01 | 2009

Hallinnon naiset | Opintojen jälkeen | Urpo | IV 15v sitten

Pykälä ry:n jäsenlehti.

inter vivos

Home Profile Friends Inbox Outi Opiskelija Settings Log out Search

Outi Opiskelija miettii, onko yksityisyys menetetty.. 5 minutes ago

Wall Info Photos Boxes Notes Video

View Photos of Me (724)

View Videos of Me (42)

View My Friends (827)

Write something...

Share

Outi and Friends Just Outi Just Friends

Outi Opiskelija unohti ilmoittautua tämän päivän tenttiin ja saa nyt kärsiä siitä… 08:45 . Comment . Like

Outi Opiskelija Mikä siinä tenttisuoritusten kirjaamisessa Oodiin voi kestää?? Arggh!… Yesterday at 12:32 . Comment . Like

Outi Opiskelija Outi just took the “Kuka muumihahmo olet” quiz and the result is Hemuli. Yesterday at 11:15 . Comment . Like

7 people like this.

Brad Pitt Sori Outi kaikesta, mun olis pitänyt alun perin kertoo että mul on tyttöystävä jo ennen kuin meidän välillä ehti tapahtua mitään. No hard feelings? 02 April at 04:12 . Comment . Like

Essi Artikla Outi honey!! Miten ois Unicafe-lounas huomenna? Mulla olis ihan huippu juoru joka liittyy Mikaan ja sen exään… ;) 01 April at 21:23 . Comment . Like

Outi Opiskelija oli tänään kahdessa jumpassa ja lenkillä ja huomasi nyt, että onkin kurniva nälkä joten menee valmistamaan itselleen höyrytettyjä vihanneksia. Illalla vielä joogaamaan! 30 March at 14:15 . Comment . Like

Information

Networks: Uni. Helsinki Finland

Relationship Status: It’s Complicated

Birthday: 12 February 1987

Friends

827 friends See All

Aatu Apina

Marko Momentti

Elina Esinevakuus

Matti Vanhanen

Lauri Ihalainen

Jukka Kekkonen

Friends voted OutiPerson who can drink mostLoudestMost Popular

Check your ranking

Applications Online friends (32)

Haluatko todella kertoa itsestäsi kaiken?IV selvitti, mitä riskejä Face-bookiin voi liittyä yksityisyy-densuojan näkökulmasta.

Facebook-raportti s. 34.

Miten lama vai-kuttaa juristien työtilanteeseen?Reportaasi s. 20.

He lähettävät sinul-le sähköpostia joka päivä, mutta keitä he oikein ovat?s. 30.

Millaista on toimia syyttäjänä media-julkisuutta saavissa jutuissa?s. 38.

Saarikoskea turpaan.s. 36.

Related articles

Asianajotoimisto Bird & Bird OyMannerheimintie 8, 00100 Helsinki

Puh. (09) 622 6670 Fax (09) 622 6677etunimi.sukunimi@twobirds.com

www.twobirds.com

PrahaFrankfurtBudapest

PekingBratislava Bryssel Düsseldorf Haag Hongkong LyonLontoo

Madrid Milano München Pariisi Rooma Shanghai TukholmaSingapore VarsovaHelsinki

09 – InterVivos, b 1/1, 190 × 270

Parhaat tiput, pulut ja kukot

B&B_kiikari_InterVivos190x270_1_09.indd 1 5.3.2009 11:29:39

Jos kirjahylly kertoo ihmisestä paljon, minulla ei taida olla paljonkaan toivoa. Hyllyni ovat täynnä lakikirjoja ja tenttikirjoja, mutta hyviä ro-

maaneja on hävettävän vähän. Oikeustieteen opiskelu on niin lukupainot-teista, että vapaa-ajalla tuntuu ylelliseltä tehdä jotain muuta kuin lukea. Kun on ensin koko päivän tankannut betonilaatan kokoista oikeuden pe-rusteosta ja kahlannut Hesarinkin läpi, illalla uuteen kirjaan tarttuminen tuntuu ylivoimaiselta urheilusuoritukselta.

Ainahan vapaa-ajan lukemislaiskuutta voi selitellä sillä, ettei ainakaan tule tekstejä kirjoittaessaan matkineeksi ketään kirjailijaa. Itse asias-

sa tiedän kaksi äidinkielen ylioppilaskokeesta täydet 99 pistettä saanutta, joista kumpikaan ei koskaan lukenut kirjoja. Heidän oli siksi vaikea pla-gioida. (Toinen heistä teki lukion kirjaesitelmänkin teoksesta Satu ham-maspeikoista, koska ei jaksanut lukea mitään aikuisten kirjaa. Opettaja ei tosin tiennyt, että kyse oli laiskuudesta vaan piti kirjavalintaa nerokkaana, omaperäisenä ja yhteiskunnallisesti kantaaottavana.)

Jokin aika sitten päätin kuitenkin ryhdistäytyä ja tarttua Sofi Oksasen Puhdistukseen. Säikähdin pahasti, kun huomasin lukevani huippuro-

maania kuin tenttikirjaa: yritin etsiä sivuilta olennaisia lauseita, silmäilin tekstiä huolimattomasti ja hypin kohtia yli. Tässä kirjailija vain taustoittaa ja kuvailee, tätä minun ei tarvitse muistaa… Tämä kohta on selvästi sitä hö-pönlöppöötä, mistä Ilkka Lahti puhui valmennuskursseilla... Oli pelottavan lähellä, etten alkanut alleviivailla ja tehdä muistiinpanoja.

Näin sen ei tietenkään pitäisi mennä. Mihin parissa vuodessa katosi se tunnelma, kun maistelee huolella jokaisen sanan eikä malta laskea

kirjaa kädestään koko yönä? Porthanian liukuovienko väliin se jäi? Havah-duin siihen, että lukemisen ilo pitäisi löytää uudelleen. Saatan kuulostaa ärsyttävän yli-innokkaalta äidinkielen opettajalta, mutta opiskelun ei saisi viedä keneltäkään voimia lukea kaunokirjallisuutta. Päinvastoin: nautitta-van lukemisen pitäisi antaa voimia opiskeluun!

Lukemisen ilosta tulisi olla kysymys IV:ssäkin. Oikislaisilla on jo riittä-västi raskasta lukemista, joten haluamme säilyttää lehtemme riittävän

kepeänä. Tavoitteenamme on, että IV:n kolahtaminen postiluukusta tar-koittaisi mahdollisimman monelle lukijallemme pientä viihtymishetkeä.

Pääkirjoitus

Nelli VilkkoIV:n päätoimittaja 2009 nelli.vilkko@pykala.fi

Ps. Viihdyttämispyrkimyksemme ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö vaka-vistakin aiheista, kuten lamasta, saisi puhua. Näkökulman täytyy silti aina säilyä opiskelijoille läheisenä. Edellisen laman aikana pyörin vielä kurahou-suissa ja olin autuaan tietämätön talouskriiseistä, mutta nyt lama koskettaa minua ja kollegoitani. Vai koskettaako? Lue opiskelija-aiheinen lamarepor-taasi sivulta 20 alkaen.

Asianajotoimisto Bird & Bird OyMannerheimintie 8, 00100 Helsinki

Puh. (09) 622 6670 Fax (09) 622 6677etunimi.sukunimi@twobirds.com

www.twobirds.com

PrahaFrankfurtBudapest

PekingBratislava Bryssel Düsseldorf Haag Hongkong LyonLontoo

Madrid Milano München Pariisi Rooma Shanghai TukholmaSingapore VarsovaHelsinki

09 – InterVivos, b 1/1, 190 × 270

Parhaat tiput, pulut ja kukot

B&B_kiikari_InterVivos190x270_1_09.indd 1 5.3.2009 11:29:39

01|2009 sisältö.

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Nelli Vilkko

TOIMITUS Nina Asikainen Ville Inkinen | Annika Juvonen Elina Karppa | Antti Kerppola Riikka Laitinen | Antti Lindholm Pauliina Mattila | Hannu Partanen Mikko Pitkänen | Tuomas Rytkönen Emmi Vilkko

KUVITTAJAT Janne Valo | Mikko Nurmela

TAITTO Lari Pyykkö

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikuntayrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

MeDIATIeDOTwww.pykala.fi/mediakortti

INFORMATION IN eNGLIShwww.pykala.fi/english

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTeTTA NeTISSÄwww.pykala.fi/intervivos

ISSN 0787-5622

Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos.Yhdeksästoista vuosikerta # 01|2009.Levikki 1950 kpl.

s | 20

Vaikuttaako lama juristien työtilanteeseen? IV tutki.

s | 36

Saarikoskea turpaanKatso kuinka Michael Saarikoski valmistutuu väitöstilaisuuteensa.

Home Profile Friends Inbox Outi Opiskelija Settings Log out Search

Outi Opiskelija miettii, onko yksityisyys menetetty.. 5 minutes ago

Wall Info Photos Boxes Notes Video

View Photos of Me (724)

View Videos of Me (42)

View My Friends (827)

Write something...

Share

Outi and Friends Just Outi Just Friends

Outi Opiskelija unohti ilmoittautua tämän päivän tenttiin ja saa nyt kärsiä siitä… 08:45 . Comment . Like

Outi Opiskelija Mikä siinä tenttisuoritusten kirjaamisessa Oodiin voi kestää?? Arggh!… Yesterday at 12:32 . Comment . Like

Outi Opiskelija Outi just took the “Kuka muumihahmo olet” quiz and the result is Hemuli. Yesterday at 11:15 . Comment . Like

7 people like this.

Brad Pitt Sori Outi kaikesta, mun olis pitänyt alun perin kertoo että mul on tyttöystävä jo ennen kuin meidän välillä ehti tapahtua mitään. No hard feelings? 02 April at 04:12 . Comment . Like

Essi Artikla Outi honey!! Miten ois Unicafe-lounas huomenna? Mulla olis ihan huippu juoru joka liittyy Mikaan ja sen exään… ;) 01 April at 21:23 . Comment . Like

Outi Opiskelija oli tänään kahdessa jumpassa ja lenkillä ja huomasi nyt, että onkin kurniva nälkä joten menee valmistamaan itselleen höyrytettyjä vihanneksia. Illalla vielä joogaamaan! 30 March at 14:15 . Comment . Like

Information

Networks: Uni. Helsinki Finland

Relationship Status: It’s Complicated

Birthday: 12 February 1987

Friends

827 friends See All

Aatu Apina

Marko Momentti

Elina Esinevakuus

Matti Vanhanen

Lauri Ihalainen

Jukka Kekkonen

Friends voted OutiPerson who can drink mostLoudestMost Popular

Check your ranking

Applications Online friends (32)

Haluatko todella kertoa itsestäsi kaiken?IV selvitti, mitä riskejä Face-bookiin voi liittyä yksityisyy-densuojan näkökulmasta.

Facebook-raportti s. 34.

Miten lama vai-kuttaa juristien työtilanteeseen?Reportaasi s. 20.

He lähettävät sinul-le sähköpostia joka päivä, mutta keitä he oikein ovat?s. 30.

Millaista on toimia syyttäjänä media-julkisuutta saavissa jutuissa?s. 38.

Saarikoskea turpaan.s. 36.

Related articles

Kann

en k

uva

Han

nu P

arta

nen

3 PääkirjoitusVeikö oikis lukemisen ilon?

12 Bona Mater FamiliaeVuosijuhlia odotellessa

13 Kysy UrpoltaInspehtorimme vastaa, kun kysyt.

14 Experto CrediteOpintovastaavan uudet jännittävät kengät

15 Kuulumisia HYY:sta

46 OsavuosikatsausTerveisiä yleisvastaavilta

47 Karpalla on asiaaMikä kaikessa mättää?

48 Julkinen runosuoliRunosuoli on taas auki. Avaudu osoitteessa www.pykala.fi.

49 PerhonenPerhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu.

16 Opiskelijaruokaloista tarkasteltavana Chydenia.

26 Opintojen jälkeenHaastateltavana oikeusneuvos Pertti Välimäki.

V a k i o t

S a r j a t

s | 38

Millaista on toimia syyttäjänä mediaa kiinnostavissa rikosjutuissa?

Syyttäjä Heikko Pohjalainen vastaa.

s | 32

Roschierin oikkarit saivat itse suunnitella toimiston

opiskelijasivut.

s | 34

Facebook – hyvä vai paha keksintö? IV pureutui internetin jätti-ilmiöön yksityisyydensuojan näkökulmasta.

Oikkarin sairaudet

1. LorvikatariTaudinkuvaus: Potilaalla krooninen halu piiloutua pei-ton alle. Herääminen aamulla ennen klo 12 alkaville luen-noille ylivoimaista.Ehkäisy: Vältettävä altistumista liian mukavalle sängylle. Myös iltojen ehdoton pyhittäminen levolle saattaa aut-taa.Hoito: Erittäin kovaääninen herätyskello ja vahva kofeii-nitablettikuuri kolmen viikon ajan.

2. KapulakieliTaudinkuvaus: Oikeussubjekti X:n tahdonilmaisujen vastaanottaminen de facto vaikeaa luonnollisten henki-löiden Y ja Z toimesta.Ehkäisy: Kaunokirjallisuutta 2 kertaa päivässä, saatavissa kirjastosta ilman reseptiä.Hoito: Kuuri suomenkielen kirjallista viestintää, 2 op.

3. LaiskamatoTaudinkuvaus: Yleinen haluttomuus, keskittymishäiriöt, ajatusten harhailu, yleiskunnon heikkeneminen.Ehkäisy: Kalenterin käyttö, tavoitteiden asettaminen (ja niissä pysyminen), yliopistoliikuntaan osallistuminen.Hoito: Ei täysin parannettavissa tunnetuilla hoitomene-telmillä. Elämänhallinnan kurssit olleet avuksi osalle po-tilaista.

4. LukutoukkaTaudinkuvaus: Tartunnan saanut on löydettävissä kir-jastolta aamusta iltaan. Eristäytyy sosiaalisesta elämästä. Saattaa johtaa pahimmillaan jopa valmistumiseen.Ehkäisy: Riittävä sosiaalinen elämä. Älä tee tänään sitä, minkä voit huomennakin jättää tekemättä.Hoito: Porttikielto kirjastoon, täydellinen lepoloma. Lä-heisten apu on välttämätöntä. Sairastunut kieltää usein sairautensa, ja hänet täytyy saada ymmärtämään tilan-teen vakavuus.

Miten elvytät kansantaloutta?

Emmi Vilkko

Alpo L.Jatkan kuluttamista van-haan malliin.

Antti R.Suosin vain omaa talout-tani tuottamalla pimeitä palveluita ja tuomalla itärajan takaa erinäisiä kyseenalaisia kulutus-hyödykkeitä.

Isabella L. Ostelemalla paljon uusia kauniita kenkiä. Jukka M.

Ostan kallista ruokaa.

TOP IVIV tenttaa Annika Juvonen

Lauri IhalainenSAK:n puheenjohtaja

Juha RaitioProfessori

hehÄN OVAT KUIN KAKSI MARJAA...

6

hehÄN OVAT KUIN KAKSI MARJAA...

Helsinki • Beijing • Kiev • Moscow • St. Petersburg • Shanghai • Stockhom • www.hannessnellman.com

1 9 0 9 2 0 0 9

Hannes Snellman Attorneys at Law Ltd

300 PROFESSIONALS,

200 LAWYERS AND 100 YEARS.

”Nelli Vilkko, päätoimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Juristin on tärkeää pitää kirjoitusrutiinia yllä, ja olen muutenkin todella kiinnostu-nut viestinnästä. Kaikki alkoi vitosluokalta, jolloin toimitin lehteä nimeltä Flower. Siinä oli esimerkiksi raportti Backstreet Boysien keikalta sekä juttu sen hetken kuumimmasta ykköstrendistä, kännyköistä. IV:n päätoimittaminen on tietysti astetta isompi juttu, kun tätä lukee toivon mukaan muutkin kuin meidän äiti.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”IV on Pykälän käyntikortti, jonka pitää olla ennen kaikkea ilmeikäs ja virkistävä. Paras palaute on se, kun joku sanoo, että luki taas koko numeron kannesta kanteen.”

Lari Pyykkö, taittaja

Ketä haluaisit haastatella, jos vain maailma olisi rajana? ”Fidel Castroa. Kaverilla on ollut suhteellisen vaiherikas elämä oikeustieteteilijäksi.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”IV:n tulisi tarjota monipuolisesti ajankohtaista tietoa eri oikkarielämänosa-alueista - riittävää viihteellisyyttä unohtamatta.”

Janne Valo, kuvittaja

Kenestä tai mistä haluaisit ottaa kuvan jos vain maailma olisi rajana? ”Neil Armstrongista astumassa Kuun pinnalle (maailman käsite saa nyt kattaa tä-män).”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”Suurin ja kaunein, tietysti.”

Uusi toimitus on astunut IV:n puikkoihin. Keitä he oi-kein ovat? Millaista lehteä he haluavat tehdä?

”IV:n kansien väliin istuu parhaiten

asiapitoinen mutta asiaton teksti.”

- Antti Lindholm

Mikko Nurmela, kuvittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Valokuvaus on aina ollut mielestäni hauskaa, joten mikäs sen mukavampaa kuin saada omia kuviaan julkaistuksi ihan oikeassa lehdessä.”Millaisia kuvia mieluiten otat? ”Hienoja. Kuvien ottamisessa on aina se hienous, että kysymys on tietyn hetken tallentamisesta, eikä samaa kuvaa voi kukaan muu ottaa. Kysymyksessä voi ollamaisema tai muotokuva, mutta kun kuva onnistuu on se myös ollut mieluinen ottaa.”

IV:n tiimi 2009

8

Antti Lindholm, toimittaja-kuvittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Onhan se käsittämättömän hienoa, että meillä on kokonainen lehti, joka on omis-tettu oikkareille. Ajatelkaa nyt, jos postiluukusta luikahtaisi pelkkä Ylioppilaslehti. Voivit**.”Ketä haluaisit eniten haastatella? ”Marutei Tsurusta. Kaveri selviytyi sodasta Pohjois-Karjalassa, pakkasi kamansa ja lähti. Sittemmin Martin suomalainen nimi, kansalaisuus ja ulkonäkökin on muuttu-nut japanilaiseksi. Nykyään hän raivaa tietä luomutuotteiden puolesta parlamentin ylähuoneessa 241.000 äänestäjän tukemana. Siis mitä, täh!?”

Riikka Laitinen, toimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Kirjoittaminen on kivaa. Toinen syy on varmaan se, että en vaan millään osaa jättäy-tyä Pykälän toiminnan ulkopuolelle. Olen viimeksi ollut mukana toimittamassa koulun lehteä yläasteella (vastuullani oli horoskooppien keksiminen), ja IV tuntui luonnollisel-ta edistysaskeleelta toimittajan urallani.”Millaisia juttuja kirjoitat lehteen? ”Mieluiten kirjoitan kolumnityyppisiä kepeitä juttuja. Tutkivaa journalismia haluaisin myös kokeilla.”

Ville Inkinen, toimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Lähdin mukaan toimitukseen, sillä pidin kovasti lehden sisällöstä. Halusin itsekin mukaan tekemään mielenkiintoista mutta viihdyttävää lehteä. Tietysti haluan myös kehittyä kirjoittajana ja juttuja tekemällä oppii enemmän kuin niitä lukemalla.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”Toivon, että IV kehittyy edelleen sisällöltään. Laadun tasaisuus numerosta toiseen on tärkeää.”

Nina Asikainen, toimittaja

Millaisia juttuja kirjoitat lehteen? ”Kirjoittelen IV:hen Opintojen jälkeen -sarjaa. Sitä on mielenkiintoista tehdä, koska ihmisten elämäntarinat ovat niin erilaisia ja kaikki omilla tavoillaan kiinnostavia. Voi-sin jatkossa tehdä myös muita henkilöhaastatteluja.”Ketä haluaisit haastatella, jos vain maailma olisi rajana? ”Jos voisin jututtaa ketä tahansa ihmistä, valitsisin Barack Obaman. Paitsi että Obamalla on merkittävä asema, vaikuttaa hän myös hyvältä ihmiseltä, mikä on kaik-kein tärkeintä.”

Elina Karppa, toimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Olen mukana toimituksessa, koska kuulen ääniä ja näen näkyjä. Toisin sanoen tarvit-sen opiskelun oheen jotain luovaa puuhastelua.”Millaisia juttuja kirjoitat lehteen? ”Tykkään kirjoittaa mielikuvituksellisia juttuja, joiden pakertaminen on mahdollisim-man kaukana tieteellisestä kirjoittamisesta. Pakinat, novellit ja lyhyet haastattelut ovat pop. Parasta on haastatella tavallisia ihmisiä, jotka eivät usein pääse lehden sivuille. Heissä on aitoa innokkuutta ja iloa ihan vain sen vuoksi, että lehti on heistä kiinnostunut.” u

9

Hannu Partanen, toimittaja, emerituspäätoimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Hyvän jäsenlehden täytyy olla ajan hermolla, mutta lisäksi sillä täytyy olla tietynasteista pysyvyyttä. Koen toimituksen jäsenenä pystyväni panostamaan tähän.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”Inspiroiva ja Värikäs.”

Pauliina Mattila, toimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Innostus toimittajan työhön on ajanut minut mukaan toiseksi vuodeksi Inter Vivo-siin. On elämys löytää itsensä oppimasta aivan uusissa tilanteissa. Henkilöhaastattelui-den tekeminen on kaikista palkitsevinta. Klisee siitä, että jokaisella on mielenkiintoi-nen tarinansa, on hyvin totta. Tätä tarinaa pyrkii haastattelutilanteessa etsimään.”

Emmi Vilkko, toimittaja

Minkä tyyppisiä juttuja mieluiten kirjoittelet? ”Vastaan galluptoimittajana IV tenttaa -palstasta.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ”Sopiva sekoitus kepeyttä ja informatiivisuutta. IV:tä lukiessa pitäisi saada ajatukset pois kuivista tenttikirjoista. Jos totista asiaa haluaa lukea, sille on omat julkaisunsa.”

Antti Kerppola, toimittaja

Millaisia juttuja aiot kirjoittaa lehteen?”Aion jatkaa lyhyiden opiskelijana oloon liittyvien juttujen kirjoittamista. Haluan ju-tuissani edistää todellisuuden tuntua yksinkertaisella arjen tarttumapintoihinkiinnit-tyvällä kirjoittelulla. Ja jos aikaa riittää, voisihan sitä kirjoittaa jostainaiheesta vähän laajemminkin.”Millainen IV:n tulisi mielestäsi olla?”IV on oikkareiden oma lehti. Sen tulisi mielestäni voida esittää jonkinlainen kuva siitämonipuolisesta porukasta, joka tiedekunnassamme vaikuttaa.”

Annika Juvonen, toimittaja

Miksi olet mukana IV:ssä? ”Eiköhän se pian selviä…”Ketä haluaisit haastatella, jos vain maailma olisi rajana? ”Monen päivän pähkäilyn jälkeen vastaan, että Andrew Lloyd Webber on ainoa, joka tulee mieleen.”

Mikko Pitkänen, toimittaja

Ketä haluaisit haastatella, jos vain maailma olisi rajana? ”Jotakuta astronauttia, koska heille maailmakaan ei ole rajana. Toinen vaihtoehto olisi joku elämänurallaan pitkälle edennyt tai etenemässä oleva nainen - liikemaailmasta, tieteestä tai taiteesta.”Millainen IV:n pitäisi mielestäsi olla? ” Monipuolinen. Toivon, että saamme enemmän kirjoituksia toimituksen ulkopuolelta. Varmasti Pykälän jäsenistössä on monia hiljaisia viisaita, joilla on sanottavaa.”

10

inter_vivos_1_2009.indd 1 19.3.2009 11:09:51

Iina-Mari Supperihallituksen puheenjohtaja 2009

Bona Mater Familiae

Vuosijuhlien ihanuudesta

Tämän lehden ilmestyessä Pykälän 74-vuotisjuhliin on enää muutama hetki aikaa. Omalta osaltani vuorossa ovat jo järjestyksessään neljännet yhdistyksen syntymäpäivät. Vuosien saatossa vuju-jen viehätys ei ole kadonnut, vaan odo-tan jälleen tapahtumaa innolla.

Muistan edelleen selkeästi myös ensim-mäiset vuosijuhlani. Tuolloin phuksina kaikki oli uutta ja jännittävää. Vaikka olin huolella opiskellut vuosijuhlien tapaop-paan (Ks. juttu tässä lehdessä sivulla 42), ensimmäisen konferenssin koittaessa olin hieman eksyksissä. Vuosien varrella koke-musta on kertynyt: nyt osaan jo odottaa pääruoan jälkeen koittavaa konferenssia sekä askarrella tottuneesti lautasliinastani korvat. En jättäisi vuosijuhlia väliin mis-tään hinnasta ja suosittelen lämpimästi jokaiselle vuosijuhliin osallistumista aina-kin kerran opiskelujen aikana.

Vuosijuhlat ovat nimittäin ainutlaa-tuinen akateemisen perinteen ilmentymä lauluineen, puheineen, muistamisineen ja tansseineen. Samanlaista tilaisuutta pyörähdellä ykköset yllä ei opiskelujen jälkeen tarjoudu – ellei sitten onnistu saamaan kutsua Linnan juhliin.

75-vuotisjuhlavuosi lähestyy

Jos vuosijuhlat jäävät tällä kertaa välistä, ei hätää. Ensi vuonna juhlitaan jälleen ja vielä tavanomaista koreammin yhdistyk-sen täyttäessä 75 vuotta. Yhtä suuria pirs-keitä vietetään seuraavan kerran vuonna 2035 Pykälän saavuttaessa 100 vuoden iän. ”Seiskavitosia” on siis syytä juhlia antaumuksella. Juhlavuoden valmistelu onkin jo aloitettu, vaikka 74-vuotisjuhlia-kaan ei ole vielä ehditty tanssahdella.

Juhlavuoden merkittävintä projek-tia, yhdistyksen 75-vuotishistoriateosta on työstetty jo yli vuoden ajan. Nyt on edetty niin pitkälle, että historian kir-joittaja Mia Korpiola pääsee pian aloit-tamaan varsinaisen kirjoitustyönsä. Historiaprojektin puitteissa kerhotiloissa suoritettiin vuoden vaihteessa mittava arkistointiprojekti. Voitte varmasti kuvi-tella, että Pykälän kokoisessa yhdistyk-sessä materiaalia oli kertynyt huomatta-va määrä. Aineiston läpikäymiseen ku-luikin satoja tunteja. Myös yhdistyksen mittava valokuva-aineisto on tarkoitus digitoida ja säästää näin jälkipolville. Digitoinnilla taataan, että tulevaisuuden pykälistit pääsevät hämmästelemään, millaista meno oli vuosituhannen alku-vuosina.

Maaliskuussa puolestaan perustettiin 75-vuotisjuhlavuositoimikunta hahmot-telemaan juhlavuoden suuria linjoja, metsästämään tapahtumapaikkoja sekä pohtimaan muutoinkin vuoden aikana järjestettäviä tapahtumia. Vuoden mit-taiset juhlat eivät nimittäin synny het-kessä.

Ennen juhlavuotta on kuitenkin aika kirjoittaa yhdistyksen tarinaan 75. vuosi. Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistyksen historiaa kirjoitamme me, oikeustieteen opiskelijat. Oman jälkensä voi jättää esi-merkiksi tulevan vuosijuhlaviikon rien-toihin osallistumalla.

Hyvää vuosijuhlaviikkoa toivottaen

Samanlaista ti-laisuutta pyöräh-dellä ykköset yllä ei opiskelujen jälkeen tarjoudu – ellei sitten on-nistu saamaan kutsua Linnan juhliin.

”

Vuosijuhlia odotellessa

12

Urpon palsta

Olen jo jonkun aikaa seurustellut mukavan pojan kanssa. Tulevaisuudessa minua kuiten-kin mietityttää se pieni seikka, että poikays-täväni ei ole ja tuskin koskaan tuleekaan ole-maan varakas. Hän on aika huoleton luonne, tekee lähinnä keikkaduunia eikä oikein opis-kele mitään. Toivoisin sinun vastaavan rehel-lisesti: kannattaako naimisiin mennä rahasta vai rakkaudesta?

Rahalla ja rakkaudella on tärkeä ero. Ulosot-tomies ei voi ulosmitata rakkautta, eikä se

kuulu konkurssipesään. Varakkuus voi haihtua taivaan tuuliin. Tuhannet ja tuhannet osak-keenomistajat ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana menettäneet yli puolet varoistaan osak-keiden arvon romahtamisen johdosta. Samaan aikaan köyhien avioliitot ovat pysyneet va-kaina. Jos valitset rahat, valitset vain Bernie Madoffin. Jos valitset ihmisen, jota et rahasta vaan rakastat, voit saada köyhän onnen osak-sesi. Saat ylämäet ja alamäet. Joskus voit saada hyvät kyyditkin. Sen vuoksi suosittelen, että otat riskin ja valitset rentun. Sitä paitsi tule-vana juristina tienaat itse niin paljon, että raha menettää merkityksensä.

Etsitkö vastauksia elämän suuriin ongelmiin? Kysy tällä palstalla mitä vaan opiskeluun, oikeustieteeseen tai opiskelijaelämään liittyvää. Urpo tietää!

Lähetä oma kysymyksesi osoitteesta www.pykala.fi/kysyurpolta

Minua vaivaa se, että melkein kaikki opiskelu-kaverini ovat jo jättäneet Pykälän bileet ja kes-kittyvät nyt lähinnä opiskeluun. Pykälä täyttyy joka vuosi aina uusista naamoista, pelkään, että olen sinne kohta jo liian vanha. Olen poh-tinut, missä vaiheessa opiskelijariennoissa hil-luminen ei enää ole sosiaalisesti hyväksyttävää ja pitäisi aikuistua?

Moderni sosiologia pitää ikää ja aikuistu-mista vain sosiaalisena konstruktiona.

Se on aivan puhdasta shitpratandea se. Juristi ikääntyy biologisesti joka hetki. Juristin van-henemista voidaan tutkia solutasolla tutkimalla kastemadon soluja. Kastemadon solut käyvät muutamassa päivässä lävitse samanlaisen van-hentumisprosessin kuin juristin seitsemässä-kymmenessä vuodessa. Loppuvaiheessa sekä kastemato että juristi kuolevat, eikä kummal-laan tee enää mieli yhtään mitään.

Biologinen vanhentuminen ei kuitenkaan koske mieltä. Juristin mieli määrittää hänen so-siaalisen ikänsä. Ja sosiaalinen ikä puolestaan on aivan ratkaisevassa asemassa pohdittaessa sitä, milloin jurstud on liian vanha osallistumaan opiskelijarientoihin. Jotkut eivät tule vanhoik-si koskaan. Sen vuoksi ikä ei ole se syy, miksi Pykälässä ei näy hillumassa vanhoja naamoja. Pykälästä kadonneet pitävät jossakin riettaita bailuja keskenään. He eivät enää ehdi tulla Py-kälään, eikä se ole enää tarpeenkaan. Kahdes-taan on mukavampaa aikuistua. Yksin voi etsiä toista Pykälästä. Eli voit hyvällä omalla tunnolla jatkaa niin kauan kunnes kolahtaa. Silloin olet aikuistunut.

Kysymyksiin vastasi professori Urpo Kangas

13

Opintovastaavan kenkiin on pitkän tauon jälkeen astunut nainen. Ovatko kengät sopivat, ja pysyvätkö ne jalassa tiedekunnan liukkailla käytävillä? Tältä tilanne näyttää toistaiseksi:

Opintovastaavan uudet, jännittävät kengät

Opintovastaavan työ on eräänlaista salatiedettä. Näin minulle kerrottiin viime syksynä ennen nykyisen hal-lituksen valitsemista, kun juttelin silloisen opintovas-taavan, Otto Markkasen, kanssa aikomuksestani hakea virkaan. Nyt kun itse vuorostani istun opintovastaavan tuolilla hallituksen kokouspöydässä, voin helposti to-deta, että Otto oli sataprosenttisen oikeassa. Tässä hom-massa riittää totuttautumista, ja välillä koheltaa tahto-mattaan.

Uusi vuosi, uudet haasteet

Alkanut vuosi onkin ollut täynnä kiireisiä päiviä ja kes-ken loppuvia tunteja. Pikkuhiljaa olen saanut kiinni hallituksen jäsenenä toimimisen rutiineista; erityises-ti seminaarivapaapaikkahakemusten käsittelyssä alan olla jo ammattilainen. Toivoisin vain hakemuksia tule-van useampia, myös opintojen alkuvaiheessa olevilta. Kevään aikana on tullut eteen paljon muutakin uutta ja jännittävää, mikä kuitenkin saa minut vain innos-tumaan tehtävästäni koko ajan enemmän. Minulla on sitä paitsi pieni armeija apunani: opintosektorilla hää-rivät tällä hetkellä paitsi minä ja Codexin istuva studi-enämndsordförande Jessica Hellström, myös Pykälän kolme viimeisintä opintovastaavaa, minun onnekseni.

Mitä opintosektorilla oikein tapahtuu?

Tähän mennessä on saatu aikaan monenlaista. Harmilli-simpia uutisia on se, ettei tenttikierroksia ole yrityksistä huolimatta saatu lisää. Mainion Tenttiwikin luomisesta taas saamme kiittää erästä erittäin aktiivista ensimmäi-sen vuoden opiskelijaa, joka totta puhuen nosti suuren taakan opintovaliokunnan harteilta. Tenttikansion oi-

keustieteellisen tiedekunnan kirjastolle toimitti sen si-jaan opintovaliokunta. Molempien mainittujen – toivot-tavasti pysyvien – projektien pyörittämiseen toivomme apua kaikilta Pykälän jäseniltä!

Perinteinen tutkintovaatimusesitys on samaten toi-mitettu tiedekunnalle, ja ensi vuoden opetusta suun-nitellaan parhaillaan kovaa vauhtia. Noissakin koko-uksissa on käyty talonväen kanssa keskustelemassa, jossakin enemmän ja jossakin vähemmän. Huvittavilta sattumuksilta ei sielläkään ole vältytty: eräässä tällai-sessa suunnittelukokouksessa muuan hiukan myöhässä saapunut assistentti muun muassa esitteli sähköpostitse lähettämäni ehdotuksen minulle ja muille uutena ”Py-kälän edustajan kantana asiaan”. En viitsinyt sanoa mitään, olinhan edelleen samaa mieltä, enkä halunnut nolostuttaa. Sitä paitsi eihän hän mitenkään olisi voinut tietää, että sähköpostin lähettäjä itse asiassa istui hänen vieressään.

Katse kohti tulevaa

Tämän numeron tullessa painosta ei ole enää kauaakaan Studia Iuridicaan, jonka järjestäminen kuuluu kevään suuriin haasteisiin paitsi minulle, myös koko opintova-liokunnalle. Toivonkin, että osallistujia riittää sankoin joukoin – lupaamme, että tapahtumasta tulee mielen-kiintoinen. Loppukevään aikana minulle luultavasti vihdoin aukenevat loputkin opintoasioiden tieteen sa-lat, ja voin entistä paremmin hoitaa tehtävääni kaikki-en pykälistien parhaaksi. Tällä erää toivotan kuitenkin lämpimästi kaikille mahtavaa Pykälä-viikkoa ja hyvää kevättä!

P.S. Minusta olisi hienoa kirjoittaa tällä palstalla sel-laisista opintoasioista, jotka todella kiinnostavat IV:n lukijoita. Toivoisin, että lukijat ottaisivat minuun yh-teyttä sähköpostilla, jos tällaisia ideoita löytyy.

Minna hokkanenOpintovastaava

”"Opintovastaavan työ on eräänlaista salatiedettä."

14

Experto Credite

14

15

Aloitin työskentelyn Helsingin yliopiston yliop-pilaskunnan hallituksessa tämän vuoden alusta.

Työ on vienyt vauhdilla mukanaan, ja kerronkin mie-lelläni kuulumisia pykälisteille. HYY tuntuu olevan monille Pykälän jäsenille etäinen ja outo organisaa-tio, vaikka heidän olisi hyödyllistä tietää esimerkik-si HYYn tarjoamista jäsen- ja järjestöpalveluista sekä erilaisista sattumista ja tapahtumista ylioppilaskunnan pyörteissä. Toimin HYYn hallituksessa HELP:n edus-tajistoryhmän edustajana. HELP on poliittisesti sitou-tumaton ryhmä, johon kuuluu Pykälän lisäksi LKS, HLKS ja EKY.

hYYn vuosi 2009 – Vaikuttamista ja häppeninkiä

Ylioppilaskunnan hallitus laatii vuoden alussa halli-tusohjelman, joka ohjaa koko vuoden toimintaa. Hal-litusohjelmaan kuuluu monenlaista, mutta tämän vuo-den tärkeimpiä teemoja on opiskelijoiden toimeentulo. Hallitusohjelmaan voi tutustua tarkemmin HYYn si-vuilla uutisarkistossa. Lisäksi hallituksen hommia voi seurata hallituksen blogista.

Omalla lautasellani on kevään aikana toteutettava oikeusturvakysely, jolla pyritään kartoittamaan opis-kelijoiden oikeusturvan toteutumista. Kyselyä puuha-taan nyt kovaa vauhtia ja pääsette toivottavasti pian myös vastailemaan siihen! Tuloksia puramme yhdessä yliopiston kanssa ja tavoitteena on kitkeä pois ilmeisen yleiset oikeusturvaloukkaukset yliopistolla.

Kulttuurin puolesta kevät on täynnä tapahtumia. 15. päivä maaliskuuta ylioppilaskunta järjestää Tavas-

tialla Polte-klubin, jossa keikkaa heittävät Aavikko, Cheese People (RUS) ja Zebra and Snake. Lippuja saa edukkaaseen opiskelijahintaan Tiketistä. Myös perin-teisiä opiskelijajuhlia vappua ja Floran päivää 13.5 jär-jestellään jo. HYYn kulttuurivaliokunta järjestää myös runsaasti Pykälän tapahtumista poikkeavaa kulttuuri-tarjontaa, joten seuratkaa sähköpostianne!

hYY - siis mikä?

On sääli, miten etäiseksi ylioppilaskunta tuntuu useimmille pykälisteille jäävän. Ylioppilaskunta on kuitenkin meidän kaikkien oma, ja jokainen jäsen on äänioikeutettu edustajistovaaleissa. Ne järjestetään seuraavan kerran syksyllä. Jos sinulla on kehittämisi-deoita tai muuten vain mielenkiintoa ylioppilaskun-nan asioihin, HELPn edustajat minä mukaan lukien kuulisimme niistä mielellämme, niin voimme viedä nii-tä eteenpäin. HYYn piirissä toimii myös useita valio-kuntia, joissa voi tehdä kaikenlaista ympäristövaikut-tamisesta koulutuspolitiikkaan ja kulttuuriin. Tutustu avoimin mielin ylioppilaskunnan toimintaan, ja väärät ennakkokäsitykset karisevat nopeasti pois.

Tutustu www.hyy.fi.

Matilda MerenmieshYYn hallituksen kulttuurivastaava

Kuulumisia HYYsta

”Ylioppilaskunnan hallitus panostaa tänä vuon-na opiskelijoiden toimeentuloon ja oikeustur-vaan.

Tällä palstalla vuorottelevat HYYn hallitukseen kuuluva oik. yo Matilda Merenmies ja HELPin puheenjohtaja oik. yo Ted Apter.

Kuva Jani Pulkka

Puolen vuoden ajan kävelin Töölössä Chydenian ohi luullen sitä ala-asteeksi. Kerran sattumalta selvisi,

että rakennus kuuluu Kauppakorkeakoululle ja että sen alakerrasta löytyy erinomainen Amica-opiskelijaravinto-la. Mahtaako monikaan tietää siitä?

Chydenian ravintolassa jonoja ei ole juuri koskaan, jo-ten työpäivän lounastunnilla saa ruokaa nopeasti. Melko trendikkään kuuloiselta listalta löytyy tänään esimer-kiksi kreikkalaista lihapataa ja pilahviriisiä, pinaatti-fe-tapiirakkaa ja basilikakastiketta sekä kesäkurpitsa-papu-keittoa. Päädyn kuitenkin sitruskanaan ja pinaattiriisiin. Hinta on ruoan tasoon nähden todella halpa: koko annos maksaa vain 2.20.

Kana on maustettu hyvin, ja kevyt sitruksen maku raikastaa sitä sopivasti. Tuntuu, että mausteiden so-pivuus on mietitty tarkkaan eikä niitä ole yhdistelty

mielivaltaisesti (tyyliin kana + kaneli Unicafessa, what is that!?). Riisi on pehmeää ja siinä on raikkaan vihrei-tä pinaatinlehtiä. Voittaa kyllä mennen tullen Unicafen puisevan ruskean riisin, joka on pääsääntöisesti sellaista, että jos se ei ole ehtinyt tarttua kiinni kattilaan niin se tarttuu viimeistään kitalakeen.

Erityisplussa lähtee monipuolisista salaateista ja lei-vistä. Itse asiassa pääruokaa ei välttämättä tarvittaisi ollenkaan, kun niilläkin jo pärjäisi. Salaattipöydässä on salaatin ja porkkanaraasteen lisäksi mm. marinoitua punasipulia, pitkiä papuja sekä erilaisia siemeniä ja jy-viä. Salaatinkastikket ovat kevyitä, öljypohjaisia ja hy-vänmakuisia. Leipäpöydässä on tarjolla tuoretta ja usein lämmintä Fazerin leipää. Jo leivän takia joku voisi vaih-taa Kauppikseen.

Kellariravintolan valaistus ei ole kovin aistillinen, mutta tunnelma on rauhallinen eikä ollenkaan kylmä. Yleensä ekonomit säntäilevät ympäriinsä touhottaen kymmentä asiaa kerralla, liikemaailmahan ei odota. Tääl-lä kauppatieteilijöillä ei kuitenkaan näytä olevan kiire, vaan he juttelevat iloisesti laskiksen tenttituloksista ja siitä, kuinka joku aikoo lähteä pian purjehtimaan.

Kauppiksen Chydenia – mainio ravintola piilotettuna Töölöön

Ruoka: ****Tunnelma: ****Hintalaatusuhde ****1/2

Nelli Vilkko

Osa 5 - Kauppis

Tässä sarjassa seurataan opiskelijaruokaloiden tarjontaa.

Lyhyehkösti

”Siis näittekö sen uuden Miss Suomen haastattelun eilen? Oli ihan supernoloo kun se ei osannut vastata mitään siihen, kun siltä kysyttiin, mitä mieltä se on eläkeiän noususta!””Joo niinpä, noloo.”

Porthaniassa kuultua

16

Onneksi olkoon, Markku Simonen! Inter Vivos palkit-see juuri teidät. Lahjoitamme teille Pykälä-pipon kii-toksena. Miltä tuntuu olla paras – vain ja ainoastaan ylivertaisen paras?"Aika jännä juttuhan tämä on. Tuli täysin yllätyksenä. En tiedä oikein, mitä pitäisi sanoa. Hauskaa!"

Lehdellämme on tapana palkita yliopistolta tuttuja henkilöitä. Onko sinulla kuitenkaan pienintäkään aa-vistusta, miksi juuri sinut palkittiin?"Nyt on pakko sanoa, ettei aavistustakaan (naurua). Ei tule juuri nyt mieleen mitään erityistä syytä. Ihmisiä on autettava ja toteutan sitä tehtävää? (erittäin paljon li-sää naurua)"

Voisimme lähestyä asiaa ”Äiti Teresa” -näkökulmasta. Miksi maailma on parempi paikka, kun sinä olet siel-lä?"Heh, tuleehan tässä toimittua kunnon pelastajana, kun autan päivittäin ihmisiä. Toisaalta, olen saattanut maailmaan aivan ihanan tyttölapsen. Neljän kuukau-den ikäistä lastani voisin kutsua parhaaksi saavutuk-sekseni."

Olet keskustakampuksen opiskelijoille tuttu naama Aleksandriasta. Moni oikeustieteilijäkin tunnistaa sinut helposti lähestyttävänä ATK-tukihenkilönä kir-jaston toisesta kerroksesta. Kertoisitko hieman tar-kemmin itsestäsi?"No, olen siis tietokoneiden ja tekniikan tukihenkilö täällä yliopiston kirjastolla. Ikää on kertynyt 30 vuotta, joista noin 20 olen kuluttanut koneiden kanssa ”pellei-lemällä”. Olen kiinnostunut tietotekniikasta ja tekemällä oppinut alan. Olen helsinkiläinen, naimisissa, ja minulla on yksi suloinen lapsi."

Meitä opiskelijoita kiinnostaa luonnollisesti koulu-tustaustasi. Oletko itse opiskellut? Miten päädyit työskentelemään kampukselle?"Työelämään hyppäsin peruskoulutuksen pohjalta, vaikka kouluaikoina haaveenani oli pitkään taidelukio. Työn puolesta olen käynyt koulutuksia, joilla olen voi-nut vahvistaa taitojani. Aleksandriaan pääsin töihin ka-verin kautta – pitkälti sattuman ja tuurin kautta siis."

Onko opiskelukärpänen sittemmin purrut, kun olet työskennellyt akateemisessa ympäristössä? Mille yli-päänsä tuntuu toimia päivittäin opiskelijoiden kes-kuudessa?"Kyllähän aina opiskeluita tulee mietittyä ja harkittua, mutta en ole tosissani suunnitellut mitään. Tällä hetkel-lä minulla ei liiemmin ole tarvetta opinnoille.""Yliopistolla on toisinaan vaikea samastua opiskelijoi-den tilanteeseen, koska itselläni ei ole korkeakoulu-opinnoista käytännön käsitystä. Toisinaan huomaan, että joillakin on pinna kireällä lähestyvän deadlinen ta-kia. Ylipäänsä opiskelijoiden seurassa on mukavaa työs-kennellä, sillä Aleksandriassa käy loistavaa porukkaa!"

Kiitoksia paljon haastattelusta ja vielä kerran onnea! Olisiko sinulla oikeustieteen opiskelijoille terveisiä tai elämänohjetta?"Jatkakaa samaa rataa, oikkarit! Elämänohjeeni vaihte-levat päivittäin, mutta mummiani lainaten: 'Maailmassa on enemmän vettä kuin paskaa'."

Lyhyehkösti IV PALKITSEE

Elina Karppa

Inter Vivos palkitsee jälleen (enemmän tai vähemmän perustellusti) ansioituneen henkilön yliopistomaail-masta. Vuoden 2009 ensimmäinen kunniamaininta, Pykälä ry:n pipo, osoitettiin Vuorikadun opiskelijakirjas-ton ATK-tuelle. Toimitus valitsi yksimielisesti palkinnon saajaksi palveluhenkisen Markku Simosen. haluam-me kiittää ja kumartaa – ja tietysti onnitella hienosta meriitistä!

Aleksandrian atk-velho Markku Simonen

17

EX OFFICIO

Ulkona 15 astetta pakkasta mutta aurinko paistaa ja linnut mete1öivät, ehkä kevät on sittenkin tulossa. Tätä kirjoit-taessani olen jo puolitoista kuukautta hoitanut uutta virkaani – kaikki ei ole enää totaalista kaaosta vaan jonkinlaista järjestystä olen jo saanut tehtäviini ja tietokoneetkin tuntuvat huomanneen kuka käskee. Lausunkin tässä samalIa kiitokseni edeltäjälleni Harri Saarelle, jolta olen moniin kysymyksiini saanut yleensä myös vastauksen.

Jäsenistön tietoon näin saatettakoon että Pykälän toimiston uusi osoite on Kaivokatu 10 D ja aukioloajat samat kuin ennenkin eli maanantaista perjantaihin klo 9-13. Sisään pääsee astumalla näköalahissiin ja painamalla neljännen kerroksen nappulaa.

Vajaan kahden kuukauden päästä on Pykäläviikko, jonka tarkoituksena on tarjota hupia (ja hyötyä) pykälisteille sekä saada myös Pykälä tunnetuksi pohjoismaissa. Viikon onnistumiseksi tarvitaankin sekä suunnittelussa että toteutuksessa lukuisten juristinalkujen yhteispanosta. Kun maata ei enää koko ajan katakaan totaalinen pimeys vaan suuri keltainenkin uskaltaa jo näyt-täytyä taivaalla, kannattaa itse kunkin taas pistää nenänsä ulos ja jopa lukusalin ulkopuoliseen maailmaan.

Lukuiloa sekä energistä ja aktiivista alkukevättä!

Orvokki LohikoskiTiedotusvastaava

IV 15 VUOTTA SITTENTässä sarjassa seurataan, mitä IV:ssä on julkaistu 15 vuotta sitten. Tarkasteltavana tiedotusvastaavan palsta Ex Officio IV:n numerosta 1/1994. !

Lyhyehkösti

Tässä sarjassa seurataan, mitä IV:n edeltäjässä Pykälän Uutisissa on julkaistu 40 vuotta sitten. Tarkasteltavana PU:n numerossa 1/1969 julkaistu julkilausuma.

JULKILAUSUMA

Pykälän hallitus on valinnut Alaviitteen päätoimittajaksi vuodeksi 1969 edelleen lehden entisen päätoimittajan. Hakuajan loppuun mennessä oli päätoimittajan tointa hakenut kaksi henkilöä. Toisen hakijan hallitus syrjäytti sillä perusteella, että häntä ei voitu katsoa toimeen päteväksi. Kuitenkin häntä olivat katsoneet voivansa suositella ne henkilöt, jot-ka tosiasiallisesti ovat viime vuosina vastanneet Alaviitteen linjan kehittämisestä. Entisten toimituskuntien jäsenet ja vakinaiset avustajat tuskin olisivat suositelleet tehtävään kyvyttömäksi tietämäänsä henkilöä.

Pykälän hallituksen tekemää päätöstä ei voi tulkita muuksi kuin epäluottamuslauseeksi Alaviitteen viime vuo-sina noudattamaa ja yhä laajempaa arvonantoa saanutta linjaa sekä siitä vastanneita piirejä kohtaan. Tämän vuoksi me allekirjoittaneet, jotka selvästi näemme virkeän ja kantaaottavan oikeuspoliittisen aikakauslehden tarpeellisuu-den, emme näissä olosuhteissa näe mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1968

Vuoden 1968 hallitus tyrmäsi vastineessaan julkilausuman, pitäen sitä perättömänä sekä tuulesta temmattuna ja siinä esitettyä väitettä epäluottamuslauseesta hämmästyttävänä, epäjohdonmukaisena ja ristiriitaisena.

Pykälän uutiset in memoriam.

Lue hallituksen vastine kokonaisuudessaan osoitteessa www.pykala.fi/intervivos.

18

! Pykälän vuosijuhlat ovat herättäneet keskustelua kauppatieteili-jöiden Kylteri-lehdessä (1/2009). Jutussa kaksi kylterityttöä kertoo panostamisestaan omiin vuosijuhliinsa. Toinen tytöistä vuodattaa lehdessä: "Ylioppilaskuntamme vuosijuhlat ovat arvokkaat, niissä on tiukka etiketti ja niissä kunnioitetaan puhujaa. Pykälän vuosi-juhlissa olin yllättynyt siitä, että ihmiset taittelivat lautasliinasta it-selleen korvat ja laulelivat - jopa Nokian entisen varatoimitusjohtaja Sari Baldaufin juhlapuheen aikana."

Tyttö avautuu vielä lisää, pukukin on mennyt pilalle. "Ensimmäisen kultakankaisen vuosijuhlamekkoni teetin Singaporessa. Olin se päällä oikeustieteen opiskelijoiden järjestön Pykälän vuosijuhlissa, kun vastapäätä oleva ihminen kaatoi maidot päälleni. Puku oli raakasilkkiä ja tärveltyi siinä jupakassa. Käytin sitä pukua vain yksissä KY:n vuosijuhlissa ennen noita juhlia. Seuraavana vuonna pitikin sitten hankkia uusi puku." Tarina ei kylläkään kerro, mahtoiko siinä vastapäätä istua niin ikään kylteri.

Pykälän vuosijuhla järkytti kylterityttöä

Teksti: IV-toimitus

Lyhyehkösti

Juhlapuhe Barbien viisikymppisten kunniaksi

Barbie täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vaikka Madonnan ja muiden legendojen ikinuoruutta ihastellaan, Bar-bie taitaa silti olla hehkein tietämäni keski-ikäinen. IV onnittelee häntä merkkipäivän johdosta! Juhlapuheissa aina muistellaan menneitä, joten tässä tulee.

Minä ainakin leikin pienenä barbeilla jatkuvasti. Luulin, että aikuisetkin oikeasti haluaisivat leikkiä niillä, mutteivät enää saa. Pelkäsin, että barbit kiinnostaisivat minua isona yhtä paljon kuin ennenkin, mutta niillä leikkiminen vain ei olisi enää sosiaalisesti hyväksyttävää.

Miesbarbeja eli Kenejä meillä oli vain kaksi, joista toisella olivat jalat irronneet sijoiltaan niin, että ne heiluivat holtitto-masti ilmassa. Huijasin pikkusiskoani aina valitsemaan rikki-näisen Kenin, koska se voittaisi heiluvien jalkojensa ansiosta juoksukilpailut. Kuitenkaan juoksukilpailuja ei kertaakaan leikitty.

Oikislaiselta aina kysellään, halusiko hän jo pienenä juris-tiksi. Ei tietenkään halunnut, en minä ainakaan edes tiennyt koko ammatista! Se johtui siitä, että barbeja oli lääkäreitä, laulajia, ballerinoja ja opettajia, muttei koskaan lakimiehiä. Niillä kaikilla leikittiin, ja ne kaikki olivat jossain vaiheessa tyttöjen haaveammatteja.

Toivottavasti juristibarbeja ei koskaan tulekaan. Minusta ainakin olisi vähän pelottavaa, jos lapseni joskus tulevaisuu-dessa huutaisivat, että ”Äiti, me leikitään konkurssipesää!” tai ”Ei ehdi syömään, meillä on ositus kesken!”.

Juhlapuhe Barbien viisikymppisten kunniaksiTeksti: Nelli Vilkko

19

Juristit ja lama – miten meidän käy?

IV tutki.

Ihmisiä lomautetaan, yritykset asettavat rekrytointikieltoja… Lama vaikuttaa työllisyyteen monella alalla, mutta miten käy juristeille? Professori Juha Raitio valmistui oikeustieteellisestä 90-luvun laman aikana, OTM Veera Snellman taas tänä keväänä. He kertovat mietteitään lamasta ja työtilanteesta.

Lisäksi fuksitoimittajamme pohtii, onko oikkarin mahdollista saa-da kesätöitä tulevana kesänä. Luottavatko alkuvaiheen opiskelijat siihen, että oman alan paikka irtoaa lamasta huolimatta?

20

Kuten muun muassa Kaliman valtion- ja kunnantalo-usoikeuden luennoilta muistamme, talouden osuva

ennustaminen on vaikeaa. Kvartaalia pitemmällä jaksolla kehityskulku hämärtyy. Kuitenkin pitkän aikavälin ke-hitys näyttäytyy syklisenä: viimeisen vuosisadan aikana nousukaudet ja lamat ovat vuorotelleet muutaman vuo-sikymmenen välein. Kehitystä voi verrata ilmapalloon, jota vähitellen täytetään ilmalla ja joka lopulta puhkeaa. Kestävää talouskasvua näyttää olevan mahdotonta saada aikaan.

Juha Raitio muistaa vielä elävästi, millaista oli valmistua laman keskellä. Seuraavassa on hänen muistikuviaan ja näkemyksiään laman vaikutuksista.

Millaiset tunnelmat työelämään sijoittumisesta val-litsivat opiskeluaikanasi?

”Vastaus tähän on minusta aika kaksijakoinen. Ensin-näkin 1980-luvun lopun nousukaudella minusta ja mo-nista opiskelukavereistani tuntui siltä, ettei työelämään mikään kiire ole, sillä oikeustieteilijät sijoittuvat työ-markkinoille varsin hyvin. Monet menivät pankkeihin ja kuulemma tienasivat hyvin. Samoin asianajotoimin-ta veti monia puoleensa. Niinpä iloinen opiskelijaelä-mä houkutti ainakin minua enemmän kuin siirtyminen työelämään. Toisaalta minun opiskeluaikanani oli aivan tavallista, että me opiskelimme opintolainan turvin. Pe-rustutkintovaiheen alkuosaa leimasi siis minulla opinnot ja opiskelijajärjestötoiminta, työt vain kesätöiden muo-dossa.”

”Kun sitten valmistuin viimein 14.5.1993, niin olin aika lailla toisissa tunnelmissa. Töitä ei ollut tarjolla juu-ri missään. Hakipa mitä hyvänsä, niin aina oli kymmeniä muita jonossa. Hesarissa oli erään suuren asianajotoimis-ton työnhakuilmoitus ja noin sadan muun nuoren juris-tin joukossa minäkin hain kyseiseen toimistoon. Jostain syystä pääsin haastatteluvaiheeseen, mutta siihen se jäi, sillä esitin haluavani auskultoida ja sitten väitellä. Näin jälkeenpäin ajatellen oli aika selvää, ettei tarjolla ollee-seen sangen alisteiseen asemaan kaivattu nuorta miestä, jolla oli ns. oma agenda. Työnantajalla oli mistä valita. Asianajajan ura jäi siihen. Aloin suuntautua hakemaan töitä valtiolta.”

Miten 1990-luvun alun lama näkyi vastavalmistunei-den juristien työllistymisessä?

”Monien muiden tyhjän päälle valmistuneiden tavoin aloin hakea auskultointipaikkaa. Olin ollut 1993 ja 1994 nimismiehen sijaisena maalla ja se auttoi auskultointipai-kan saannissa. Hain Varkauden käräjäoikeuteen. Hake-muksia vuonna 1993 oli sinnekin noin 100 ja laamanni päätti ottaa siitä pöytänsä laidalla olleesta hakemusnipus-ta kerralla viisi auskultanttia, jotta sai hakemusrumban joksikin aikaa hallintaan. Olihan helppoa sanoa paikko-jen tulleen lähivuosina jo täytetyksi. Minäkin odotin omaa paikkaani yli vuoden, sillä vuodessa otettiin kaksi notaaria.”

”Minulla ja monella kohtalotoverillani 1990-luku oli sittenkun- tai sitku-elämää. Elimme pätkätöistä toiseen

”Töitä ei ollut tarjolla juuri missään” - Professori Juha Raitio muistelee juristiksi valmistumistaan 90-luvun alussa

eurooppaoikeuden professori Juha Raitio on opiskellut huimana nousukautena ja valmistunut synkeänä lama-aikana. Voisivatko Raition kokemukset juristien työtilanteesta ajankohtaistua nykyisenäkin lamana?

””Hain Varkauden käräjäoikeu-teen. Hakemuksia vuonna 1993

oli sinnekin noin 100.”

Teksti Mikko PitkänenKuvat Janne Valo ja Mikko Pitkänen

uIV tutki. 21

Pykälä ry:n perinteinen keskustelutilaisuus

STUDIA IURIDICA

järjestetään22.4.2009

aiheesta

”OIKEUS JA LAMA”yliopiston päärakennuksen Pienessä Juhlasalissa

Ohjelmassa:klo 16.30 viinitarjoilu

klo 17.00 varsinainen keskustelutilaisuusPaneelikeskustelun puheenjohtajana toimii Pykälä ry:n

inspehtori Urpo Kangas, OTT, VTTilaisuus päättyy noin klo 19.30

TERVETULOA!

22.4.2009

ja siihenkin sai olla tyytyväinen. Päällä olivat opin-to- ja muut velat. Ei tuntunut hyvältä, kun suuret ikäluokat nimittelivät meitä 1960-luvulla syntyneitä pullamössösukupolveksi. Pätkätyöt pienellä palkalla alisteisessa asemassa – mitäpä hienoa siinä on. Minun osaltani pätkätöiden ketju toteutui yliopistolla ja päät-tyi vasta 2005 ensimmäisen vakituisen viran myötä. Tosin eipä tutkijanura taida nousukaudellakaan sen kummempaa olla.”

Lisääntyikö – tai vastaavasti vähenikö – joidenkin oikeudenalojen asiantuntemuksen tarve laman vuoksi?

”Ainakin minulla oli nimismiehen sijaisena kivasti ky-syntää 1990-luvun lamavuosina ehkä siksi, että suos-tuin tekemään ulosottoon liittyviä tehtäviä. Opin niis-tä myös jotain, sillä Joensuun seudulla nimismiehenä työskennellessäni perittävää riitti. Lama kouraisi syr-jäseutuja ankarasti. Varmastikin prosessioikeus ja in-solvenssioikeus muodostuivat aloiksi, joiden asiantun-temusta tarvittiin. En tiedä, olisiko jokin oikeudenala menettänyt merkitystään tai painoarvoaan.”

eurooppaoikeuden näkökulmasta: Onko mielestäsi odotettavissa, että nyt tuleva lama voimistaa jäsenvaltioissa protektionismia?

”Jos arvioidaan Euroopan integraatiohistoriaa pitkällä aikavälillä, niin protektionismi eri muodoissaan on ol-lut lama-aikojen tyypillinen seuraus. Nyt eurooppaoi-keudessakin on noussut erityisen kiinnostuksen koh-teeksi valtiontuet, joka heijastaa tiettyä kiinnostusta lama-ajan sisämarkkina- ja kilpailuoikeuteen. Kysymys on siitä, millä tavoin jäsenvaltiot saavat "elvyttää".”

Pykälä ry:n perinteinen keskustelutilaisuus

STUDIA IURIDICA

järjestetään22.4.2009

aiheesta

”OIKEUS JA LAMA”yliopiston päärakennuksen Pienessä Juhlasalissa

Ohjelmassa:klo 16.30 viinitarjoilu

klo 17.00 varsinainen keskustelutilaisuusPaneelikeskustelun puheenjohtajana toimii Pykälä ry:n

inspehtori Urpo Kangas, OTT, VTTilaisuus päättyy noin klo 19.30

TERVETULOA!

23

PG

PARAGRAAFFI OY

PG

rikastu osoitteessa www.paragraaffi.fi

PG:n Liidikampanja

– tienaa jopa 250 € !

”

Veera valmistui oikeustieteen maisteriksi nyt, kun työ-tilanne on mitä epävarmin. huolettaako lama häntä, ja onko sillä ollut vaikutusta työnsaantiin? IV kyseli vastavalmistuneen mietteitä työelämään siirtymisestä.

Teksti Pauliina Mattila

Kun tarkoituksena on tehdä vastavalmistuneen haas-tattelu lama-aiheiseen juttukokonaisuuteen, näen

mielessäni huolestuneen, juuri paperit käteen saaneen työnhakijan. Eikö ole pelottavaa valmistua taantuman ja sen synnyttämän jännittyneisyyden keväänä?

Tapaan Veera Snellmanin, 26, hänen työpaikallaan eduskunnassa. Veera on valmistunut oikeustieteen mais-teriksi viime publiikissa ja työskennellyt Päivi Räsäsen (KD) avustajana helmikuun alusta lähtien. Hän on viih-tynyt työssä erinomaisesti.

”Täällä on ilo tutustua kollegoihin. Eduskunnassa on rikkaus se että eri tavoin ajattelevat ihmiset työskentele-vät yhdessä.”

Veera kehuu edustajaansa kantaaottavaksi ja ahke-raksi. Veeralle Päivi Räsänen delegoi mm. puheiden tekemistä, asioiden selvittelyä ja yhteydenottojen hoi-tamista. Eduskunnassa avustajilla on mitä erilaisimpia koulutustaustoja mutta esim. Päivi Räsäsen toive oli että avustajalla on oikeustieteellinen tutkinto. Avustajien omassa järjestössä ”Avustajat ilman rajoja” Veera on hal-lituksen varajäsen.

”Kaikki vastavalmistuneet eivät ole heti työl-listyneet”

Kun kysyn Veeralta lamasta, hän ei osaa tarkkaan kertoa synkkiä tarinoita tai lukuja. Keskustelussamme vilahtaa se, että jotkut vastavalmistuneet eivät ole heti työllisty-neet ja että rekrytointi on vähentynyt tiettyjen oikeu-denalojen kohdalla. Veera nostaa esille myös sen, että vii-me keväänä tutkinnonuudistuksen takia valmistui myös juristeja entistä enemmän.

Monipuolinen työkokemus ja samalla alalla olevat ystävät tuovat varmuutta siihen että töitä löytyy etsiväl-le. Veera on työskennellyt aiemmin kaksi vuotta asian-ajotoimistossa, viisi kuukautta verotoimistossa ja ollut syyttäjänvirastossa harjoittelussa.

Tämä ei kuitenkaan ole Veeran rauhallisuuden taustalla – hänestä paistaa aito tyytyväisyys ja innokkuus alaansa ja elämää kohtaan.

”Olen todella onnellinen siitä, että päädyin oikikseen koska olen saanut sieltä erittäin hyviä ystäviä. Ensim-mäisenä vuonna huomasin myös sen että olen omalla alalla. Tätä en tiennyt ennen kuin aloitin opinnot. Olen aidosti tykännyt opiskella!”

”Nyt on oma vuoro siirtyä työelämään”

Publiikkiaan Veera kuvailee latautuneeksi hetkeksi. Vaikka työoikeuden gradunkin kirjoittaminen oli ollut innostavaa, tippui silti taakka harteilta. ”Tuntui siltä, että lukeminen, joka ei oikiksessa koskaan lopu, olikin nyt ohi. Se oli mieletön fiilis. Oli myös luonnollista ajatel-la, että nyt on oma vuoro siirtyä eteenpäin työelämään”, Veera miettii. Työn ja koulun ohella Veera oli vaihdossa Tukholmassa ja vaikutti Pykälässä. Hänestä ei ehkä ulos-päin arvaisi, että hän on ollut todella aktiivinen monella saralla, niin tyyni Veera on olemukseltaan.

Mitä vinkkejä hän antaisi suoritus- ja työpaineissa pyöriville opiskelijoille? ”Tasapaino on varmasti tärke-ää, asiat pitää tehdä oman jaksamisen mukaan. Työko-kemusta on hyvä olla, mutta lukemiseenkin kannattaa keskittyä.” Kysyn Veeralta, tekisikö hän jotain toisin omana opiskeluaikanaan. Tähän Veeralla on selkeä vas-taus: ”Antaisin enemmän aikaa ystäville ja sukulaisille ja riittävälle levolle.”

Veeran tavattua on helppo uskoa että lama on hyvin pitkälle mielentila. Ulkoinen taantuma ei tarkoitakaan oman elämän laskukautta, vaikka meitä siitä päivittäin mediassa pelotellaan.

”Monipuolinen työkokemus ja samalla alalla olevat ystävät tuo-vat varmuutta siihen että töitä

löytyy etsivälle.

Valmistuminen laman keskellä : Toivonpisara

Veera Snellman

24

”hei! Kiitos mielenkiinnostasi kesätyöpaikkaamme kohtaan. Saimme paljon hakemuksia, joten valintaprosessimme oli vaikea. Valitettavasti emme valinneet juuri Sinua kyseiseen työhön. Säilytämme hakemuksesi seuraavien 6 kuukauden ajan mahdollisesti avautuvia työpaikkojamme varten.”

Tällainen viesti on ehtinyt tulla tutuksi monelle kesätyöhakemuksia väsänneelle opiskelijalle. Yritykset palkkaavat laman vuoksi yhä vähemmän väkeä vakituisten työntekijöiden kesälomasijaisiksi, joten opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saaminen on kiven alla. Joissakin firmoissa on asetettu selkeä rekrytointikielto, joissakin taas lykätään päätöstä kesätyöntekijöiden ottamisesta mahdollisimman pitkälle. Kauppatieteen tai muun sen kaltaisen alan opiskelijoiden tilanne tuntuu lohduttomimmalta, oikeustieteilijöitä työllistetään hieman paremmin. ”Työpaikkoja on kyllä tarjolla jonkin verran, mutta hakijoita on jokaista paikkaa kohden paljon”, toteaa eräs oikeustieteen opiskelija.

Toisaalta ne, jotka työskentelevät opintojen ohessa, saavat melko helposti kesätöitä esimerkiksi nykyisestä työpaikastaan. Kaikkein hankalin tilanne onkin niille, joilla ei ole vielä juurikaan työkokemusta. Tämä kesä ei ole ehkä paras mahdollinen sen ensimmäisen oman alan paikan hankkimiseen. ”Kaikkialla vaaditaan aiempaa työkokemusta, mutta vaikea sitä on saada, jollei saa mistään saa sitä ensimmäistä työpaikkaa!” nuorempi tieteenharjoittaja vaikeroi.

Millaisia varasuunnitelmia kesätöitä hakevilla opiskelijoilla sitten on? Kesänoppien metsästys on tietysti varteenotettava vaihtoehto, jolleivät työpaikkojen portit avaudu. Opiskelemalla vaan ei pääse tienaamaan. ”Uskon löytäväni kesätöitä, mutten tiedä, onko työllä mitään tekemistä oikeustieteen kanssa”, toteaakin moni opintojen alkuvaiheessa oleva. Useampi fuksi suorittaakin nyt kesäksi hygienia- tai anniskelupassia siltä varalta, että oman alan paikkaa ei irtoa. Vaikka työ siivoojana tai tarjoilijana ei suuremmin houkuttelisi, moni opintojen alkuvaiheessa oleva joutunee tänä kesänä tyytymään hanttihommiin.

Kesätyötä metsästämässäTeksti Annika Juvonen

25

Mikä sai teidät aikoinaan hakemaan oikeustieteel-liseen tiedekuntaan?”Juristi pärjää aina, väitti valtsikassa tutkintonsa suo-rittanut isäni. Tämä lienee ainoita hänen puheitaan, joita 19-vuotiaana uskoin. Tipalla kuitenkin oli, etten olisi peesannut ihailemiani mestarisuunnistajia Risto Nuurosta ja Jouni Keskinarkausta Polin maanmit-tausosastolle.”

Millainen opiskelija olitte?”Aluksi luin kuten nopeaälyiset kaverini, nopeasti hoppuillen. Sitten kävin niin, että kun jonon kärjessä hain ensimmäistä luentokuulustelumerkintää profes-sori Esko Hopulta, hän luki listastaan hartaalla ko-valla kaikuvalla äänellä: ”VÄLIMÄKI P, EI YHTÄÄN PISTETTÄ, HYLÄTTY! Minua tuijotti 150 pilkallista silmäparia. Naama punaisena puin nyrkkiä taskussani ja vannoin että tämä ei toistu.” ”Myönsin itselleni, mikä olin. En ole älypää vaan jähmeä suorittaja: temperamentilta hidasälyinen yk-sin puurtava kestävyysurheilija. Sittemmin valmis-tauduin tentteihin kuten suunnistuskilpailuihinkin. Annoin itselleni aikaa tulla kuntoon enkä reputtanut kertaakaan. Lahjoihini nähden luin kanditutkinnon nopeasti, kolmessa ja puolessa vuodessa. Enkä pel-kästään lukenut ja juossut. Tenttien jälkeen revittelin 70-lukulaiseen tapaan kunnolla, siis niin, että verhot heiluivat.”

Olitteko opiskeluaikana mukana jonkin opiskelija-järjestön toiminnassa?”Siellä ja täällä. Tällä saralla suurimpaan saavutuksee-ni ylsin marraskuussa 1972. Bileissä aamuyön tuntei-na olimme Erik S:n kanssa sellaisessa kunnossa, että silittelimme vain seiniä. Kuitenkin hän alkoi syyttää minua huonosta flaksistaan: ”Jos toi Honey-Boy Vä-limäki vielä jatkaa pörräämistään, mulla ei ole täällä mitään saumoja.” Ajat olivat muuttumassa: reservin

vänrikki oli syrjäyttänyt 1960-luvun opiskelijaradika-lismin legendaarisen ikonin, aseistakieltäytymisestään marttyyrina tuomitun Erik Runar Schűllerin – tosin tanssilattialla vaan, mutta kuitenkin.”

Työskentelittekö opiskelunne ohella jossakin tai kävittekö kesätöissä? ”Opiskelin valtion takaamalla opintolainalla vuodet 1970-1974. Töissä olin vain kesäisin. Kahtena ensim-mäisenä kesänä olin Vuosaaressa Rastilan leirintä-alueella tehtävissä, jotka vastasivat hotellin respan hommia. Viimeisenä kesänä olin kotiseudullani Ky-menlaaksossa yhden kuukauden kunnallishallinnos-sa ja toisen kesävallesmannina. Kaikkina kesinä myös luin ja kävin kesätenteissä.”

Oliko työn saaminen yleensä helppoa opiskelijalle tuohon aikaan?”Kun vaivautui maakuntiin, mitään ongelmia ei ol-lut.”

Mikä oli lempioikeudenalanne tai oppiaineenne? ”Nykyinen ympäristö, silloin kura- eli maa- ja vesi-oikeus sekä hallinto-oikeus, joissa suoritin myös kor-keammat arvosanat, cumut. Näistä aineista innostuin kun tulin lukeneeksi kolme aivan tuoretta hienoa ana-lyyttisen metodin mukaan tehtyä väitöskirjaa: Jorma Pietilän, Toivo Holopaisen, Eero Vilkkosen ja sokerina pohjalla Kaarle Makkosen.”

”Kaksi ja puoli vuotta olin opiskelut ja kysellyt it-seltäni, mistä juridiikasta on oikeastaan kyse. Aloin

Viime vuonna tutuksi tulleessa sarjassamme juridiikan alan konkarit muistelevat opiskeluvuosiaan ja valmistumisen jälkeistä elämäänsä.

Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa tapaamme oikeusneuvos Pertti Välimäen.

OPINTOJEN JÄLKEEN

Teksti Nina Asikainen Kuva Mikko Nurmela

Haastateltavana Pertti Välimäki

”Tenttien jälkeen revittelin 70-lukulaiseen tapaan kunnolla, siis niin, että verhot heiluivat.

u

26

u

epäillä, että siinä ei ole mitään mikä minua kiehtoi-si, mutta nuo neljä kirjaa pelastivat opiskeluni ja sai-vat minut täpinöihini: tämä on kerta kaikkiaan hieno laji.”

”1980-luvulla aloin asianajajan työn ohessa suorittaa lisensiaatin tutkintoa. Mieliaineikseni tulivat työn kautta vaikeiksi ja kiehtoviksi ilmenneet perhevaralli-suusoikeus ja sopimusoikeus. Vasta silloin löysin ana-lyyttisen siviilioikeuden. Kun olin sen metodin opis-kellut hallinto-oikeuden puolella, siviilioikeudellinen analyysi soljui kuin vesi.

Koetteko, että opiskeluaikanaan voi merkittävästi vaikuttaa tulevaisuuden uraansa? ”Hyvin merkittävästi. Olennaista on seurata innosta-via ja kannustavia opettajia, kuunnella miten he poh-tivat juridiikkaa. Sen jälkeen pitää antaa itselle aikaa lukea ja pohtia heidän kirjojaan, vaikka ne eivät tent-tivaatimuksiin kuuluisikaan.”

Mikä saattaisi haitata urakehitystä?”Urakehitystä voi pahiten haitata se, ettei kertaakaan urallaan opettele juridiikkaa rauhassa oman tempera-mentin ja omien kykyjen mukaan silloin, kun siihen on parhaat mahdollisuudet, siis yliopistolla. Siellä läs-nä ovat maan parhaat opettajat ja käsillä kaikki kirjat. Itseään loukkaa pahiten, jos ei anna itselleen mah-dollisuutta, ei tartu tilaisuuteen eikä näe vaivaa vaan slarvailee ja menee joukon mukana.”

Tekisittekö jotakin nyt toisin kuin opiskeluaikanan-ne? ”Olisin noudattanut orjallisemmin historian professori Matti Klingen ohjetta: ”Hyvät ylioppilaat, boikotoi-kaa ennen kello 10 alkavia luentoja. Miksikö? Siksi että ehditte istua kapakoissa ja käydä teatterissa.” Ka-pakoihin ehdin mutta harvoin teatteriin.”

Mikä on paras muistonne opiskeluajoilta?”Innostavat opettajat: Antti Kivivuoren äärimmäisen hienosti valmistelu luento vahingonkorvausoikeudes-ta keväällä 1971 ja Aulis Aarnion Testamentti – luento syksyllä 1971.”

”Kannustavat opettajat: Vasta publiikkipäivänä helmi-kuussa 1974 huomasin tutkintotodistuksestani, että olin saanut hallinto-oikeuden tutkielmastani korkeim-man arvosanan. Publiikin jälkeisen Lakimiesliiton tar-joilun rohkaisemana soitin professori Toivo Holopai-selle kyselläkseni, miten tässä nyt näin kävi. Professori

väitti, ettei ollut montaa 10:ä antanut, mutta nyt oli ollut aihetta. Vuolaasti hän kannusti jatko-opintoihin. Nieleskelin palaa kurkussani. Opiskeluni tähtihetki oli ollut tutkielman kirjoittaminen. Nautin siitä, mutta en osannut kuvitella, että siitä työstä oli johonkin. Tämä kannustus ratkaisi, että aloitin 10 vuotta myöhemmin lisensiaattiopinnot ja että niiden jälkeen palasin 1989 yliopistolle väitöskirjaa tekemään. Kokemus oli sama kuin lukioaikoina, kun äidinkielen opettajani kan-nustus teki minusta, kuutosen räpeltäjästä laudaturin kirjoittajan.”

Mikä motivoi teitä suorittamaan tutkintonne lop-puun? ”En ollut koskaan ajatellut heittää kesken. Pahimpi-en epätoivon hetkienkään aikana sellainen ei käynyt mielessäni. Sitä häpeää en olisi kestänyt. Valmistumi-seeni vaikutti se, että opiskelin silloiseen tapaan opin-tolainalla. Neljännen vuoden lainan ottaminen alkoi hirvittää ja elämääni oli tullut muutakin realismia. Opintojeni loppuvaiheessa olin tavannut sairaanhoita-jaksi jo valmistuneen nykyisen vaimoni, joka eräänä aamuna potkiskeli minua kirjastoon: ”Krapula ei ole sairaus. Opiskelijaretkun huushollerskaksi en jää; mi-nusta tulee tuomarinrouva!””

entä mikä motivoi teitä suorittamaan oikeustie-teen tohtorin tutkinnon?”Asianajajan arkityössäni minulta alkoi kadota juris-tin perusammattitaito. Minua veivät juttujen faktat; en ajanut juttujani juridiikalla. Olin siitä huolissani omasta ja päämiesteni puolesta. Lisäksi minua poltte-li, että opiskeluaikanani olin ollut tosissani innostu-nut oikeustieteestä. Seitsemän asianajovuoden jälkeen aloin myös ajatella, että jotakin muutakin voisin yrit-tää.””Vuosina 1983 -1988 käytin suurin piirtein kaikki vii-konloput ja lomani opiskeluun, erityisesti lisensiaatin tutkimuksen ja laudaturtyön kirjoittamiseen. Olin huono perheenisä, mutta luoja, että nautin taas juri-diikasta. Markku Helinin ja Erkki Aurejärven innos-tava palaute töistäni sai aikaan sen, että 1989 uskalsin hypätä turvallisesta asianajajan työstä tyhjän päälle

Haastateltavana Pertti Välimäki

”On haastavinta kestää epävar-muus ja epätietoisuus siitä, mis-sä jutussa on lopulta kysymys.

28

väitöskirjan kirjoittamiseen. Kyllä hirvitti, mutta sitä enemmän se kannusti: tässä en periksi anna. Elämäni antoisimpien kuuden vuoden jälkeen sain kirjasta val-mista. Väittelyn tielle lähdin sillä silmällä, että minus-ta tulisi professori.”

Mikä oli ensimmäinen työpaikkanne valmistumi-sen jälkeen? ”Vantaan kaupungin lakiasiainosastolla lakimiehen äi-tiysloman sijaisena valmistelin kaupunginhallitukses-sa päätettäviä kiinteistöasioita.”

Miten työuranne kehittyi ensimmäisen työpaikan jälkeen aina nykyiseen virkaanne asti?”Vantaalta lähdin vuonna 1974 istumaan käräjät Riihi-mäelle, josta tuli sittemmin kotikaupunkini. Käräjien istumisen jälkeen ainakin Etelä-Hämeen ellei Suomen paras asianajaja Pekka Ilonen totesi. ”Kerrankin on osunut fiksu auskultantti kaupunkiin. Toimistossani on rengin paikka auki.” Siitä alkoi 14 vuotta kestänyt aikani asianajon alalla, jonka jälkeen seurasivat tutki-jan ja opettajan tehtävät yliopistolla.”

”Kun kaikki alan professorit olivat minun ikäluokkaa-ni eikä lisäviroista ollut toivoa, 10 vuoden kuluttua oli

myönnettävä tosiasiat: professoriksi en koskaan pääse. Korkeimpaan oikeuteen minut otettiin kesällä 1999 en-sin vt. esittelijäneuvokseksi. Kun Tarja Halosesta tuli tasavallan presidentti 1.3.2000, aloitin KKO:n vakinai-sena jäsenenä. Taisin olla viimeisiä Martti Ahtisaaren nimityksiä.”

Millaisia arkirutiineja oikeusneuvoksen työpäivään kuuluu?”Muistioiden, juttujen asiakirjojen ja juridiikan lu-kemista, prejudikaattien pohtimista ja kirjoittamista; esittelyistuntoja, päätösneuvotteluja. Aloitan yleensä klo 8.09 lähtevässä junassa muistioita lukien ja viimei-sen muistion luen paluujunassa joka lähtee yleensä 19.06. Tavallista on, että viikonlopun päivistä toinen menee töitä tehden eli lukien tai kirjoittaen. Prejudi-kaatin kirjoittaminen ei ole kaukana tutkijan työstä. Muu osa työstä ei ole kaukana asianajajan hommasta; asioita katsellaan vain pöydän toiselta puolelta.”

Mikä on työssänne haastavinta?”Ensin on haastavinta kestää epävarmuus ja epätietoi-suus siitä, missä jutussa on lopulta kysymys; ymmär-ränkö asian oikein. Sitten kun luulee olevan oikeilla jäljillä ja arvelee tehneensä kaiken, on haasteellisinta, että jaksaa vielä senkin jälkeen ponnistella ja pöllyttää ajatuksiaan. Hyvä prejudikaatti vaikuttaa vastedes-kin. Siksi KKO: ssakin pätee suunnistusohje: Leuka ylös, jotta näet kauas.”

Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää lehtemme lukijoille, oikeustieteen ylioppilaille?”Olemme samalla isänmaan asialla, te alkutaipaleella, minä jo kirikierroksilla. 30 vuoden kuluttua joku tai jotkut teistä ovat Inter Vivoksen haastateltavina vaik-kapa oikeusneuvoksina.”

SANA-ASSOSIAATIOTeSTI

Juristi: Älä pönötä!Uraputki: En ole tätä kaveria tavannut.

Perusoikeusmyönteinen laintulkinta: Usein onttoa kolinaa, konkreettist argu-menttien puutetta.

Prejudikaatti: MielipuuhaaniOpintotuki: Ei kuulunut minun aikaani

Lex Nokia: Dura lex sed lex.Pykälän vuosijuhlat: Kerran olin jo menossa, mutta matkalla takerruinkin sälli-

parveen ja sitten mentiin sinne missä juomaa oli ja soitto soi.Inter Vivos: Ainakin tätä numeroa kannatti odottaa.

Hyvä prejudikaatti vaikuttaa vastedeskin. Siksi KKO:ssakin pätee suunnistusohje: Leuka

ylös, jotta näet kauas.”

29

Kasvot sähköpostiosoitteiden takana

he lähettävät sinulle päivittäin sähköpostia, vaikket oikein tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. heidän tehtävänään on auttaa sinua opinnoissasi, muttet tiedä, miten. IV esittelee ihmiset tuttujen sähköpostiosoit-teiden takana. Valokeilassa Laura Karppinen, Ritva Pernanen ja Teija Isotalo tiedekunnan hallinnosta.

Teksti: Nelli VilkkoKuvat: Mikko Nurmela

Laura Karppinen, opintoasiainpäällikkö

Kerro jotakin itsestäsi, Laura!"Minulla on takana jo yli kymmenen vuotta tiedekunnan leivissä, ensin kv-suunnittelijana ja nyt tässä virassa. Valmistuin teologisesta vuonna 1994, mutta oikeustieteen opintoni ovat ns. vaiheessa (lue "alkuvaiheessa"). Vapusta alkaen vietänkin vuoden opintovapaalla ja yritän saada tenttejä läpi, mikä varmasti auttaa ymmärtämään opis-kelijoiden näkökulmaa entistä paremmin.""Asun mieheni kanssa Hämeenlinnassa ja kuljen työmatkat junalla, joten pääsen päivittäin nauttimaan sekä suurkaupungin hulinasta että maakunnan rauhasta. Juuret ovat Laatokan-Karjalassa ja ruot-sinkielisellä rannikkoalueella."

Mitä työtehtäviisi oikein kuuluu?"Vastaan tiedekunnan opintohallinnosta ja toimin kanslian opintotoimiston esimiehenä. Opintotoimiston vas-tuualueelle kuuluvat perus- ja jatkotutkintojen opintoasiat, kansainväliset asiat, opintoasioiden yleishallinto ja opiskelijavalinnat. Näiden lisäksi valmistelen ja esittelen yleiset opintoasiat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille sekä vastaan opintohallintoon liittyvistä hankkeista ja kehittämistyöstä."

Mitä teet vapaa-ajallasi?"Olen innokas kokki ja leipuri. Liikun mielelläni luonnossa; talvella suksilla, kesällä pyörällä tai purjeveneellä (jossa kylläkin keskityn laivakokin rooliin). Seurakunnan toimintaan osallistuminen on minulle tärkeää, ja jos-sain välissä olisi mukava saada edistetyksi niitä lievästi vaiheessa olevia oikeustieteen opintoja. Muuten aika täyttyy tavallisesta mukavasta perhe-elämästä ja seuranpidosta ystävien kanssa."

Ritva Pernanen, opintoneuvoja

Kerro jotakin itsestäsi, Ritva!"Olen ollut tiedekunnan opintoneuvojana yli kahdeksan vuot-ta ja viihtynyt erinomaisesti. Ennen oikista perehdyin opinto-asioihin muun muassa työssäni valtiotieteellisen tiedekunnan parilla eri laitoksella. Olin toki opetusalalla jo ennen yliopis-toon pestautumistani. Toimin vuosia opetusalan ammattijärjes-töissä, kuten musiikinopettajien liitossa."

Mitä työtehtäviisi oikein kuuluu?"Työtehtävistäni tärkein ja minulle mieluisin on opintoneu-vonta ja –ohjaus. Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoi-den lisäksi ohjaan myös muiden tiedekuntien ja korkeakoulu-jen opiskelijoita, jotka suorittavat tiedekunnassa sivuaine- tai JOO-opintoja. Muita tehtäviäni ovat muun muassa työharjoit-

teluasioiden hoitaminen, opinto-oppaan toimittaminen, JOO-hakemusten käsittely ja puoltaminen, metodisemi-naarien ja projektien hakuprosessien koordinointi, erilaisten todistusten kirjoittaminen ja luentosalien varaami-nen. Kaikki nämä tehtävät liittyvät jollain tavalla opiskelijoiden palvelemiseen." ?30

Teija Isotalo, kansainvälisten asioiden suunnittelija Kerro jotakin itsestäsi, Teija!"Tulin tiedekuntaan töihin helmikuussa 2006. Elämä on kuljettanut Satakunnasta Kokemäeltä Tampereen ja Turun kautta tänne Helsin-kiin, minne muutin juuri näiden töiden perässä. Opiskelin VTM:ksi Turun yliopistossa pääaineena valtio-oppi ja kv. politiikka. Sivuai-neina opiskelin paljon kaikkea mielenkiintoista: ympäristötiedettä, kehitysmaatutkimusta, poliittista historiaa, germaanista filologiaa sekä kansainvälistä ja EU-oikeutta."

Mitä tehtäviisi kuuluu?"Tehtäväkenttäni on hyvin laaja, mutta pääasiallisiin työtehtäviini kuuluu tiedekunnan opiskelijavaihdon hoitaminen. Huolehdin sekä lähtevistä että tulevista opiskelijoista. Tehtäviini kuuluu myös LLM-täydennyskoulutusohjelman ja englanninkielisen opetuksen koordi-nointi."

Mitä teet vapaa-ajallasi?"Vapaa-aika menee pitkälti urheillessa ja luonnossa liikkuessa kiikari kaulassa , erityisesti näin keväällä lintujen kevätmuuton aikaan! Käsitöiden tekemisestä olen myös innostunut vuosien tauon jälkeen. Välillä on ihana päästä viikonlopun viettoon kotikonnuille maaseudun rauhaan."

Oletko itse käynyt vaihdossa, ja jos olet, millaisia kokemuksia sait?"Olen ollut ulkomailla työharjoittelussa, opiskelemassa ja kesätöissä. Matkaan on tarttunut tietämystä eri kult-tuurien toimintatavoista ja uusia näkökulmia moniin asioihin, millä on tietenkin arvoa työelämässä.""Monet asiat näkee eri tavalla, kun on ulkomailla tai palannut sieltä. Joitain asioita koti-Suomessa arvostaa entistä enemmän, toisia asioita tai tapoja taas haluaisi tuoda mukanaan tänne Suomeenkin. Reissuilta on tietenkin tart-tunut mukaan kielitaidon lisäksi paljon hauskoja muistoja ja uusia kavereita. Suosittelen lämpimästi ulkomaille lähtemistä!"

? ??

Teija tietää näistä asioista:- vaihto-opiskelijaksi hakeminen

- muut kansainväliset asiat

Lähesty Ritvaa näissä asioissa:- yleiset opintoasiat, kuten opinto-hallinnollisiin, opintojen kulkuun sekä tutkintovaatimuksiin liittyvät kysymykset

- työharjoitteluun liittyvät asiat, erityisesti ne, jotka koskevat val-tionhallinnon harjoittelujärjestel-mää

- sivuaineopinnot yliopiston muissa tiedekunnissa tai JOO-opiskelijaksi hakeminen esim. Helsingin kaup-pakorkeakouluun

- syventäviin opintoihin liittyvät ongelmat, kuten projektien valin-ta, niihin hakeminen ja valintakri-teerit, projektien opetusmuodot ja seminaarityöskentely.

Laura auttaa näissä kysymyksissä:- dekaanille esiteltävät hakemusasi-at (kuten hakemus suorittaa syven-tävät opinnot projektin ulkopuo-lella), oikeusturva-asiat

-kun tarvitaan tiedekunnan pysy-väismääräysten, esim. hyväksilu-kumääräysten, tulkintaa

-kun opiskelija haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi jossain tiede-kunnan suunnittelu- tai päätöksen-tekoelimessä

-kun kyseessä on mikä vain opin-toihin liittyvä kimurantimpi juttu

Onko sinulla ongelma, muttet tiedä, kenen puoleen kääntyä? IV:n muistilista auttaa valitsemaan oikean auttajan.

31

Kuvassa Suvi Aaltonen ja Jonas Wilkman.

Kun oikkari ryhtyy hakemaan töitä, helpointa on ky-syä kaverilta, josko hänen työpaikallaan olisi trai-

nee-hakua meneillään tai muuta oikkarin pestiä vapaana. Kaveri saattaa vähintään tietää jonkun, joka juuri eilen Unicafessa mainitsi vapautuvasta paikasta heidän toimis-tollaan. Joskus kuitenkin käy niin, että kukaan ei keksi-kään mitään – oli työpaikkaa vailla oleva opiskelijaparka kuinka verkostoitunut tahansa. Silloin on otettava hiiri kauniiseen käteen ja alettava etsiä itselle sopivaa unel-matyötä internetin ihmeellisestä maailmasta.

Mitä työnhaun kanssa tuskaileva opiskelija sitten löytää surffaillessaan asianajotoimistojen sivuilla? Suu-ret toimistot mainostavat jos jonkinmoista trainee-ohjel-maansa, kun taas pienillä toimistoilla tietoa löytyy usein hyvin vähän. Kaikki sivut eivät ole kovin yksinkertaisia käyttää, ja informaatiota saa tosissaan etsiä. Taas kerran tekisi mieli ottaa puhelin käteen ja kilauttaa kaverille: ”Jos se nyt sittenkin tietäisi jonkun paikan...”

Opiskelijoille vapaat kädet nettisivujen suunnittelussa

Homman voi kuitenkin hoitaa myös toisella tavalla. Esi-merkin tästä tarjoavat asianajotoimisto Roschierin näinä päivinä lanseerattavat uudet nettisivut, joiden yhteydes-sä on toteutettu myös mielenkiintoinen projekti opiskeli-joille suunnattujen sivustojen uudistamiseksi. Erityisen tästä projektista tekee se, että sivujen suunnittelemisesta vastasivat Roschierilla työskentelevät opiskelijat eivätkä markkinoinnin ammattilaiset.

Kokonaisuudistuksen yhteydessä haluttiin oikeus-tieteen opiskelijoita varten luoda oma ”student websi-te”, joka aiemmilta nettisivuilta oikeastaan kokonaan puuttui. Trainee-ohjelmien kuvaukset olivat lyhyitä ja työnhakua koskevan informaation löytäminen oli koet-tu sivujen rakenteen vuoksi hankalaksi. Tähän haluttiin muutos. ”Lähtökohtana uusien sivujen suunnittelussa oli ajatus siitä, että miksi sellaiset henkilöt, jotka eivät itse kuuluu sivujen kohderyhmään, päättäisivät sivujen sisällöstä”, Christine Vesterinen Roschierilta toteaa. Vii-me vuoden lokakuussa opiskelijoista koottiinkin projek-tiryhmät sekä Suomeen että Ruotsiin, ja näille tiimeille annettiin vapaat kädet suunnitella opiskelijoiden tarpei-ta vastaavat sivut.

Opiskelijoiden on välillä hankala löytää tietoa asianajotoimistojen tarjolla olevista työmahdollisuuksista. Nettisivut saattavat olla sekavia, ja informaatiota annetaan usein liian vähän. Asianajotoimisto Roschierilla tartuttiin ongelmaan ja annettiin opiskelijoiden itse suunnitella toimivat opiskelijasivut. IV kävi haastattele-massa projektiin osallistuneita oikeustieteen opiskelijoita Suvi Aaltosta ja Jonas Wilkmania. Paikalla oli myös Christine Vesterinen Roschierin markkinointitiimistä.

Opiskelijoilta opiskelijoille– Student Website Roschierin malliinTeksti Riikka LaitinenKuva Mikko Nurmela

”miksi sellaiset henkilöt, jotka eivät itse kuuluu sivujen koh-

deryhmään, päättäisivät sivujen sisällöstä

32

ei muka-hauskat, vaan fiksut opiskelijasivut

Projektiryhmään valittiin jäseniä eri puolilta organisaa-tiota kaikista niistä tehtävistä, joissa opiskelijoita työs-kentelee – nuorten lakimiesten edustusta unohtamatta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa ideoimaan ja suunnit-telemaan, eikä mitään sääntöjä ollut. Niin sivujen raken-ne, tyyli kuin sisältökin oli heidän käsissään. Välillä ide-oita sitten esiteltiin laajemmalle projektiryhmälle, johon esimerkiksi Vesterinen itse kuului.

Liikkeelle lähdettiin tutustumalla kaikenlaisiin netti-sivuihin, ja mielessä oli ajatus siitä, mitä kaikkea hyvillä nettisivuilla voisi olla. Heti alkuvaiheessa tuli esiin, että ainakaan tekohauskoja sivuja ei haluttu tehdä. ”Mietit-tiin, että onko edes mahdollista saada aikaan makeita net-tisivuja niin, ettei se mene naurettavuuteen”, Suvi ker-too. ”Tässä vaiheessa huomasimme, että olimme tehneet oikean päätöksen, kun olimme jättäneet suunnitteluvas-tuun opiskelijoille. Se, että 10-20 vuotta kohderyhmää vanhemmat ihmiset miettisivät, mikä on hauskaa ja tren-dikästä, olisi saattanut johtaa väärään lopputulokseen”, Vesterinen toteaa. Sivut haluttiin siis toteuttaa hyvällä maulla ja pysyä asialinjalla. ”Me olemme opiskelijoita, ja tiedämme miten opiskelijat pitävät hauskaa. Se ei tapah-du niin, että mennään katsomaan jonkun firman sivuja,” Jonas sanoo.

”Olimme tasa-arvoisia päätöksiä tehtäessä”

Ryhmässä kehitettiin sivujen käytettävyyttä jakamalla ne kahteen osaan. Ensiksi tarjottiin olennainen infor-maatio erilaisista trainee-ohjelmista lyhyesti niille, jotka haluavat nähdä, mitä ohjelmia Roschierilla ylipäätään on. Kuitenkin niille, jotka haluavat tutustua tehtäviin tarkemmin, luotiin laajempaa informaatiota tarjoava osio. Sieltä löytyy muun muassa Trainee Diary, josta voi lukea kertomuksia oikkareiden arjesta Roschierilla. Sa-moin luotiin kysymys-vastaus-palsta, jonne voi lähettää töihin liittyviä kysymyksiä HR-tiimiläisten tai suoraan opiskelijoiden vastattaviksi.

Projektiryhmän ideat esiteltiin välillä laajennetulle projektiryhmälle, joka kertoi oman mielipiteensä ja eh-dotuksensa suunnitelmista. Tässäkään vaiheessa ei läh-detty tyrmäämään mitään, vaan käytännön haasteista keskusteltiin yhdessä. Projektiryhmä sai itse päättää, lähdettiinkö jonkin idean toteuttamismahdollisuuksia

selvittämään tarkemmin. Tunteet eivät hyvän yhteishen-gen ansiosta päässeet kuumenemaan missään vaiheessa. ”Me olimme oikeasti ihan tasa-arvoisia päätöksiä tehtä-essä”, Jonas toteaa.

Yhteistyötä ruotsalaisten kanssa

Nettisivujen visuaalisesta puolesta vastasi mainostoimis-to, jolle suunnitelmat annettiin työstettäviksi. Mainos-toimiston työnjälki taas esiteltiin projektiryhmälle, jolla oli tässäkin viimeinen sana. Suunnitelma palautettiin bumerangina takaisin mainostoimistolle, jos se ei vastan-nut projektiryhmän näkemystä.

Projektin yksi mielenkiintoisista piirteistä oli yhteis-työ ruotsalaisten kanssa. Suomeen ja Ruotsiin perustet-tiin omat projektiryhmänsä opiskelijasivustoja uudista-maan. Kuitenkaan lähtökohta ei ollut, että molempien ryhmien pitäisi päätyä samaan lopputulokseen, koska ajateltiin, että sivustojen tarpeet saattavat vaihdella maakohtaisesti. Ryhmät olivat kuitenkin yhteydessä toi-siinsa. Lopulta sekä Suomessa että Ruotsissa päädyttiin niin samankaltaisiin suunnitelmiin, että loppuprojekti toteutettiin yhteistyönä muun muassa videokonferenssi-en avulla ja sivujen rakenteesta tehtiin samanlaiset.

”Jokaisen panos näkyi lopputuloksessa”

Suvi ja Jonas ovat pitäneet projektia hienona kokemuk-sena. ”Oli hienoa saada mahdollisuus päästä tekemään normaaleista oikkarin tehtävistä poikkeavia juttuja. Eri-tyisesti oli mukava työskennellä yhdessä ryhmässä nii-den ihmisten kanssa, jotka muuten ovat meille toimeksi-antajia”, Jonas miettii. Suvi on samoilla linjoilla: ”Pidin siitä, että meille annettiin niin vapaat kädet ideoinnin suhteen. Pidin myös siitä, miten toimimme yhdessä ryh-mänä. Meihin nuorimpiin ei suhtauduttu millään lailla väheksyvästi, vaan kaikkien ideat huomioitiin. Ei tullut missään vaiheessa sellaista fiilistä, etten uskaltaisi ehdot-taa jotain omaa ideaa. Jokaisen panos näkyi lopputulok-sessa.”

Nytpä siis opiskelija, joka nettisivujen viidakossa etsii juuri sitä oikeaa unelmatyöpaikkaa, voi kaverille kilaut-tamisen sijaan postata kysymyksensä nettisivun palstalle tai ihmetellä eri trainee-ohjelmien eroja nettipäiväkirjas-ta. Ainakin, jos tuo unelmatyöpaikka sattuu löytymään Roschierilta.

33

Voiko Facebookiin liittyä riskejä yksityisyydensuojan näkökulmasta?

Ei ketään kiinnosta

Facebookin käyttäjänä olet hyväksynyt, että Facebook voi muuttaa tietosuojakäytäntöään ja käyttöehtojan-sa milloin tahansa. Kukaan ei tiedä, milloin ja minkälaisiksi käyttöehdot muuttuvat. Toisaalta ei kukaan niitä muutoksia huomaa, koska ei meistä kukaan tiedä, mitä ehdot nytkään pitävät sisällään. Niistä harvoista, jotka ne kaikesta huolimatta lukevat, ei kuulemma joka viides siltikään ymmärrä, mihin on sitoutunut. Jotka ehdot ymmärtävät ja niistä kieltäytyvät, ei sellaisilla varmaan kavereita olisi ollutkaan.

Samalla kun annoit luvan muuttaa pelisääntöjä kesken leikin, hyväksyit että mahdolliset ristiriidat käsitel-

lään Yhdysvalloissa, Kaliforniassa. Lainsäädäntö kuitenkin poimitaan käyttöehtojen mukaan maan toiselta puolelta Delwaren osavaltiosta, jonka kokoa verrataan perinteisesti kärpäsen paskaan. Asukkaita siellä ei ole edes miljoonaa. Facebookin ansiosta sen lakeja sovelletaan kuitenkin reip-paasti yli 175 miljoonaan käyttäjään.

Onneksi Facebook lupaa käyttää keräämiänsä tietoja käyttäjistä oikein - tai no, ainakin joskus on luvannut. Sitä paitsi miljoonat muut ihmiset ovat hyväksyneet samat eh-dot eli samassa veneessä ollaan. Jos upotaan, uppovavat mukana kaikki kaverit ja kymmenet miljoonat muut käyt-täjät. Ajatuksena tämä ei tunnu edes pahalta.

Käyttöehdoista mellakoitiin väärästä syystä

Vuoden alussa Facebook päätti kuulla käyttäjiä käyttöeh-tomuutoksista ja antaa heidän jopa äänestää niistä. Tähän päätökseen ajauduttiin, koska yllättäen käyttäjät heräsi-vät. Käyttäjät tajusivat, että Facebook riistää heidän oi-keuksiaan ja ryhtyivät vastaiskuun - mitenkäs muuten kuin Facebookia hyödyntäen. Facebookiin syntyi käyttö-ehtoja vastustavia ryhmittymiä, jotka kaikki sitoutuivat poistamaan tietonsa palvelusta, jos Facebook ei luovu il-moittamistaan uusista aikeistaan. Ryhmittymät saavutti-vat suuren suosion ja Facebook perääntyi. Yritykselle oli kaikki kaikessa, että palvelu ei menettänyt käyttäjiä.

Vitsikästä on, että kohuttu käyttöehtouudistus ei si-nällään ollut merkittävä. Muutosten tarkoituksena oli vain selkeyttää ehtoja ja saada ne vastaamaan paremmin vallitsevaa käytäntöä, kuten Facebookin perustaja Mark Zuckerberg totesi. Monelle muutos oli kuitenkin järkytys,

sillä käyttöehdot oli käsitetty yleisesti paremmiksi kuin ne oikeasti olivat – jos niitä ylipäänsä oli edes jotenkin käsitetty. Paljon vakavampia muutoksia Facebookissa on tapahtunut useita. Pulmallista on, ettei Facebookin keski-vertokäyttäjä näe ongelmakohtia, ellei sitä varten ole pe-rustettu omaa Facebook-ryhmää. Suurimmalle osalle kaik-ki uudistukset ovat vain kivoja lisäominaisuuksia, vaikka välillä kikkaillaan lain ja hyvän maun rajoilla.

Tietojen leviämistä luullaan voivan rajoittaa asetuksilla

Uusimman kohun aiheutti käyttöehtomuutos, jonka mu-kaan Facebook voisi hyödyntää käyttäjien tietoja senkin jälkeen, kun he ovat poistaneet tilinsä Facebookista. Käyt-täjät siis pelästyivät, etteivät he voisi enää hallinnoida nettiin laittamiansa tietoja. Moni ei kuitenkaan ymmärrä, ettei kukaan muutenkaan voi hallinnoida tietojansa inter-netissä, luki ehdoissa mitä tahansa. Internetin luonteeseen kuuluu, että kaikki siellä ollut materiaalia säilyy aina ja ikuisesti. Facebook on osa internetiä.

Jokunen vuosi sitten hakkerit onnistuivat ryöstämään Facebookista kymmenien tuhansien käyttäjien tiedot. Tällaisten ryöstöjen tekijöiltä puuttuu nykyään motiivi, sillä sittemmin Facebook on jaellut kymmenien miljoo-

Inter Vivos selvitti

Teksti: Antti LindholmKuvat: Facebook

Tieto lisää tuskaa

Ympäri maailmaa on raportoitu, kuinka Facebookin kautta levinnyt tieto on vaikuttanut ihmisten arkielämään. Moni on menettänyt työpaikkansa epäasiallisten kommenttien tai kuvien vuoksi, koska ne olivat yllättäen tai huolimattomuutta tulleet työnantajan tietoisuuteen. Pahimmillaan ihminen on menettänyt henkensä merkites-sään Facebookiin parisuhteen loppuneeksi. Toisaalta Facebookia käytetään rikollisten kiinniottamiseen. Pal-velun kaveriverkostot tarjoavat parhaimmillaan työkalun jopa kokonaisten rikollisjärjestöjen kartoittamiseen. Mutta kuinka monta rikollista saa olla kaverilistalla ennen kuin tulee itsekin syyttä leimatuksi?

”Facebook lupaa käyttää keräämiänsä tietoja käyttä-jistä oikein, tai no, ainakin

joskus on luvannut.

34

Selviytymisopas

Sinällään on väärin puhua yksityisyyden suojasta Facebookissa, koska palvelu perustuu ideaan, että käyttäjät voivat sitä kautta levittää itsestään yksityi-siä tietoja. Kaikki tiedon leviämistä estävät yksityis-asetukset ovat palvelun toiminnan kannalta haitallisia eikä hyödyllisiä ominaisuuksia. Ristiriitoja aiheuttava ongelmana on se, että käyttäjät pitävät Facebookia yhtä turvallisena juoruamisympäristönä kuin tavallis-ta kahvipöytää. Harhakuvaa ruokkii pelkkä puhe yk-sityisyyden suojaehdoista ja turvallisuusasetuksista. Käytännössä ehtojen pätevyydestä ensi kuussa ei ole takeita ja suuri osa käyttäjistä ei välitä tai ei osaa sää-

tää yksityisasetuksiaan kuntoon. Lisäksi yksityisyyttä heikentävät suositut lisäohjelmat, joista pahimmillaan 90 prosentin on väitetty keräävän enemmän käyttä-jien yksityisyystietoja kuin ne oikeasti toimiakseen tarvitsevat. Ongelmallista on myös se, että ihmiset ottavat toisista mallia. Jos miljoona muuta ihmistä on kirjoittanut 25 mitä intiimeintä faktaa itsestään, miksi ei itsekin voisi näistä kertoa?

Jos et muuta syytä keksi, niin jätä väliin ihan vain siksi, etteivät ne nykyiset pari sataa ja sadat tulevat kaverisi oikeasti halua ihan kaikkea tietää.

Mistä Facebook saa rahansa?

Yritys tekee rahansa mainonnalla. Tarkat käyttäjätiedot mahdollistavat tehok-kaan täsmämarkkinoinnin. Facebookin mielestä kalliita julkisuuden henkilöitä kuten Kimi Räikköstä ei markkinoinnissa tarvita. Jokainen ihminen on ”julk-kis” omille kavereilleen. Tämän minijulkisuuden käyttäminen on jopa tehok-kaampaa kuin supertähtien julkisuuden hyödyntäminen.

nien käyttäjien tietoja ihan vapaaehtoisesti. Vuonna 2007 erityistä hämmästystä aiheutti Facebookin julkaisema Beacon-mainosohjelma, joka keräsi ilman lupaa käyttäji-en tietoa siitä, mitä kukin osti internetistä. Kaikkia tiedo-tettiin siitä, mitä muut Facebookin käyttäjät olivat netti-kaupoista hankkineet. Kohun jälkeen Facebook pahoitteli aiheuttamaansa mielipahaa, ja nykyisin käyttäjien täytyy antaa erillinen lupa kyseiselle toiminnolle.

Jatkoa epäilyttävä toiminta sai, kun Facebook julkaisi Google-hakukoneeseen kaikista käyttäjistä kootusti tietoja ja kuvia. Käyttäjälle annettiin oikeus ilmoittaa, mikäli hän ei halunnut tietojaan julkaistavan Googlessa. Kriitikoiden mielestä menettely olisi pitänyt tehdä toisinpäin, eli käsi olisi tullut nostaa pystyyn, jos olisi halunnut levittää tie-tonsa koko maailmalle.

Kohua syntyi myös silloin, kun Facebook julkaisi oman uutispalvelunsa (”Newsfeed”). Eräänä aamuna käyttäjät saivat uutissivulla tietoonsa kaiken, mitä muut käyttäjät olivat toisilleen kirjoitelleet. Kyttääjät kiittelivät, mutta taas tieto levisi paremmin kuin käyttäjät olivat osanneet odottaa. Muutosta on verrattu juhliin, joissa musiikki on soinut kovaa ja ihmisten on tullut keskustella toistensa kanssa kovaäänisesti. Uutispalvelun myötä musiikki loppui ja ihmisten puheet kantautuivat kaikkien kuultavaksi.

On esitetty kommentteja siitä, että EU:ssa ja Kanadassa Facebookin tekemät rajut muutokset tietojen käyttämises-sä edellyttäisivät käyttäjän erillistä hyväksymistä. Delwa-ren säännöillä asia ei silti taida olla näin.

Facebookin ehtoja ei olla kirjoittamassa uudelleen

Nyt on päästy jo vaiheeseen, jossa Facebookin käyttöeh-toja määritellään yhdessä käyttäjien kanssa. Maaliskuu-

hun asti käyttäjät saivat kommentoida uusia ehtoluon-noksia. Sen jälkeen Facebook on käynyt kommentteja läpi ja muokannut ehtoja mieleisekseen. Lopulta käyttäjät ää-nestävät, hyväksytäänkö ehdot vai ei. Tuloksesta tulee si-tova, mikäli äänestämässä käy yli 30 prosenttia aktiivisista käyttäjistä. Jos uudet ehdot hyväksytään, myös muista tu-levista ehtojen muutoksista järjestetään äänestys.

Monet odottavat Facebookin uusien ehtojen olevan mullistavia ja kunnioittavan käyttäjiä erityisen paljon verrattuna vanhoihin ehtoihin. Silti, hyväksyttiin uudet ehdot tai ei, lopputulos noudattaa mitä todennäköisimmin Facebookin vanhaa linjaa. Äänestyksessä on kyse käyttä-jien kuuntelemisesta eikä demokratiasta, kuten Faceboo-kin tiedottaja Barry Schnitt on todennut. Facebook on jat-kossakin yritys, joka tekee sitä, mitä sen pitää - eli levittää käyttäjien tietoja ja hankkii rahaa.

35

Saarikoskea turpaan

Aurinko paistaa ja kevättuulet puhaltavat Sörnäisissä. Parempaa päivää siviilioikeu-den assistentin höykyttämiselle ei voisi olla. Saitko yleisen velvoiteoikeuden tentistä taas hylsyn? Katso kuvat, mielialasi kohoaa!

Teksti ja kuvat: Ville Inkinen

esineoikeuden assistentti Jaakko Mikkilä osoittaa kollegiaalista hellyyttä.

Michael Saarikosken viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirja Uhrin erityinen vahin-koherkkyys henkilövahingoissa ilmestyy arviolta kesäkuun alkupuoliskolla. Ennen

väitöstilaisuutta tohtorikokelas on luonnollisesti kovetettava henkisesti vastaväittäjän sää-limätöntä verbaalista rynnäkköä vastaan. Paras ja hauskin keino sisun kasvattamiseksi on tietenkin porukalla tapahtuva epäreilu fyysinen alistaminen, kansankielellä sakinhivutus. Ja eihän sitä tiedä, jos konkreettinen kosketus henkilövahinkoihin toisi uutta näkökulmaa väitöskirjaan.

Ennen varsinaista koulutustapahtumaa Michael kertoo, että väittelyn jälkeiset suun-nitelmat ovat vielä auki. Opiskelijoiden mittaamattoman suureksi murheeksi yleisen vel-voiteoikeuden tenttejä korjaa kesän jälkeen joku muu, sillä assistentin virka saa jäädä seuraavalle väitöskirjaansa valmistelevalle. Tulevaisuudessa Michael vetäisi kuitenkin mielellään harjoitusseminaareja tai luentosarjoja.

Jutustelu keskytyy ikävästi, kun Michael ahdistetaan läheiseen rappukäytävään. Irti lasketaan poliisikoira Sakko (nimi muutettu), jolla on melkein yhtä terävät hampaat kuin vastaväittäjällä. Leuat ottavat napakasti kiinni käsivarresta, ja assistentin naama päätyy koiran isäntien avustuksella auttamatta asfalttiin.

Seuraavaksi Michael viedään tyhjillään olevaan huoneistoon, mistä taistelun äänet ja avunhuudot eivät varmasti karkaa sivullisten korviin. Kuritusmuodoiksi valitaan lukko-paini matossa ja pystyottelu hanskat kädessä. Yksi vastaan kaikki -asetelma tuottaa ar-vattavan lopputuloksen, mutta väsymyksestä huolimatta Michael ei osoita luovuttamisen merkkejä. Tohtoriainesta.

36

Sakko ei ole saanut syödäk-seen koko päivänä.

Valmiina väitöstilaisuuteen.

37

Lähestymiskiellon rikkominen, petos, törkeä rattijuo-pumus, huumausaineen käyttörikos ja niin edelleen

– katsaus päivän ohjelmaan valottaa hyvin syyttäjän työnsarkaa. Suurin osa tapauksista on varsin arkisia, mutta joukossa on myös astetta värikkäämpi tapon yri-tys. A on suunsoitosta hermostuneena ampunut B:tä kol-mesti kasvoihin kertaladattavalla pienoiskiväärillä. Teon hetkellä A on ollut sekaisin käytettyään monta päivää amfetamiinia, eikä hän muista tapahtumia tarkasti. Sa-massa tuomiossa on mainittu kuusi muuta rikosnimiket-tä, joihin A on syyllistynyt.

”Tämä on ollut keskimääräistä kovempi tapaus, ja kä-räjäoikeuskin on mitannut tuomion ankaraksi. Nyt asia tulee hovioikeuden käsiteltäväksi”, kertoo Kaakkois-Suomen syyttäjänviraston apulaispäällikkö, kihlakun-nansyyttäjä Heikki Pohjalainen.

”Liikennejuopumukset muodostavat käsiteltävistä asioista tilastollisesti suurimman massan. Viime vuosien trendeinä voi mainita ainakin merkittävästi lisääntyneet kunnianloukkaukset. Viisitoista vuotta sitten niitä ollut juuri lainkaan. Aiemmin loukkauksia oli vaikea näyttää toteen, mutta nykyaikaiset viestintävälineet – kännykät ja internet – pitävät todisteet helposti tallessa.”

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana oikeus-saleihin on tullut uutena ilmiönä myös lapsiin kohdis-tuvat seksuaalirikokset. Pohjalainen arvelee, ettei entis-aikojen ydinperhe ollut niin herkkä seksuaalirikoksille kuin nyttemmin lisääntyneet uusperheet. Ja vaikka asiat tulevat nykyään helpommin ilmi, aihe on yhä vaiettu.

”Nämä tapaukset ovat syyttäjänkin kannalta usein vastenmielisiä. Käsittelytavat ovat kuitenkin kehittyneet ja menettelyllinen hallinta on jo hyvää. Joskus tulee vi-reille juttuja, joissa on kyse pikemminkin muusta riidasta perheenjäsenten välillä, ja nämä pitäisi kyetä erottamaan aidoista tapauksista.”

Rikokset eivät lopu kesken

Syyttäjän työ koostuu pitkälti esitutkinnan kautta tul-leiden tapausten arvioinnista ja yhteistyöstä poliisin ja tuomioistuinten kanssa. Käsillä oleviin tapauksiin täy-tyy soveltaa keveintä mahdollista käsittelytapaa. Kuten juristin työnkuvassa yleensäkin, myös syyttäjältä vaa-ditaan hyvää suullista ja kirjallista viestintätaitoa sekä hyvää stressinsietokykyä.

”Oikeussalitilanteet ovat usein syyttäjän kannalta hankalia. Syyttäjä joutuu esiintymään yksin vastaa-jia ja heidän asianajajiaan vastaan. Työ on myös kiu-sallisen pakkotahtista. Aliresurssointi aiheuttaa riit-tämättömyyden tunnetta, ja juttuja voisi tehdä paljon huolellisemminkin. Ongelma koskee oikeastaan koko rikosoikeusketjua poliisista lähtien.”

Pohjalainen ei kuitenkaan väittäisi oikeusturvan vaa-rantuvan kiireen vuoksi. Syyttäjillä ei ole virka-aikaa, mikä luo vaputta työasioiden järjestelemiseen.

Syytettävää ja painomustetta riittää

Rikollisuus on syyttäjälle arkipäivää, mutta rikosnimikkeet toistuvat tiuhaan myös uutislehtien otsikoissa. IV:n haastattelussa Kaakkois-Suomen syyttäjäviraston apulaispäällikkö heikki Pohjalainen kertoo työstään ja sen suhteesta mediaan. Pohjalainen on toiminut syyttäjänä useissa mediahuomiota saaneissa rikosjutuissa.

Teksti ja kuvat: Ville Inkinen

”Selvittämättömistä rikoksista kehkeytyy helposti suoranaisia

myyttejä.

Syyttäjä Heikki Pohjalainen

38

Media seuraa työtä

Lähes vuosikymmen sitten suomalaisia järkytti Eveliina Lappalaisen surmatapaus. Pohjalainen oli jutussa syyt-tämässä muttei halua puhua siitä kuin yleisellä tasolla. Lehtikirjoituksissa ruodittiin tuolloin koko oikeuslaitok-sen toimintaa, eikä syyttäjäkään jäänyt vaille huomiota.

”Ammattitaitoinen syyttäjä osaa pysyä asian kannalta merkityksellisissä faktoissa eikä anna lehdistön paineen vaikuttaa työhönsä. Asianosaiset saattavat hyödyntää julkisuutta eräänlaisena oikeudenkäyntivälineenä, mut-ta syyttäjän tulisi pidättäytyä julkisuuden käyttämises-tä”, Pohjalainen toteaa.

”Julkisuuden tarkoitus ei ole nostaa yksilöitä esiin asian käsittelyssä. Sen sijaan on tärkeää kyetä vakuutta-maan yleisö siitä, että toiminta on puolueetonta.”

Yksittäisiä kohujuttuja lukuun ottamatta syyttäjä saa olla työssään lehdistöltä kohtalaisen rauhassa. Toimitta-jia on toisinaan oikeussalissa paikalla muutamia. Vaikka Pohjalainen osaa nimetä myös kunnioitettavan puolueet-tomasti uutisoivan sanomalehden, hän pitää suomalaista oikeustoimittamisen tasoa vaihtelevana.

”Sama asia voidaan uutisoida moneen eri sävyyn eri asioita korostamalla. Painottamisen perusteet ovat joskus kyseenalaisia. Monesti syytettäväksi valitaan varmuu-den vuoksi törkeämpi tekotapa, mikä saattaa vääristää käsityksiä.”

Median suuri kiinnostus rikoksia kohtaan on kuiten-kin ymmärrettävää.

”Rikos on mediaseksikäs asia. Ja mitä pidempään ri-kos säilyy pimeänä, sitä enemmän media asian ympärillä pyörii. Selvittämättömistä rikoksista kehkeytyy helposti suoranaisia myyttejä, kuten kävi Kyllikki Saaren tapauk-sessa. Nuoreen naiseen kohdistunut vakava henkirikos on pommminvarma uutinen.”

Kansa janoaa viihdykkeeksi rikosaiheista luettavaa, ja lehdistö sitä tarjoaa. Mutta rikosuutisointia teh-dään paljon keltaisen lehdistön ulkopuolellakin, eikä sävyn tarvitse aina olla paisutteleva tai revittele-vä. Maakuntalehti etelä-Saimaan toimittaja Hannu Ojala kertoo, millä perusteilla rikosaiheet valikoitu-vat uutisoitaviksi:

”Kriteerit ovat useimmiten yleisiä ja objektiivisia. Rikoksen törkeys ja vakavuus tulevat arvioitaviksi. Henki-rikokset ovat usein tyypiltään sellaisia, että ne päätyvät lehteen. Kun kyseessä ovat pienet, maksimissaan kah-den vuoden vankeusrangaistuksen poikivat rikokset, tapauksen tarinallisuus nousee keskeiseen asemaan.”

”Tarinoita tulee helposti muun muassa syrjintäjutuissa ja vähemmistöön kuuluvien ihmisten tekemissä rikoksissa. Vähemmistöön kuuluville yleensä sattuu ja tapahtuu kai-kenlaista ja tarinat ovat epätyypillisiä perinteisiin suomalai-siin rikoksiin verrattuna.”

”Kestosuosikki otsikoissa on tietenkin naiseen kohdistu-nut henkirikos. Myös prostituutiotapaukset ovat salettijut-tuja, vaikka varsinaista rikosta ei edes olisi tapahtunutkaan. Näiden asioiden kohdalla ihmiset aina höristävät korviaan ja haluavat kuulla lisää.”

”Viimeaikaisia trendejä esille nostetuissa rikoksissa ovat olleet muun muassa eläinsuojelurikokset ja ulkomaalaisten tekemät rikokset. Lehdistö toki vaikuttaa siihen, mitkä ai-heet ovat pinnalla, mutta vain rajallisesti. Julkisen keskus-telun aiheet ohjaavat myös rikosuutisointia. Kun johonkin jo mediassa esillä olevaan yhteiskunnalliseen teemaan liittyen tulee tapaus, se päätyy varmasti uutiseksi.”

”...mutta joukossa on myös astetta värikkäämpi tapon yritys.

39

Numeron 5/2008 artikkeliin Michael Saarikoskesta pääsi erehdyksessä ujuttautumaan muutama erhe:–Saarikoski on koulutukseltaan OTL, VTM (artikkelissa luki OTL, VM).–Toisin kuin artikkelissa mainittiin, ei Saarikoski ole ollut Vakuutusoikeuden palveluksessa, vaan ajanut siellä juttuja.–Toisin kuin artikkelissa mainittiin, Saarikoski pääsi aikanaan suorittamaan OTK-tutkintoa ihan mutkitta va-lintakokeessa vuonna 1996. Varasijalta hän oli päässyt Turkuun opiskelemaan VTM-tutkintoa vuonna 1995. Näitä ennen hänellä alkoivat varanotaarin opinnot Helsingissä vuonna 1993, koska ylioppilasvuonna 1992 hän ei päässyt läpi valintakokeesta OTK-puolelle.–Tenttien korjaamisessa Saarikoski ei myönnä tiukentaneensa arvostelunsa tasoa, vaan kertoo säilyttäneensä alkuperäisen tiukan tason.–Hän toimii lisäksi Helsingin jujutsuklubilla aikuisten keltaisten ja oranssien vöiden ryhmässä apuohjaajana sekä lisäksi satunnaisesti myös junnujen ohjaajana.

Toimitus pahoittelee ja vetäytyy hetkeksi mietiskelemään tekojaan.

IV oik

aisee

40

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Hannu Partanen

Sarjassa seurataan oikkareiden publiikinjälkeisiä tunnelmia ja liikkeitä. Tässä numerossa tentattavana 27.2. OTM:ksi valmistunut Mikael Nuotto.

Onnea valmistumisesta! Klassikkokysymys: miltä nyt tuntuu?

Kiitoksia, hyvältähän tämä tuntuu. On hauskaa tehdä joku juttu valmiiksi, vaikka onhan kyseessä eräänlainen aika-kauden päätös ja uuden alku. Muutos on kuitenkin ollut pienempi kuin odotin, työpaikka löytyi lopulta hyvin lä-heltä yliopistoa, joten suurta maantieteellistä muutosta ei ole tapahtunut. Hauskaa voi edelleen pitää, nyt erityisesti viikonloppuisin, kun ei tarvitse lukea. Ensimmäistä palk-kaa odotellessa rahat ovat ihan yhtä loppu kuin ennen-kin...

Pikkulintujen mukaan olet saanut töitä. Millä odotuksilla siirryt työelämään?

Työllistyin samaan asianajotoimistoon, jossa olin työsken-nellyt pitkään jo opiskeluaikana. Tästä syystä tiesin kyllä, mitä odottaa. On kuitenkin ollut hauskaa palata tuttuun työympäristöön, tällä kertaa kuitenkin onneksi eri hom-miin kuin mitä oli päässyt oikkarina tekemään.

Monesti sanotaan, että työelämässä joutuu opettelemaan suurimman osan asioista uudestaan. Mistä oikiksen kurssista, opintokokonaisuudesta tai vastaavasta luulet hyötyneesi eniten uusia työtehtäviäsi ajatellen?

Hyvä kysymys. Opintokokonaisuus antaa kyllä hyvän pohjan, jonka päälle osaamista voi tulevaisuudessa ra-kentaa. Opintokokonaisuuden ansiosta melkein minkä tahansa asian kanssa pysyy ainakin suurin piirtein kar-talla. Työelämän kannalta ehkä konkreettisinta hyötyä on kuitenkin ollut käytännön kursseista. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että oman alan töiden teko opintojen lomassa on ollut eräs parhaista opettajista.

Missä tulet olemaan vuonna 2019?

En taida uskaltaa edes yrittää vastata, täytyy kai pitää uusi haastattelu tuolloin?

Tähän asiaan täytynee siis palata 10 vuoden päästä. Viimeinen kysymys: jos voisit tehdä jonkin opintoi-hisi liittyvän asian toisin, niin mikä se olisi?

En kadu mitään...

Mikael Nuotto

Mikael järjesti valmistujaisjuhlat publiikki-iltana ravintola Motelletissa (www.motellet.fi). Yksityiskäyttöön varattu alakerta täyttyi jo alkuillasta tuoretta OTM:ia juhlimaan saapuneista ystävistä. Immateriaalioikeuden projektin tehneen Mikaelin lopputyön aihe on ”Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvan elinkeinotoiminnan suojaaminen tavaramerkillä”.

Mikael kuvassa oikealla.

41

Lauantaina 18. huhtikuuta on vuoden piinaavan odotuksen jälkeen aika kokoontua Hilton Helsinki Kalastajatorppaan viettämään yhdistyksemme 74-vuotisjuhlaa. Kos-ka tilaisuus on luonteeltaan juhlallinen ja hieman ”normaaleista” opiskelijoiden juh-lista poikkeava, on pieni tietopaketti siitä, miten juhlassa tulee käyttäytyä, paikallaan. Erityisesti olen kirjoittanut tämän lyhyen oppaan pitäen silmällä ensimmäistä kertaa tähän vuoden juhlavimpaan tapahtumaan osallistuvia phuksejamme.

Teksti: Iikka Väänänen Kuvat: Janne Valo ja Iikka Väänänen

Opas Pykälä ry:n 74-vuotisjuhlaan

42

MIEHET

Miesten juhlapukeutuminen on helppoa. Kun kut-sussa lukee juhlapuku, sonnustaudutaan frakkiin. Frakin kanssa ei ole tapana käyttää rannekelloa. Kau-lahuivi ja hansikkaat ovat valkoiset. Päällystakiksi soveltuu riittävän pitkä musta takki tai viitta.

Yhdistyksemme vuosijuhlaan miehet voivat son-nustautua myös tummaan pukuun. Tällöin koko-naisuuteen kuuluu myös valkoinen paita ja kak-sinkertaiset kalvosimet. Liivit ovat väriltään paitaa mukailevat. Solmio tai solmuke on hillitty, pukuun sopiva.

Pykälä ry:n nauhaa miehet kantavat oikealta olka-päältä rinnan yli alas vasemmalle. Nauhan voi hank-kia yhdistyksen toimistolta.

u

NAISET

Miehen pukeutuessa frakkiin on naisen asuna ns. suu-ri iltapuku. Miehen pukeutuessa tummaan pukuun iltapuvun ei tarvitse olla niin juhlava kuin suuren il-tapuvun. Päällysvaatteeksi naisille sopii iltaviitta, ilta-takki tai juhlava shaali.

Juhlakengät ovat avonaiset, ja materiaaliltaan ho-pea- tai kultanahkaa tai muuta tyylikästä ja puvun värin kanssa yhteen sopivaa materiaalia. Laukku on juhlava ja pieni. Mikäli iltapuvun kanssa käytetään hansikkaita, tulee niiden olla malliltaan pitkät, yli kyynärpään ulottuvat. Hansikkaita käytettäessä tu-lee sormukset pitää niiden alla, mutta rannekorut tai –kellot tulee pujottaa niiden yli. Hansikkaita ei tule käyttää ruokailtaessa.

Yhdistyksen nauhaa naiset kantavat vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle tai ruusukkeena va-semmalla puvun miehustassa.

Pukeutuminen

43

JUHLAN ALKU

Kuuluuko vuosijuhlaan akateeminen vartti? Ei kuulu. Paikalle Hiltoniin on syytä saapua hyvissä ajoin ennen kello seitsemää. Ennen juhlaa tarjotaan myös mahdolli-suus kuvauttaa itsensä, avecinsa, ystävänsä tai vaikka kaikki yhdessä. Illan ohjelmaan kuuluva alkoholitarjoi-lu aloitetaan myös jo tässä vaiheessa; vaikka kallis viina maistuukin aina hyvältä, ei alkudrinkkejä ole suotavaa juoda kovin montaa. Sitseiltä opittuun tapaan oma is-tumapaikka löytyy pöytäkartasta. Pöytiin siirryttäessä herrasmiehen kuuluu saattaa daaminsa paikalleen ja auttaa hänet istumaan.

TILAISUUDEN KULKU

Alkaako nyt hillitön pönötys? Tilaisuus on luonteeltaan arvokas ja juhlava, joten kohteliaiden käytöstapojen on suotavaa jatkua myös daamin istuutumisen ja pöytä-seurueelle esittäytymisen jälkeen. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö hauskaa saisi olla ja jopa nauraa… oikeassa paikassa. Huikealla yhden vuoden kokemuksella uskal-taisin väittää vuosijuhlamme yhdistävän hyvin sopivan rennon tunnelman ja juhlavan arvokkuuden.

Juhla alkaa illan juontajina ja järjestyksenvalvojina toimivien marsalkoiden tervehdyksellä, jota seuraavat yhdistyksen ja tiedekuntamme edustajien puheenvuo-rot. Akateemisissa juhlissa on tapana laulaa, ja tästä pitää huolen laulunjohtaja. Laulunjohtajan tärkein teh-tävä, ruoan jäähtymisestä huolehtiminen, pätee myös vuosijuhlassa, eli ruokailu tulee lopettaa laulun ajaksi.

Laulu päättyy aina maljan kohotukseen. Kertauksena vielä säännöt, eli mies kohottaa ensin maljansa oikealle, sitten vasemmalle ja tämän jälkeen vastapäätä istuvalle daamille. Naiset menettelevät luonnollisesti päinvas-toin. Hyviin tapoihin kuuluu katsoa silmiin sitä, jonka kanssa maljaansa kohottaa.

Akateemisiin pöytäjuhliin kuuluvat perinteenä myös konferenssit. Tällä tarkoitetaan juhlaväen pakkautu-mista naistenhuoneeseen nauttimaan lisävirvokkeita. Konferenssi alkaa tietyllä laululla ja rituaalilla,

jota kukaan ei voi olla huomaamatta. Jotta saisimme nauttia ravintolan palveluista myös jatkossa, on omat pullot syytä pitää visusti piilossa konferenssien ulko-puolella.

Opas Pykälä ry:n 74-vuotisjuhlaan

44

OHJELMA

Vuosijuhlaan kuuluu juhlapuhe, jonka pitää yhteis-kunnallisesti ansioitunut henkilö, usein myös entinen yhdistyksemme jäsen. Puheen aikana kaikkien, myös pohjoismaisten vieraiden, tulee olla hiljaa ja kuunnel-la.

Vasta pääruoan jälkeen on luvallista nousta pöydäs-tä. Illan ohjelmaan kuuluu tänä vuonna juhlapuheen lisäksi ansiomerkkien jako erityisen ansioituneille py-kälisteille sekä sopivalla huumorilla höystetty ohjelma-numero.

Jälkiruoan jälkeen on miesten aika kiittää daame-jansa kaikille tutulla laululla, jonka jälkeen naiset vas-taavat omalla laulullaan, mikäli me miehet olemme sen ansainneet…

PÖYTÄOSUUDEN JÄLKEEN

Loppuiko lysti tähän? Nythän se vasta todella alkaa! Pöytäosuuden päätyttyä vuorossa ovat wanhat tanssit, joita varten yhdistys tarjoaa opetusta, mikäli askeleet ovat päässeet unohtumaan. Juhlaetiketin mukaan mie-het tanssivat ensimmäisen tanssin oman avecinsa kans-sa, jonka jälkeen heidän on aika tanssittaa pöytäseuru-een muita naisia, mikäli näiden nimiä on kerääntynyt tanssikorttiin. Luvassa on myös muutamia valsseja sekä lopuksi kevyempää musiikkia.

Juhlapaikalta järjestetään bussikuljetus yhdistyksen tiloihin Sörnäisiin, ja tässä vaiheessa voi juhlatamineet vaihtaa käytännöllisempään haalariin. Sinnikkäimmillä juhlahumu jatkuu läpi yön. Aamuauringon toivottavas-ti paistaessa kerhohuoneistomme ikkunoista sisään on aika aloittaa kenties koko pykälävuoden jännittävin spekulointi: ”när börjar sillis”?

Juhliminen

Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö hauskaa saisi olla

ja jopa nauraa…” 45

Tällä palstalla yleisvastaavat kertovat, mitä uutta Pykälässä on meneillään. Mitä uutta kerhotiloihin ol-laan hankkimassa, mitä bileitä ei kannata missata? Lue, niin pysyt kartalla.

Uusi bilevalojärjestelmä tuo reivit Pykälään

Uusi hallitus, uudet kujeet. Mutta jokin pysyy ennallaankin, sillä kovassa käytössä kaikki edel-leen lopulta hajoaa. Tänäkin vuonna tämä huomat-tiin, kun mm. Guitar Hero -kitaroiden jälkeen sanoi poks Pykälän pleikkari. Mutta ei hätää, sillä kerho-tiloissa raikuu nyt tuliterä samanmoinen. Samassa hujauksessa buzzereiden määrä tuplaantui ja ove-la yleisvastaava sai ujutettua mukaan myös erään kuuluisan jääkiekkopelisarjan uusimman version. Pleikkari kolmosta ei siis vielä yleisön pyynnöistä huolimatta ole, mutta toivottavasti uudet SingStar Abba ja SingStar Disney tyydyttävät jäsentemme tarpeita ilmaista itseään.

Uusi hallitus ei suinkaan ruoki lamaa, vaan pis-tää kunnolla toimeksi - mm. kerhotilan ison salin bilevalojärjestelmä pistetään ihan näinä päivinä täysin uusiksi, samoin Pykälän tietoliikenneyh-teydet. Odotettavissa on siis huikeita reivejä salin tanssilattialla ja toivottavasti vähemmän serverion-gelmia sitten, kun kaikki haluavat päästä katsomaan Pykälä-viikolta otettuja mahtavia ja viikon teemaan sopivia paparazzi-otoksia. Kuten kunnon yhteisössä kuuluukin, myös Pykälässä on nyt perustettu ko-miteoita pohtimaan ja laatimaan esityksiä maailman parantamisesta. Erityisen tärkeitä ovat tietenkin jä-senistön mielipiteet ja aatokset, eli aina kannattaa tuoda huikeimmatkin ideansa ilmi.

Scandinavian Hunksit Pykälä-viikon avajaisiin

Bileellisesti yritetään jatkuvasti uusille urille ja taas korkattiin uusi baari, Soittojuomala Armas, ja uusi bändi, Rakkauden resurssit, molemmat mahtavia tot-ta kai. Pykälä-viikon avajaisissa sitten viimeistään räjähtää, kun tilaisuus on oikeasti jotain aivan uutta ja juhlissamme ennennäkemätöntä, sillä useista bi-leistämme tutut “av med byxorna” -huudahdukset on vihdoinkin huomioitu ja Apollon lavalle pykä-listien toiveita toteuttamaan saapuu Scandinavian Hunksien huima show. Älä siis ole neliö! Uutuus on vahvasti myös tämän vuoden teema, kun ensim-mäistä kertaa sitten vuoden kivi ja keppi Pykälä sit-sasi Uudella ylioppilastalolla. Uutta ovat maailmas-samme myös §-hupparit, joissa kelpaa edustaa.

On myös ilo huomata, että Pykälän kodikseen hy-vin jo ottaneet fuksimmekin osaavat todella järjes-tää maailmanlopun peijaisia. Kelpaahan noita uusia haalareita juhliakin, ja kuulemma hallituskin osti huutokaupassa itselleen uusia jäseniä. Normaalin kaavan mukaan tänä vuonna on tietysti myös lasket-tu kumpareita, juotu Codexin piikkiin sekä sitsailtu kansainvälisesti.

Pykälä-viikko lähestyy vääjäämättä ja tavoittee-na olisi tietysti kaikkien aikojen viikko, eli innol-la ja jännityksellä odotellessa. Työtä, työtä ja vielä kerran työtä toki, mutta mitäpä sitä ei yhdistyk-semme jäsenten parhaaksi tekisi. Ja ei, Sillis ei ole samassa paikassa kuin viimeksi ja sitä ennen. It’s a New Deal.

Sini Paajanen ja Mikko Rudankohallituksen yleisvastaavat

”"Uusi hallitus ei suinkaan ruoki lamaa, vaan pistää kunnolla toimeksi."

osavuosikatsaus 01/09

46

01/09

Maailma on paska paikka. Yhteiskunnassa on hir-veästi puutteita ja pulaa. Ihmiset kuolevat kaduille,

koska olemme piittaamattomia porvareita. Tupakan tum-pit heitetään roskakorien viereen, koska olemme patalais-koja pössyttelijöitä. Millekään ei tehdä mitään. Päättäjät-kin vain syövät nätin näköisiä mutta karmealta maistuvia Aleksanteri-leivoksia ja jäävät eläkkeelle 59-vuotiaina. tämmöinen peli ei vetele, havuja perkele!

Eikö olisi muutoksen ja kapinan aika? Eikö nyt olisi se nimenomainen kellonlyömä, jolloin me osaavat henkilöt panisimme ranttaliksi? Vain perussuomalainen pidätty-neisyys on estänyt meitä hinaamasta palavia tissiliivejä Senaatintorin lippusalkoon ja tukkimasta Mannerheimin-tietä maatalouskoneilla. Muutoksen aika on käsillämme, siskot ja veljet! Nyt kannattaa taistella korkeiden päämää-rien vuoksi.

Helsingistä on tehtävä parempi paikka. Kaikkihan Stadissa haluavat asua. Muut onnettomat, jotka eivät ole saaneet persettään raahattua kehä kolmosen sisäpuolelle, ovat joko vähäosaisia, avuttoman pöndejä tai muuten vain pakkolaitoskelpoisia yksilöitä. Helsingin kehittymiseen voidaan rinnastaa koko suomalainen kulttuuri, olemassa-olo, suvereniteetti ja itseisarvo. Espoolaisetkin vastustavat kaupunkiliitosta vain muodon vuoksi. Helsingissä on ki-vaa heidän mielestään. Sipoolaisistakin stadilaiset on ihan höpöjä ja hassuja, kliffaa porukkaa ylipäänsä.

Pääkaupungissamme on akuutteja kehityskohteita kuin puolukoita kuivalla mättäällä. Helsinki on kuin

yhtä suurta Musiikkitalon monttua, jossa on enemmän innokkaita hautakuopan kaivajia kuin uuden alun rahoit-tajia. Ongelmasubstanssia siis löytyy. Yksi puutteista on huutava pula linnunpöntöistä. Joka päivä moni joutsen ja haikara herää Töölönlahden rannasta huonosti nukutun yön jälkeen tyhjä pullo vierellään. Puolitoista vuotta sit-ten Porthanian katolle oli majoittunut city-huuhkaja, joka kärsi hyisestä tuulesta ja turvattomuudesta. Tuijoteltuaan aikansa tiedekuntamme valtaa pitäviä herroja ja rouvia hän poistui varmaan kuolemaan. Vaikka hän, rauhoitettu luontokappale, hyppäsi itsemurhan kiilto silmissään kol-moskerroksen kattotasanteelta, ei hänen ruumistaan kos-kaan löydetty. Rauha hänen sielulleen.

Ei kannata luulla, että edellinen eläinkohtalo olisi ainoa laatuaan. Vaikenemme arjen tragedioista, vaikka kohtaam-me niitä päivittäin – esimerkiksi lähijunissa. On ihme, et-tei useampi arka ja yksinäinen päätä kurjaa eloaan kiskoil-le. Lähijunat nimittäin tihkuvat piilotettua totalitarismia, vaikka luulemme elävämme demokraattisessa tasavallassa.

Eräänä yönä matkustin Huopalahdesta Pasilaan ja säikäh-din EHDOTTOMIEN KIELTOJEN määrää vaunussa. ”Älä polta!”, siellä julistettiin. ”Älä nauti alkoholia!”, ”Osta lippu!” Hui saakeli, uskaltaako siellä edes hengittää?

Vaadin enemmän sallimuksia ikuisten kieltojen sijaan. Oleskelemme vapaassa maassa Orwellin kauhuskenaarion sijaan. Jokaisessa modernissa junassa on vähintään yksi suuri plagaatti, jossa sallitaan Euroopan ihmisoikeussopi-muksen mukaiset oikeudet ja täysi koskemattomuus. Li-säksi vaunun kuulutuksissa tulisi mainita, että matkasta saa nauttia tai olla nauttimatta. Pakottavat velvoitteet ja natsimaiset käskyt jääkööt nimeltä mainitsemattoman op-piaineen assistentin harteille. Kansalle tulisi tarjota kepin sijasta porkkanaa - joka tosin saattaa maistua joidenkin mielestä pahalle tai aiheuttaa toisille ihottumaa.

Selvisin piinallisesta junamatkastani Pasilaan asti, vaikka en voi väittää nauttineeni matkasta. Vieressäni istui virtsalta haiseva pummi ja anonyymit tätihenkilöt kailottivat emätinvaivoistaan niin auvoisasti, että jouduin oksentamaan konduktöörin rahalippaaseen. Junasta nous-tuani olisin varmasti hypännyt viereiselle raiteelle veturin eteen, ellen olisi kompastunut kengännauhoihini. Sain kyynärpäähäni rajusti verta tihkuvaa asfaltti-ihottumaa ja farkkuihini reiän. Itkin fyysistä tuskaani, eikä kukaan suonut minulle edes säälivää katsetta. Ilmankos, sillä sei-soin Ouluun lähtevien junien laiturilla.

Meillä siis riittää työsarkaa. Ihmisarvoinen elämä on taattava pääkaupunkiseudulle, vaikka se kuihdut-

taisi valtion apurahavirrat Kainuuseen ja Turkuun. Yhteis-kunnassa ei nimittäin ole mitään ns. universaaleja ongel-mia. Vain Helsingissä voi olla todellista murhetta. Muualla mielipahat ovat vain pientä nuhaflunssaa, PMS-oireita ja känkkäränkkää.

Olen valmis toimimaan helsinkiläisten äänitorvena. Olen hyvin etevä ruikuttaja. Silmitön pään aukominen ja rivouksien huutelu ovat suurimpia nautintojani. Va-littaminen on vahvuuteni: olen suorittanut reklamaation laadintakurssin ja urputtajan työn käytännön opinnot. Prosessioikeudesta opiskelin pelkästään valitusosoituksen lähettämisen.

Jos sinustakin Stadissa on puutteita ja muutenkin är-syttää, luota minuun. Liity Päämääräisyyden Puolueesee-ni: me vastustamme absoluuttisesti kaikkea. Kaiken tämän ja edellä mainitun nojalla juuri minut kannattaa äänestää joskus, jonnekin, johonkin virkaan – vaikka vain yleisen kaaoksen ja huvin vuoksi.Kiitos.

Karpalla on asiaaOli suuri vääryys, kun hannu Karpo taannoin katosi ruudusta. ei silti hätää! IV:n toimittaja elina Karppa ruotii kolumnissaan sitä, mikä tässä kaikessa mättää.

haloo helsinki!

47

Missä ovatkaan ne vanhat hyvät ajat, kun Pykälän hallitukses-

sakin oli pelkästään raavaita uljaita miehiä! Montako miestä näkyy halli-tuksessa olevan nyt? Golden Oldies

Älkää vaan ainakaan olko jous-tavia siellä tiedekunnassa. Ki-

vempihan se on tehdä asiat opiskeli-joille mahdollisimman vaikeaksi. voi kyrsä

Olen neitsyt, apua? Nähdään sau-nan veeseessä vuosijuhlien jat-

koilla kello 2.15 ota avec mukaan, minäkin otan

Lämpimät kiitokset Kirsti Rissa-selle, Manne Airaksiselle, Jo-

han Bärlundille, Martti Castrénille, Ilkka Harjulle, Jyrki Jauhiaiselle, Timo Kaisanlahdelle, Antti Kivi-vuorelle, Petri Kuoppamäelle, Jukka Mähöselle, Seppo Villalle ja Thomas Wilhelmssonille, jotka tekivät yri-tysoikeuden-oppikirjasta kompaktin lukijaläheisen, mukavasti maasturin takakonttiin istuvan kokonaisuu-den. Kauppaoikeutta vaille notaari

Juttu Inter Vivosissa Michael Saa-rikoskesta oli kyllä nöyrä. Jutun

kirjoittaja voisi hieman laittaa myös taustatietoja, eikä antaa tunnetun idiootin yliopistolla sanella, mitä hänestä kirjoitetaan. Sehän heppu on jo pitkään kännipäissään kirjoit-tanut mitä sattuu ja onneksi sentään myöntää, että ei ole fiksu.

Emmä oikeesti oo neitsyt muualta ku vasemmasta korvasta, mut on

seki jotai, toivottavasti ei haittaa. puhjenneet kalvot

Tätäkö tämä opiskelu nyt sitten on? Luetaan yksin nurkassa

1000 sivua ja sitten vastataan tentti-kysymyksiin ja toivotaan parasta il-man minkäänlaista palautetta kenel-täkään. Miksi edes hain tiedekuntaan sisään kun olisin yhtä hyvin voinut lukea itse itseni lakimieheksi pelkän opinto-oppaan tutkintovaatimuslis-tan avulla? Olisi pääsykoestressikin jäänyt kokematta. Ovatko 250 op-pilaan massaluennot tiedekunnan käsitys opetuksesta kun oma osaa-minen on aivan mutun varassa? Jos tiedekunta kykenee opettamaan vain 100 ylioppilasta kerrallaan ja kirjoja riittää kirjastoissa vain sadalle niin V**TU OTTAKAA VUOSITTAIN VAIN NE SATA SISÄÄN S****NA. huippuylioppilas

Tiedekunta ilmoitti kevään va-lintakoekirjojen ilmestymisen

myöhästyvän yli kahdella viikolla. Syyksi kerrottiin ”erinäiset aika-taulusyyt”. Kuitenkin opiskelijoille halutaan joka käänteessä virnuilla tentti-ilmoittautumisten täsmälli-syydestä, välillä oikein Michaelin säestyksellä. No, ehkä joillekin vaan tuli yllätyksenä että kesällä 2009 on valintakokeet. Juurihan ne oli viime kesänä. Ja hetkonen, oli muuten sitä-kin edellisenä kesänä! Byrokratian rautahäkki

Voi sitä päätöksenteon vaikeutta! Onko todella täysin mahdotonta

päättää, nojatako luennolla selkäno-jaan vai pöytään? Se ainainen edesta-kaisin paukuttelu saatta olla itsestäsi ihan hauskaa, mutta tekee jokaisen takanasi istuvan kirjoittajan työs-kentelyn täysin mahdottomaksi. Ko-keile itse kirjoittaa (KÄSIN!) pientä, tarkkaa tekstiä, kun pöytä tärähtelee kuin 6 richterin maanjäristyksessä! Ne pöydät kun sattuvat olemaan kiinni edessä istuvan selkänojassa. Eivät sinun lihaksesi siitä ylirasitu, jos pari tuntia istut ihan ilman tukea! Ja mikäli luentosalikäyttäytymisen erottamisen olohuonelöhöämisestä osoittautuu täysin mahdottomaksi tehtäväksi, takarivistä ja rappusilta löytynee kyllä paikkoja. Potentiaalinen kynäpuukottaja

P**kele, ero tuollaisille. Erkki Aurejärvikin jatkaa tupakkaoi-

keudenkäyntiään ja jättää virkansa selkeästi sivutoimeksi. Ihme mei-ninkiä ääripäästä. Kekkonen tai de-kaani saisi ottaa heidät puhutteluun tai edes Pykälä, eikä silitellä vaan tällaisia tapauksia myötäkarvaan. Ymmärrän tietenkin, että tentin lä-päiseminen voi olla vaikeaa, jos kir-joittaa epäimartelevia juttuja tai siis totuuksia asioista. Eikö kuitenkin faktat pitäisi tuoda esiin. Tosin, en tiedä, että tietääkö uudet opiskelijat faktoja, mutta artikkelin kohta, jos-sa Saarikoski kertoi opiskelijoiden hakevan parempia pisteitä tentistä avonaisilla puseroilla kuvasti paljon. Että silleen. Pieni avautuminen... Avoin

Jul k i n e n Run o s u o l i Jokaisessa päivässä on taatusti jotain avautumisen aihet-ta! Älä palkkaa kallista terapeuttia vaan käy avautumassa ilmaiseksi mistä tahansa asiasta Pykälän nettisivuilla. Parhaat tilitykset julkaistaan seuraavassa IV:ssä. Olen neitsyt, apua? Nähdään

saunan veeseessä vuosijuhlien jatkoilla kello 2.15 www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php ”

48

PERHONEN LIITELEE KAIK-KIALLA EIKÄ JÄTÄ SINUA-

KAAN RAUHAAN. MILLOIN IKINÄ SAMMUT TAI SEKAAN-NUT FUKSIIN, PERHONEN TIE-TÄÄ KYLLÄ…

Haalaribileitä juhlittiin DDR-teeman hengessä. Kisapal-

kintona jaetun maksamakkaran jäänteitä jouduttiin siivoamaan mitä hämärimmistä paikoista, mukaan lukien ihmiskehoista. Osa maksamakkarasta ajautui Pykälän ja Sörkän metroaseman väliselle matkalle.

Rakkaus on ikuista – aina-kin siihen saakka kunnes

opiskelijaelämä alkaa. Perhonen on huomannut, että jo iso kasa phukseja on ehtinyt erota pit-käaikaisista seurustelukumppa-neistaan, kun Pykälän houku-tukset ovat vieneet mukanaan. Mikä siinä on, kun oman tiede-kunnan ruoho on aina paljon vihreämpää?

Kevätkauden avajaisia juhlit-tiin tänä keväänä soittojuo-

mala Armaassa. Oikeustieteen opiskelijat olivat selkeästi juhla-tunnelmissa, ja eräs phuksimies innostui tanssilattialla jälleen urostelemaan ja nostelemaan nai-sia suureleisesti harteilleen. Juh-lahumussa eräs spexistäkin tuttu vanhempi tieteenharjoittaja do-kasi kotiavaimensa Armaaseen.

Perhosen tietojen mukaan kysei-nen herra ja noin 15 muuta juh-lijaa jäivät aamuyöstä ulko-oven taakse pakkaseen masentuneina ilman jatkoja.

Perhosen havaintojen mukaan useampi aktiivinen naispuo-

linen tieteenharjoittaja on kasta-nut lusikkansa phuksiliemeen. Kuka nyt haluaisi raihnaisen, useiden opiskeluvuosien kulut-taman miehen, kun voi saada villin ja viriilin phuksipojan?

Kuitenkin joitakin naisia vie-hättävät enemmän koke-

neemmat miehet. Eräs pykälis-tineito kunnostautui deittailun saralla pokaamalla ensin erään kilpailevan opinahjon opiskeli-jan ja sen jälkeen tämän profes-soriopettajan.

Oscarit jaettiin tänäkin vuon-na suurenmoisessa juhla-

humussa. Moni varmasti seurasi sunnuntain ja maanantain väli-sen yön silmä kovana gaalaa ja jännitti, saako Ledger vihdoin oscarinsa. Perhosen korviin kantautui tietoa erään kirjasto-henkisen pykälistin luona järjes-tetyistä valvojaisista, joista huu-morintajuton poliisi ajoi juhlijat ulos jo ennen varsinaisen gaalan alkua.

Codex-sitseillä pykälistit pää-sivät nauttimaan codexlais-

ten vieraanvaraisuudesta tarjoi-lujen ja juomalaulujen merkeissä. Eräs Pykälän emäntänäkin tun-nettu nainen osoitti hienoja pöytäjuhlatapoja oksentamalla ikkunasta. Illan edetessä eräs jo pariutunut pykälistiphuksi nähtiin ehkä turhan läheisissä tunnelmissa tanssilattialla vas-takkaista sukupuolta olevan co-dexilaisen kanssa.

Vuosijuhlien lippuja jono-teltiin taas ehkä liiankin

ahkerasti. Ensimmäiset ostajat il-maantuivat paikalle jo aamunel-jän aikaan. Milloinkohan fuksit oppivat, etteivät ne liput ehdi loppua, vaikka lähtisi ostamaan niitä vasta sen jälkeen kun Hesari on kolahtanut postiluukusta?ph

Perhonen kiittää alkuvuodes-ta ja jää odottelemaan Py-

kälä-viikon mukanaan tuomia skandaaleja.

49

KIRJOITTAJATRisto Sandvik | Mikael NuottoLiisa Reunanen | Ville P. KomulainenMikko Rudanko | Nelli VilkkoLassi Jyrkkiö | Henri TanskanenMikko Pitkänen | Jukka LehtolaKirill Tervo | Tuomas Rytkönen Perhonen | Kiti KarvinenTero Nieminen | Milla MustamäkiMikko Kohtala | Lotta NiemeläSven Laakso | Veera Snellman

DEADLINE ON 27.4.2007, MUKAVASTI ENNEN WAPPUA. NYT KYNÄT SAUHUAMAAN!

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 12-17tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004

hUONeISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00580 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTeeNMUUTOKSeTwww.pykala.fi/osoitteenmuutos

YRITYSSUhDeTOIMIKUNTAMeri Ahtela+358 50 3473603 Saara Koskimäki+358 50 5020927Henrikki Tahkokallio+358 40 5698423

SÄhKöPOSTIOSOITTeeTetunimi.sukunimi@pykala.fi

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 570€ 1/1 harmaasävy 490€1/2 väri 350€1/2 200€

Mediatiedotwww.pykala.fi/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtu-vasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaise-misessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituk-sesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkais-tavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydes-sä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

inter vivos

KIRJOITTAJATNina Asikainen | Urpo Kangas | Elina Karppa | Antti Kerppola | Antti Lindholm | Pauliina Mattila | Matilda Merenmies | Hannu Partanen | Perhonen | Mikko Pitkänen | Mikko Rudanko | Iina-Mari Supperi | Nelli Vilkko | Iikka Väänänen| Annika Juvonen | Ville Inkinen | Riikka Laitinen | Emmi Vilkko

Päiväys: Fri, 27 Feb 2009 10:40:41Lähettäjä: "Erkki Havansi" <erkki.havansi@helsinki.fi>Vastaanottaja: *ikis-students@helsinki.fiOtsikko: Re: (pykala-info) E.Havansi: yliopistolaki eduskunnassa!

Tervehdys taas, oikiksen väki!

Uunituore yliopistolakiehdotus: lue kolme kommenttia blogissani http://www.erkkihavansi.blogspot.com

Viikonlopputerveisin

Erkki Havansi

Toim. huom. Hienoa, että professoritkin ovat siirtyneet blogiaikakaudelle. Lisää tätä! Havansi voisi kenties vieläkin laajentaa blogiaan ja lisätä sivustolle interaktiivisen osuuden. Siellä lukijat voisivat käydä esittämässä Erkille kysymyksiään Suosikin Bees&Honey –tyyliin, alkaen tietysti ”Dear Eki…”

Pykälä-infosta kuultua

IF YOU STILL BELIEVE GO TO WWW.BORENIUS.COM/EN/CAREERS C O N S I D E R I T S O LV E D .

B&K_Junnurekry_190x270.indd 1 23.11.2007 14:34:39

” “Ainejärjestön pitää

tarjota toimintaa niillekin, joita haalaribileet

eivät enää jaksa innostaa.“

Ollako

vai eikö

olla