen in-fotaulun kautta

- Suurpelto Seura

- Kerättyjen pöytävarojen koordinointi

-Taloyhtiöt / Isän-nöitsijät

- Pöytien jär-

Avaintoiminnot Viestintä asuk-kaille

- Asukkaan

tulee tie-tää toi-mintaperi-aate

- Missä jär-jestetään?

- Milloin jär-jestetään?

Arvonäky-mät/-lupaus - Tarjotaan

asiakkaalle kanava ja paikka myy-dä omia tar-peettomia tavaroita kä-tevästi omil-la kotikul-millaan

- Myyjä eli asukas ostaa tilaa myydä

Asiakassuhteet - Näkyvyys in-

fotaululla ja Facebookissa

- Arjessa mu-kana muistut-tamassa kirp-putorin ole-massaolosta

- Läheinen si-jainti

- Valmis brändi - Tilaa uusille

hankinnoille

Asiakas-segmentit - Työssäkäyvät - Perheelliset - Varttuneet - Nuoret - Rahalliset edut - Palvelu lä-hellä - Vuorovaiku-tus muiden asukkaiden kanssa - Ympäristön

35

jestäminen Avainresurssit

- Valmiit pop-up ti-lat

- Asiakkaan ylimääräi-set tavarat

- Asiakkai-den myyn-titaidot

läheisellä alueella

- Loppuostaja

saa keven-netyn mie-len ympäris-töteosta ja ostaa tuot-teen edulli-seen hintaan

Kanavat - Facebook - Infotaulu

asuinraken-nuksissa

- Infopaviljon-gin korkkitau-lu

- Vuorovaiku-tus asukkai-den kesken

- Asukkaat yh-teydessä Face-bookin välityk-sellä

säästäminen - Suurpellon kehittäminen kerätyillä va-roilla - Ylpeä saada olla osana jo-takin ”suu-rempaa”

Kulurakenne

- Myyntipisteiden kalusteet - Markkinointijulisteet - Pulla & Kahvi

Tulovirta

- Pöytien vuokramaksut

- Myyjä eli asukas saa myytävistä tuot-teista tulot itselleen

Kuva 12: Second Round- kirpputorin BMC-malli

Johtopäätökset

Tämän kehitysprojektin tavoitteena oli tuottaa Suurpellon asukkaille helposti toteutettavissa

olevia pop-up toimintamalleja parantamaan alueen yhteisöllisyyttä sekä tarjoamaan mahdolli-

suuksia pysyvälle yrittäjyydelle. Projektin toimeksiantajana toimivat Suurpelto Markkinointi

Oy ja Espoon kaupunki, joiden edustamien arvojen ja odotusten pohjalta lähdettiin toteutta-

maan uudenlaista palvelukonseptia Suurpellon alueelle. Projektissa edettiin palvelumuotoilun

keinoin, eli tarkoituksena oli suunnitella palvelut mahdollisimman hyödyllisiksi ja houkuttele-

viksi kohderyhmän tarpeet huomioiden.

Projektin tietoperustan luovat pop-up ja living lab toiminta, jotka ohjasivat suunniteltavan

palvelukonseptin luonnetta. Tärkeä osa projektin tietoperustaa oli myös perehtyä Suurpellon

alueeseen sekä alueen asukkaisiin, jotka toimivat kohderyhmänä projektin lopputuotokselle.

Asiakkaan ymmärtäminen auttoi ideointivaiheessa, jolloin kehitettävään tuotokseen saatiin

monenlaisia näkökulmia. Osana asiakkaan ymmärtämistä toimivat miellekartat ja arvoristikot,

36

joiden avulla saatiin paljon hyödyllistä tietoa vaikka tutkimukseen osallistuvia ihmisiä olikin

melko vähän.

Projektin lopputulos, Second Round –kirpputori, on uudenlainen liikkuva kirpputori Suurpellon

asukkaille. Pop-up kirpputorikonsepti tarjoaa asukkaille yhteisöllisyyttä lisäävän kanavan, jos-

sa voidaan kierrättää tavaroita ja ansaita hieman rahaa. Konsepti on saadun palautteen mu-

kaan erinomainen, sillä se on helposti toteutettavissa eikä vaadi suuria investointeja. Täten

konseptia kannattaa kokeilla käytännössä ja kehittää käyttäjäkokemusten perusteella. Tule-

vaisuudessa tätä palvelukonseptia voi kehittää mukailemalla sen teemaa. Yhtenä ideana toi-

mii hyväntekeväisyys-teema, jonka tarkoituksena on antaa kirpputorin myyjille mahdollisuus

lahjoittaa haluamansa määrä myyntivoitoista ennalta yhdessä sovittuun hyväntekeväisyyskoh-

teeseen.

Lähteet Leminen, S. & Nyström, A-G. (toim.) 2011. Innovoi(tko) yhdessä asiakkaittesi kanssa? Näke-myksiä Living Lab –toimintaan. 2., uusittu painos. Vantaa: Hansaprint. Moritz, S. 2005. Service Design: Practical access to evolving field Mensio, V. & Åkerblom S. 2014. Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä – käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Espoo. Miettinen, M. 2011. Palvelumuotoilu. 2. Painos. Tammerpint osakeyhtiö.

Leminen, S. & Nyström, A-G. (toim.) 2011. Innovoi(tko) yhdessä asiakkaittesi kanssa? Näke-

myksiä Living Lab – toimintaan. 2., uusittu painos. Vantaa: Hansaprint.

Sähköiset lähteet

Arabianranta. 2014a. Viitattu 2.11.2014. http://www.arabianranta.fi/info/ Arabianranta. 2014b. Arabianrannan nykypäivä ja tulevaisuus. Viitattu 2.11.2014. http://www.arabianranta.fi/info/arabianranta/nykypaiva_ja_tulevaisuus/ Arabianranta. 2014. Living Lab-konsepti. Viitattu 2.10.2014 http://www.arabianranta.fi/info/helsinki_living_lab/living_lab_konsepti/ Espoon kaupunki 2012. Päivänkehrän koulun perusparannuksen hankesuunnitelma on hyväksyt-ty. Viitattu 29.09.2014 http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/Paivankehran_koulu/Paivankehran_koulun_perusparannuksen_han(23267) Fast- Growing industries ripe for entrepeneurs 2014. Viitattu 30.9.2014. http://www.entrepreneur.com/article/233490

37

Helin, H. 2011. Suurten kaupunkien talousarviot. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 30.09.2014 http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_19_Tutkimuskatsauksia_5_Helin.pdf Helsinki Living Lab. 2014. Vol 2. Convergence of Users, Developers, Utilizers and Enablers. Viitattu 2.11.2014 http://www.openlivinglabs.eu/sites/enoll.org/files/HLL_brochure_0.pdf Kaupan kasvutrendit maailmalla ja Suomessa – Osa yksi 2013. Viitattu 30.9.2014 http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/kaupan+kasvutrendit+maailmalla+ja+suomessa++osa+yksi/a2202955

Kielijelppi 2009. Ideointivaihe. Viitattu 22.11.2014. http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/ideointivaihe

Kosara, R. 2008. What is visualization? A definition. Viitattu 22.11.2014. https://eagereyes.org/criticism/definition-of-visualization

Laihonen 2005.PESTE-analyysi. Viitattu 29.09.2014 http://matwww.ee.tut.fi/hmopetus/hmjatkosems04/liitteet/JOS_hypermedia_Laihonen200505.pdf Lehtinen 2014. Kunnat hamstraavat kiellettäviä katulamppuja. Viitattu 30.09.2014 http://www.hs.fi/kotimaa/a1411967156370 Länsimetro Oy. Matinkylän asema. Viitattu 30.09.2014 http://www.lansimetro.fi/asemat/matinkyla Mager, B. 2008. Service Design definition in the Design Dictionary. Birkhäuser, Basel. Viitattu 26.9.2014. http://www.service-design-network.org/intro/ Megatrendit ja klusterien kehitys 2001. Viitattu 30.0.2014. http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/klusteri/luku4.pdf Nieminen 2014. Helsingin seudun metropolihallinto toteutumassa. Viitattu 29.09.2014 http://www.hs.fi/politiikka/Helsingin+seudun+metropolihallinto+toteutumassa/a1403150254662 SL-Mediat 2014. Espoossa testataan älykästä valaistusjärjestelmää. Viitattu 30.09.2014 http://www.ammattiautot.fi/uutiset/espoossa-testataan-alykasta-valaistusjarjestelmaa/ Suurpellon Markkinointi Oy 2012. Fiksu tapa elää. Viitattu 17.9.2014. http://suurpelto.fi/wp-content/uploads/2014/01/FIKSU-TAPA-EL%C3%84%C3%84.pdf Suurpelto markkinointi Oy. 2014. Suurpelto – Palvelut. Viitattu 25.9.2014. http://suurpelto.fi/palvelut/#kaupat Strategyzer 2014. The business model canvas. Viitattu 22.11.2014. http://www.businessmodelgeneration.com/canvas/bmc Talouselämä 2014. Espoo otti 560 miljoonan euron vastuut. Viitattu 30.09.2014 http://www.talouselama.fi/uutiset/espoo+otti+560+miljoonan+euron+vastuut/a2268424

38

Taloussanomat 2014. Hollande: Deflaatio todellinen riski euroalueella. Viitattu 30.09.2014 http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/08/04/hollande-deflaatio-todellinen-riski-euroalueella/201410796/12 The economist. 2009. The spread of pop up retailing. Gone tomorrow: A surprising shopping experience is becoming mainstream. Viitattu 26.9.2014. http://www.economist.com/node/14101585 Uutta Helsinkiä. 2014. Arabianranta perustietoa. Viitattu 2.11.2014. http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/arabianranta/perustietoa Puohiniemi, M. 2014. Mikä on arvokartta? Viitattu 2.10.2014. http://www.puohiniemi.fi/arvosanasto/mika-on-arvokartta.html

Westfield. 2012. What is pop-up retails? Pop-up brand space. Viitattu 26.9.2014. http://www.brandspots.com/brands-and-retailers-what-is-a-pop-up-shop

Julkaisemattomat lähteet

Savinko, N. 2014. Palvelukoordinaattorin haastattelu 16.10. 2014. Espoon kaupunki. Espoo

39

Kuvat

Kuva 1: Miellekartan toteutusta ....................................................................... 14 Kuva 2: Arvomatriisi ..................................................................................... 16 Kuva 3: Lootuksenkukkamenetelmä käytössä ....................................................... 20 Kuva 4: Lootuksenkukan keskimmäinen taulukko .................................................. 21 Kuva 5: Kuusi ajatteluhattua .......................................................................... 22 Kuva 6: Mindmap, eli ajatuskartta .................................................................... 24 Kuva 7: Palvelupolku .................................................................................... 26 Kuva 8: Vastakohtakuvia ................................................................................ 28 Kuva 9: Mainos posteri .................................................................................. 29

40

Kuviot

Kuvio 1 Living Lab- ratasto ............................................................................... 7 Kuvio 2: Megatrendeja 2014 ........................................................................... 12 Kuvio 3: Arvoristikon vastaukset ...................................................................... 17 Kuvio 4: Arvoristikon arvot matriisissa ............................................................... 17

41

Taulukot

Taulukko 1 PESTE- analyysi .............................................................................. 8 Taulukko 2: Miellekartan tulokset .................................................................... 15

42

Liitteet

Liite 1 Otsikko kirjoitetaan tähän ..................................................................... 43

43 Liite 1

Liite 1 Otsikko kirjoitetaan tähän