to 12.4.2018 klo 19.00, sibeliustalo sinfoniakonsertti · 2018. 4. 11. · gin...

12
TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Oliver Knussen, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu Oliver Knussen: The Way to Castle Yonder, op. 21a * The Journey to the Big White House - Kleine Trauermusik - The Ride to Castle Yonder Oliver Knussen: Viulukonsertto, op. 30 * Recitative - Aria - Gigue – Väliaika 20 min – Johannes Brahms: Serenadi orkesterille nro 1 D-duuri op. 11 Allegro molto Scherzo – Allegro non troppo Adagio non troppo Menuetto I – Menuetto II Scherzo – Allegro Rondo – Allegro * Ensimmäistä kertaa Sinfonia Lahden ohjelmistossa Konsertin kesto on noin 2h, sis. väliajan.

Upload: others

Post on 26-Feb-2021

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

TO 12.4.2018 klo 19.00, SibeliustaloSINFONIAKONSERTTI

Oliver Knussen, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu

Oliver Knussen: The Way to Castle Yonder, op. 21a *

The Journey to the Big White House - Kleine Trauermusik - The Ride to Castle Yonder

Oliver Knussen: Viulukonsertto, op. 30 *

Recitative - Aria - Gigue

– Väliaika 20 min –

Johannes Brahms: Serenadi orkesterille nro 1 D-duuri op. 11

Allegro molto Scherzo – Allegro non troppo Adagio non troppo Menuetto I – Menuetto II Scherzo – Allegro Rondo – Allegro

* Ensimmäistä kertaa Sinfonia Lahden ohjelmistossa

Konsertin kesto on noin 2h, sis. väliajan.

Page 2: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Oliver Knussen: The Way to Castle Yonder, op. 21aOliver Knussen: Viulukonsertto, op. 30

Oliver Knussen (s.1952) on kuulunut jo pit-kään brittiläisen musiikkimaailman ja aikam-me säveltäjien kärkinimiin. Hän on vakiin-nuttanut asemansa maailman tärkeimmillä konsertti- ja oopperalavoilla myös monipuo-lisena kapellimestarina. Knussen opiske-li sävellystä Englannissa 1963–69 John Lambertin, sekä myöhemmin mm. Yhdys-valloissa (Tanglewood, Boston) Günther Schullerin johdolla. Hän on toiminut Alde-burghin musiikkijuhlien taiteellisena johtaja-na 1983–98, sekä sen jälkeen mm. useita vuosia uudempaan musiikkiin erikoistuneen London Sinfoniettan musiikillisena johtaja-na. Knussen on ehtinyt vierailla usein myös Suomessa (RSO, Avanti!). Avantin Suvisoiton teemasäveltäjänä hän oli vuonna 2000, ja taiteellisena suunnittelijana seitsemän vuotta myöhemmin.

Teini-iästä lähtien säveltänyt Oliver Knus-sen nousi esiin suurena lahjakkuutena kotimaassaan Britanniassa jo 1970-luvun alussa, mutta jo edellisen vuosikymmenen puolella hän oli ehtinyt säveltää mm. paljon huomiota herättäneen sinfonian sekä kon-serton orkesterille. Myös 70-luvun puolella syntyneet toinen ja kolmas sinfonia olivat tapauksia brittiläisessä musiikkielämässä. Knussenin sävelkieltä on kuvailtu usein hyvin mielikuvitukselliseksi, tapahtumarikkaaksi ja aistilliseksi. Myös kokonaisuuksien hallinta ja soinnin kirkkaus ovat tyypillisiä ominaisuuk-sia Knussenin jo varhain kehittyneelle tyylille.

The Way to Castle Younder, op.21a (1988-90) on kolmesta lyhyestä ja yhteen soitet-tavasta osasta koostuva ”potpuri”, joka perustuu lapsille suunnatun yksinäytöksisen

Page 3: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

fantasiaoopperan Higglety Pigglety Pop! musiikkiin. Yhdysvaltalaisen Maurice Senda-kin (1928–2012) rakastettuun lastenkirjaan perustuva ooppera valmistui vuonna 1985, mutta koki joitakin vuosia myöhemmin huo-mattavia tarkistuksia. Tällöin syntyi myös oopperan lopullinen muoto. Uudistetun ver-sion ensiesitys nähtiin Lontoossa vuoden 1991 helmikuussa säveltäjän johdolla.

Reilun tunnin mittaisen ”eläinten teatterin” päähenkilö on Sealyhamin terrieri Jennie, ja teoksen nimi tarkoittaa tietä kaukaiseen linnaan, koirien taivaaseen. Säveltäjä on kuvannut kolmen lyhyen välisoiton sisältöä seuraavasti: ”1. Matka suureen valkoiseen taloon käynnistyy maitovankkureilla, joita ohjaa maitomies-kissa. Vähän ajan kuluttua nähdään lehtimajasta kurkisteleva possu, joka livahtaa karkuun vaunujen ilmestyessä. 2. Kleine Trauermusik: Pieni orkestraalinen meditaatio Jennien nähdessä unta leijonista. 3. Ratsastus kaukaiseen linnaan: Etäisyy-destä kantautuu kellojen ääni. Matkalaiset kapuavat leijonan selkään, mutta hanhiemo katoaa kellojen soiton voimistuessa. Leijona juoksee eteenpäin ja esirippu laskeutuu.”

Osat ovat siis lyhyitä, mutta siihen nähden musiikissa tapahtuu paljon. Sävelkielestä voi aistia myös uudelleenarvioitua aikakäsitystä ja jännittäviä temporakenteita.

Viulukonserton synnyn taustalla vaikut-ti voimakkaasti israelilainen viulutaiteilija ja kapellimestari Pinchas Zukerman, joka oli jo pidempään toiminut Knussenin musiikin esitaistelijana. Hän pyysi 1980-luvun puoli-välissä Knussenilta konserttoa, mutta tilaus ei sillä kertaa edennyt mm. säveltäjän kapel-limestari-kiireiden vuoksi. Teos valmistui vih-doin noin seitsemäntoista vuoden odottelun jälkeen Pittsburghin ja Philadelphian orkes-tereiden yhteistilauksena. Konsertto syntyi pääosin keväällä 2002 ja sai ensiesityksensä saman vuoden huhtikuussa Pittsburghissa. Solistina taituroi Zukerman, säveltäjän toi-miessa kapellimestarina. Suomen ensiesitys kuultiin reilua vuotta myöhemmin Porvoon Suvisoitossa Sakari Oramon toimiessa solis-tina.

Konserton jännitteinen sävelkieli on varsin tapahtumarikasta, mutta samalla soinniltaan läpikuultavaa. Säveltäjä itse on todennut teoksesta mm. seuraavaa: ”Ehkä yksi tapa lähestyä konserttoa on hahmottaa se kolme-na kohtauksena ja muistaa, että huolimatta perinteisistä osien nimistä musiikki poikkeaa toisinaan rajusti niiden herättämistä odotuk-sista, tai ainakin minusta tuntuu siltä. Aika ajoin viulisti muistuttaa nuorallatanssijaa, joka etenee pitkin teoksen alun ja lopun sointimaailmoja erottavaa (huomattavan hei-luvaa) köyttä pitkin”.

Hannu Kivilä

Page 4: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Johannes Brahms: Serenadi orkesterille nro 1

Johannes Brahmsin (1833–1897) ensimmäi-set orkesteriteokset syntyivät 1850-luvun lopulla, jolloin Brahms keräsi myös ensim-mäiset kokemukset kapellimestarina orkes-terin edessä. Kysymyksessä oli Detmoldin pieni hoviorkesteri, jota hän pääsi johtamaan satunnaisesti. Brahms vietti vuosina 1857–1859 kunakin vuonna muutaman kuukau-den Detmoldissa hovimuusikkona. Hän johti hovin kuoroa, esiintyi kamarimuusikkona, antoi pianotunteja, sekä sai myös esiintyä muutamia kertoja hoviorkesterin pianoso-listina. Kaupunki oli musiikkikeskuksena vaatimaton, ja muutenkin syrjäinen paikka. Ennen Detmoldia Brahms asui Robert ja Cla-ra Schumannin luona Düsseldorfissa tukien perhettä sen vaikeina aikoina, mutta myös kiintymyksestä Claraan, jonka kanssa hänel-le muodostui elinikäinen ystävyyssuhde.

Brahmsin varhaisimmat julkaistut orkesteri-teokset ovat kaksi Detmoldissa syntynyttä Serenadia. Samoihin aikoihin oli työn alla myös ensimmäinen pianokonsertto, jon-ka työstäminen vei säveltäjältä lähes viiden vuoden ajan. Brahms oli ajatellut konserton aineksista ensin sinfonian säveltämistä, sit-ten sonaattia kahdelle pianolle. Tältä ajalta on peräisin myös ensimmäiset luonnokset varsinaiseen esikoissinfoniaan, joka valmistui lopullisesti vasta vuonna 1876.

Brahmsin molemmat Serenadit sisältävät paljon tunnelmia suurilta esikuvilta, kuten Haydnilta ja Beethovenilta, sillä oma sävel-kieli oli vasta hyvää vauhtia kehittymässä kypsempään suuntaan. Brahms suunnitteli ensimmäistä Serenadia ensin neliosaisek-si yhdeksälle soolosoittimelle, mutta kirjoitti sen sitten isommalle kokoonpanolle ja täy-densi kokonaisuutta vielä kahdella osalla. Lopulliseen kokoonpanoonsa teos muok-kautui Clara Schumannin neuvosta. Täy-destä orkesterista huolimatta soitinnus on kevyempi ja ilmavampi kuin samaan aikaan työn alla olleessa pianokonsertossa. Oman tyylin jatkuvasta kehittymisestä kertoo eräät omaperäiset soitinnusratkaisut.

Omien sanojensa mukaan Brahms oli tyyty-väinen ensimmäisiin orkesteriteoksiinsa, ja esim. ensimmäisen Serenadin Wienin-en-siesitys toi Brahmsin musiikille lisää ystäviä ja arvostajia. Kahden serenadin jälkeen kului toistakymmentä vuotta, ennen kuin Brahms tarttui jälleen kynään kirjoittaakseen orkeste-riteoksen: vuoden 1873 alkupuoliskolla val-mistui Muunnelmia Haydnin teemasta, joka vakiinnutti asemansa ohjelmistoissa Serena-deja nopeammin.

Hannu Kivilä

Page 5: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Oliver Knussen

Oliver Knussen on yksi aikamme huomatta-vimmista säveltäjä-kapellimestareista. Hän toimii Birminghamin Contemporary Music Groupin Artist-in-Association sekä Lontoon Royal Academy of Musicin sävellyksen pro-fessorina. Glasgow'ssa syntynyt Knussen varttui Lontoossa. Hän opiskeli sävellystä John Lambertin johdolla sekä Yhdysvalloissa Gunther Schullerin oppilaana. Hän debytoi kapellimestarina 15-vuotiaana johtamalla ensimmäisen sinfoniansa kantaesityksen Lontoon Royal Festival Hallissa huhtikuussa 1968.

Kapellimestarina Knussen on toiminut Haa-gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, London Sinfoniettan musiikillisena johtajana 1998–2002 sekä BBC-sinfoniaor-kesterin Artist-in-Association 2009–2014. Hän on yksi kysytyimmistä vieraista maail-man huippuorkestereissa ja hän on levyttä-nyt kapellimestarina noin 60 äänitettä mm. levymerkeille Deutsche Grammophon, Dec-ca, Virgin, NMC ja Ondine.

Säveltäjä-kapellimestarina Knussen tunne-taan työstään aikamme musiikin hyväksi. Hänellä on ollut tiivis yhteistyösuhde hyvin eri tyylisuuntauksia edustaviin säveltäjiin kuten Elliott Carter, Hans Werner Henze, Magnus Lindberg, Toru Takemitsu ja Mark-Anthony Turnage.

Knussen on ollut mm. Brittenin perusta-man Aldeburghin festivaalin taiteellinen johtaja 1983–1998 ja Ojain musiikkijuhlien musiikillinen johtaja 2005. Säveltäjä Colin Matthewsin kanssa hän perusti 1992 sävel-lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden Britten-Pears-ohjelmaan, jonka mestarikurs-seja pidetään Brittenin kotipaikassa Suffolkin Snapessa. Hän on saanut työstään lukuisia huomionosoituksia ja palkintoja

Page 6: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Leila Josefowicz

Leila Josefowicz tunnetaan erityisesti nyky-musiikin tulkkina ja hänelle ovat säveltäneet teoksia mm. John Adams, Colin Matthews, Luca Francesconi, Steven Mackey ja Esa-Pekka Salonen.

Lähikausina Josefowicz on vieraillut useiden merkittävimpien orkestereiden solistina, jois-ta mainittakoon Berliinin filharmonikot, Ton-halle-Orchester Zürich, Helsingin kaupungi-

norkesteri ja Minnesotan sinfoniaorkesteri. Kesällä 2017 Josefowicz esiintyi Royal Albert Hallissa BBC Promseilla City of Birmingham Symphony Orchestran kanssa.

Leila Josefowicz on julkaissut useita levytyk-siä mm. Deutsche Grammophonille, Phillips/Universalille sekä Warner Classicsille. Jose-fowiczille myönnettiin arvos tettu MacArthur Fellowship - palkinto 2008.

Page 7: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Sinfonia Lahti

Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu "pienen kaupungin ihmeeksi". Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suun-tautumisesta kohti kansainvälistä orkes-terimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Väns-kän kanssa (1988–2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteel-linen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toi-mi Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloitti Dima Slobodeniouk.

Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kier-tuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista "erilaisena edelläkä-vijänä". Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tun-nettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Can-nes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d'Or de l'Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menes-tyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa.

Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdys-valtoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuo-sina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriiti-kot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen

Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Berliinin Filharmoniassa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -fes-tivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konser-toinut mm. Kiinassa, Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväli-seltä lehdistöltä.

Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkes-terin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultale-vyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elo-kuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt.

Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan yti-messä on ollut vuodesta 1992 tuottoisa yhteistyö nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suu-ren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä leh-distöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemäs-tä jo noin 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan.

Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan toiminnan ydintä on ollut Hei, me sävelletään! –sävellys-projektit lasten kanssa. Lisäksi ohjelmistossa on säännöllisesti lapsille ja nuorille suunnat-tuja koko orkesterin sekä pienryhmien kon-sertteja.

Page 8: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Ke 25.4. klo 19.00 Verkatehdas, HämeenlinnaTo 26.4. klo 19.00 SibeliustaloSINFONIAKONSERTTI

Dima Slobodeniouk, kapellimestari Viktoria Mullova, viulu Matthew Barley, sello

Paul Hindemith: Sinfonisia metamorfooseja Thomas Larcher: Kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille (Suomen-ensiesitys) Richard Strauss: Also sprach Zarathustra *

* Ensimmäistä kertaa Sinfonia Lahden ohjelmistossa

Klo 18 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren Puusepän verstas Klo 18.30 Preludi Metsähallissa / Lahden konservatorio

Liput: 39–31 € aikuiset / 34–28 € eläkeläiset 8 € lapset, opiskelijat ja työttömät

Pe 20.4. klo 18.00 Felix Krohn -sali, Lahden konserttitaloKAMARIMUSIIKKIKONSERTTI

Ossi Tanner, piano Sinfonia Lahden muusikoita

Glass: Opening from Glassworks Bernstein: Piano Trio Debussy: Prélude à l’après-midi d’un faune Piazzolla: The Four Seasons of Buenos Aires

”Kotikaupunkini Pariisi on valtaisa inspiraa-tion lähde. Konsertissa esittelen säveltäjiä, jotka ovat imeneet vaikutteita kaupungista ajan saatossa. Minimalismista tuliseen tan-goon ja impressionistisiin väreihin ja tuok-suihin. Paris je t’aime!” – Ossi Tanner

Konsertin kesto on n. 1 h.

Liput: 15 € aik. ja eläk. / 8 € lapset, opiskelijat ja työttömät

Ma 16.4. – Su 22.4. LahtiOrkesterin pienryhmäviikko

Orkesterin muusikot jalkautuvat pienryh-missä mm. kahviloihin, kirjastoihin, terveys-keskuksiin ja kauppakeskuksiin. Katso pai-kat ja ajat netistä: www.sinfonialahti.fi

Page 9: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

1.–5.8.2018

CELEBRATING 20 YEARS AT THE HEART OF PIANO MUSIC

Pianomusiikin ystävien kohtaamispaikkaThe meeting point for friends of piano music

www.mantanmusiikkijuhlat.fi

Page 10: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

LIPUT 43 € / 68 € / 84 €sis. palvelumaksut

SOKOLOVSOKOLOVGrigori

© Mary Slepkova / DG

JOSEPH HAYDN Pianosonaatti nro 32 g-molli • Pianosonaatti nro 47 h-molli

• Pianosonaatti nro 49 cis-molli

SOKOLOVH a y d n & S c h u b e r t

FRANZ SCHUBERTNeljä impromptua op. post. 142 D.935

JOSEPH HAYDN

14.6.2018 klo 19

H a y d n & S c h u b e r tH a y d n & S c h u b e r t

14.6.2018 klo 19Musiikkitalossa

Page 11: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden
Page 12: TO 12.4.2018 klo 19.00, Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI · 2018. 4. 11. · gin Residentie-orkesterin päävierailijana 1993–97, ... lys- ja esiintyjäkurssit nuorten taiteilijoiden

Sinfonisesti yhdessä:

Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, 21 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2 700 kanta- ja päijät-hämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 160 000. Hämeenmaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen etuja ja palveluja.

Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala suunnittelee ja valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvau-nuja ja postilaatikoita, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman.

Me uskomme, että kaiken markkinoinnin tulee tukea yrityksesi kasvua. Siksi teemme linjakasta markkinointia, joka perustuuvahvaan ajatteluun. Näkemystehdas MBE on strategisen markkinoinnin asiantuntija, jonka tehtävä on tehostaa myyntiäsi kasvat-tamalla brändin arvoa ja tunnettuutta. Toteutamme rohkeasti ja määrätietoisesti kokonaisvaltaisia markkinoinnin ratkaisuja, jotka tukevat tavoitteitasi. Meiltä saat ajattelun, näkemyksen ja toteutuksen.

Etelä-Suomen Sanomat on Lahden mark-kina-alueen luetuin lehti, joka tavoittaa päivit-täin eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat päijäthämäläiset – myös verkossa. Valtakunnallisesti mitattuna Etelä-Suomen Sanomat on lukijamäärältään 9. suurin sano-malehti. Lehti tarjoaa lukijoilleen tärkeimmät uutiset alueelta ja muualta maailmasta, uutis-ten taustat, monipuolisia teemasisältöjä, kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä.

Polttimo on elintarvikealan konserni ja perhe-yritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden aines-osia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa. Sensonin mallasuutteet ja -entsyymit tuotetaan Lahdessa. Asiakkai-tamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikeyritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeis-teollisuus.

Yhdistyksemme tavoitteena on saada uusia jäseniä ja rohkaista kokematontakin mukaan. Jäseneltä ei edellytetä musiikin asiantuntemusta, vain kiinnostusta musiik-kiin, konsertteihin ja Sinfonia Lahtea koh-taan. Eikä välttämättä näitäkään – kiinnostus ja asiantuntemus kasvavat jäsenyyden myötä. Tervetuloa tutustumaan toimintaam-me Metsähallissa olevaan info- ja levy-pisteeseemme konserttien yhteydessä!

sinfonia lahti