ourista harjuille - tuokiokuvia satakunnan luonnosta

Toim. Toim. Eds.Eds. Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski

OURISTA HARJUILLEOURISTA HARJUILLETuokiokuvia Satakunnan luonnosta

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta WildlifeFrom Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife

Toim. Toim. Eds.Eds. Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski

OURISTA HARJUILLETuokiokuvia Satakunnan luonnosta

SatakuntaliittoSatakuntaliitto

From Oura to the Ridges

Snapshots of Satakunta Wildlife

Julkaisija Published by : Satakuntaliitto The Regional Council of Satakunta, Finland

Toimitus Editors : Tiina Leino, Anne Savola, Kari Ylikoski

Etukannen kuva Cover photo : Visa Vehmanen, Huidankeidas, Honkajoki

Takakannen kuva Back cover photo : Esko Inberg, Kallo, Pori

Kuvat Images : valokuvaajat photographers

Tekstit Texts : Satakuntaliitto ja kirjoittajat The Regional Council of Satakunta and writers

Kuvatekstit Captions : valokuvaajat photographers

Kartta Map : Virpi Sipari, Satakuntaliitto The Regional Council of Satakunta

Ulkoasu ja kuvankäsittely Layout and image processing : Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky

Paperi Paper : MultiArt Silk 170 g/m2

Painosmäärä Print volume : 2000

Painopaikka Printed in : Bookwell Oy, Porvoo 2013

Kirjan tuotanto on osa Satakunta tutuksi -hanketta, jota on tuettu maakunnan kehittämisrahalla. The production of this book is part of the Satakunta tutuksi (Get to Know Satakunta) project that has been supported by regional development funds.

Satakuntaliiton julkaisusarjan julkaisu A:307The Regional Council of Satakunta publication series, publication A:307 ISBN 978-952-5862-31-7 • ISSN 0789-6824Kirja on saatavissa myös sähköisenä The book is available in electronic format at issuu.com/satakuntaliittoISBN 978-952-5862-32-4 • ISSN 0789-6824

Luo oma elämyksesi Satakunnassa! www.satakunta.fi Create your own experience in Satakunta! www.satakunta.fi

5

Tervetuloa nojatuolimatkalle

Ourista harjuille – tuokiokuvia Satakunnan luonnosta -kirjan upeat

valokuvat ja tunnelmoivat tarinat välittävät elämyksellisiä hetkiä sata-

kuntalaisessa luonnossa.

Toivomme, että nämä tuokiokuvat innostavat Sinutkin tutustu-

mismatkoihin Satakunnan hienoihin virkistys- ja luontokohteisiin.

Useat kohteistamme ovat merkittäviä valtakunnallisesti ja kansain-

välisestikin. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin tärkeitä niille ihmisil-

le, jotka etsivät luontoelämyksiä Satakunnan kauniissa luonnossa.

Valokuvat valittiin niiden tuhansien kuvien joukosta, joita Sa-

takunnan luontoa valokuvanneet henkilöt tarjosivat tähän kirjaan.

Eniten kuvia tarjottiin Selkämereltä ja rannikolta, mikä näkyy myös

kuvavalinnoissa. Kirjan valokuvat ovat edustava kattaus maakunnan

luonnosta. Kunkin valokuvan kohdalla on mielenkiintoinen tarina

teoksen syntyhetkestä kuvaajan kertomana.

Tarinat ovat Satakunnassa liikkuneiden luontoihmisten kirjoi-

tuksia heille merkittävistä luontokokemuksista. Näistä hetkistä luki-

essa ja kuvia katsellessa voi lukija sukeltaa satakuntalaisen luonnon

värien, äänien ja jopa tuoksujen maailmaan.

Satakuntaliitto vastaa kirjan toteutuksesta ja sitä on osittain tu-

ettu maakunnan kehittämisrahalla Satakunta tutuksi -hankkeesta.

Teoksen toimituskuntaan kutsuttiin edustaja Suomen luonnonsuo-

jeluliiton Satakunnan piiristä.

Welcome aboard

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife is a book

full of magnifi cent photos and inspiring stories about unique moments

in the nature reserves of the Satakunta region of Finland.

We hope that these images and stories inspire you to visit Satakunta’s

natural recreation sites. Many of them are nationally and internation-

ally noteworthy. Most of all, however, they are important to those people

looking for experiences in the beautiful wildlife of Satakunta.

The images were chosen from among thousands of photographs offered

by local enthusiasts for this book. Most of the photos that we received de-

picted the Bothnian Sea and the seashore, which is evidenced by our se-

lection. The photos in this book form a comprehensive picture of what

nature has to offer. Each photograph is presented with an interesting story

told by the photographer about how the work was created.

These stories have been written by nature-loving Satakunta people,

based on experiences that are important to them. While reading about

and looking at the pictures of these moments, the reader is free to plunge

fully into the colours, the noises, and even the scents of the Satakunta

wildlife.

The Regional Council of Satakunta is responsible for making this

book, which has received partial support from a regional development

project called Satakunta tutuksi (Get to Know Satakunta). The editorial

board invited a representative of the Satakunta district organization

of the Finnish Association for Nature Conservation (FANC).

6

Saat kaiken, mitä mielesi haluaa

Valitse ennemmin Satakunta. Silloin hallitset kauneinta maata.

Sieltä saat kaikkea, mitä mielesi haluaa ja veneesi kiitää kirkkaita

vesiä pitkin mereen asti, Sakari Topelius kirjoittaa vanhassa Maamme-

kirjassa ja todistaa Satakunnan luonnon monipuolisesta kauneu-

desta.

Meri on Satakunnan historiallinen yhteys muuhun maailmaan.

Joet ja sisämaa harjuineen, metsineen ja soineen ovat meren ohella

maakunnan luonnon ydintä. Tästä kaikesta tämä kirja kertoo muu-

tamalla sanalla, mutta ennen muuta kuvilla.

Olen usein pohtinut, miten tuttu Satakunnan monipuolinen

luonto on? Miten nykyiset satakuntalaiset sen tuntevat? Miten maa-

kuntamme luonto tunnetaan Suomessa ja maailmalla? Tämän kir-

jan tarkoitus on nostaa esiin Satakunnan upea luonto.

Puhdas luonto, vesi ja ilma ovat tulevaisuuden maailmassa entis-

tä tärkeämpiä. Yhä nopeatahtisemmassa maailmassa luonnon tarjo-

amat elämykset ja mahdollisuudet rauhoittumiseen ovat aina vain

arvokkaampia. Julkaisemalla tämän kirjan Satakuntaliitto haluaa vä-

littää tietoa Satakunnan luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuk-

sista.

– Merikarvian Ourat

kiärtyy niinko pirun kourat

ja joka säässä joudut sätkimään.

Kivi aina vaanii alla,

ei väisty karjumalla,

pauhain riviä et pääse pätkimään,

kirjailija Arvo Salo runoilee Ouraoopperassa.

Satakunnassa mieleenpainuvimpia kokemuksiani ovat olleet Meri-

karvian Ouran saariston karu kauneus, Säkylänharjun upeat maise-

mat, Pyhäjärven mahtavuus sekä hiljaisten metsien syksyn sienisato

viimeisten kurkien huutaessa lähtömerkkejään.

Tämän ja paljon muuta sinäkin voit kokea Satakunnan

luonnossa.

Pertti Rajala

maakuntajohtaja

7

Everything your heart desires

Choose Satakunta. And you’ll rule the fairest land of all. There you

will have everything your heart desires, and your boat will glide on

the gleaming waters all the way to the sea, wrote Sakari Topelius in

the old Finnish book Our Land, testifying on behalf of the diverse

natural beauty of the Satakunta region in Finland.

Historically, the sea is Satakunta’s connection to the rest of the

world. Rivers and inland ridges, forests and bogs form the core of the

region’s nature. In just a few words but in many more pictures, this is

what this book is all about.

I have often thought about how familiar the diverse nature of

Satakunta feels. How do the Satakunta people of today feel about it?

How is our nature understood around Finland and the rest of the

world? The purpose of this book is to highlight the wonderful wildlife

of Satakunta.

Pure nature, water and air will become ever more important in

the future. In our increasingly frantic reality, the experiences and op-

portunities for escape that nature offers us are becoming more and

more valuable. By publishing this book, the Regional Council of

Satakunta aims to share information about the nature of Satakunta

and all that it has to offer.

– The islands of Oura in Merikarvia,

they twist like the fi sts of a demon,

and you must wriggle in every possible weather.

There’s always a rock lurking underneath,

that does not yield if you scream,

your ranting won’t cut them short,

as author Arvo Salo puts it in the Oura opera.

Some of my most memorable experiences of Satakunta took place in

the rugged beauty of the Oura islands, the magnifi cent scenery of the

Säkylänharju, the vastness of Pyhäjärvi, and the abundance of mush-

rooms in the quiet forests as the last cranes screech their goodbyes.

All this and so much more is out there for you to experience in the

wildlife of Satakunta.

Pertti Rajala

Region Mayor

8

Sisällysluettelo • ContentsSatakunnan luonto on tutustumisen arvoinen 12

Satakunnan kansallispuistot ovat helposti tutustuttavia luontokohteita 12Kohteet kartalla 13

Satakunta wildlife in Finland is worth getting to know 14The national parks of Satakunta are easily accessible nature sites 14

Sites on the map 15

9

Merellä • By the sea1 Lohenpyyntiä Ouran saaristossa Merikarvialla Salmon fi shing in the Oura Archipelago, Merikarvia 18

2 Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla Ouraluoto pilot station, Merikarvia 20Ouran saariston vuodenajat 21

3 Reveli Merikarvialla Reveli, Merikarvia 224 Lintujentarkkailija Kallossa Porissa Birdwatcher in Kallo, Pori 24

5 Mies ahtojäillä Selkämerellä Luvialla Man on pack ice on the Bothnian Sea 266 Syysmyrsky Kallossa Porissa Autumn storm in Kallo, Pori 28

7 Outoorin saariryhmä Yyterin edustalla Porissa Outoori island group, off Yyteri, Pori 30Yyterin hiekka lämmittää 32

8 Yyterin dyynit Porissa Yyteri dunes, Pori 329 Lintuharrastajia lietteillä Yyterissä Porissa Bird enthusiasts on marshland in Yyteri, Pori 34

10 Makholman kalaranta Porissa Makholma fi shing harbour, Pori 36Massamuuton aitiopaikalla 38

11 Merimetsot auringonlaskussa Merikarvialla Cormorants at sunset in Merikarvia 3812 Meri jäätyy Luvian saaristossa Frozen sea in the Luvia Archipelago 40

13 Yö Luvian saaristossa, taustalla Olkiluodon valot Night in the Luvia Archipelago with Olkiluoto lights in the background 42Selkämeren äärellä 43

14 Kurkia Luvian saaristossa Cranes in the Luvia Archipelago 44Täydellinen kevätaamu 45

Kevätmeri Raumalla 4615 Koirashaahka eli kalkas Raumalla Male eider, Rauma 46

16 Sinitiainen ja marjova tyrni Raumalla Blue tit and buckthorns, Rauma 4817 Kylmäpihlajan majakka ja myrskyävä Selkämeri Raumalla Kylmäpihlaja lighthouse and stormy Bothnian Sea, Rauma 50

10

Joilla ja järvillä • Rivers and lakes18 Vesisiippa Merikarvianjoella Daubenton’s bat by the Merikarvianjoki 54

19 Satakunnan maakuntaeläin euroopanmajava Merikarvialla The animal of the region of Satakunta, the European beaver, Merikarvia 56

20 Poosjärven pato Noormarkussa Poosjärvi dam, Noormarkku 58

Kokemäenjoki – aina elämyksiä 60

21 Kokemäenjoen suisto kasvaa umpeen Growth in the Kokemäenjoki delta 60

22 Arantilankoski Nakkilassa Arantilankoski, Nakkila 62

23 Arantilankoski ja kalastaja Nakkilassa Arantilankoski and a fi sherman, Nakkila 64

24 Koskeljärvi Eurassa Koskeljärvi, Eura 66

Sykähdyttävä luontokokemus satakuntalaisen järven rannalla 68

Kauvatsanjoki varsinkin 69

Lintujen äänikonsertti Puurijärvellä 69

Syyskuinen ilta Puurijärvellä 69

25 Muikkunuotalla Pyhäjärvellä Vendace seine on Pyhäjärvi 70

26 Pyhäjärvi jäätyy Säkylässä Frozen Pyhäjärvi, Säkylä 72

27 Kaakkuri Siikaisissa Loon, Siikainen 74

11

Metsissä ja soilla • Forests and bogs28 Sammalta ja suppilovahveroita Moss and funnel chanterelles 78

29 Huidankeidas Honkajoella Huidankeidas, Honkajoki 80

30 Aunesluomaa kesäyössä Karviassa Aunesluoma, on a summer’s night in Karvia 82

Kyrönkankaantiellä aika menettää merkityksensä 84

Metsä saa maansa takaisin 85

31 Mustakeitaan lähdepuro Karviassa Mustakeidas upstream in Karvia 86

Pikkuhimalaja Kullaan Ahmaus 88

32 Kylmämyllynlähde Jämijärvellä Kylmämyllynlähde, Jämijärvi 88

Pomarkun Isonevan aamu 90

33 Isonevan ilta Pomarkussa Night at Isoneva, Pomarkku 90

34 Isonevan ensilumi Pomarkussa First snow at Isoneva, Pomarkku 92

Metsän sisässä 94

Kauttuan metsässä elpyy 94

Harolan lehtometsä on joka päivä erilainen 95

35 Metsän poltto Pinkjärvellä Eurajoella Burning the forest at Pinkjärvi, Eurajoki 96

36 Karpalonpoimintaa Isosuolla Huittisissa Picking cranberries at Isosuo, Huittinen 98

Minun Säkylänharjuni 100

37 Harjusinisiipi Säkyläharjulla Eastern baton blue in Säkyläharju 100

Valokuvaajat Photographers 102

12

Satakunnan luonto on tutustumisen arvoinen – Voiko luonnolta vaatia suurempaa vaihtelua kuin Satakunta

tarjoaa? kysyy Matti Poutvaara vuonna 1949 ilmestyneessä

Satakunta-kuvateoksessa. Tämä ihastelu on ajankohtainen

myös tämän päivän Satakunnassa, jossa luonnossa kulkijan

on mahdollista edelleen liikkua saman päivän aikana vaikkapa

merellä, harjuilla, joilla ja järvillä. Pohjois-Satakunnan laa -

joilla suoalueilla tai metsän siimeksessä Euran Koskeljärvellä

voi aistia luonnonrauhaa. Kulkija voi myös vain istua Selkä-

meren rannalla ja katsoa kauas horisonttiin kuunnellen

samalla meren ja lintujen ääniä. Satakunnassa on luontoa

mistä valita.

Satakunnan maakuntamaisemia ovat meri ja maankoho-

amisrannikko, Kokemäenjokilaakso, ympäristöstään erottuvat

suuret harjut, Pohjois-Satakunnan suot ja metsät sekä Etelä-Sa-

takunnan viljelyaukeat. Suuret järvet, kuten maakuntajärveksi

nimetty Pyhäjärvi, elävöittävät näitä maisemia. Satakunnan ar-

vokkaimpina luontotyyppeinä pidetään jokireittejä, kilpikeitai-

ta ja rakkoleväyhteisöjä.

Maakunnan joet, kuten esimerkiksi Kokemäenjoki, ovat

toimineet kulkuväylinä, vesivoiman lähteinä ja kalastuspaik-

koina. Ne ovatkin tärkeä osa Satakunnan monituhatvuotis-

ta asutushistoriaa. Maakuntamme joet tulvivat herkästi. Se tuo

jokivarsien maisemiin vaihtelevuutta ja luonnon rikkautta.

Kilpikeitaat ovat laajoja suoalueita, joissa voi vielä aistia erä-

maisuutta ja luonnonrauhaa. Satakuntalainen kilpikeidas ker-

meineen ja allikkoineen on komea näky. Suon pienmuodot,

mätäspintaiset kermit ja märät kuljut kiertävät kehämäises-

ti suon korkeinta kohtaa. Erityisesti Pohjois-Satakunnan kilpi-

keitailla, kuten esimerkiksi Huidankeitaalla, on runsaasti laaja-

alaisia vesiallikoita.

Rakkoleväesiintymät kuvaavat hyvin veden laatua Itämeressä.

Eliölajien määrä rakkolevävyöhykkeessä on moninkertainen

verrattuna esimerkiksi yksivuotisten rihmalevien muodosta-

miin eliöyhteisöihin. Rakkolevän esiintymisen pohjoisraja

kulkee suolapitoisuuden mukaan Merenkurkun pohjoisosissa

ja rakkolevää esiintyy runsaasti Selkämeren kansallispuiston

alueella.

Satakunnan kansallispuistot ovat helposti tutustuttavia luontokohteitaSatakunnan kolme kansallispuistoa sijaitsevat maakunnan eri

osissa. Niissä Sinulla on mahdollisuus kokea upeita ja unoh-

tumattomia luontoelämyksiä. Kansallispuistoja täydentäviksi

mielenkiintoisiksi käyntikohteiksi voit valita Porin kansallisen

kaupunkipuiston sekä kaksi UNESCO:n maailmaperintö-

kohdetta Raumalla: Vanhan Rauman puutaloalueen ja Sammal-

lahdenmäen pronssikautisen hautaröykkiöalueen.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto perustettiin

vuonna 1982 Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamaille. Se

esittelee suo- sekä harjuluontoa. Voit päästä helposti alueelle

Karvian kunnan puolelta Pohjankankaan harjulla kulkevaa Kyrön-

kankaan tietä pitkin. Retkeilypalveluja sisältävät osat sijaitsevat

Kauhanevalla, joka on valtaosin Etelä-Pohjanmaan puolella.

13

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto perustettiin

vuonna 1993 Ala-Satakunnan viljelysseudulle Huittisten ja

Kokemäen kaupunkien alueelle. Siihen kuuluvat linnustol-

lisesti arvokkaan Puurijärven lisäksi viisi kermikeidassuota.

Puurijärvi on etenkin keväisin suosittu lintujen tarkkailu-

kohde ja alueella on useita lintutorneja. Kärjenkallion tor-

nista voit ihailla upeaa järvimaisemaa kuunnellen samalla

luonnonäänien täyttämää äänimaisemaa.

Selkämeren kansallispuisto perustettiin keväällä 2011

Satakunnan ja Varsinais-Suomen merialueelle. Kansallis-

puistosta 98 % on vedenpinnan alla ja puiston merkitys

vedenalaisen luonnon suojelussa on erityisen suuri. Tässä

Selkämeren rannikon suuntaisessa kansallispuistossa maan-

kohoamisen vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa.

Kohteet kartallaVoit hahmottaa kirjan kuvien ottopaikkojen sijainnit yhdel-

lä silmäyksellä tältä kartalta. Samaan karttaan on sijoitettu

nimeltä mainiten esimerkkejä Satakunnan valtakunnallisesti

merkittävistä luonto- ja kulttuuriympäristökohteista.

Satakunnan valtakunnallisesti merkittävimpiä luonto- ja kulttuuriympäristökohteitaKartan numerot vastaavat valokuvien numeroita.

Kauhanevan–Kauhanevan–Pohjankankaan Pohjankankaan kansallispuistokansallispuisto

Haapakeitaan–Haapakeitaan–Huidankeitaan Huidankeitaan suoalueet suoalueet

Ouran Ouran saaristosaaristo

ReposaariReposaari

Ahlaisten Ahlaisten kulttuurimaisema kulttuurimaisema

A. Satakunnan rannikkoseutu B. SuomenselkäC. Pohjois-Satakunnan järviseutuD. Ala-Satakunnan viljelyseutu

Lähteet:Lähteet:Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuisto MetsähallitusMetsähallitusSuomen maisemamaakuntajako, Ympäristöministeriö 1992Suomen maisemamaakuntajako, Ympäristöministeriö 1992SatakuntaliittoSatakuntaliittoPohjakartta: Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2012 aineistoaMaanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2012 aineistoawww.maanmittauslaitos.fi /avoindata_lisenssi_versio1_20120501www.maanmittauslaitos.fi /avoindata_lisenssi_versio1_20120501

YyteriYyteriNoormarkun Noormarkun ruukinalueruukinalue

Porin Porin kansallinen kansallinen kaupunki-kaupunki-puistopuisto

JoutsijärviJoutsijärvi

Vihteljärven–Vihteljärven–Niemenkylän Niemenkylän maisema-aluemaisema-alue

Hämeenkangas–Hämeenkangas–JämiJämi

Leineperin Leineperin ruukki ruukki

PinkjärviPinkjärvi Kokemäenjokilaakson Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisematkulttuurimaisemat

Puurijärven ja Isonsuon Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto kansallispuisto

Rauman Rauman saaristosaaristo

Vanha Rauma -Vanha Rauma -maailmanperintö-maailmanperintö-kohdekohde

Sammallahdenmäki -Sammallahdenmäki -maailmanperintökohdemaailmanperintökohde

Koskeljärvi ja Kurjenrahkan Koskeljärvi ja Kurjenrahkan kansallispuisto (Varsinais-Suomi)kansallispuisto (Varsinais-Suomi)

PyhäjärviPyhäjärvi

Kauttuan Kauttuan ruukinpuistoruukinpuisto

Köyliönjärven Köyliönjärven kansallismaisemakansallismaisema

KokemäenjokisuistoKokemäenjokisuisto

Preiviikin-Preiviikin-lahtilahti

Sääksjärvi Sääksjärvi (meteoriitti-(meteoriitti-kraateri)kraateri)

Ala-Satakunnan Ala-Satakunnan muinaisjäännös-muinaisjäännös-kohteet kohteet

Vuojoen Vuojoen kartanokartano

Pohjankangas Pohjankangas

Pomarkun Pomarkun IsonevaIsoneva

Luvian Luvian saaristosaaristo

Säkylän-Säkylän-harjuharju

SELKÄMEREN SELKÄMEREN KANSALLIS-KANSALLIS-PUISTO PUISTO

A

B

C

D

Merellä

Joilla ja järvillä

Metsissä ja soilla

14

Satakunta wildlife in Finland

is worth getting to know

– Can we ask for any natural environment to present more diver-

sity than what is offered in Satakunta? asks Matti Poutvaara in

his picture book about the region, published in 1949. This show

of admiration is just as relevant today, as any traveller is able to

traverse sea, ridge, river and lake in just one day. Feel the peace

and quiet of the vast bog areas of Northern Satakunta or on the

lakeside of Koskeljärvi, in the middle of the Eura Forest. Or you

can just sit by the shore of the Bothnian Sea, staring at the hori-

zon, while listening to the sound of the waves and the birdsong.

Satakunta offers plenty of wildlife to choose from.

Regional landscapes include the sea and the coast upheaval, the

Kokemäenjoki valley, the ridges that create a great contrast to their

surroundings, the bogs in the north of the region, as well as the

agri cultural clearings in the south. Great lakes, such as Pyhäjärvi,

the main lake of the region, bring the landscape to life. River

courses, raised bogs and kelp communities are considered the most

valuable types of environment.

Regional rivers, such as the Kokemäenjoki, have functioned as

communication channels, hydropower sources and fi shing spots.

They are indeed an important part of the Satakunta cultural his-

tory that reaches back many thousands of years. The rivers in our

region fl ood easily. This brings variety and natural diversity to the

riverside sceneries.

Raised bogs are vast areas that still offer a sense of wilderness

and nature’s tranquility. Bulges and puddles make them an

impressive sight. Miniature formations, tuffets and wet hollows

circle the highest point. There are several large ponds, especially in

the northern bogs.

Kelp accumulations are good indicators of water quality in the

Baltic Sea. The number of species in a kelp zone is manifold com-

pared to, for example, communities of annual blue-green algae.

Kelp occurs in accordance with the salt content in the northern

straits of Kvarken, and kelp is abundant in the national park area

of the Bothnian Sea.

The national parks of Satakunta

are easily accessible nature

sites

Three national parks are located in the different parts of Sata-

kunta. They are your chance to experience something unique and

unforgettable. As interesting sites to add to the list of national

parks, you can choose the National Urban Park of Pori and two

UNESCO World Heritage Sites in Rauma: The wooden villa

district of Old Rauma and and the Bronze Age burial cairns of

Sammallahdenmäki.

The Kauhaneva-Pohjankangas National Park was founded in

1982 on the border of Southern Ostrobothnia and Satakunta. It

presents both bogs and ridges. You can easily reach the area from

the Karvia side along the Kyrönkangas road that runs along the

top of the Pohjankangas ridge. Camping services are available at

Kauhaneva, most of which is located in Southern Ostrobothnia.

The Puurijärvi and Isosuo National Park was founded in

1993 on the farmlands of Lower Satakunta near Huittinen and

Kokemäki. In addition to the bird-rich Puurijärvi, it encompasses

15

fi ve raised bogs. Puurijärvi is a popular bird-watching spot,

particularly in the spring, and it offers numerous birdwatch-

ing towers. Admire the magnifi cent lake scenery from the top

of the Kärjenkallio tower while listening to a variety of natural

sounds in the area.

The Bothnian Sea National Park was founded in the

spring of 2011 off the coast of Satakunta and Varsinais-Suomi

(Southwest Finland). Of these national parks, nearly 98%

is underwater, and the parks are especially signifi cant for the

protection of submarine wildlife. This national park parallel to

the Bothnian coast clearly shows the impact of land upthrust.

Sites on the map

This map gives you a quick overview of the locations where the

photographs in this book have been taken. It also names exam-

ples of nationally signifi cant natural and cultural sites located

in the Satakunta region in Finland.

The nationally most signifi cant natural and cultural sites in the Satakunta regionThe numbers on the map are equivalent to the numbers of the photographs.

Kauhaneva–Kauhaneva–Pohjankangas Pohjankangas National ParkNational Park

Haapakeidas–Haapakeidas–Huidankeidas Huidankeidas bog areasbog areas

Oura Oura Archi-Archi-pelagopelago

ReposaariReposaari

Ahlainen Ahlainen cultural landscapecultural landscape

A. Satakunta coastal areaB. SuomenselkäC. North Satakunta lake districtD. Lower Satakunta farmlands

Sources:Sources:Bothnian Sea National ParkBothnian Sea National ParkMetsähallitus (Finnish Forestry Offi ce)Metsähallitus (Finnish Forestry Offi ce)Regional landscapes in Finland, Ministry of the Environment 1992Regional landscapes in Finland, Ministry of the Environment 1992The Regional Council of SatakuntaThe Regional Council of SatakuntaBase map: National Land Survey of FinlandBase map: National Land Survey of Finland

YyteriYyteriNoormarkku Noormarkku ironworks areaironworks area

Pori Pori National National Urban Urban ParkPark

JoutsijärviJoutsijärvi

Vihteljärvi-Vihteljärvi-Niemenkylä Niemenkylä scenic areascenic area

Hämeenkangas–Hämeenkangas–JämiJämi

Leineperi Leineperi ironworksironworks

PinkjärviPinkjärvi Kokemäenjokilaakso Kokemäenjokilaakso cultural landscapecultural landscape

Puurijärvi and Isosuo Puurijärvi and Isosuo National ParkNational Park

Rauma Rauma archi-archi-pelagopelago

Old Rauma Old Rauma World Heritage World Heritage SiteSite

SammallahdenmäkiSammallahdenmäkiWorld Heritage SiteWorld Heritage Site

Koskeljärvi and Kurjenrahka Koskeljärvi and Kurjenrahka National Park (Southwest Finland)National Park (Southwest Finland)

PyhäjärviPyhäjärvi

Kauttua Kauttua Ironworks ParkIronworks Park

Köyliönjärvi Köyliönjärvi national landscapenational landscape

Kokemäenjoki deltaKokemäenjoki delta

Preiviikin-Preiviikin-lahtilahti

Sääksjärvi Sääksjärvi (meteorite (meteorite crater)crater)

Lower Satakunta Lower Satakunta relic sitesrelic sites

Vuojoki Vuojoki mansionmansion

Pohjankangas Pohjankangas

Isoneva, Isoneva, PomarkkuPomarkku

LuviaLuviaarchi-archi-pelagopelago

Säkylän-Säkylän-harjuharju

BOTHNIAN BOTHNIAN SEA NATIONAL SEA NATIONAL PARKPARK

A

B

C

D

By the sea

Rivers and lakes

Forests and bogs

17

MERELLÄBy the sea

18

Lohenpyyntiä Ouran saaristossa Merikarvialla

Lohenpyyntiä harjoitetaan push up -rysillä

Ouran saaristossa Merikarvialla. Tämän ns.

hylkeenkestävän rysämallin tarkoituksena on

estää harmaahylkeitä verottamasta kalastajien

saaliita ja rikkomasta pyydyksiä. Taustalla on

Ouran pooki.

Salmon fi shing in the Oura Archipelago in Merikarvia

Salmon fi shing using push-up nets in the Oura

Archipelago, Merikarvia. This “seal-proof” type

of net is meant to prevent grey seals from taking

from the fi shermen’s catch or breaking the nets.

The Oura beacon is visible in the background.

Kuva PhotographSeppo Keränen

Ouran saaristo Oura ArchipelagoMerikarvia2005

1

20

Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla

Ouraluodolla Merikarvialla sijaitseva vanha,

tyhjilleen jäänyt luotsiasema on nyttemmin

kunnostettu matkailukäyttöön.

Ouraluoto pilot station in Merikarvia

The old, abandoned pilot station on Ouraluoto

islet, Merikarvia, has now been renovated for

visitors.

2

21


Ouraluoto Oura ArchipelagoMerikarvia31.12.2010 31 December 2010

Ouran saariston vuodenajatUlkomeren syvyydestä on satojen vuosien aika-

na kohonnut sokkeloinen saaristo. Tarinan mu-

kaan saaria on yhtä monta kuin vuodessa päiviä.

Helteisellä säällä saaristossa voi käydä vilvoittele-

massa, kalastamassa tai vaikkapa syömässä aho-

mansikoita.

Vuodenajoista kevät ja syksy ovat lumoavim-

mat. Etenkin syksyiset säkkipimeät yöt, tähtitai-

vas, tuulen humina ja tyrskyjen pauhu virittä-

vät ihmisessä luovuuden ja innostuksen lähteen.

Keväisin ja syksyisin innostuu helposti tarkkai-

lemaan muuttolintuja. Silloin saaristoon uivat

kaikkein runsaimmin kalaparvet, joita meri-

metsoparvet kokoontuvat saalistamaan. Talvisin

ulkorannoilla velloo useimmiten avovesi. Silloin

jään reunassa saattaa nähdä harmaahylkeen ja

taivaalla saalistavan merikotkan.

Juhani Mellanoura

22

Reveli Merikarvialla

Merikarvian Reveli on upea kohde saaren

hienon harjuluonnon ansiosta.

Reveli, Merikarvia

Reveli, Merikarvia is a wonderful site, thanks

to the great ridge-like nature on the island.

3

23

Kuva PhotographAntti Partanen

ReveliMerikarviaHeinäkuu 2011 July 2011

25

Lintujentarkkailija Kallossa Porissa

Lintujen kevätmuuton tarkkailua jäistä vapau-

tuvalla Kallon ulkorannalla huhtikuun lopulla

2011.

Birdwatcher in Kallo, Pori

Watching the spring migration on the outer

shore of Kallo, just free of ice at the end of April

2011.

Kuva PhotographEsko Inberg

KalloPoriHuhtikuu 2011 April 2011

4

27

Mies ahtojäillä Selkämerellä Luvialla

Säpin edustalla Luvialla oli komeat ahtojää-

muodostumat maaliskuussa 2011. Niiden

päältä saattoi ihailla Selkämeren maisemia.

Man on pack ice on the Bothnian Sea, Luvia

Impressive pack ice off Säppi, Luvia,

March 2011. A good high spot from which

to admire the Bothnian Sea.

Kuva PhotographMarkus Sirkka

SäppiLuviaMaaliskuu 2011 March 2011

5

29

Syysmyrsky Kallossa Porissa

Kovan tuulen aikaansaamien tyrskyjen

ihailemiseen Porin Kallo on mainio paikka.

Tuuli lennättää pärskeitä kallioiden yli pitkälle.

Meren voima ja liike välittyvät kuvasta katsojalle.

Autumn storm in Kallo, Pori

Kallo in Pori is a great place to admire the sea

spray during high winds. Wind blows the spray

way over the rocks. This photo conveys the force

and motion of the sea.


KalloPoriLokakuu 2011 October 2011

6

31

Outoorin saariryhmä Yyterin edustalla Porissa

Yyterin edustalla olevan saariryhmän muodos-

tavat Santakari (edessä), Outoori (vasemmalla)

ja Kallioluoto (takana). Taustalla näkyvät Yyterin

hiekkaranta ja Pihlavanlahti. Santakarin edus-

talla kelluu joutsenparvi.

Outoori island group off Yyteri, Pori

The group of islands off Yyteri consists of

Santakari (to the front), Outoori (on the left)

and Kallioluoto (at the back). Yyteri beach and

Pihlavanlahti are in the background. Flock of

swans off Santakari.

Kuva PhotographVisa Vehmanen

Outoorin saariryhmä Outoori island groupPori5.6.2012 klo 20:035 June 2012 at 8:03 p.m.

7

32

Hiekka pursuaa varpaiden välistä. Se läm-

mittää ihoa. Meren selkä on kuin tuhan-

sia peilejä. Aallot liplattavat rantautuessaan.

Lokkien kirkuna kantautuu meren seläl-

tä. Lapset kirmailevat tai rakentavat hiekka-

linnoja. Tuuli tuo mereltä suolan maun huu-

lille. Raikas ilma väsyttää. Polttava aurinko

saa ihon punoittamaan ja polttamaan. Hiekka-

vallien takana männikkö antaa suojan.

Ritva Vastamäki

Yyterin hiekka lämmittää

33

Yyterin dyynit Porissa

Aurinkoinen, syksyinen päivä Yyterin upeilla

dyyneillä.

Yyteri dunes in Pori

A sunny autumn day by the beautiful dunes

of Yyteri.

Kuva PhotographPetri Segerroos

Yyteri Yyteri beachPori

8

34

Lintuharrastajia lietteillä Yyterissä Porissa

Yyterin lietteillä on lintuharrastajilla hyvät

mahdollisuudet tarkkailla kahlaajien muuttoa

keväästä myöhäiseen syksyyn. Sinne pysähty-

vät muuttomatkoillaan lähes kaikki Suomessa

tavattavat kahlaajalajit.

Bird enthusiasts on marshlandin Yyteri, Pori

Birdwatchers have a great opportunity to

monitor the migration of waders from spring

to late autumn on marshland in Yyteri. Nearly

all waders that are found in Finland stop there

during their migration.

Kuva PhotographJan Wessberg

YyteriPori

9

36

Makholman kalaranta Porissa

Vuosikymmeniä sitten Makholman kala satamaa

käyttivät tukikohtanaan lukuisat ammattikalas-

tajat, mutta nykyään hiljentyneestä rannasta

lähtevät merelle enää muutamat harvat eläke-

läis- ja kotitarvekalastajat.

Makholma fi shing harbour, Pori

Decades ago, several professional fi shermen

used Makholma fi shing harbour as their base,

but lately it has become a quiet shore, used

only by a few pensioners and subsistence

fi shermen.


MakholmaPori28.11.2005 28 November 2005

10

38

Massamuuton aitiopaikalla Merikarvia, Kasalan kalasatama 9.10.2012

Merellinen maisema on vielä aamuhämärän val-

lassa, kun kuulen taivaalta yhä kiihtyvään tahtiin

räkättirastaiden raksutusta. Tuuli ei jaksa vielä

herätä, enkä kuule ihmisääniä mistään; korviini

kantautuu vain heikkoa laineiden liplatusta ja

tuhansien rastaiden ääniä. Äänimaisemassa vi-

lahtavat nopeasti myös tiheät tilhiparvet, jotka

matkaavat pohjoisesta kuin maailmanlopun alta.

Joistakin parvista kuulen vain siipien havinaa,

kunnes metsän takaa ilmestyy jälleen uusia par-

via. Tunnelmaa värittävät myös sepelkyyhkyjen

ja naakkojen suurparvet.

Lintuja on kaikkialla, ja yhdeksän jälkeen

nauran ääneen, kun minut ylittää 7 900 räkätti-

rastaan valtava lautta. Seuraan muuttospektaak-

kelia yhdeksän tuntia ja huomaan, että ohitseni

on matkannut 53 011 räkättirastasta, 12 522

tilheä ja 9 529 naakkaa sekä yli 15 000 muuta

siivekästä. Lintumassojen silhuetit piirtyvät

verkkokalvoilleni vielä viikkojen ajan.

Santtu Ahlman

39

Merimetsot auringonlaskussa Merikarvialla

Aurinko laskee Merikarvialla sijaitsevan meri-

metsoluodon taakse. Kiistanalainen merimetso

ei ole lintu, jota pelkästään ihmiset valvovat

– se on myös merikotkien tarkassa seurannassa.

Kuvaaja näki kerran merikotkan pyörivän meri-

metsoyhdyskunnan yläpuolella. Aiheutettuaan

tarpeeksi paniikkia se laskeutui istuskelemaan

yhdelle pesäpuista. Saalista kotka ei sillä kertaa

saanut.

Cormorants at sunset in Merikarvia

Sunset behind a cormorant islet in Merikarvia.

The cormorant is a controversial bird which is

not only monitored by humans but also by sea

eagles. The photographer once saw a sea eagle

circle above a cormorant community. After

causing some panic, it landed on one of the

nesting trees. There was no catch for it that time.

Kuva PhotographTuomo Björksten

Merikarvia5.7.2006 klo 0.195 July 2006 at 0:19 a.m.

11

41

Meri jäätyy Luvian saaristossa

Luvian saaristo on Selkämeren leveimmällä

kohdalla. Ulappaa riittää Ruotsiin asti.

Saaristoluonnon kasvot muuttuvat vuoden-

aikojen, säätilan ja vuorokaudenaikojen

tahdissa. Meren jäätyessä ohut teräsjää

halkeilee laatoiksi, joiden saumoista nousee

kosteutta huurtuen valkoisiksi reunuksiksi.

Frozen sea in the Luvia Archipelago

The Luvia Archipelago is located at the widest

point of the Bothnian Sea. Open sea stretches all

the way to Sweden. The face of the archipelago

wildlife changes along with the seasons, weather

conditions and the time of day. As the sea freezes,

the solid thin ice breaks into tiles, the seams of

which evaporate moisture that creates a frosty trim.

Kuva PhotographTimo Nieminen

IsokloppaLuvia

12

43

Yö Luvian saaristossa, taustalla Olkiluodon valot

Mantereen valot valaisevat maisemaa

hämmästyttävän kauas. Vasemmalla näkyy

Oinaskerin siluetti ja valot kajastavat Olkiluo-

dosta asti noin kymmenen kilometrin päästä.

Meren yllä tuikkii tähtien paljous. Keskellä on

Orionin metsästäjähahmo ja sen vasemmalla

puolella tähtitaivaan kirkkain tähti Sirius.

Night in the Luvia Archipelago with Olkiluoto lights in the background

Lights from continental Finland illuminate the

landscape further than you would imagine.

On the left, the silhouette of Oinaskeri and

the lights refl ecting from Olkiluoto, which is

about ten kilometres away. Thousands of stars

twinkle above the sea. Orion, the Hunter, is in

the middle, and to his left, the brightest star of

all, Sirius.


Selkämeri Bothnian SeaLuvia

Selkämeren äärelläVapaa-aikana suuntaan usein kulkuni Selkä-

meren rannoille – oli sitten kesä tai talvi.

Mielipaikkani vaihtelevat – yhtenä päivänä

kuljen mieluiten Yyterin santoja pitkin, toi-

sena oleilen Leveäkarissa, Kaarluodossa tai

lietteillä, toisinaan vain hiihdän rantoja ja

meren jäätä pitkin. Pääasia on, että pääsen

rannalle, meren ääreen. Katson mielelläni

kauas horisonttiin ja kuuntelen meren ääniä.

Selkämeri on minulle ennen kaikkea moni-

naisten rantojen meri.

Anne Savola

13

44

Kurkia Luvian saaristossa

Linnustoltaan Luvian saaristo on Selkämeren

arvokkaimpia alueita. Se kuuluu EU:n Important

Bird Area (IBA) -luetteloon. Huhtikuussa saa-

ristossa lintuja oli tavattoman paljon: telkkiä,

isokoskeloita, kuikkia, merihanhia, haahkoja ja

monia muita. Suurin osa oli muuttomatkalla

saariston yli, mutta monet olivat myös vaki-

asukkaita. Haurkarin takaa alkoi kuulua upeita

trumpetin törähdyksiä. Kaksi kurkea lensi saaren

yli ja jatkoi pohjoiseen.

Cranes in the Luvia Archipelago

Judged by its birdlife, the Luvia Archipelago is one

of the most valuable areas in the Bothnian Sea. It is

listed among the EU’s Important Bird Areas (IBA). In

April, the islands are invaded by birds: goldeneyes,

goosanders, loons, greylag geese, elders, and many

others. Most of them were migrating across the

archipelago but some were locals. We started to

hear impressive trumpet-like hoots from behind

Haurkari. Two cranes fl ew over the island and kept

on going northwards.


HaurkariLuviaHuhtikuu April

14

45

Täydellinen kevätaamuTuuli oli tyyntynyt yön aikana. Oli aamu, ilma

oli viilentynyt ja merestä nousi savua. Soutu-

veneen puinen penkki oli kostea, ja kuivasin

sen villapaitani hihaan. Vene tuoksui tervalta ja

pellavaöljyltä, sen pohjaan oli kuivunut kiinni

suomuja. Työnsin veneen vesille varoen horjah-

tamasta. Keulapuu piirsi kuvion tyyneen veden-

pintaan. Kevät oli jo pitkällä, puut olivat hiiren-

korvilla ja vesi kirkasta kuin pohjattomassa

lähteessä. Hyönteiset tanssivat sen pinnalla.

Kaikkialla oli hiljaista, kun soudin sumun se-

kaan. Rauhallisuus ympäröi minut. Jostain kuu-

lui kurjen huuto, toinen vastasi siihen kaukana.

Lahdenpoukamassa lopetin soutamisen ja an-

noin veneen lipua hiljaa pohjukkaa kohti. Vesi

oli matalaa ja pohjan kivet erottuivat selvästi.

Aurinko oli alkanut nousta ja se paistoi sumu-

verhon läpi alkaen lämmittää. Jossain polskahti

kala. Tartuin heittovapaani, tunnustelin hetken

sen korkkista kahvaa, mutta en malttanut

heittää uistinta veteen ja rikkoa sitä täydellistä

hetkeä, täydellistä hiljaisuutta, täydellistä kevät-

aamua.

Arttu Tuominen

46

Koirashaahka eli kalkas Raumalla

Kalkas eli koirashaahka Itämeren runsaimpana

sorsalintuna tuo soidinäänineen kevään Selkä-

merelle ja Satakunnan rannikolle. Juhlapukuinen

kalkas on kuvattuna Rauman saaristossa.

Male eider, Rauma

The male eider, one of the most common ducks

on the Baltic Sea, heralds the spring to the

Bothnian Sea and the coast of Satakunta with

its courtship calls. Male eider dressed for success

in the Rauma archipelago.

Kuva PhotographRaimo Sundelin

Rauman saaristo Rauma ArchipelagoRauma

Kevätmeri RaumallaSiikluoma, Karjasluoto, Omenapuunmaa, Le-

vätys, Reksaari, Vesiluoma, Nurmesluoto. Alku-

matka menee paikannimiä maistellen ja sanojen

syntyä miettien. Katse on mieluummin tuulen

jäälle muotoilemissa lumikuvioissa kuin hylä tyn

aikaansa huokaavassa mökkimaisemassa. Kevät-

sää on harmaa. Jää sisäsaaristossa kantaa vielä

hiihtäjän.

Nurmesluodon länsirannalla, metsätaipa -

leen jälkeen, kaikki on toisin. Avoimen aavan

meren päällä vanha taivas tulee näkyviin ja

valo värjää mustan veden laivaston siniseksi.

Kahta sinettä vasten haahkat, joutsenet, tukka-

sotkat ja koskelot lentävät kineettistä taide-

teostaan. Aurinkolämmön virittämä tuuli ja

maininkien rantakallioihin hakkaamat jää-

lohkareet luovat äänimaiseman, joka on samalla

hiljainen ja voimakas.

Juhani Korpinen

15

48

Sinitiainen ja marjova tyrni Raumalla

Syksyisin vaeltavat tiaisparvet kiertelevät saar-

ten rantoja etsien hyönteisravintoa rantojen

tyrnipensaista. Satakunnan maakuntakasvin,

tyrnin ja maakuntalinnun, sinitiaisen kohtaa-

minen Rauman ulkosaaristossa.

Blue tit and buckthorns, Rauma

In the autumn, migrating fl ocks of blue tits circle

around the island shores looking for insects by

the buckthorn bushes. The regional plant, the

buckthorn, and the regional bird, the blue tit,

meet on the outer islands of Rauma.


Rauman ulkosaaristo The outer islands of RaumaRauma

16

51

Kylmäpihlajan majakka ja myrskyävä Selkämeri Raumalla

Syysmyrskyt ovat tavanomaisia Selkämerellä.

Lokakuun myrskyssä tuuli puhalsi puuskissa yli

25 metriä sekunnissa Kylmäpihlajan majakan

lähivesillä Raumanmerellä.

Kylmäpihlaja lighthouse and a stormy Bothnian Sea, Rauma

Autumn storms are common on the Bothnian

Sea. In October, the wind blasted at more than

25 metres per second in the waters near the

Kylmäpihlaja lighthouse in the Rauma Archipelago.


Raumanmeri Rauma ArchipelagoRaumaLokakuu October

17

53

JOILLA JAJÄRVILLÄ

Rivers and lakes

54

Daubenton’s bat by the Merikarvianjoki

A Daubenton’s bat hunts insects above the

Merikarvianjoki in Lankoski one July night.

Vesisiippa Merikarvianjoella

Vesisiippa saalistaa hyönteisiä Merikarvianjoen

yllä Lankoskella heinäkuisena yönä.


LankoskiMerikarviaHeinäkuu 2012 July 2012

18

57

Satakunnan maakuntaeläin euroopanmajava Merikarvialla

Majavaperhe oli valinnut asuinpaikakseen

suuren ojan ja tuuleton iltapäivä kätki

kuvaajan majavan tarkalta hajuaistilta. Oja

oli osaksi vielä jäässä ja majava ilmestyi jyrsi-

mään ojan yli kaatamaansa koivua, etäisyys

kuvaajaan oli noin metri. Hiljaa paikoillaan

pysytellen, piiloutumatta kuvaaja seurasi

majavan askartelua.

The animal of the region of Satakunta, the European beaver, Merikarvia

A family of beavers had chosen a large ditch to

live in, and on a windless day the photographer

was able to fool their accurate noses. The ditch

was partially frozen, and the beaver came to

nibble a log it had cut down earlier, only about a

metre away from the photographer. Staying still,

without hiding, the photographer was able to

keep an eye on the beaver’s tinkering.

Kuva PhotographSari Kantinkoski

Merikarvia3.4.2009 3 April 2009

19

58

Poosjärven pato Noormarkussa

Poosjärven padolla nopeasti virtaava vesi

mahdollistaa koskikaran saalistamisen

tammikuisena pakkaspäivänä.

Poosjärvi dam, Noormarkku

The rapids at Poosjärvi dam enable

the dipper to hunt on a frosty

January day.


Poosjärven pato Poosjärvi damPori Tammikuu 2011 January 2011

20

60

Kokemäenjoki – aina elämyksiäKokemäenjoki on kutsunut minua rannoil-

leen jo lapsesta asti. Virtaavan veden ja sen

pyörteiden katselu vie ajatukset kauas arjes-

ta. Kanootilla rauhallisesti meloen tuntee

olevansa yhtä joen kanssa ja löytää sellaisia-

kin paikkoja, joita muuten ei huomaisi. Joki

rantoineen tarjoaa aina elämyksiä. Usvaise-

na aamuna kurjet huutavat rantaluhdalla ja

hirviemo tuo vasansa rantaan syömään vesi-

kasveja. Majava läiskäyttää häntänsä veden

pintaan huomatessaan ihmisen ja sukeltaa

kauemmaksi. Sääksi nappaa kalan saalikseen

ja lähtee viemään sitä pesälleen. Joki on aina

tarjonnut elämän perusedellytykset niin eläi-

mille kuin ihmisillekin, jotka ovat asettuneet

sen rannoille asumaan.

Niina Uusi-Seppä

61

Kokemäenjoen suisto kasvaa umpeen

Vasta ilmasta suiston huikea kasvillisuus-

mosaiikki näyttäytyy kaikessa monipuoli-

suudessaan. Suisto siirtyy merelle päin useita

kymmeniä metrejä vuodessa. Vesikasvit valtaavat

alaa avovedeltä. Ruoppaamalla mökkiläiset

pitävät veneväyliään kulkukelpoisina.

Growth in the Kokemäenjoki delta

Mosaic-like fauna in the delta can only really

be seen in all its variety from above. The delta

grows towards the sea by dozens of metres

per year. Aquatic plants invade the open sea.

Seashore dwellers maintain their boat channels

by dredging.


Kokemäenjoen suisto Kokemäenjoki deltaPori18.7.2012 klo 18:3418 July 2012 at 6:34 p.m.

21

62

Arantilankoski Nakkilassa

Arantilankoski Kokemäenjoessa kylmänä

pakkasaamuna tammikuussa. Nouseva aurinko

kultaa rannan puut ja kuukin viipyy vielä haa-

leana maiseman yllä. Pakkasen kiristyessä aina

kolmeenkymmeneen asteeseen on kuvaajan

toimittava ripeästi.

Arantilankoski, Nakkila

Arantilankoski on the Kokemäenjoki on a

cold and frosty January morning. The rising

sun gilds the trees on the shore, and even the

pale moon is reluctant to leave the landscape.

The photographer must work quickly as the

temperature drops to minus 30 degrees Celsius.

Kuva PhotographEsa Kankaanpää

ArantilankoskiNakkilaTammikuu January

22

65

Arantilankoski ja

kalastaja Nakkilassa

Lohi nousee Nakkilan Arantilankoskeen,

joka on vapaa-ajankalastajien suosima

kalastuspaikka.


ArantilankoskiNakkila1991

23Arantilankoski and

a fi sherman, Nakkila

A salmon rises up to the Arantilankoski,

which is a spot favoured by recreational

fi shermen.

66

Koskeljärvi Eurassa

Koskeljärven 1800 hehtaarin Natura-alue on

eteläisen Suomen merkittävimpiä luonnonsuo-

jelukohteita. Rakentamattomista erämaisista

rannoistaan tunnettuun Koskeljärveen voi

tutustua muun muassa Honkilahden Lellaisten

kylän Härkluoman venevalkamasta, josta avau-

tuu Koskeljärven maisemille tyypillinen näkymä

saarineen ja metsäisine rantoineen.

Koskeljärvi, Eura

The Natura area of Koskeljärvi, at 1800

hectares, is one of the most important nature

reserves in Southern Finland. Härkluoma boat

creek in the village of Honkilahti, Lellainen, is

one place to start exploring Koskeljärvi, which

is known for its wild, unspoilt shoreline. The

creek opens up to a typical view of islands

and wooded shores.

Kuva PhotographTuomo Hurme

Honkilahden Lellaisten kylän Härkluoman venevalkama, KoskeljärviHärkluoma boat creek in the village of Honkilahti, Lellainen, KoskeljärviEura4.7.2012 4 July 2012

24

68

Kesän selkä oli jo taittunut, mutta ilma oli

sateen jäljiltä lämmin, kostea ja täynnä hap-

pea. Tunnelma tutun järvimaiseman äärellä

oli raukea ja tyyni.

Tiesin, että vastarannalla on laulujoutsen-

ten pesäpaikka ja ilahduin, kun kaukaa alkoi

kantautua kaakatusta. Pian ison linnun hah-

mo erottui puitten latvusten yllä ja se las-

keutui taidokkaasti veteen. Ilman kiikareita-

kin näin selvästi sen ylvään kaulan kaaren ja

ajattelin – kuten kunnon suomalainen ikään

– tarkkailiko joutsen yhtä tarkasti minua ja

mitä se mahtoi minusta ajatella. Äkkiä jout-

sen kävi levottomaksi. Se räiski vettä siivil-

lään ja kaakatti kovaäänisesti. Ihmettelin

kuka tai mikä sitä häiritsi. Itse en ollut huo-

mannut mitään. Mikä linnulle tuli?

Pian kuulin minäkin jotain. Kaukaa kuu-

lui jälleen kaakatusta ja pian saapui toinen

joutsen taivaanrantaan. Se laskeutui järvelle

kumppaninsa viereen. Pariskunta oli jälleen

yhdessä. Minusta siinä oli jotain koskettavan

romanttista.

Mietin joutsenparia katsellessani, miten

viisaita nuo linnut ovatkaan. Ne aistivat toi-

sensa jo kaukaa ja tiesivät, missä kumppani

Sykähdyttävä luontokokemus satakuntalaisen järven rannalla

on ilman gps:ää tai kännykkää. Ja miten ra-

joittuneita olemmekaan me ihmiset, mi-

ten heikenneet ovat aistimme ja vajaa totuu-

temme. Samalla lähetin hiljaa kiitoksen siitä,

että saan tätä luontoa ihailla ja ihmetellä. Se

on kallis perintö isältäni. Häntäkään ei enää

kännykällä tavoita.

Sanna Paala

69

Syyskuinen ilta PuurijärvelläParvi haapanoita puuhailee allikossa, kunnes

ruskosuohaukka säikäyttää ne. Kaksi meri-

kotkaa istuu vierekkäin kaikessa rauhassa

välittämättä yöpymisruovikkoon syöksyvistä

kottaraisparvista. Iltaruskoista taivaanrantaa

vasten kuvastuu ensimmäinen aaltoileva

kurkiletka. Lähipelloilla ruokailemassa olleita

parvia saapuu lisää ja ne laskeutuvat suolle

muiden joukkoon. Melu on valtaisa.

Hämärä tiivistyy hetki hetkeltä ja

kostea viileys tunkee paidan alle. Melkein

jo pimeässä lintujen kailotus muuttuu ihmis-

korvalle käsittämättömäksi pauhuksi. Yksit-

täisten kurkien huudot eivät enää erotu

kohinan seasta. Kohta tuhansien kurkien

vellova harmaa massa siirtyy järvelle yöpy-

mään. Näytelmä kestää hetken ja äänet vai-

menevat vähitellen. Lintuvuoden kohokohta

on ohi ja haikein mielin saattelen ne kohta

alkavalle muutolle.

Risto Vilen

Kauvatsanjoki varsinkinOlen oppinut uimaan Kauvatsanjoessa, joka

laskee Sääksjärvestä Puurijärveen ja edelleen

Kokemäenjokeen. 1960-luvulla sen vesi oli

kirkasta ja väriltään ruskeaa. Rannoilla oli

niukasti kasvillisuutta, mikä kieli sen karuu-

desta.

Ulpukoita oli ja kurjenmiekkoja, ne

muistan silmissäni vieläkin. Ja vesiperhosten

pyyntiverkot kummastuttivat ja ihastuttivat.

Niitä oli kiinni vesikasvien varsissa, uppo-

puissa ja kivissä sekä puisen sillan rakenteissa.

Siellä kävimme uimassa. Lapsia oli paljon.

Uimapaikka siirtyi taitojen kasvaessa syvem-

mässä kohdassa olevalle laiturille ja joen hy-

vät ominaisuudet tulivat esille: vesi vaihtui ja

virta vei ja takaisin sai ponnistella. ”Joki on

paras paikka uida ja varsinkin Kauvatsanjoki”

sanon usein vieläkin.

Terttu Routsi

Lintujen äänikonsertti PuurijärvelläEräänä varhaisena kevätaamuna kuljin Puuri-

järven ja Isonsuon kansallispuiston parkki-

paikalta polkua pitkin kohti Puurijärven

Kärjenkalliota. Jo autosta noustessa havah-

duin lintujen äänikonserttiin. Kävellessäni

metsän läpi kohti järveä äänet ja niiden

voimakkuus lisääntyivät askel askeleelta.

Kokemus sykähdytti. Tunsin uppoavani

äänimaisemaan, jossa aamuisen luonnon

tuoksut ja edessä aukeneva rehevä järvi

täydensivät tunnelmaa, joka oli lähes käsin

kosketeltavaa ja vaikeasti kuvattavissa sanalli-

sesti. Tuntui kuin muu maailma olisi jäänyt

kauas. Tunnelma vahvistui saavuttuani

kalliolle, josta aukenee näköala Puurijärvelle.

Tunne luonnonrauhasta syntyi äänien ja

maiseman yhdistelmänä.

Anne Savola

71

Muikkunuotalla Pyhäjärvellä

Säkylän Pyhäjärven suojelutyössä ammatti-

kalastajat ovat tärkeässä roolissa. Erityisesti

talvisen nuottakalastuksen yhteydessä järvestä

nostetaan arvokalojen, kuten muikku ja siika,

lisäksi huomattavia määriä niin sanottua

vähempiarvoista kalaa. Saaliin mukana järvestä

poistuu runsaasti fosforia ja muita ravinteita.

Vendace seine on Pyhäjärvi lake

Professional fi shermen play an important role

in protecting Pyhäjärvi, Säkylä. This is especially

true when seine fi shing in the winter when,

in addition to valuable fi sh like vendace and

whitefi sh, they pull in loads of so-called trash

fi sh. Plenty of phosphor and other nutrients are

removed from the lake with the catch.


PyhäjärviSäkylä8.4.2011 8 April 2011

25

72

Pyhäjärvi jäätyy Säkylässä

Ilmaston lämpenemisen myötä Pyhäjärvi

saa nykyisin jääpeitteen usein vasta vuoden-

vaihteen tietämissä. Säkylän edustan matalat

rantavedet saivat uudenvuodenpäivänä

vuonna 2012 ohuen riitteen, vaikka aava

selkävesi lainehti vielä jäättömänä.

Frozen Pyhäjärvi, Säkylä

Because of global warming, Pyhäjärvi often

receives its frosty cover no sooner than around

the change of the year. The shallow waters off

the shoreline of Säkylä were covered by a very

thin layer of ice on New Year’s Day in 2012, even

though the waters further away were still ice-free.


Pyhäjärvi Säkylä1.1.2012 1 January 2012

26

74

Kaakkuri Siikaisissa

Lähes vuosittain Siikaisissa suolla on pesinyt

kaakkuri. Joskus poikasia on ollut kaksi, mutta

yleensä vain yksi. Toisinaan pesintä on syystä

tai toisesta epäonnistunut. Heinäkuussa 2012

tunnelma lammella oli rauhaisa lintujen uisken-

nellessa tyynellä vedenpinnalla untuvikkonsa

kanssa naapurinaan kaksi telkänpoikasta.

Loon, Siikainen

The loon nests almost every year on a bog in

Siikainen. Sometimes it has two young, more

often just one. Sometimes, for some reason, the

nesting fails. In July 2012, the atmosphere by the

pond is very peaceful as the birds fl oat on the

calm surface of the water with their off spring,

accompanied by two young goldeneyes.


SiikainenHeinäkuu 2012 July 2012

27

77

METSISSÄ JASOILLA

Forests and bogs

79

Sammalta ja suppilovahveroita

Syksyllä 2011 löytyi hyvin suppilovahveroita.

Metsän tunnelmaan, tuoksuihin ja väreihin

pääsee uppoutumalla kuvaan.

Moss and funnel chanterelles

Autumn 2011 was good for funnel chanterelles.

This picture allows you to merge in with the atmo-

sphere, the smells and the colours of the forest.


LeväsjokiSiikainenMarraskuu 2011 November 2011

28

81

Huidankeidas Honkajoella

Huidankeidas hurmaa ennen kaikkea rauhal-

lisuudellaan. Ihmiseen liittyviä ääniä ei kuulu,

ainoastaan muutamat linnut ääntelevät. On

elämys loikkia suosaarelta toiselle.

Huidankeidas, Honkajoki

Huidankeidas charms us most of all with its

tranquility. There are no human noises, only

a few bird sounds. It is quite an experience

to hop from one bog isle to another.


HuidankeidasHonkajoki18.9.2010 klo 14:27 18 September 2010 at 2:27 p.m.

29

83

Aunesluomaa kesäyössä Karviassa

Aunesluoma kuljettaa Kauhanevan etelän

puoleisia vesiä Karvianjokeen saaden vettä

lisää monista lähdepuroista ja tihkupinnoista.

Aunesluoma on komea ja erämainen puro, joka

tuo kulkijalle mieleen Lapin purot. Purotaimen

ja euroopanmajava viihtyvät Aunesluoman

kirkkaassa vedessä ja karhu puronvarren

kuusikoissa.

Aunesluoma, on a summer’s night in Karvia

Aunesluoma carries the southern waters of

Kauhaneva to the Karvianjoki and receives

replenishments from many streams and

seepages. Aunesluoma is a wild and impressive

creek that reminds us of the creeks in Lapland.

The brown trout and the European beaver enjoy

the clear waters of Aunesluoma, and the bear

the spruce groves by its sides.

Kuva PhotographSeppo Myllyviita

Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuistoPohjankangas-Kauhaneva National ParkAuneskyläKarvia

30

84

Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto

henkii rauhaa, jonka kaltaista en ole muualla

kokenut. Olen miettinyt, mistä tuo seestei-

nen tunnelma syntyy. Laajojen suoaltaiden

ja männikköisten kankaiden avarasta maise-

masta? Siitä, kun katse yltää kauas ja taivas-

kin tuntuu olevan korkeammalla? Lajitove-

reitakaan ei kohtaa kuin harvoin.

Tarkkailen maailmaa biologin silmin, jo-

ten ympäröivä suoluonto kiinnittää katsee-

ni. Kauhaneva on rauhallinen, mutta ei silti

äänetön. Kurjet huutavat kaukana, liro tulee

lähelle hokemaan nimeään.

Keväisellä retkelläni oli perinteinen tar-

koitus, mutta mieleni alkaa kiinnittyä muu-

hun. Tuntuu kuin tie askelteni alla haluaisi

kertoa minulle jotain. Olen Kyrönkankaan-

tiellä, kuljen pitkin Kauhaneva–Pohjankan-

kaan kansallispuiston valtasuonta. Tie kulkee

läpi puiston etelästä pohjoiseen, keskiaikainen

maantie erämaiden halki eteläisestä Suomesta

Pohjanmaalle. Minulle on kerrottu, että se

on parhaiten säilyneitä vanhoja keskiaikaisia

maanteitä. Kansallispuisto on suonut sille

turvan.

Mieleeni alkaa hiipiä kysymyksiä. Kuinka

monet ihmiset ennen minua ovat kulkeneet

tätä samaa reittiä, vuosisatojen ajan? Katso-

neet tätä samaa suomaisemaa, kuka väsynee-

nä, kuka välinpitämättömänä. Onko jolla-

kulla ollut niin kiire, ettei silmä ole ehtinyt

ympäristöön tarttua? Vainolainen takana

kenties vai saalis mielessä?

Tie pysyy hiljaa. Aika menettää merki-

tyksensä. Menneet ovat unohtuneet, kuten

tulee käymään tulevillekin, minunkin

retkelleni. Mutta tämä suo ja maisema on

ikuinen. Olen saanut vastaukseni.

Tuula Peltonen

Kyrönkankaantiellä aika menettää merkityksensä

85

Kallioharjanteella kulkevalta tieltä, muinai-

selta rannalta, avautuva näkymä siivilöityy

jyrkänteessä kasvavan metsän läpi. Samal-

ta paikalta ovat taivaanrantaa katselleet jo

monet ennen minua, siitä kertoo omaa ta-

rinaansa rautakautisen kulttuurin seuralais-

kasvinakin pidetty kevätlinnunherne. Kasvi-

peitteen alleen kätkemä oliviinidiabaasi

tekee metsästä muutenkin lehtomaisen ja

omaleimaisen taikinamarjan ja näsiän ilmes-

tyessä yllättäen esiin sammaleen pehmentä-

mien lohkareitten välistä.

Palokärki käy välillä tiukkaan sävyyn

ilmoittamassa kenen mailla liikutaan. Su-

lan maan aikaan muut asukkaat pysyvät

ohi kulkijalta salassa, mutta lumen tultua

Metsä saa maansa takaisinmetsän väen kulkureiteillä on aina näkyvissä

tuoreita jälkiä.

Vanhan tien varrella ihmisen reviiri on

vähitellen palaamassa luonnon haltuun käy-

töstä poistuneitten, satavuotiaiden sähkö-

tolppien maatuessa ja torpan kiviaitojen

peittyessä kasvillisuuteen. Metsä saa maansa

takaisin, ihmiset siirtyivät sinne minkä meri

altaan vapautti.

Nyt aaltojen paikalla lainehtii suosta nos-

tettu viljapelto. Nykyajan mielipuolisen ja

vaativan uutisvirran keskellä on vapauttavaa

lukea tätä järjestyksen ja jatkuvuuden mai-

semaa.

Laura Puolamäki

86

Mustakeitaan lähdepuro Karviassa

Ensilumia joulukuisella Mustakeitaan lähdepu-

rolla, joka saa alkunsa Pohjankankaan laitamilta

suon reunasta. Lähdepuro ei jäädy kovillakaan

pakkasilla, sillä puro kulkee paikoin maan alla

laskien suon eteläpäässä Lähdetluomaan.

Lähdepuron vedestä retkikeittimellä kiehautettu

kahvi lämmittää mukavasti hiihtäjää. Muutamia

koskikaroja talvehtii puron sulassa ja teeren

soidin suolla on jokakeväinen näky.

Mustakeidas upstream in Karvia

The fi rst December snows upstream from

Mustakeidas, which starts at Pohjankangas near

the border of the bog. The stream never freezes,

no matter how cold it gets, as it fl ows partially

underground ending in Lähdetluoma on the

south side of the bog. Skiers can use the water

to warm up with some hot coff ee. A few dippers

spend their winters upstream, and the black

grouse makes its call to the bog every spring.

Kuva PhotographSeppo Myllyviita

Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuisto Pohjankankaan-Kauhaneva National ParkKarviaJoulukuu December

31

88

Kylmämyllynlähde Jämijärvellä

Pohjois-Satakunnan lähteet houkuttelevat paik-

koihin liittyvillä uskomuksilla ja kansantarinoilla.

Vesi on kaiken elämän alku ja ylläpitäjä, ja niin

myös lähteiden ympärillä elämä on runsasta ja

monimuotoista.

Kylmämyllynlähde, Jämijärvi

The cold springs of Northern Satakunta attract

us with their related folklore and beliefs. Water is

the source and the keeper of all life, and thus there

are plenty of all kinds of living things around the

springs.

Kuva PhotographSari Kantinkoski

KylmämyllynlähdeJämijärvi29.04.2012 29 April 2012

32Pikkuhimalaja Kullaan Ahmaus Puolukat punoittavat mättäiden kyljissä. Suppi-

lovahverot ilmestyvät sammalpeitteelle. Se entei-

lee sadon kypsymistä. Haavan lehdet liplattavat

ja keltaistuvat. Mäenpäällä kivikossa ikihonkain

huminassa luuraa kyy. Metsän matalista ojista

nousee mudan haju. Sieltä löytyy sammakko.

Suon laidassa tuuli heiluttaa notkeaoksaisia

koivuja. Kuusikossa on tuoreen pihkan tuoksu.

Kurjen lento yli Pikkuhimalajan enteilee syksyä.

Korppi rääkäisee kerran, kaksi ja istuu oksalle.

Kuuntelijan korvissa kuulu puhetta ne ovat

metsän ääniä. Tuuli suhisee puiden latvoissa.

Pilvet hajoavat ja taivaalla sini syvenee.

Ritva Vastamäki

90

Pomarkun Isonevan aamuAamuhämärässä kylmä nipistää sormia. Pitkos-

puiden pinta on huurussa. Lehdet rapisevat ja-

lan upotessa pehmeään mättääseen. Menneen

syksyn karpalo nousee pintaan. Kuuluu pulinaa

ja suhautuksia, kun teeriurokset ovat soitimella.

Yhtäkkiä hiljenee. Teeriurokset lentävät yli lam-

men. Kitukasvuisten puiden oksilta laskeutuvat

naaraat.

Verkkaisin askelin ilmestyy kapustarinta.

Nousee mättäälle ja venyttää kaulaansa, kuun-

telee. Aurinko maalaa taivaanrannan oranssiin.

Kuikka ilmoittaa olemassa olonsa. Kaukaisel-

la lammella kuhertavat silkkiuikut. Nousee usva.

Auringon oranssi himmenee usvatanssin taus-

taan. Se kietoo luonnon helmeilevän kosteaan

ja kylmään vaippaan, kunnes aurinko tavoittaa

laki korkeuden.

Ritva Vastamäki

91

Isonevan ilta Pomarkussa

Pomarkun Isoneva on hieno keidassuo.

Pitkospuut halkovat kermikeitaita ja sivua-

vat lampia ja allikoita. Ilta-aurinko sinkoaa

säteensä kapeasta pilvenraosta piirtäen

suon pintaan hienot varjot.

Night at Isoneva, Pomarkku

Isoneva, in Pomarkku, is a fi ne raised bog.

Its high points, ponds and puddles can be

approached by duckboards. The evening

sun casts its rays through the dense clouds,

drawing fi ne shadows on the surface of

the bog.


IsonevaPomarkku

33

93

Isonevan ensilumi Pomarkussa

Ensilumi takatalven yllättämällä Isonevan

suolla. Lumen alkaessa jo sulaa aamu -

päivällä, keväinen tunnelma on saatu

vangittua kuvaan.

First snow at Isoneva, Pomarkku

First snow at Isoneva bog, and the surprise of the

return of wintry weather. The photo captures the

spring-like feeling as snow begins to melt in the

morning.


IsonevaPomarkkuHuhtikuu 2008 April 2008

34

94

Kauttuan metsässä elpyyKauttuan metsä on paikka, jossa mieleni

tyyntyy ja aistini virkoavat. Siellä minun ei

tarvitse muistaa, kiirehtiä tai suorittaa,

siellä voin vain olla olemassa. Voin haistaa

sammalen tuoksun, kuulla mäntyjen huminan,

tuntea pehmeät neulaset jalkojeni alla ja

hengittää raikasta ilmaa.

Kauttuan metsä on alati vaihtuva vuoden-

aikojen taulu, jota ei koskaan kyllästy katse-

lemaan: kevätillan auringossa hehkuvat

oranssit männynrungot, alkukesän heleys

hennonvihreissä mustikanlehdissä, syksyn

sumussa välkehtivät kultaiset haavanlehdet

ja hiihtoladun varrella nuokkuvat lumiset

kuuset. Niiden keskellä voin päästä irti

maailman melusta ja murheista, rauhoittua

ja elpyä.

Tuija Helander

Metsän sisässäKotini lähellä, Ulvilan Harjunpäässä, on

muutamia hienoja vanhahkon metsän

alueita. Ne ovat niin suuria, että metsään voi

kävellä “sisään” aistimaan luontoa eri vuo-

denaikoina. Kun puiden lomassa on vielä

lunta jäljellä ja mustarastaan mollihuilu

kaikuu sinertyvään iltaan, tuntee, että kevät

tekee lujasti tuloaan.

Kari Ylikoski

95

Metsässä kulkijan paratiisi on Harolan

lehtometsä, joka sijaitsee Kauttuan Ruukin-

puiston läheisyydessä Pyhäjärven rantamil-

la, sen eteläpuolella. Tien sinne näyttää pieni

kyltti, joka ohjaa Fortumin voimalaitoksen

sivuitse. Jo lehtometsään vievä mutkitteleva

metsätie on viehättävän idyllinen. Enemmän

elämyksiä löytää, kun poikkeaa metsään.

Ominaista tälle metsälle on sen lehto-

maisuus, josta johtuen luonto on moni-

muotoinen ja runsaslajinen. Metsässä on

paljon arkeologisia muinaisjäänteitä sekä

suuria korkeuseroja.

Keväisin metsä herää eloon, rannoilla

kurnuttavat valtavat määrät sammakoita,

myös viitasammakkojen ääntä voi kuulla.

Sopivaan aikaan tullessa poukamat kuhisevat

elämää. Hauen kudun aikaan ruovikoissa

loiskahtelee ja voi nähdä suuria haukia

kutemassa. Ne nousevat ylöspäin Ämmän-

lammen suon ojia ja puroja. Silloin väsyneitä

kaloja voi saada käsinkin pyydystetyksi,

jos haluaa. Paikka on perhosharrastajien

suosiossa niittyjen ja kosteikkojen ansiosta.

Täältä löytyvät monet harvinaiset kasvi

lajit sekä tammia ja metsälehmuksia. Valta-

vat haavat antavat kolopesijöille kaivattuja

asuntoja. Paikoittain metsä on sinisenään

sinivuokkoja, niiden jälkeen valkovuokkoja

ja sitten kukassa onkin joku muu laji.

Mäyrän koloja ja polkuja on varsinkin

puron varsilla. Samoissa maisemissa elelee

liito-orava. Monet tikkalajit pesivät varsin-

kin ennallistetuissa rantametsissä. Järven

linnustoa voit tarkkailla pienestä lintutornista

ja nähdä myös alueella majailevan saukon.

Kalasääksi käy kalastelemassa rannan lähei-

syydessä. Rantametsiköissä on kiviröykkiöitä,

jotka ovat rautakautisia muinaisjäänteitä.

Lähellä sijaitsee Kauttuan linnavuori, joka

on muinainen linnoitus.

Metsä on joka päivä, eri vuodenaikoina

aina erilainen. Joka retkellä kokee jotain

uutta, elämyksiä ja tunnelmia lähellä luontoa.

Metsä elvyttää ja parantaa. Sen kaiken saa

ilmaiseksi.

Päivi Sandelin

Harolan lehtometsä on joka päivä erilainen

97

Metsän poltto Pinkjärvellä Eurajoella

Pinkjärven alue Eurajoella on osittain luonnon-

suojelualuetta, jota hoidetaan perinteisin

menetelmin. Kaskeamisen aikana liekit löivät

ajoittain korkealle ja palokaasuja leimahteli

ilmassa imun tuntuessa takinliepeissä.

Burning the forest at Pinkjärvi, Eurajoki

Part of the Pinkjärvi area in Eurajoki is a nature

reserve maintained by traditional methods.

Flames burned high during the slashing and

burning, gases burst in the air, and we felt the

suction of the fi re at our tails.

Kuva PhotographHannu Huovila

PinkjärviEurajoki14.5.2009 14 May 2009

35

99

Karpalonpoimintaa Isosuolla Huittisissa

Karpaloita voi suolta poimia vielä myöhään

syksylläkin, jopa ensilumen aikoihin. Isosuolla

voi nauttia syksyn hiljaisuudesta ja samalla

luonnon antimista.

Picking cranberries at Isosuo, Huittinen

Cranberries can be picked in the bogs very late

in the autumn, even when the fi rst snow comes.

Enjoying the tranquility while taking advantage

of nature’s gifts at Isosuo.

Kuva PhotographAri Ahlfors

IsosuoHuittinen Marraskuu 2007 November 2007

36

100

Lenkkitossujen pujotus jalkaan. Jalkojen alla

Huovinlammen notkuva patosilta. Käki kuk-

kuu kaukana. Lammen rannassa kuplivan li-

maista sammakon kutua. Syvällä notkelmassa

kiemurtelee humuksen kirkkaan ruskeaksi

värjäämä Myllyoja. Kuulen veden soljuvan

lorinan. Heitän sillalta puroon pitkulaisen

kuusen kävyn. Se ei koskaan saavu sillan toi-

selle puolen. Virta vie sen vauhdilla sillan alle,

kiven kolon pyörteeseen. Puron varren valko-

vuokot ovat jo lakastuneet. Sukellan kädet

ylhäällä nuoren kuusiryhmän lävitse. Neulaset

pistelevät ja kastelevat kylkeni eilisen sateen

jäljiltä. Kuusi tuoksuu tuoreelta.

Sairaalanmäki – lämmin muisto lapsuu-

den hiihtokilpailusta. Verenmaku suussa,

kuuma sokerinen sekamehu armeijan mehu-

tonkasta tarjottuna. Iloinen mieli ja kotona

pahvilaatikossa jo tummunut palkintolusikka.

Matka jatkuu kostea puru tossujen alla.

Latvasuolta kantautuu suopursun tuoksu.

Luikerteleva käärme polulla, loikka ja kil-

jahdus! Reitin vaihto mutkittelevalle pikku-

polulle. Polku on tuttu, mutta askel on

tarkka. Väistelen kivenlohkareita ja polkua

halkovia koukeroisia männyn juuria. Oikealla

puolen lapsuuden suuri kiipeilykivi. Sen

päällä kasvaa kiemurteleva koivu – lapsen

ihmetyksen aihe.

Ympärilläni on silmiin kantamattomasti

jäkälämattoa ja kumpuilevaa kangasmetsää.

Jäkälä tuntuu pehmeältä, paikoin rapisevan

kuivalta, nenääni hiipii sienimäinen tuoksu.

Männyt humisevat tuulessa. Palokärki rum-

muttaa. Olen yksin. Ei, en sittenkään, joku

tarkkailee minua – joukkueellinen varusmiehiä

ryömii mäntykankaalla. Lisään vauhtia.

Uuvuttava ylämäki, rinteessä kielomeri

ja huumaavan voimakas tuoksu. Perillä.

Säkylänharjun harjanteen päällä. Hieno

hiekka pölisee. Jääkausi on jättänyt mahta-

vat jälkensä. Takanani syvä suppa, tupas villat

ja tuulessa lepattavat pienet haavan lehdet.

Kolme korppia leijailee tuulen viemänä

taivaalla. Silmieni edessä, harjanteen toisella

puolen, metsää, metsää ja toinen rakkaistani

– suuri ja uljas Pyhäjärvi.

Käännyn takaisin, kohti aurinkoa. Juoksu

kulkee helposti. Kotimatka on alamäkeä.

Kirkas, mäntyjen välistä pilkottava alkukesän

aurinko viitoittaa vilkkuen matkaani. Puristan

kämmeneni sisällä kulkevaa, auennutta

männyn käpyä. Tunnen metsän sisälläni.

Heli Nukki

Harjusinisiipi Säkylänharjulla

Harjusinisiiven ainoa esiintymisalue on Säkylän-

harjulla. Vielä 1980-luvulla harjusinisiivellä oli

maassamme kymmenkunta esiintymisaluetta,

mutta paahderinteiden umpeuduttua ovat

perhoset hävinneet. Säkylänharjulla on harjusini-

siiven eteen tehty paljon suojelutyötä jo kahden

vuosikymmenen ajan. Perhosella menee hyvin

ja vuosittainen kanta on muutama sata yksilöä.

Harjusinisiiven esiintymisalue on Porin Prikaatin

taisteluampuma-alueella, jossa liikkuminen on

luvanvaraista.

Eastern baton blue in Säkylänharju

The eastern baton blue is now only to be found in

Säkylänharju. As recently as the 1980s, the eastern

baton blue occurred in about a dozen places in

Finland, but the butterfl ies have vanished together

with the sunny sand dunes. People in Säkylänharju

have worked hard to protect the eastern baton blue

over the last two decades. The butterfl y is doing

fi ne, its yearly stock a few hundred individuals. The

eastern baton blue occurs on the shooting range of

the Pori Brigade, where access is subject to licence.

Kuva PhotographErkki Kallio

Säkylänharju, Säkylä31.5.2010 31 May 2010

37Minun Säkylänharjuni

102

Ari Ahlfors on Raumalla asuva luontokuvaa-ja, jonka pääkohteita ovat linnut. Ahlfors ku-vaa myös kasveja, perhosia ja maisemia. Hän on tehnyt kuvausretkiä mm. Tansaniaan, Huippu-vuorille, Australiaan ja Viroon.

Tuomo Björksten on Espoossa asuva toimit-taja ja aktiivinen luontokuvaaja, joka tun ne-taan esimerkiksi luontokirjasta Kaakkurin tarina.

Hannu Huovila on luontokuvaaja Raumalta. Kohteinaan hänellä on kaikki luonnossa eteen tulevat kiinnostavat asiat, näkymät ja ilmiöt. Luonto itsessään toimii Huovilan inspiraationa aisteille, valokuvaus on vain osa kokonaisvaltais-ta luontoelämystä.

Tuomo Hurme on Euran Honkilahdella asu-va toimittaja ja luontokuvaaja. Hänen kuvaus-kohteinaan ovat kaikki luonnonvalokuvauksen osa-alueet maisemista, eläimistä ja kasveista ih-misen ja luonnon vuorovaikutukseen. Kuvaus-työskentelyn tärkeimpänä tavoitteena luon-nonsuojelun edistäminen, pääkohteina Euran Koskeljärvi ja Säkylän Pyhäjärvi. Kuvateokset: Pyhäjärvi ja Koskeljärvi, Satakunnan helmet (omakustanne 1984), Pyhäjärviseudun luonno-

naarteet (omakustanne 1992), Suomenperältä Uhrattuun (Euran Opintorahastoyhdistys 2002), Siian, sinisiiven ja sirkkojen Säkylä (yhdessä Erkki Kallion kanssa, Säkylän kunta 2005) ja Eura – välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista (Euran kunta 2010).

Esko Inberg on porilainen luontokuvaaja ja luontoasiantuntija, jolle erityisen mieluisia aihei-ta ovat nisäkkäät, perhoset ja sudenkorennot. Tuhansien maastossa vietettyjen tuntien aikana Inberg on todistanut harvinaisia ja autenttisia tilanteita luonnon eri ilmiöistä. Luontokuvaaja etsii valoa ja estetiikkaa dokumentoiden samal-la nopeasti vaihtuvia tapahtumia. Vuonna 2011 Inberg sai kunniamaininnan Suomen Luonnon-valokuvaajien järjestämässä Vuoden Luontokuva -kilpailussa sarjassa Nisäkkäät. Inbergin valo-kuvia on ollut esillä sanomalehdissä, luonto- ja eräaiheisissa lehdissä ja kirjoissa sekä sähköi-sessä mediassa.

Erkki Kallio on everstiluutnantti, luonto-opas ja luontokuvaaja, joka tunnetaan Säkylänhar-jun harvinaisuuksien suojelijana. Harjusinisiiven suojelutyössä Kallio on ollut mukana yli kaksi vuosikymmentä. Nykyään Kallio asuu Loimaan Alastarolla.

Esa Kankaanpää on harrastanut luonto-kuvaus ta vuodesta 1981 alkaen. Vuonna 1984 Kankaanpää hyväksyttiin Suomen luonnon-valokuvaajat ry:een (jäsen 206). Kuvauskohteista haastavin lempikohde ovat lentävät perhoset sekä muu “pikkuluonto”, vaikka Kankaanpää onkin kuvaamisessaan kaikkiruokainen.

Sari Kantinkoski on kotoisin Kankaanpäästä ja asuu nykyään Ulvilassa. Ensimmäisen kame-ran hän sai 12-vuotiaana, ja se onkin edelleen tallessa. Kantinkoski on opiskellut miljöökuvausta Jaakko Heikkilän oppilaana Torniossa. Luonto on Kantinkoskelle jatkuva innoituksen kohde ja elämäntapa. Kamera kulkee mukana tallentaen maisemia. Lähiluonto on mieluisa kuvauskohde, ja etenkin Pohjois-Satakunnan suomaisemat ovat lähellä sydäntä.

Seppo Keränen on porilainen luontokuvaaja, jonka tärkeimmät kuvauskohteet ovat Itä-meri, saariston luonto ja kulttuuri, kosteikot ja suur tunturit. Keränen on julkaissut yksin tai yhdessä useita valokuvateoksia: Kosteikko – maata, vettä ja elämää 1979, Saariston elämää 1983, Suurtunturit 1989, Ajojäällä syntynyt 1989, Kokemäenjoki 1992, Itämerellä 1996, Meri kotkan siivillä 2001 ja Elämää suistossa 2005.

Valokuvaajat Photographers

103

Keränen on palkittu kuvistaan ja ansioistaan useasti: Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1984, Porin kaupungin taidepalkinto 1986, Vuoden luontokuva 1989, Valokuvataiteilijoiden valtion-palkinto 1989, Satakunta-mitali 1989, Porin kaupungin ympäristöpalkinto 2001 ja Porin kaupungin Pori-palkinto 2002.

Seppo I. Myllyviita on toiminut ammatti-valokuvaajana Karviassa vuodesta 1981 alkaen. Luontoa hän on kuvannut jo 1970-luvun alusta saakka, ja kohteet sijoittuvat lähinnä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Myllyviidan luonto-kuvia on julkaistu mm. matkailumainoksissa, kalentereissa, lehdissä, postikorteissa ja matkailu-tuotteissa.

Timo Nieminen valokuvaa luontoa pää-työkseen ja kirjoittaa aiheesta lehtiartikkeleita. Kuvauskohteena on luonto kokonaisuudessaan maisemista lähikuviin ja retkeilyalueena Suomi päästä päähän ja lanteelta lanteelle. Mäntässä asuvan Niemisen kuvia on julkaistu noin 400 luonnosta kertovassa lehtiartikkelissa mm. Suomen luonnossa. Kirja Luonnon pieniä ja suuria ihmeitä ilmestyi vuonna 2012.

Antti Partanen aloitti luontokuvauksen lintu-harrastuksen ja muun retkeilyn ohessa 1980-luvulla, ja tavoitteellisemmin hän on valokuvauk-seen suhtautunut vuodesta 2008 lähtien.

Partanen on liikkunut enimmäkseen Meri-karvian saaristossa ja myös Pohjois-Satakunnassa kuvauskohteinaan lähinnä maisemat ja lähi-kuvat erilaisista luontoaiheista. Partanen on myös menestynyt luontokuvakilpailuissa: Vuoden Luontokuva -kilpailussa vuosina 2010 ja 2012 (sarjavoitto, toinen palkinto ja kunnia-maininta), Wildlife Photographer of the Year 2011, European Wildlife Photographer of the Year 2011 ja Kuusamo Nature Photo 2010 ja 2011 -kilpailuissa sekä muutamissa pienem-missä kisoissa.

Petri Segerroos keskittyy enimmäkseen henki-lökuvaukseen sekä tilauskuvaukseen. Maisema- ja arkkitehtuurikuvia hän ottaa satunnaisesti sekä omaksi ilokseen että myyntiin. Segerroos aloitti valokuvaamisen vuonna 2009 ja on kehit-tänyt itseään intensiivisellä itseopiskelulla sekä muiden valokuvaajien esimerkkejä ja oppeja käyttäen.

Markus Sirkka on erityisesti luonnosta, ym-päristöstä ja luontoharrastuksista kiinnostu-nut valokuvaaja, mutta ei vierasta mitään elä-män aluetta kuvausaiheena. Hänen valokuviaan käyttävät pääasiassa aikakaus- ja sanomalehdet sekä yritykset ja yhteisöt. Sirkka valmistelee parhaillaan ensimmäistä kirjaansa, jonka aiheena ovat Suomen ja siis Satakunnankin kansallis-puistot.

Raimo Sundelin on ollut saariston valokuvaaja vuodesta 1975 lähtien. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan ovat maisema ja sen muutos, saaristolaisrakennelmat, geologia, kasvit ja saaristolinnusto. Sundelin on julkaissut loppuunmyydyn kirjan Raumanmeri vuonna 2008. Sundelin on menestynyt Vuoden Luonto-kuva -kilpailuissa useasti: toinen palkinto, Maisema-sarjan voitto, Linnut-sarjan voitto sekä useita kunniamainintoja.

Visa Vehmanen on porilainen opettaja, joka on kuvannut aktiivisesti satakuntalaisia maisemia vuodesta 2005. Vehmanen on pitänyt kaksi Yyteri-aiheista valokuvanäyttelyä: Luontotalo Arkissa vuonna 2008 sekä Poriginal Galleriassa ja Galleria Kui?:ssa vuonna 2011. Vehmasen noin 40 pääosin Porissa otettua valokuvaa so-mistavat Porin Lääkäritalon käytäviä ja aulatiloja. Vehmanen on itseoppinut valokuvaaja, joka tekee valokuvaustyötä päätyönsä ohessa.

Jan Wessberg on porilainen lintuharrastaja ja harrastelijavalokuvaaja. Luontoa hän on kuvannut jo noin 30 vuoden ajan. Mielen-kiintoisimpina kohteina Wessberg pitää Selkä-merta, Kokemäenjokea, lintuja, kasveja ja maisemia.

Tervetuloa nojatuolimatkalle

Ourista harjuille – tuokiokuvia Satakunnan luonnosta

-kirjan upeat valokuvat ja tunnelmoivat tarinat

välittävät elämyksellisiä hetkiä satakuntalaisessa

luonnossa. Toivomme, että nämä tuokiokuvat

innostavat Sinutkin tutustumismatkoihin Satakunnan

hienoihin virkistys- ja luontokohteisiin. Useat

kohteistamme ovat merkittäviä valtakunnallisesti ja

kansainvälisestikin. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin

tärkeitä niille ihmisille, jotka etsivät luontoelämyksiä

Satakunnan kauniissa luonnossa.

Welcome aboard

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta

Wildlife is a book full of magnifi cent photos and

inspiring stories about unique moments in the nature

reserves of the Satakunta region in Finland. We

hope that these images and stories inspire you to visit

Satakunta’s natural recreation sites. Many of them

are nationally and internationally noteworthy. Most

of all, however, they are important to those people

looking for experiences in the beautiful wildlife

of Satakunta.

Toim. Eds. Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski

OURISTA HARJUILLEFrom Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife

ourista harjuille - tuokiokuvia satakunnan luonnosta

Documents