1

RREEPPUUBBLLIIQQUUEE DDUU NNIIGGEERR

CCAABBIINNEETT DDUU PPRREEMMIIEERR MMIINNIISSTTRREE

SSEECCRREETTAARRIIAATT PPEERRMMAANNEENNTT DDUU DDSSRRPP

SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé

((22000022--22001155))

DDOOCCUUMMEENNTT DDEE SSYYNNTTHHEESSEE PPOOUURR LLEE FFOORRUUMM

FFéévvrriieerr 22000033

2

SSoommmmaaiirree

11.. RREESSUUMMEE EEXXEECCUUTTIIFF 22.. PPRROOFFIILL DDEE LLAA PPAAUUVVRREETTEE 22..11 UUnnee ppaauuvvrreettéé mmoonnééttaaiirree ggéénnéérraalliissééee 22..22 UUnn ffaaiibbllee aaccccèèss aauuxx sseerrvviicceess ssoocciiaauuxx 33.. AANNAALLYYSSEE DDEESS CCAAUUSSEESS DDEE LLAA PPAAUUVVRREETTEE 33..11 DDeess ccoonnttrraaiinntteess ddee ddééppaarrtt hhaannddiiccaappaanntt ffoorrtteemmeenntt llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu ppaayyss……………… 3.2 Des politiques de développement économique générant une croissance insuffisante et

irrégulière et assurant un faible développement des ressources humaines …………. 3.2.1 Des Politiques macro-économiques trop dépendantes de facteurs exogènes ......... 3.2.2 Des politiques de développement rural handicapées par la sévérité du climat et

un environnement en dégradation accélérée .......................................................... 3.2.3 Une contribution limitée des autres secteurs productifs et des infrastructures

insuffisantes et dont l’entretien est difficilement assuré ........................................ 3.2.4 La faiblesse des politiques de développement des secteurs sociaux .......................

44.. SSTTRRAATTEEGGIIEE DDEE RREEDDUUCCTTIIOONN DDEE LLAA PPAAUUVVRREETTEE 4.2 Axe n° 1 : création d’un cadre macro-économique stable, condition de croissance

durable 4.2.1 Objectifs de croissance et réduction de la pauvreté ..................................................... 4.2.2 Politique budgétaire et d’assainissement des finances publiques ................................ 4.2.3 Assainissement du secteur financier ............................................................................. 4.3 Axe n° 2 : développement des secteurs productifs et création d’emplois .................... 4.3.1 Développement rural..................................................................................................... 4.3.2 Autres secteurs productifs, infrastructures et environnement .................................... 4.3.3 Promotion du secteur privé........................................................................................... 4.4 Axe n° 3 : Garantie de l’accès des pauvres aux secteurs sociaux................................. 4.5 Axe n° 4 : Bonne Gouvernance, Renf. de Capacités, Décentralisation........................ 4.5.1 Bonne gouvernance et décentralisation ........................................................................ 4.5.2 Renforcement des capacités ..........................................................................................

5. MISE EN ŒUVRE ET SUIVI-EVALUATION................................................................

5.1 Chiffrage de la SRP....................................................................................................... 5.2 Mise en œuvre................................................................................................................ 5.2.1 dispositif institutionnel .................................................................................................. 5.2.2 formulation des programmes........................................................................................ 5.2.3 mobilisation des ressources ........................................................................................... 5.2.4 coordination des intervenants....................................................................................... 5.3 Suivi-évaluation............................................................................................................. 5.3.1 Suivi-évaluation de la SRP............................................................................................ 5.3.2 Observatoire de la Pauvreté et du Développement Humain........................................ 5.4 Renforcement des capacités ………………………………………………………………

3

TABLEAUX

Tableau n° 1 : Principaux indicateurs de santé comparés Tableau n° 2 : Indicateurs de l’offre publique de services de l’éducation Tableau n° 3 : Moyens financiers, matériels et humains du secteur de la santé Tableau n° 4 : Prestations de soins selon le milieu Tableau n° 5 : Objectifs de développement du secteur de l’éducation Tableau n° 6 : Objectifs de développement du secteur de la santé Tableau n° 7 : Objectifs de développement du secteur de l’eau et de l’assainissement Tableau n° 8 : Scénario de référence de la SRP Tableau n° 9 : Indicateurs de suivi de la SRP

ENCADRES Encadré n° 1 : Les grandes étapes du processus de la SRP Encadré n° 2 : Quelques caractéristiques de la situation sociale en milieu rural Encadré n° 3 : Problématique du développement rural Encadré n° 4 : Potentiel de développement du monde rural EEnnccaaddrréé nn°° 55 :: LLeess hhuuiitt OObbjjeeccttiiffss ddee DDéévveellooppppeemmeenntt dduu MMiilllléénnaaiirree Encadré n° 6 : L’expérience de l’ANPIP Encadré n° 7 : Processus d’élaboration du Code Rural Encadré n° 8 : L’expérience de EAN (Entreprendre Au Niger) Encadré n° 9 : Le suivi-évaluation au Niger

ANNEXES

Annexe n° 1 : Carte administrative du Niger Annexe n° 2 : Carte de la pauvreté Annexe n° 3 : Principaux indicateurs du scénario de référence

4

ABREVIATIONS ET ACRONYMES

AANNPPIIPP :: AAggeennccee NNiiggéérriieennnnee ddee PPrroommoottiioonn ddee ll’’IIrrrriiggaattiioonn PPrriivvééee BBAADD :: BBaannqquuee AAffrriiccaaiinnee ddee DDéévveellooppppeemmeenntt BBCCPP :: BBiillaann CCoommmmuunn ddee PPaayyss ((OONNUU)) BBIIEE :: BBuuddggeett dd’’IInnvveessttiisssseemmeenntt ddee ll’’EEttaatt BBIIDD :: BBaannqquuee IIssllaammiiqquuee ddee DDéévveellooppppeemmeenntt BBIITT :: BBuurreeaauu IInntteerrnnaattiioonnaall dduu TTrraavvaaiill BBMM :: BBaannqquuee MMoonnddiiaallee CCAAAADDIIEE :: CCeennttrree AAuuttoonnoommee dd’’AAmmoorrttiisssseemmeenntt ddee llaa DDeettttee IInnttéérriieeuurree ddee ll’’EEttaatt CCDDMMTT :: CCaaddrree ddeess DDééppeennsseess àà MMooyyeenn TTeerrmmee CCNNSSSS :: CCaaiissssee NNaattiioonnaallee ddee SSééccuurriittéé NNaattiioonnaallee DDCCPPEE :: DDooccuummeenntt--CCaaddrree ddee PPoolliittiiqquuee EEccoonnoommiiqquuee DDFFII :: DDiirreeccttiioonn dduu FFiinnaanncceemmeenntt ddeess IInnvveessttiisssseemmeennttss DDHHDD :: DDéévveellooppppeemmeenntt HHuummaaiinn DDuurraabbllee DDIISSRRPP :: DDooccuummeenntt IInnttéérriimmaaiirree ddee SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé DDSSRRPP :: DDooccuummeenntt ddee SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé DDSSCCNN :: DDiirreeccttiioonn ddee llaa SSttaattiissttiiqquuee eett ddeess CCoommpptteess NNaattiioonnaauuxx,, MMFFEE DDSSEEPPPP :: DDiirreeccttiioonn dduu SSuuiivvii eett ddee ll’’EEvvaalluuaattiioonn ddeess PPrrooggrraammmmeess eett PPrroojjeettss,, MMFFEE EEAANN :: EEnnttrreepprreennddrree aauu NNiiggeerr FFEEDD :: FFoonnddss EEuurrooppééeenn ddee DDéévveellooppppeemmeenntt FFMMII :: FFoonnddss MMoonnééttaaiirree IInntteerrnnaattiioonnaall FFRRPPCC :: FFaacciilliittéé ppoouurr llaa RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé eett llaa CCrrooiissssaannccee GGRRNN :: GGeessttiioonn ddeess RReessssoouurrcceess NNaattuurreelllleess HHCCRRAADD :: HHaauutt CCoommmmiissssaarriiaatt àà llaa RRééffoorrmmee AAddmmiinniissttrraattiivvee eett àà llaa DDéécceennttrraalliissaattiioonn IINNRRAANN :: IInnssttiittuutt NNaattiioonnaall ddee RReecchheerrcchhee AAggrroonnoommiiqquuee dduu NNiiggeerr IIPPPPTTEE :: IInniittiiaattiivvee eenn ffaavveeuurr ddeess PPaayyss PPaauuvvrreess TTrrèèss EEnnddeettttééss MMAABB :: MMééccaanniissmmee dd’’AAccccoommppaaggnneemmeenntt BBaannccaaiirree MMDDAA :: MMiinniissttèèrree dduu DDéévveellooppppeemmeenntt AAggrriiccoollee MMFFEE :: MMiinniissttèèrree ddeess FFiinnaanncceess eett ddee ll’’EEccoonnoommiiee MMHHEE//LLDD :: MMiinniissttèèrree ddee ll’’HHyyddrraauulliiqquuee,, ddee ll’’EEnnvviirroonnnneemmeenntt eett ddee llaa LLuuttttee ccoonnttrree llaa DDéésseerrttiiffiiccaattiioonn MMDDSSPPPPFFPPEE :: MMiinniissttèèrree dduu DDéévveellooppppeemmeenntt SSoocciiaall,, ddee llaa PPooppuullaattiioonn,, ddee llaa PPrroommoottiioonn ddee llaa FFeemmmmee eett ddee llaa PPrrootteeccttiioonn ddee

ll’’EEnnffaanntt MMRRAA :: MMiinniissttèèrree ddeess RReessssoouurrcceess aanniimmaalleess MMSSPP//LLEE :: MMiinniissttèèrree ddee llaa SSaannttéé PPuubblliiqquuee eett ddee llaa LLuuttttee ccoonnttrree lleess EEnnddéémmiieess NNEEPPAADD :: NNeeww PPaarrttnneerrsshhiipp ffoorr AAffrriiccaa’’ss DDeevveellooppmmeenntt OOCCDDEE :: OOrrggaanniissaattiioonn ddee CCooooppéérraattiioonn eett ddee DDéévveellooppppeemmeenntt EEccoonnoommiiqquuee OOHHAADDAA :: OOffffiiccee ppoouurr ll’’HHaarrmmoonniissaattiioonn dduu DDrrooiitt ddeess AAffffaaiirreess OONNAAHHAA :: OOffffiiccee NNaattiioonnaall ddeess AAmméénnaaggeemmeennttss HHyyddrroo--AAggrriiccoolleess OONNGG :: OOrrggaanniissaattiioonn NNoonn GGoouuvveerrnneemmeennttaallee OOPPEEPP :: OOrrggaanniissaattiioonn ddeess PPaayyss EExxppoorrttaatteeuurrss ddee PPééttrroollee OOSSMM :: OObbjjeeccttiiff SSppéécciiffiiqquuee MMeessuurraabbllee PPAAIIPP :: PPrrooggrraammmmee dd’’AAccttiioonnss eett dd’’IInnvveessttiisssseemmeennttss PPrriioorriittaaiirreess PPCCLLCCPP :: PPrrooggrraammmmee CCaaddrree ddee LLuuttttee CCoonnttrree llaa PPaauuvvrreettéé PPCCNNPPSSPP :: PPrrooggrraammmmee CCaaddrree NNaattiioonnaall ddee PPrroommoottiioonn dduu SSeecctteeuurr PPrriivvéé PPDDEESS :: PPrrooggrraammmmee ddee DDéévveellooppppeemmeenntt EEccoonnoommiiqquuee eett SSoocciiaall PPIIBB :: PPrroodduuiitt IInnttéérriieeuurr BBrruutt PPIIEE :: PPrrooggrraammmmee ddeess IInnvveessttiisssseemmeennttss ddee ll’’EEttaatt PPMMAA :: PPaayyss lleess MMooiinnss AAvvaannccééss PPNNHH :: PPrrooggrraammmmee NNaattiioonnaall HHyyddrraauulliiqquuee PPNNPP :: PPoolliittiiqquuee NNaattiioonnaallee ddee PPooppuullaattiioonn PPNNUUDD :: PPrrooggrraammmmee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ppoouurr llee DDéévveellooppppeemmeenntt PPPPIIPP :: PPrroojjeett PPiilloottee ddee PPrroommoottiioonn ddee ll’’IIrrrriiggaattiioonn PPrriivvééee PPPPTTEE :: PPaayyss PPaauuvvrreess TTrrèèss EEnnddeettttééss SSAAPP//GGCC :: SSyyssttèèmmee dd’’AAlleerrttee PPrrééccooccee eett ddee GGeessttiioonn ddeess CCaattaassttrroopphheess SSDDRR :: SSttrraattééggiiee dduu DDéévveellooppppeemmeenntt RRuurraall SSIIDDAA :: SSyynnddrroommee dd’’IImmmmuunnoo--DDééffiicciieennccee AAccqquuiissee SSNNUU :: SSyyssttèèmmee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess SSPP :: SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt SSRRPP :: SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé TTEEPP :: TToonnnnee dd’’EEqquuiivvaalleenntt PPééttrroollee TTRR :: TTaabbllee RRoonnddee UUBBTT :: UUnniittéé ddee BBééttaaiill TTrrooppiiccaall UUEE :: UUnniioonn EEuurrooppééeennnnee UUEEMMOOAA :: UUnniioonn EEccoonnoommiiqquuee eett MMoonnééttaaiirree OOuueesstt AAffrriiccaaiinnee UUNNEESSCCOO :: OOrrggaanniissaattiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ppoouurr ll’’EEdduuccaattiioonn,, llaa SScciieennccee eett llaa CCuullttuurree

5

1 RESUME EXECUTIF 1.1 Genèse et processus d’élaboration de la SRP •• LLaa SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé pprrooccèèddee dduu ccoonnssttaatt dd’’uunnee ppaauuvvrreettéé ggéénnéérraalliissééee,, mmiissee eenn éévviiddeennccee ppaarr lleess ddeerrnniièèrreess eennqquuêêtteess rrééaalliissééeess ddaannss llee ccaaddrree dduu PPAADDEEMM11.. CCeess eennqquuêêtteess rréévvèèlleenntt qquuee pprrèèss ddeess ddeeuuxx ttiieerrss ddeess NNiiggéérriieennss vviivveenntt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill ddee ppaauuvvrreettéé eett uunn ttiieerrss dd’’eennttrree eeuuxx ssee ssiittuueenntt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill dd’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé.. LL’’iinntteennssiittéé ddee llaa ppaauuvvrreettéé eesstt eenn oouuttrree pplluuss aacccceennttuuééee eenn mmiilliieeuu rruurraall qquu’’eenn mmiilliieeuu uurrbbaaiinn.. •• CCeettttee ppaauuvvrreettéé ggéénnéérraalliissééee ttrroouuvvee ssoonn eexxpplliiccaattiioonn ddaannss :: ((ii)) ddeess ccoonnttrraaiinntteess ddee ddééppaarrtt hhaannddiiccaappaanntt ffoorrtteemmeenntt llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu ppaayyss,, ((iiii)) ddeess PPoolliittiiqquueess mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquueess ttrroopp ddééppeennddaanntteess ddee ffaacctteeuurrss eexxooggèènneess,, ((iiiiii)) ddeess ppoolliittiiqquueess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt rruurraall hhaannddiiccaappééeess ppaarr llaa sséévvéérriittéé dduu cclliimmaatt eett uunn eennvviirroonnnneemmeenntt eenn ddééggrraaddaattiioonn aaccccéélléérrééee,, ((iivv)) uunnee ccoonnttrriibbuuttiioonn lliimmiittééee ddeess aauuttrreess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss eett ddeess iinnffrraassttrruuccttuurreess iinnssuuffffiissaanntteess eett ddoonntt ll’’eennttrreettiieenn eesstt ddiiffffiicciilleemmeenntt aassssuurréé,, ((vv)) llaa ffaaiibblleessssee ddeess ppoolliittiiqquueess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess sseecctteeuurrss ssoocciiaauuxx.. •• LL’’ééllaabboorraattiioonn ddee llaa SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé eesstt uunnee nnoouuvveellllee ddéémmaarrcchhee ddoonntt ll’’oorriiggiinnaalliittéé aa ééttéé llaa ssyyssttéémmaattiissaattiioonn dduu pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff,, llaa pprriissee eenn ccoonnssiiddéérraattiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé ccoommmmee ppooiinntt ddee mmiirree ddee ll’’aannaallyyssee eett ddee llaa ssttrraattééggiiee,, eett llaa ccoonnvveerrggeennccee ddeess oobbjjeeccttiiffss aavveecc cceeuuxx ddeess pprrooggrraammmmeess dd''aaccttiioonn aaddooppttééss lloorrss ddeess ggrraannddss ssoommmmeettss mmoonnddiiaauuxx ssuurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt22.. •• CCeettttee oorriieennttaattiioonn ssuurr llaa ppaauuvvrreettéé aavvaaiitt ddééjjàà ffaaiitt ll’’oobbjjeett ddee llaa ddeeuuxxiièèmmee TTaabbllee RRoonnddee oorrggaanniissééee àà GGeennèèvvee eenn 11999988.. LLee PPrrooggrraammmmee CCaaddrree ddee LLuuttttee CCoonnttrree llaa PPaauuvvrreettéé ((PPCCLLCCPP)),, qquuii aavvaaiitt sseerrvvii ddee rrééfféérreennccee àà llaa rreennccoonnttrree,, aavvaaiitt rreeççuu ll''aaddhhééssiioonn dd''uunn nnoommbbrree iimmppoorrttaanntt ddee ppaarrtteennaaiirreess eett,, mmaallggrréé uunnee ccoonnjjoonnccttuurree ppoolliittiiqquuee ddééffaavvoorraabbllee eenn 11999999,, aavvaaiitt eennrreeggiissttrréé ddeess rrééssuullttaattss eennccoouurraaggeeaannttss.. CCeess rrééssuullttaattss ssoonntt cceeppeennddaanntt rreessttééss ppaarrttiieellss eett iillss nn’’oonntt ppaass eeuu dd’’eeffffeettss ssiiggnniiffiiccaattiiffss ssuurr ll’’iinncciiddeennccee ddee llaa ppaauuvvrreettéé,, ccee qquuii aa ppoouusssséé àà llaa mmiissee eenn ppllaaccee dduu nnoouuvveeaauu ccaaddrree gglloobbaall eett ccoonncceerrttéé ddee llaa SSRRPP.. EEnnttrree tteemmppss,, llee rreettoouurr àà llaa ssttaabbiilliittéé ppoolliittiiqquuee eett llaa mmaarrcchhee vveerrss pplluuss ddee ddéémmooccrraattiiee oonntt ddééjjàà ppeerrmmiiss uunnee rreellaannccee dduu ddiiaalloogguuee ssuurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt.. LLaa vvoolloonnttéé ddee rrééffoorrmmee dduu GGoouuvveerrnneemmeenntt eesstt uunn ssiiggnnee ssuupppplléémmeennttaaiirree eenn ddiirreeccttiioonn ddeess ppaarrtteennaaiirreess eexxttéérriieeuurrss ppoouurr lleess mmoobbiilliisseerr ssuurr llee ssoouuttiieenn ffiinnaanncciieerr àà llaa SSttrraattééggiiee eett aauu rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ccaappaacciittééss nnaattiioonnaalleess..

•• LLaa SSRRPP aa ééttéé ééllaabboorrééee ssuurr llaa bbaassee dd''uunn llaarrggee ccoonnsseennssuuss qquuii aa iimmpplliiqquuéé lleess ccoommppoossaanntteess lleess pplluuss ddiivveerrsseess ddee llaa ssoocciiééttéé :: ll''EEttaatt eett sseess sseerrvviicceess ddééccoonncceennttrrééss,, ll’’AAsssseemmbbllééee NNaattiioonnaallee,, llee ggrraanndd ppuubblliicc,, lleess ccoouucchheess lleess pplluuss ddééffaavvoorriissééeess ddee llaa ppooppuullaattiioonn ((lleess ppaauuvvrreess)),, lleess oorrggaanniissaattiioonnss ppaayyssaannnneess,, lleess oorrggaanniissaattiioonnss ddee llaa ssoocciiééttéé cciivviillee ((OONNGG,, ssyynnddiiccaattss,, ggrroouuppeemmeennttss ddee ppaayyssaannss,,……)),, llee sseecctteeuurr pprriivvéé ((aassssoocciiaattiioonnss pprrooffeessssiioonnnneelllleess)),, lleess ppaarrtteennaaiirreess aauu ddéévveellooppppeemmeenntt,, ll''UUnniivveerrssiittéé,, lleess ccoonnffeessssiioonnss rreelliiggiieeuusseess oouu lleess ssttrruuccttuurreess ttrraaddiittiioonnnneelllleess..

1 Programme Africain de mise en place d’un Dispositif d’Enquête auprès des Ménages. 22 EEsssseennttiieelllleemmeenntt llee SSoommmmeett ssuurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduurraabbllee ddee JJoohhaannnneessbbuurrgg ((«« RRiioo ++ 1100 »»)) eenn 22000022,, llee SSoommmmeett dduu MMiilllléénnaaiirree ddee sseepptteemmbbrree 22000000 àà NNeeww YYoorrkk,, llee SSoommmmeett ssuurr llaa ssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree ddee RRoommee ((22000000)),, llaa IIVVèèmmee CCoonnfféérreennccee ssuurr lleess ffeemmmmeess ddee BBeeiijjiinn ((11999955)),, llee SSoommmmeett ssuurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt ssoocciiaall ddee CCooppeennhhaagguuee ddee 11999944,, llaa CCoonnfféérreennccee iinntteerrnnaattiioonnaallee ppoouurr llaa ppooppuullaattiioonn eett llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu CCaaiirree ((11999944)),, llee SSoommmmeett ppoouurr ll’’éédduuccaattiioonn ddee AAllmmaa AAttaa,, llaa CCoonnfféérreennccee ddee VViieennnnee ssuurr lleess ddrrooiittss ddee ll''hhoommmmee ((11999933)),, llaa CCoonnfféérreennccee ddee RRiioo ssuurr ll''eennvviirroonnnneemmeenntt eett llee ddéévveellooppppeemmeenntt ((11999922)) eett llee SSoommmmeett mmoonnddiiaall ddee NNeeww YYoorrkk ssuurr lleess eennffaannttss ((11999900))..

6

•• LLee pprroocceessssuuss aa ééttéé llaannccéé ddaannss llee ccoonntteexxttee ddee ll''IInniittiiaattiivvee eenn ffaavveeuurr ddeess PPaayyss PPaauuvvrreess TTrrèèss EEnnddeettttééss ((IIPPPPTTEE)) eett iill aa ccooïïnncciiddéé aavveecc ll’’eennttrrééee eenn lliiccee dduu 99èèmmee FFEEDD ddee ll’’UUnniioonn EEuurrooppééeennnnee eett aavveecc ll’’ééllaabboorraattiioonn dduu BBiillaann CCoommmmuunn ddee PPaayyss ((BBCCPP//UUNNDDAAFF)) dduu SSyyssttèèmmee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess,, ccee qquuii aa ppeerrmmiiss ddeess éécchhaannggeess ffrruuccttuueeuuxx aavveecc cceess oorrggaanniissmmeess.. NNoottoonnss ddee mmêêmmee qquuee llee CCaannaaddaa,, llaa BBeellggiiqquuee,, llaa FFrraannccee,, llee PPNNUUDD eett llaa BBaannqquuee MMoonnddiiaallee oonntt aappppoorrttéé uunn aappppuuii ffiinnaanncciieerr eett tteecchhnniiqquuee iimmppoorrttaanntt aauu ddiissppoossiittiiff cchhaarrggéé ddee ll’’ééllaabboorraattiioonn ddee llaa SSttrraattééggiiee.. LLaa pplluuppaarrtt ddeess ppaarrtteennaaiirreess oonntt,, ppaarr aaiilllleeuurrss,, oorrggaanniisséé lleeuurr ddiiaalloogguuee ddee ppoolliittiiqquuee aavveecc llee GGoouuvveerrnneemmeenntt aauuttoouurr ddeess oorriieennttaattiioonnss ddee llaa SSRRPP.. 1.2 Grandes orientations de la SRP •• LLaa ssttrraattééggiiee aa ééttéé ffoonnddééee ssuurr llaa ccoonnvviiccttiioonn qquuee llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé ppaassssee ppaarr uunnee ccrrooiissssaannccee ssoouutteennuuee ccrrééaattrriiccee dd’’eemmppllooiiss eett ddee rreevveennuuss,, nnoottaammmmeenntt ddaannss llaa sspphhèèrree ddeess ppaauuvvrreess.. CCeettttee oorriieennttaattiioonn ssuuppppoossee uunn pprroocceessssuuss ppoolliittiiqquuee oorriieennttéé ssuurr uunnee bboonnnnee ggeessttiioonn ddeess aaffffaaiirreess ppuubblliiqquueess,, llee rreessppeecctt ddeess ggrraannddss ééqquuiilliibbrreess mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquueess,, ddeess iinnssttiittuuttiioonnss ssaaiinneess,, uunn sseecctteeuurr pprriivvéé ddyynnaammiiqquuee eett uunnee eexxppllooiittaattiioonn dduurraabbllee ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess.. LLeess pprreemmiièèrreess rrééfflleexxiioonnss ssuurr lleess ssoouurrcceess ddee llaa ccrrooiissssaannccee oonntt ppeerrmmiiss dd’’iiddeennttiiffiieerr qquueellqquueess sseecctteeuurrss ppoorrtteeuurrss,, aauu pprreemmiieerr rraanngg ddeessqquueellss cceeuuxx ddee ll’’aaggrriiccuullttuurree eett ddee ll’’éélleevvaaggee.. •• LLee ssuuccccèèss ddee llaa ssttrraattééggiiee sseerraa ccoonnddiittiioonnnnéé ppaarr llaa vvoolloonnttéé ccllaaiirreemmeenntt aaffffiicchhééee ddee mmeettttrree eenn œœuuvvrree ccee pprroocceessssuuss ppoolliittiiqquuee.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt dduu NNiiggeerr aa eexxpprriimméé àà pplluussiieeuurrss rreepprriisseess ssaa vvoolloonnttéé dd’’aaggiirr eenn ffaavveeuurr ddeess ppaauuvvrreess eett ddee lleeuurr ddoonnnneerr lleess mmooyyeennss ddee ssee ffaaiirree eenntteennddrree.. IIll aa pprriiss ddeess eennggaaggeemmeennttss ddaannss llee ccaaddrree ddee ssaa ppoolliittiiqquuee ééccoonnoommiiqquuee eett ffiinnaanncciièèrree,, ddaannss cceelluuii dduu TTrraaiittéé ddee ll’’UUEEMMOOAA eett ddaannss sseess ddééccllaarraattiioonnss ddee ppoolliittiiqquuee ggéénnéérraallee qquuii vvoonntt ddaannss llee sseennss dd’’uunnee ggeessttiioonn aassssaaiinniiee ddee ll’’ééccoonnoommiiee eett dd’’uunnee ddéé--mmaarrggiinnaalliissaattiioonn ddeess ppaauuvvrreess.. DDeess mmeessuurreess oonntt ddééjjàà ééttéé pprriisseess ppoouurr aammoorrcceerr llee pprroocceessssuuss,, àà ttrraavveerrss nnoottaammmmeenntt llee PPrrooggrraammmmee SSppéécciiaall dduu PPrrééssiiddeenntt ddee llaa RRééppuubblliiqquuee eett ddeess aaccttiioonnss mmuullttiipplleess eenn ffaavveeuurr dduu ddéévveellooppppeemmeenntt llooccaall.. EElllleess sseerroonntt ppoouurrssuuiivviieess,, eenn ddiiaalloogguuee aavveecc lleess ppaarrtteennaaiirreess ddee ll’’aaiiddee.. •• CCeess eennggaaggeemmeennttss oonntt ééttéé rreepprriiss ddaannss llaa SSRRPP,, qquuii ccoonnssttiittuuee llee ddooccuummeenntt pprriinncciippaall dd''oorriieennttaattiioonn ddee llaa ppoolliittiiqquuee ééccoonnoommiiqquuee eett ssoocciiaallee.. AA cceett eeffffeett,, llaa SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé nnee ss’’eesstt ppaass ssuubbssttiittuuééee aauuxx pprrooggrraammmmeess eett aauuxx ssttrraattééggiieess sseeccttoorriieelllleess eexxiissttaannttss mmaaiiss eellllee aa ccoonndduuiitt àà lleeuurr rrééaamméénnaaggeemmeenntt ddaannss llaa llooggiiqquuee ddeess nnoouuvveelllleess pprriioorriittééss GGoouuvveerrnneemmeennttaalleess àà ll’’hhoorriizzoonn 22001155.. LLeess pprriinncciippaalleess ddiissppoossiittiioonnss ddee ssoonn aaccttiioonn oonntt ééttéé rreeggrroouuppééeess aauuttoouurr ddee qquuaattrree aaxxeess pprriinncciippaauuxx :: •• LL’’aaxxee nn°°11 eesstt aarrttiiccuulléé aauuttoouurr dduu ssccéénnaarriioo ddee rrééfféérreennccee dd’’uunnee ccrrooiissssaannccee àà uunn ttaauuxx ddee 44%% ppaarr aann eett dd’’uunn ttaauuxx dd’’iinnffllaattiioonn lliimmiittéé àà 33%% ll’’aann,, eett ddee llaa ccoonnddiittiioonn ddee bbaassee ddee ssaa rrééaalliissaattiioonn,, qquuii eesstt llaa ssttaabbiilliittéé dd’’uunn ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee ffaavvoorraabbllee àà llaa pprroodduuccttiioonn.. CCeettttee ppeerrssppeeccttiivvee eesstt eenn lliiggnnee aavveecc lleess eennggaaggeemmeennttss pprriiss àà ll’’ééggaarrdd ddeess IInnssttiittuuttiioonnss ddee BBrreettttoonn WWooooddss ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa ppoolliittiiqquuee ééccoonnoommiiqquuee eett ffiinnaanncciièèrree dduu ppaayyss.. EEllllee ddééggaaggee uunnee mmaarrggee ddee mmaannœœuuvvrree ddee 00,,77%% ddee ccrrooiissssaannccee ppaarr hhaabbiittaanntt.. EEllllee rreeppoossee ssuurr ll’’hhyyppootthhèèssee dd’’uunnee éévvoolluuttiioonn dduu ttaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ((ppuubblliicc eett pprriivvéé)) ddee 1111 %% ((ttaauuxx mmooyyeenn ccoonnssttaattéé ssuurr llaa ppéérriiooddee 11999900--22000000)) àà aauu mmooiinnss 1155 %% dduu PPIIBB eenn 22000055 eett aauu ddeellàà.. EEllllee iimmpplliiqquuee ééggaalleemmeenntt uunn rreeddrreesssseemmeenntt dduu ddééffiicciitt bbuuddggééttaaiirree gglloobbaall ddee 77,,66 %% eenn 22000000 àà mmooiinnss ddee 66 %% ppoouurr 22000055 eett aauu ddeellàà.. LLaa pprreessssiioonn ffiissccaallee ddooiitt ppaarraallllèèlleemmeenntt êêttrree ppoorrttééee ddee 88%% àà 1100,,77%% ssuurr llaa mmêêmmee ppéérriiooddee.. •• LL’’aaxxee nn°°22 ccoonnssttiittuuee llee nnooyyaauu cceennttrraall ddee llaa SSttrraattééggiiee eenn mmaattiièèrree ddee ccrrooiissssaannccee eett ddee ggéénnéérraattiioonn ddee rreevveennuuss.. IIll aa ppoouurr oobbjjeeccttiiff pprriinncciippaall llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss eett llaa ccrrééaattiioonn dd’’eemmppllooiiss.. LL’’aacccceenntt yy eesstt mmiiss ssuurr lleess ppootteennttiiaalliittééss dduu sseecctteeuurr rruurraall ((aaggrriiccuullttuurree

7

eett éélleevvaaggee)) eett nnoottaammmmeenntt ssuurr llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess ppaarr ll’’uuttiilliissaattiioonn eett llaa mmaaîîttrriissee ddeess rreessssoouurrcceess eenn eeaauuxx ddee ssuurrffaaccee.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ss’’eesstt ppaarr aaiilllleeuurrss eennggaaggéé àà aappppoorrtteerr uunn ssoouuttiieenn vviiggoouurreeuuxx aauuxx sseecctteeuurrss pprriivvéé eett aassssoocciiaattiiff,, qquuii ddooiivveenntt ccoonnssttiittuueerr llee mmootteeuurr ddee llaa ccrrooiissssaannccee ddaannss uunnee ooppttiiqquuee ddee rreennttaabbiilliissaattiioonn ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss.. LLaa ppoouurrssuuiittee ddeess eeffffoorrttss eennggaaggééss ppaarr llee GGoouuvveerrnneemmeenntt ddaannss llee ccaaddrree dduu TTrraaiittéé ddee ll’’UUEEMMOOAA,, ssuurr ll’’hhaarrmmoonniissaattiioonn dduu ddrrooiitt ddeess aaffffaaiirreess eett llaa lliibbéérraalliissaattiioonn ddeess éécchhaannggeess vvaa ddaannss ccee sseennss.. IIllss sseerroonntt rreennffoorrccééss ppaarr llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee mmééccaanniissmmeess iinncciittaattiiffss àà llaa ccrrééaattiioonn eett aauu ddéévveellooppppeemmeenntt ddee ll’’eennttrreepprriissee.. •• LL’’aaxxee nn°° 33 ss’’iinnssccrriitt ddaannss llaa lliiggnnee ddeess eennggaaggeemmeennttss pprriiss ppaarr llaa ccoommmmuunnaauuttéé iinntteerrnnaattiioonnaallee ssuurr lleess oobbjjeeccttiiffss dduu SSoommmmeett dduu MMiilllléénnaaiirree ddee 22000000,, qquuii oonntt ééttéé rreepprriiss ddaannss llaa SSttrraattééggiiee aavveecc,, ppoouurr cceerrttaaiinnss dd’’eennttrree eeuuxx,, ddeess cciibblleess eenn tteerrmmeess ddee ttaauuxx ddee rrééaalliissaattiioonn,, mmooiinnss aammbbiittiieeuusseess àà ll’’hhoorriizzoonn 22001155 ccoommppttee tteennuu ddeess rreettaarrddss dduu NNiiggeerr ddaannss lleess ddoommaaiinneess ccoorrrreessppoonnddaannttss.. IIll eesstt ffoonnddéé ssuurr uunnee mmeeiilllleeuurree rreeddiissttrriibbuuttiioonn ddeess rreevveennuuss ddee llaa ccrrooiissssaannccee eenn ffaavveeuurr ddeess ppaauuvvrreess.. LLeess eeffffoorrttss sseerroonntt ccoonncceennttrrééss ssuurr lleess sseecctteeuurrss ddee ll’’éédduuccaattiioonn,, ddee llaa ssaannttéé,, ddee ll’’eeaauu eett ddee ll’’aassssaaiinniisssseemmeenntt eett ssuurr llaa ppoolliittiiqquuee ddee ppooppuullaattiioonn ((lleess oobbjjeeccttiiffss cchhiiffffrrééss ssoonntt iinnddiiqquuééss ddaannss llee ppaarraaggrraapphhee 33..22)).. CCeerrttaaiinnss sseecctteeuurrss ccoommmmee cceelluuii ddee ll’’éédduuccaattiioonn oonntt ccoommmmeennccéé àà iinnttééggrreerr llaa SSttrraattééggiiee ddaannss lleeuurrss bbuuddggeettss--pprrooggrraammmmeess ttrriieennnnaauuxx.. LLee pprroocceessssuuss sseerraa ppoouurrssuuiivvii ddaannss lleess aauuttrreess sseecctteeuurrss.. •• LL’’aaxxee nn°°44 eesstt mmoobbiilliisséé ssuurr ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ggoouuvveerrnnaannccee ppoolliittiiqquuee,, aaddmmiinniissttrraattiivvee,, ééccoonnoommiiqquuee eett llooccaallee eett ssuurr llaa rreecchheerrcchhee dd’’uunnee ggeessttiioonn ssaaiinnee dduu bbiieenn ppuubblliicc eett ddee ll’’ééccoonnoommiiee.. LLeess rrééffoorrmmeess eennggaaggééeess ssuurr llaa ggeessttiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eett llaa ttrraannssppaarreennccee ddee lleeuurr uuttiilliissaattiioonn,, sseerroonntt ppoouurrssuuiivviieess.. LLee pprroocceessssuuss ddee llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn,, qquuii eesstt ddééjjàà bbiieenn aavvaannccéé aavveecc llaa rraattiiffiiccaattiioonn ppaarr ll’’AAsssseemmbbllééee NNaattiioonnaallee ddeess ggrraannddss tteexxtteess dd’’oorriieennttaattiioonn,, ffaaiitt ll’’oobbjjeett dd’’uunn pprrooggrraammmmee llaarrggee ddee sseennssiibbiilliissaattiioonn eett dd’’iinnffoorrmmaattiioonn qquuii ddooiitt ccoonndduuiirree aauuxx éélleeccttiioonnss llooccaalleess.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ddiissccuutteerraa aavveecc sseess ppaarrtteennaaiirreess ddee llaa mmiissee eenn œœuuvvrree dd’’uunn pprrooggrraammmmee ddee rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittééss ppoouurr aaiiddeerr ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn eett llaa ssoocciiééttéé cciivviillee àà pprreennddrree eenn mmaaiinnss eett àà mmaaîîttrriisseerr lleess aaffffaaiirreess dduu ddéévveellooppppeemmeenntt.. •• LL’’ééllaabboorraattiioonn ddee llaa SSttrraattééggiiee aa ééttéé ccoonnffiiééee àà oonnzzee ggrroouuppeess tthhéémmaattiiqquueess ssoouuss llaa ccoooorrddiinnaattiioonn dduu SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt dduu DDSSRRPP.. LLee ddiiaaggnnoossttiicc ddee llaa ppaauuvvrreettéé aa ééttéé rrééaalliisséé ddaannss ddeess ddééllaaiiss ttrrèèss ccoouurrttss,, ccee qquuii nn’’aa ppaass ppeerrmmiiss ddee ccoonnssttiittuueerr uunnee bbaassee ddee ddoonnnnééeess ccoommppllèèttee eett ppaarrffaaiitteemmeenntt ffiiaabbllee.. LLeess ddééllaaiiss oonntt nnééaannmmooiinnss ééttéé tteennuuss eett ll’’aannaallyyssee,, qquuii aa bbéénnééffiicciiéé ddeess rrééfflleexxiioonnss ddee llaa TTaabbllee RRoonnddee ddee 11999988 eett ddeess eexxeerrcciicceess ssuurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn33,, aa ééttéé ssuuffffiissaammmmeenntt ccoonncclluuaannttee ppoouurr ppeerrmmeettttrree dd’’éécchhaaffaauuddeerr lleess ggrraannddss aaxxeess ddee llaa SSttrraattééggiiee ppoouurr llaa ppéérriiooddee 22000022--22001155.. LL’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess rrééssuullttaattss dduu RReecceennsseemmeenntt GGéénnéérraall ddee llaa PPooppuullaattiioonn ddee 22000011 eett ddee nnoouuvveelllleess eennqquuêêtteess ssuurr lleess mméénnaaggeess vvoonntt ppeerrmmeettttrree dd’’aaffffiinneerr llee ddiiaaggnnoossttiicc.. 1.3 Organisation du Forum et dialogue sur les politiques • Le Gouvernement a souhaité réunir ses partenaires dans le cadre d’une démarche novatrice, qui a requis l’appui conjugué de la Banque Mondiale et du PNUD. Le choix d’un Forum a été préféré aux approches habituellement retenues, le Groupe Consultatif ou, dans le cas du Niger, la Table Ronde. Le Gouvernement y présentera les grandes lignes de la Stratégie de Réduction de la Pauvreté (SRP), ses ambitions et ses contraintes ainsi que les appuis financiers et techniques qui sont attendus de la communauté internationale. Au delà de la mobilisation de ces appuis, il s’agira de réaffirmer le consensus entre le Gouvernement et ses partenaires autour de la Stratégie, de sa mise en œuvre et de son suivi-évaluation. 3 Notamment les Rapports Nationaux 1998, 1999, 2000 et 2001 sur le Développement Humain au Niger.

8

• La tenue du Forum offrira l’occasion d’un approfondissement du dialogue déjà engagé sur les politiques. Cette rencontre permettra au Gouvernement de réaffirmer ses engagements sur les grands axes de la stratégie, dont certains sont la poursuite d’actions en cours. Les fondements théoriques et techniques de la stratégie seront partagés avec la communauté des bailleurs de fonds. Le Forum permettra également de discuter avec les partenaires de la marche à suivre pour aller progressivement vers l’approche-programme.

• Les réflexions sur les sources de la croissance seront présentées dans l’état de leur avancement, sachant que l’identification et la valorisation de filières porteuses continueront à être explorées ultérieurement avec les partenaires. Les relations entre croissance et réduction de la pauvreté mériteront également des approfondissements, auxquels le système de suivi-évaluation pourra utilement contribuer. Les ressorts de l’émergence d’un secteur privé dynamique sont partiellement connus, sinon maîtrisés et c’est aussi à l’occasion de la mise en œuvre de la Stratégie que la connaissance de cette question sera enrichie.

• L’exécution de la SRP va dépendre de la mobilisation des ressources dans le cadre d’une évolution graduelle vers « l’approche-programme ». Le secteur de l’éducation est largement avancé dans cette expérimentation. Elle est en cours dans les secteurs de la santé, de la sécurité alimentaire, de l’élevage, de la lutte contre la désertification et de la communication. Elle sera étendue aux autres secteurs selon des calendriers appropriés à chaque situation. Le processus engagé porte sur deux réformes d’envergure.

• La première concerne l’introduction du Cadre des Dépenses à Moyen Terme (CDMT), dans lequel un budget sectoriel triennal (ou « budget-programme ») est établi sur la base du programme intégré du secteur et non plus celui d’une juxtaposition de projets. Dans ce cadre, la gestion des fonds publics est confiée au gestionnaire du programme lui-même, ce qui constitue un élément fort pour la visibilité de la politique sectorielle et pour l’engagement des partenaires, qui peuvent dès lors intervenir par dotations budgétaires et par un suivi à partir d’indicateurs de programme plutôt que projet par projet. Le budget-programme du secteur de l’Education devrait être prêt pour le Forum.

• La deuxième réforme, qui complète la précédente, vise à introduire des procédures (souvent qualifiées de « mécanismes fiduciaires ») qui garantissent aux deux parties, Gouvernement et bailleurs de fonds, la bonne gestion des ressources des programmes. Cela concerne les procédures courantes, les contrôles internes et externes et le système de suivi-évaluation, notamment sur l’impact des politiques en matière de pauvreté. C’est sur l’assurance d’un bon fonctionnement de ces mécanismes que les partenaires pourront accepter de confier à la partie nationale le soin de gérer, selon les procédures nationales, les programmes et les fonds du secteur. Ces réformes sont déjà engagées, avec notamment l’adoption d’un nouveau code des marchés publics et la mise en place de mécanismes transparents de reddition des comptes.

• La coordination des programmes à l’intérieur de la SRP est un corollaire de l’approche-programme engagée dans le CDMT. Elle suppose la prééminence de la notion de programme et sa pleine appropriation par les nationaux, mieux indiqués pour assurer la cohésion intra-sectorielle d’un programme et les coordinations inter-sectorielles entre programmes. La réalité d’une bonne coordination nationale convaincra les partenaires d’y insérer leurs propres appuis et de coordonner leurs interventions.

9

• Le programme d’action de la stratégie sera présenté au Forum, avec une estimation des coûts par secteur et par domaine. Le travail d’affinage des programmes se poursuivra jusqu’aux consultations sectorielles ou thématiques qui prendront le relais du Forum et qui auront pour objet le financement du gap de chaque secteur ou de chaque domaine de la Stratégie. Ces consultations se tiendront au fur et à mesure que les budgets-programmes correspondants auront été élaborés. Le gap de financement est actuellement estimé à un peu plus de 500 milliards de FCFA pour les seuls secteurs prioritaires. Les partenaires pourront indiquer les volumes de financements (ré-allocation de ressources déjà acquises et ressources additionnelles) qu’ils sont prêts à mobiliser mais la négociation proprement dite sur les accords de financement se fera ultérieurement, à l’occasion des consultations sectorielles ou thématiques.

1.4 Mise en œuvre et suivi-évaluation de la SRP •• LLee ddiissppoossiittiiff ddee ccoonncceerrttaattiioonn aaddooppttéé jjuussqquu’’àà pprréésseenntt ddooiitt êêttrree mmaaiinntteennuu ppoouurr llaa mmiissee eenn œœuuvvrree.. LLee SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt dduu DDSSRRPP ((SSPP//DDSSRRPP)),, qquuii aa sseerrvvii ddee cchheevviillllee oouuvvrriièèrree ppoouurr ll’’ééllaabboorraattiioonn ddee llaa SSttrraattééggiiee ccoonnttiinnuueerraa àà jjoouueerr uunn rrôôllee cceennttrraall.. IIll ddooiitt cceeppeennddaanntt rreesstteerr uunn oorrggaannee llééggeerr eett nn’’aa aauuccuunnee vvooccaattiioonn àà ssee ssuubbssttiittuueerr aauuxx sseerrvviicceess tteecchhnniiqquueess ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn.. SSaannss eeuuxx,, iill sseerraaiitt mmêêmmee ccoonnddaammnnéé àà ll’’iinnaaccttiioonn.. IIll ddeevvrraa ddoonncc aaccttiivveemmeenntt mmiilliitteerr eenn ffaavveeuurr dd’’uunnee rrééhhaabbiilliittaattiioonn ddee cceess sseerrvviicceess ss’’iillss aappppaarraaiisssseenntt ddééffaaiillllaannttss.. LL’’ééttuuddee ssuurr ll’’aamméélliioorraattiioonn ddeess mmééccaanniissmmeess ddee mmoobbiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eexxttéérriieeuurreess aa mmiiss eenn rreelliieeff llaa nnéécceessssiittéé ddee pprrooccééddeerr àà ddeess pprrooggrraammmmeess ddee rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittééss ppoouurr llee ppaassssaaggee àà cceettttee ddeeuuxxiièèmmee pphhaassee.. LLee SSPP ddeevvrraa aalllleerr jjuussqquu’’àà aappppuuyyeerr ll’’ééllaabboorraattiioonn ddee cceess pprrooggrraammmmeess eett aaiiddeerr lleess ssttrruuccttuurreess ccoonncceerrnnééeess àà eenn ffaaiirree llee ppllaaiiddooyyeerr aauupprrèèss ddeess bbaaiilllleeuurrss ddee ffoonnddss..

•• PPoouurr llaa mmiissee eenn œœuuvvrree,, llee SSPP//DDSSRRPP vveeiilllleerraa àà ccee qquuee lleess pprrooggrraammmmeess sseeccttoorriieellss ssooiieenntt ddiissccuuttééss aavveecc lleess ppooppuullaattiioonnss ccoonncceerrnnééeess eett àà ccee qquu’’iillss iinnttèèggrreenntt bbiieenn llaa pprroobblléémmaattiiqquuee ddee rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé ddee llaa SSRRPP.. IIll ss’’aassssuurreerraa ééggaalleemmeenntt ddee llaa mmiissee eenn ffoorrmmee ddee lleeuurrss ccaaddrreess llooggiiqquueess.. DDee lleeuurr qquuaalliittéé ddééppeennddrroonntt aauussssii bbiieenn lleess nniivveeaauuxx ddee mmoobbiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess qquuee llaa ppeerrttiinneennccee ddeess aaccttiivviittééss eett ddeess ssyyssttèèmmeess ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn.. LLee SSPP//DDSSRRPP ssuuiivvrraa lleess nnééggoocciiaattiioonnss aavveecc lleess ppaarrtteennaaiirreess eett vveeiilllleerraa aauu rreessppeecctt ddeess eennggaaggeemmeennttss pprriiss ppaarr llee GGoouuvveerrnneemmeenntt eenn mmaattiièèrree dd’’eennddeetttteemmeenntt.. IIll ss’’aattttaacchheerraa eennffiinn àà llaa mmiissee eenn ccoohhéérreennccee ddeess oobbjjeeccttiiffss iinnttééggrrééss ddaannss llaa SSRRPP aavveecc cceeuuxx dduu MMiilllléénnaaiirree eett ddeess rraappppoorrttss àà ééttaabblliirr aavveecc lleess pprroocceessssuuss eenn ccoouurrss ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’UUEEMMOOAA eett dduu NNEEPPAADD.. •• LLee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddee llaa SSRRPP vvaa pprrooccééddeerr ddee ddeeuuxx mmééccaanniissmmeess ddiissttiinnccttss :: ((ii)) llee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess eeuuxx--mmêêmmeess,, ddaannss llee ccaaddrree dduu PPIIEE,, eenn tteerrmmeess ddee ddééccaaiisssseemmeennttss,, ddee rrééssuullttaattss eett dd’’iimmppaacctt eett ((iiii)),, uunn ddeeuuxxiièèmmee mmééccaanniissmmee,, àà uunn nniivveeaauu pplluuss aaggrrééggéé,, cchhaarrggéé ddeess iinnddiiccaatteeuurrss rraattttaacchhééss aauuxx oobbjjeeccttiiffss ssppéécciiffiiqquueess44.. EEnnttrree cceess ddeeuuxx nniivveeaauuxx dd’’aannaallyyssee,, ddeess ppaasssseerreelllleess sseerroonntt iinnssttaallllééeess ddee mmaanniièèrree àà rraaccccoorrddeerr lleess ddeeuuxx ssyyssttèèmmeess dd’’iinnffoorrmmaattiioonn.. •• LLee SSPP ttrraavvaaiilllleerraa eenn rréésseeaauu aavveecc lleess mmiinniissttèèrreess tteecchhnniiqquueess ppaarr lleess cciirrccuuiittss ddee rreemmoonnttééee vveerrss llee MMFFEEEE eett dduu ssyyssttèèmmee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn aassssoocciiéé aauu PPIIEE,, ssyyssttèèmmee qquuii ddooiitt êêttrree mmiiss aauu sseerrvviiccee ddee llaa SSRRPP.. IIll sseerraa eenn lliiaaiissoonn ppeerrmmaanneennttee aavveecc llee SSyyssttèèmmee SSttaattiissttiiqquuee NNaattiioonnaall rreennffoorrccéé eett rrééhhaabbiilliittéé,, nnoottaammmmeenntt ddaannss ssaa ffoonnccttiioonn ddee ccoooorrddiinnaattiioonn ddeess ssttaattiissttiiqquueess sseeccttoorriieelllleess.. IIll ppoouurrrraa êêttrree rreennffoorrccéé ppaarr uunn oobbsseerrvvaattooiirree ddee llaa ppaauuvvrreettéé ppoouurr llaa mmiissee aauu ppooiinntt dduu ssyyssttèèmmee ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ddee ssuuiivvii ddee llaa SSRRPP,, eenn ccoohhéérreennccee aavveecc cceeuuxx qquuii ssoonntt uuttiilliissééss ppoouurr llee ssuuiivvii dduu DDHHDD

4 ou « objectifs spécifiques mesurables » (OSM), suivis par des « indicateurs objectivement vérifiables » (IOV)

10

eett aavveecc cceeuuxx dduu MMiilllléénnaaiirree.. LL’’oobbsseerrvvaattooiirree aauurraa eenn oouuttrree uunn rrôôllee ddee vveeiillllee ssuurr llaa ssiittuuaattiioonn dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn eett ccoonnttrriibbuueerraa ppaarr sseess aannaallyysseess àà ll’’eennrriicchhiisssseemmeenntt ddee llaa ssttrraattééggiiee..

2. PROFIL ET MANIFESTATIONS DE LA PAUVRETE DANS LE PAYS

•• LLaa ppaauuvvrreettéé eesstt uunn pphhéénnoommèènnee ccoommpplleexxee eett sseess iimmpplliiccaattiioonnss ssoonntt mmuullttiipplleess.. CCeettttee ccoommpplleexxiittéé eesstt aacccceennttuuééee ppaarr ddeess ppeerrcceeppttiioonnss ddee lleeuurr ééttaatt ddee ppaauuvvrreettéé ppaarr lleess ppooppuullaattiioonnss,, ddiifffféérreenntteess ddeess mmeessuurreess ssttaattiissttiiqquueess ccoommmmee llee mmoonnttrreenntt lleess rrééssuullttaattss ddee ll''eennqquuêêttee qquuaalliittaattiivvee rrééaalliissééee eenn 2200001155.. LLeess rrééssuullttaattss ddeess eennqquuêêtteess ddiissppoonniibblleess ppeerrmmeetttteenntt dd’’aapppprréécciieerr ll’’aammpplleeuurr eett lleess pprriinncciippaalleess ccaarraaccttéérriissttiiqquueess ddee llaa ppaauuvvrreettéé,, mmaaiiss llee ssyyssttèèmmee dd''iinnffoorrmmaattiioonn ssuurr llaa ppaauuvvrreettéé pprréésseennttee eennccoorree ddeess iinnssuuffffiissaanncceess,, eenn rraaiissoonn nnoottaammmmeenntt ddee llaa ddiivveerrssiittéé mméétthhooddoollooggiiqquuee ddeess ttrraavvaauuxx.. IIll sseerraa eennrriicchhii ppaarr ddee nnoouuvveelllleess eennqquuêêtteess eett ppaarr ll’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess rrééssuullttaattss dduu ddeerrnniieerr rreecceennsseemmeenntt ddee llaa ppooppuullaattiioonn ddee 22000011.. •• LLaa ddeerrnniièèrree ggrraannddee eennqquuêêttee bbuuddggeett--ccoonnssoommmmaattiioonn ddeess mméénnaaggeess aa ééttéé rrééaalliissééee ddaannss llee ccaaddrree dduu PPAADDEEMM66 eennttrree 11999900 eett 11999933.. EEllllee aa rréévvéélléé qquuee pprrèèss ddeess ddeeuuxx ttiieerrss ddeess NNiiggéérriieennss vviivvaaiieenntt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill ddee ppaauuvvrreettéé eett qquuee pplluuss dduu ttiieerrss ssee ssiittuuaaiitt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill dd’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé.. LL’’iinntteennssiittéé ddee llaa ppaauuvvrreettéé ééttaaiitt pplluuss aacccceennttuuééee eenn mmiilliieeuu rruurraall.. DDeeppuuiiss cceettttee ppéérriiooddee,, aauuccuunnee eennqquuêêttee ddee ccee ttyyppee nn’’aa ééttéé rrééaalliissééee mmaaiiss iill yy aa ttoouutt lliieeuu ddee ccrrooiirree qquuee llaa ssiittuuaattiioonn ss’’eesstt ddééggrraaddééee,, nnee sseerraaiitt ccee qquu’’eenn rraaiissoonn ddee llaa bbaaiissssee dduu PPIIBB ppaarr ttêêttee dd’’eennvviirroonn 11,,44%% ppaarr aann ssuurr llaa ddéécceennnniiee 11999900--22000000..

2.1 Une pauvreté monétaire généralisée

•• AAuu NNiiggeerr,, lleess sseeuuiillss ddee ppaauuvvrreettéé mmoonnééttaaiirree,, ccoorrrreessppoonnddaanntt àà uunnee ccoouuvveerrttuurree mmiinniimmaallee ddeess bbeessooiinnss aannnnuueellss dd’’uunnee ppeerrssoonnnnee,, oonntt ééttéé éévvaalluuééss ppaarr llee PPAADDEEMM àà 7755 000000 FFCCFFAA eenn mmiilliieeuu uurrbbaaiinn eett àà 5500 000000 FFCCFFAA ddaannss lleess zzoonneess rruurraalleess ;; lleess sseeuuiillss dd’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé yy sseerraaiieenntt rreessppeeccttiivveemmeenntt ddee 5500 000000 eett 3355 000000 FF CCFFAA.. CC’’eesstt ssuurr cceettttee bbaassee qquuee 6633%% ddee llaa ppooppuullaattiioonn ssee ssiittuueerraaiitt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill ddee ppaauuvvrreettéé eett 3344%% eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill dd’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé.. LLaa ssiittuuaattiioonn eesstt cceeppeennddaanntt vvaarriiaabbllee sseelloonn llee mmiilliieeuu,, llee ggeennrree eett llaa ccaattééggoorriiee ssoocciioo--pprrooffeessssiioonnnneellllee.. AAiinnssii,, ll’’iinncciiddeennccee ddee llaa ppaauuvvrreettéé77 ddaannss llee mmiilliieeuu uurrbbaaiinn eesstt ddee 5522%% ccoonnttrree 6666%% eenn mmiilliieeuu rruurraall.. • En milieu urbain, l’incidence de la pauvreté est plus importante dans le secteur informel, y compris les chômeurs exclus du secteur moderne. En milieu rural, les ménages les moins touchés par la pauvreté sont ceux dont le chef de famille est salarié, petit commerçant ou retraité mais ces trois catégories ne représentent que 5% de la population de ce milieu. Les groupes les plus touchés par la pauvreté en milieu rural sont ceux dirigés par une femme au foyer ou par un inactif. Dans ces deux groupes, l’incidence de la pauvreté est de 75%.

2.2 Un faible accès aux services sociaux

22..22..11 EEdduuccaattiioonn 5 Il s'agit de l'enquête qualitative sur la perception de la pauvreté par des populations villageoises. 6 Programme Africain de mise en place d’un Dispositif d’Enquête auprès des Ménages. 7 Pourcentage de personnes vivant en deçà du seuil de pauvreté.

11

•• LLaa ccoouuvveerrttuurree dduu ssyyssttèèmmee éédduuccaattiiff nniiggéérriieenn ddeemmeeuurree eexxttrrêêmmeemmeenntt ffaaiibbllee.. AAuu ccoouurrss ddeess 1100 ddeerrnniièèrreess aannnnééeess,, lleess ggaaiinnss aannnnuueellss ddaannss llaa ccoouuvveerrttuurree gglloobbaallee dduu ssyyssttèèmmee nn''oonntt ééttéé eenn mmooyyeennnnee qquuee ddee ll''oorrddrree ddee 11,,77%% ddaannss llee pprriimmaaiirree eett ddee 22,,22%% ddaannss llee ssuuppéérriieeuurr,, ttrrèèss iinnfféérriieeuurrss àà llaa ccrrooiissssaannccee ddéémmooggrraapphhiiqquuee.. DDaannss llee sseeccoonndd ddeeggrréé,, cceess ggaaiinnss oonntt ééttéé nnééggaattiiffss ddaannss lleess ddeeuuxx ccyycclleess ((--22,,22%% eenn mmooyyeennnnee))88.. LLee ttaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn eesstt eessttiimméé àà 3344%% eenn 22000000 ppoouurr ll’’eennsseemmbbllee dduu NNiiggeerr.. CCee ttaauuxx eesstt ll''uunn ddeess pplluuss ffaaiibblleess ddee llaa ssoouuss--rrééggiioonn.. •• SSuurr llee ppllaann ddee ll''ééqquuiittéé,, lleess ddoonnnnééeess ddééggaaggeenntt uunnee nneettttee ddiissppaarriittéé eennttrree ggeennrreess eett lliieeuuxx ddee rrééssiiddeennccee.. LLeess ffiilllleess ssccoollaarriissééeess nnee rreepprréésseennttaaiieenntt eenn 22000000 qquuee 4400%% ddee llaa ppooppuullaattiioonn ssccoollaarriissééee,, ssooiitt uunn ttaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn ddee 2277%% ssuurr uunnee mmooyyeennnnee nnaattiioonnaallee ddee 3344%%.. LLeess ttaauuxx dd''aaccccèèss ddeess ffiilllleess aauuxx ccyycclleess dd''eennsseeiiggnneemmeenntt pprriimmaaiirree oonntt cceeppeennddaanntt sseennssiibblleemmeenntt aauuggmmeennttéé aauu ccoouurrss ddeess ddeerrnniièèrreess aannnnééeess ggrrââccee àà ddeess aaccttiioonnss aapppprroopprriiééeess.. LLaa ddiissppaarriittéé ddeess ttaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn eenn ffoonnccttiioonn dduu lliieeuu ddee rrééssiiddeennccee eesstt ééggaalleemmeenntt ttrrèèss ffoorrttee.. SSeelloonn lleess ddoonnnnééeess ddee ll’’eennqquuêêttee MMIICCSS ppoouurr ll’’aann 22000000,, llee ttaauuxx eesstt ddee 8899%% eenn mmiilliieeuu uurrbbaaiinn ((9999%% àà NNiiaammeeyy)) ccoonnttrree sseeuulleemmeenntt 2288%% eenn mmiilliieeuu rruurraall.. EEnnttrree lleess pplluuss ppaauuvvrreess eett lleess pplluuss rriicchheess,, oonn nnoottee uunn ééccaarrtt iimmppoorrttaanntt ddee ssccoollaarriissaattiioonn :: 2211%% ddee ssccoollaarriissaattiioonn ppoouurr lleess 2200%% lleess pplluuss ppaauuvvrreess ccoonnttrree 7788%% ppoouurr lleess 2200%% lleess pplluuss rriicchheess.. • L’analphabétisme touche encore 80% des adultes en 2000. Bien que globalement faible, Le taux d’alphabétisation présente d’importantes disparités selon le milieu, le genre, le le niveau de vie . Il est trois fois plus élevé pour les hommes (30,4%) que pour les femmes (10,6%) ; les femmes ne représentent que 32% des inscrits au cours de la décennie 1990 ; les 20% les plus riches de la population ont des taux plus de quatre fois plus élevés9. • L’enseignement technique et professionnel est encore marginal (1,4% de l’effectif de l’enseignement général) pour constituer une alternative à l’enseignement général, notamment au niveau du secondaire. Le secteur privé y joue un rôle dynamique. Des initiatives de formations professinnalisantes ont cours depuis peu dans le cadre du projet NIGETECH soutenu par l’Union Européenne et au niveau des CFDC avec pour objectif de résorber les déperditions du système scolaire, notamment au niveau primaire. Le potentiel d’impact de ce type d’intervention par rapport la réduction de la pauvreté mérite que lui soit accordée l’attention requise.

22..22..22 SSaannttéé •• LLeess pprriinncciippaauuxx iinnddiiccaatteeuurrss ttrraadduuiisseenntt uunnee ssiittuuaattiioonn ssaanniittaaiirree pprrééccaaiirree mmaallggrréé lleess eeffffoorrttss iimmppoorrttaannttss ddééppllooyyééss ddaannss llee sseecctteeuurr.. EEnn 11999988,, llee ttaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree ééttaaiitt eessttiimméé àà 4422%% aauu NNiiggeerr.. LLee ttaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé iinnffaannttiillee eett iinnffaannttoo--jjuuvvéénniillee ssee ssiittuueenntt rreessppeeccttiivveemmeenntt àà 112266 ppoouurr mmiillllee eett 227744 ppoouurr mmiillllee nnaaiissssaanncceess vviivvaanntteess.. AAuuttrreemmeenntt,, pplluuss dd’’uunn eennffaanntt ssuurr qquuaattrree mmeeuurrtt aavvaanntt ssoonn cciinnqquuiièèmmee aannnniivveerrssaaiirree.. CCeettttee ffoorrttee mmoorrttaalliittéé iinnffaannttoo--jjuuvvéénniillee ffiigguurree ppaarrmmii lleess pplluuss ffoorrtteess aauu mmoonnddee.. EEllllee vvaarriiee ffoorrtteemmeenntt dd''uunn mmiilliieeuu àà ll''aauuttrree eenn ffoonnccttiioonn ddee ll''iimmppoorrttaannccee ddee llaa ccoouuvveerrttuurree vvaacccciinnaallee qquuii ddeemmeeuurree ddaannss ll''eennsseemmbbllee ttrrèèss ffaaiibbllee ((1188%% ppoouurr lleess eennffaannttss ccoommppllèètteemmeenntt vvaacccciinnééss eenn 11999988)).. AAiinnssii,, 4477%%,, 77%% eett 22%% ddeess eennffaannttss nn’’oonntt jjaammaaiiss ééttéé vvaacccciinnééss rreessppeeccttiivveemmeenntt eenn mmiilliieeuu rruurraall,, eenn mmiilliieeuu uurrbbaaiinn eett àà NNiiaammeeyy.. LLeess pprriinncciippaalleess mmaallaaddiieess rreessppoonnssaabblleess ddee llaa mmoorrbbiiddiittéé eett ddee llaa mmoorrttaalliittéé ssoonntt lleess ssuuiivvaanntteess :: ppaalluuddiissmmee((3377%% ddeess ddééccèèss ddééccllaarrééss)),, mmaallaaddiieess rreessppiirraattooiirreess aaiigguuëëss ((1133,,6699%% ddeess ddééccèèss ddééccllaarrééss)),, mmaallaaddiieess ddiiaarrrrhhééiiqquueess eett

8 MEN, Contraintes et espaces de liberté pour le développement de l'éducation au Niger, 2000, p.22.

9 Enquête MICS

12

mmaallnnuuttrriittiioonn(( 55,,55%% ddeess ddééccèèss ddoonntt 6611%% cchheezz lleess eennffaannttss ddee mmooiinnss ddee 55 aannss)),, eett aauuttrreess mmaallaaddiieess cciibblleess dduu PPEEVV.. AA cceess mmaallaaddiieess ss’’aajjoouutteenntt lleess ééppiiddéémmiieess ppéérriiooddiiqquueess mmeeuurrttrriièèrreess ddee mméénniinnggiittee,, ddee rroouuggeeoollee ((pprreemmiièèrree ccaauussee ddee ddééccèèss cchheezz lleess eennffaannttss ddee mmooiinnss ddee 55 aannss)),, ddee cchhoolléérraa eett ppootteennttiieelllleemmeenntt ddee ffiièèvvrree jjaauunnee qquuii ffoonntt ppaayyeerr uunn lloouurrdd ttrriibbuutt àà ll’’eennsseemmbbllee ddee llaa ppooppuullaattiioonn mmaaiiss ppaarrttiiccuulliièèrreemmeenntt aauuxx eennffaannttss ddee mmooiinnss ddee 55 aannss.. • Les indicateurs de santé maternelle sont également médiocres, la situation dans les zones rurales étant particulièrement préoccupante. En effet, en 2000, on estimait que seulement 36% et 9% des femmes vivant en milieu rural avaient reçu respectivement des soins prénatals et l'assistance d'un personnel qualifié pendant les accouchements, contre environ 85% et 65% en milieu urbain. Avec environ 700 décès de mères pour 100 000 naissances enregistrées vivantes, le Niger enregistre l'un des taux de mortalité maternelle les plus élevés du monde.

• L'information sur le SIDA a fait des progrès sensibles puisque 89% des hommes et 74% des femmes ont entendu parler de cette maladie. La perception du SIDA reste cependant superficielle. La proportion des femmes qui connaissent les méthodes de protection n'est que de 26%. Si 83% des hommes et 79% des femmes savent que le condom demeure l’un des meilleurs moyens de prévention contre le sida, seulement 14% des hommes et 3% des femmes reconnaissent l'avoir utilisé, la disparité entre les groupes de femmes les plus pauvres et les groupes de femmes les plus riches étant aussi très grande. • Le nombre de personnes infectées par le VIH est mal connu10. De la notification du premier cas en 1987 à l'an 2000, les formations sanitaires ont signalé 5 624 cas, alors que l'OMS estimait déjà ce nombre à 65 000 en 1997 (et à 20 000 le nombre d’orphelins dus au SIDA). Une enquête de Care International est en cours d’exploitation et devrait fournir de nouvelles indications sur le taux de prévalence. Parmi les facteurs de propagation de la pandémie, on relève le déni, le silence, les migrations de populations et surtout la pauvreté qui favorise les comportements sexuels à risque. • Globalement, les indicateurs sanitaires du Niger traduisent une situation sanitaire parmi les plus préoccupantes en Afrique, d’où en partie ce rang d’avant dernier dans le classement des Nations Unies sur la base de l’indice de développement humain. Le tableau qui suit montre le rang peu enviable qu’occupe le pays en Afrique et le chemin qui reste à parcourir par rapport aux objectifs internationaux.

Tableau 1 : Principaux indicateurs de santé comparés Indicateurs

Niger Moyenne Africaine

Objectifs inter-nationaux 2015

Espérance de vie à la naissance (années) 48 ans 53 ans 65 ans Mortalité infantile, 0-1 an (pour 1000 naissances) 123%0 89 %0 41 %0 Mortalité des enfants de moins de 5 ans (pour 1000 naissances 274%0 143%0 175 %0 Indice synthétique de fécondité 7,5 5,6 - Malnutrition chronique 41% 32% - Mortalité maternelle (pour 100 000) 700 630 233 Couverture vaccinale 18,4% 60% 100 % Population par médecin 35058 hts 6250 hts 10.000 hts SSoouurrccee :: EEDDSSNN 11999988 –– RRaappppoorrtt ssuurr llaa ssaannttéé ddaannss llee mmoonnddee 22000000 -- RRaappppoorrtt dduu SSoommmmeett MMoonnddiiaall ssuurr llee DDéévveellooppppeemmeenntt ddee ll’’eennffaanntt

10 Document intérimaire du DSRP, 2001

13

22..22..33 UUnn ffaaiibbllee aaccccèèss aauuxx aauuttrreess sseerrvviicceess ssoocciiaauuxx eett uunnee vvuullnnéérraabbiilliittéé ddeess ppooppuullaattiioonnss ffaaccee aauuxx rriissqquueess

• L'état de santé des populations est affecté par des facteurs non médicaux tels que la malnutrition ou les insuffisances en matière d'hygiène, d'assainissement et d'approvisionnement en eau potable ainsi que la pollution et la promiscuité. Ces facteurs jouent un rôle important dans la prolifération des vecteurs pathogènes et dans la transmission des principales endémies, dont le paludisme, les maladies parasitaires et les maladies hydriques. • La malnutrition est considérée comme l'une des principales causes de la mauvaise situation sanitaire des enfants nigériens, dont 41% vivent dans un état de malnutrition chronique et 20% sont atteints de malnutrition chronique sévère. La situation nutritionnelle est fortement liée au lieu de résidence. A Niamey, 25% des enfants accusent un retard de croissance et 8% souffrent de malnutrition chronique sévère mais ces pourcentages sont respectivement de 43% et 21% en milieu rural. Entre 1992 et 2000, le pourcentage des enfants souffrant d'insuffisance pondérale est passé de 32% à 40% et celui de ceux qui accusent des retards de croissance est passé de 36% à 40%. •• LL’’ééttaatt ddee mmaallnnuuttrriittiioonn cchhrroonniiqquuee ddeess eennffaannttss eesstt llaa ccoonnssééqquueennccee dd’’uunnee iinnssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree ppeerrmmaanneennttee aacccceennttuuééee ppaarr llaa ffoorrttee ccrrooiissssaannccee ddéémmooggrraapphhiiqquuee.. UUnnee aannnnééee ssuurr ttrrooiiss eennrreeggiissttrree uunn ddééffiicciitt ddee 220000 000000 àà 330000 000000 ttoonnnneess ddee ccéérrééaalleess ssuurr uunn bbeessooiinn aannnnuueell dd’’eennvviirroonn 22,,55 mmiilllliioonnss ddee ttoonnnneess.. EEnn ppeerrmmaanneennccee,, llaa ffaaiibblleessssee ddeess rreevveennuuss mmeennaaccee cceerrttaaiinnss ggrroouuppeess ssoocciiaauuxx dd’’iinnssuuffffiissaanncceess aalliimmeennttaaiirreess.. LLee SSyyssttèèmmee dd’’AAlleerrttee PPrrééccooccee eett ddee GGeessttiioonn ddeess CCaattaassttrroopphheess ((SSAAPP//GGCC)),, llaa ccoonnssttiittuuttiioonn dd’’uunn ssttoocckk ddee ssééccuurriittéé eett uunnee oorrggaanniissaattiioonn ccoonncceerrttééee ddee pprréévveennttiioonn ddeess ccrriisseess aavveecc lleess ddoonnaatteeuurrss oonntt aattttéénnuuéé lleess eeffffeettss ddiirreeccttss ddeess rriigguueeuurrss cclliimmaattiiqquueess mmaaiiss cceerrttaaiinneess zzoonneess rreesstteenntt ssoouuss llaa mmeennaaccee ddee ppéénnuurriieess oouu ddee ccaarreenncceess aalliimmeennttaaiirreess rrééccuurrrreenntteess.. • On estime qu'à peine la moitié des Nigériens a accès à l'eau potable et que 4,9% seulement des ménages nigériens disposent d’un robinet privé. Ce pourcentage cache d’importantes disparités. En milieu rural, pratiquement aucun ménage n’a de robinet privé, alors que 35% des ménages urbains en ont un. Entre 1992 et 1998, le pourcentage des ménages urbains qui s’approvisionnent à partir de forages/pompes est passé de 2,8% à 14,2%, alors que celui des ménages ruraux qui utilisent un puits public est passé de 74,5% à 56%.

• En ce qui concerne l'assainissement, on estime que plus de 80% des ménages au Niger ne disposent pas de lieux d’aisance, ce pourcentage étant encore plus important en milieu rural où il est de 94,1%, contre 20% en milieu urbain (où seulement 2,6% ont une toilette personnelle avec chasse d’eau). En ville, les latrines améliorées demeurent le mode d’aisance le plus répandu. Elles équipent environ 52% des ménages. • La persistance et l'expansion de la pauvreté sont liées à la vulnérabilité, c’est à dire au risque élevé de devenir pauvre et aux faibles capacités à s’en prémunir. Les enquêtes menées au Niger ont montré que la vulnérabilité concerne essentiellement les salariés du secteur informel, les femmes et les inactifs. Chez les agriculteurs et les éleveurs, la vulnérabilité est forte en raison des risques climatiques. La vulnérabilité des ménages dirigés par une femme est due à son faible niveau d’instruction mais aussi à la difficulté qu’elle rencontre dans la recherche d’emploi.

14

33.. AANNAALLYYSSEE DDEESS CCAAUUSSEESS DDEE LLAA PPAAUUVVRREETTEE 33..11 DDeess ccoonnttrraaiinntteess ddee ddééppaarrtt hhaannddiiccaappaanntt ffoorrtteemmeenntt llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu ppaayyss LLee ppaayyss aa ééttéé ddèèss ll’’iinnddééppeennddaannccee ccoonnffrroonnttéé àà ddeess oobbssttaacclleess ddee ttaaiillllee qquuee ssoonntt :: •• LLaa rraarreettéé ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess,, ppaarr aaiilllleeuurrss ssoouummiisseess àà uunn pprroocceessssuuss ddee ddééggrraaddaattiioonn aaccccéélléérrééee :: ppaayyss aarriiddee,, ddéésseerrttiiqquuee aauuxx ddeeuuxx ttiieerrss,, eesssseennttiieelllleemmeenntt ssaahhéélliieenn ppoouurr llee ttiieerrss rreessttaanntt,, eett ssoouummeettttaanntt uunnee ppooppuullaattiioonn àà ddeess pprrééooccccuuppaattiioonnss ddee ssuurrvviiee pplluuss qquu’’àà cceellllee dduu ddéévveellooppppeemmeenntt.. LLeess aallééaass cclliimmaattiiqquueess ccoonnddiittiioonnnneenntt llaa pprroodduuccttiioonn aaggrroo--ppaassttoorraalleess ssuurr 9999%% dduu tteerrrriittooiirree.. LL’’hhiissttooiirree dduu ppaayyss eesstt dd’’aaiilllleeuurrss jjaalloonnnnééee ppaarr ddee nnoommbbrreeuusseess ffaammiinneess qquuii oonntt ffaaiitt ddee mmiilllliieerrss ddee vviiccttiimmeess hhuummaaiinneess eett aanniimmaalleess ;; •• UUnnee ccrrooiissssaannccee ddéémmooggrraapphhiiqquuee ssiittuuaanntt llee ppaayyss aauu ttrrooiissiièèmmee rraanngg mmoonnddiiaall eett uunn ttaauuxx ddee ffééccoonnddiittéé llee pplluuss éélleevvéé aauu mmoonnddee,, dd’’ooùù uunnee pprreessssiioonn iinnssoouutteennaabbllee ppoouurr llaa ssaattiissffaaccttiioonn ddeess bbeessooiinnss éénneerrggééttiiqquueess,, nnuuttrriittiioonnnneellss,, dd’’aalliimmeennttaattiioonn eenn eeaauu ppoottaabbllee,, ddee ssaannttéé,, dd’’éédduuccaattiioonn,, ddee ffoorrmmaattiioonn eett dd’’eemmppllooii ddeess ppooppuullaattiioonnss ;; llaa rreellaattiivvee ddiissppeerrssiioonn ddee llaa ppooppuullaattiioonn,, mmêêmmee ssii eellllee eesstt ccoonncceennttrrééee ssuurr llee qquuaarrtt SSuudd dduu ppaayyss,, iimmppoossee ddeess ssuurrccooûûttss eenn tteerrmmee ddee ccoouuvveerrttuurree eenn ééqquuiippeemmeennttss ssoocciiaauuxx ;; •• LLaa ccoonnttiinneennttaalliittéé dduu ppaayyss,, ((NNiiaammeeyy,, llaa ccaappiittaallee,, ssee ttrroouuvvee àà 11003355 kkmm dduu ppoorrtt llee pplluuss pprroocchhee -- CCoottoonnoouu)),, eett ll’’aabbsseennccee qquuaassii--ttoottaall,, àà ll’’iinnddééppeennddaannccee ddee ttoouuttee iinnffrraassttrruuccttuurree ddee ddéésseennccllaavveemmeenntt iinntteerrnnee eett eexxtteerrnnee,, eennggeennddrreenntt ddeess ssuurrccooûûttss lliiééss aauu ttrraannssppoorrtt qquuii aannnniihhiilleenntt llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee ;; •• LL’’éétteenndduuee dduu tteerrrriittooiirree nnaattiioonnaall iimmppoossee aauu ppaayyss ddeess eeffffoorrttss éénnoorrmmeess eenn tteerrmmeess dd’’ééqquuiippeemmeenntt eenn iinnffrraassttrruuccttuurreess ddee ttrraannssppoorrtt eett ccoommmmuunniiccaattiioonn ;; •• UUnn ppaayyss ssoocciiaalleemmeenntt ppeeuu ééqquuiippéé aauu ddééppaarrtt :: llee ppaayyss aaffffiicchhaaiitt àà ll’’iinnddééppeennddaannccee uunn ttaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn ddee 55%%,, uunnee ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree eett uunn aaccccèèss àà ll’’eeaauu ppoottaabbllee lliimmiittééss aauuxx rraarreess cceennttrreess uurrbbaaiinnss ((ttaauuxx dd’’uurrbbaanniissaattiioonn ddee 55%%)) ;; •• UUnn sseecctteeuurr pprriivvéé mmooddeerrnnee eemmbbrryyoonnnnaaiirree,, vvooiirree iinneexxiissttaanntt,, dd’’ooùù llee nniivveeaauu éélleevvéé ddee ll’’iinnffoorrmmaalliissaattiioonn ddee ll’’ééccoonnoommiiee.. 33..22 DDeess ppoolliittiiqquueess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ggéénnéérraanntt uunnee ccrrooiissssaannccee iinnssuuffffiissaannttee eett iirrrréégguulliièèrree,,

eett aassssuurraanntt uunn ffaaiibbllee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess rreessssoouurrcceess hhuummaaiinneess

3.2.1 Des politiques macro-économiques trop dépendantes de facteurs exogènes

DDeeppuuiiss ll’’iinnddééppeennddaannccee,, ll’’éévvoolluuttiioonn ssoocciioo--ééccoonnoommiiqquuee aa ééttéé mmaarrqquuééee eesssseennttiieelllleemmeenntt ppaarr llaa qquuaalliittéé ddee llaa ccaammppaaggnnee aaggrriiccoollee,, ll’’ééttaatt ddee ssaannttéé eett lleess rrééffoorrmmeess ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriiaannee,, eett lleess fflluuccttuuaattiioonnss ddeess ccoouurrss ddeess pprroodduuiittss dd’’eexxppoorrttaattiioonn,, ccoommmmee cceellaa rreessssoorrtt ddee ll’’aannaallyyssee ddeess ggrraannddeess ppéérriiooddeess qquuii oonntt ccaarraaccttéérriisséé llee ddéévveellooppppeemmeenntt ééccoonnoommiiqquuee :: • llaa ppéérriiooddee 11996600--11997744 aa ééttéé cceellllee ddee ll’’ééccoonnoommiiee aarraacchhiiddiièèrree,, ccaarraaccttéérriissééee ppaarr uunnee ccrrooiissssaannccee dduu PPIIBB rrééeell ddee 44,,33%% ll’’aann eennttrree jjuussqquu’’eenn 11996688 eett uunnee ccoonnttrriibbuuttiioonn dduu sseecctteeuurr rruurraall ddee 6600%% àà llaa ffoorrmmaattiioonn dduu PPIIBB.. LLeess rreessssoouurrcceess bbuuddggééttaaiirreess aaiinnssii ggéénnéérrééeess oonntt ppeerrmmiiss ddee rrééaalliisseerr lleess pprreemmiieerrss eeffffoorrttss dd’’ééqquuiippeemmeenntt dduu ppaayyss,, mmêêmmee ssii lleess aammbbiittiioonnss aaffffiicchhééeess ddaannss llee ccaaddrree ddeess pprreemmiieerrss ppllaannss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt oonntt ééttéé ccoonnttrraarriiééss ppaarr llaa ttaaiillllee ddeess oobbssttaacclleess,, eett eenn ffiinn ddee

15

ppéérriiooddee,, ppaarr llee rreettoouurrnneemmeenntt dduu mmaarrcchhéé ddee ll’’aarraacchhiiddee eett llaa mmaauuvvaaiissee pplluuvviioommééttrriiee.. LLaa sséécchheerreessssee ddee 11997733 ssoonnnneerraa llee ggllaass ddee ll’’aarraacchhiiddee ccoommmmee ccuullttuurree ddee rreennttee,, llee PPIIBB aaccccuusseerraa uunnee rreeccuull ddee 44%% ll’’aann eett llee PPNNBB ppaarr ttêêttee rreeccuulleerraa ddee 99%% ll’’aann ;; • eennttrree 11997755 eett 11998811,, llee bboooomm ddee ll’’uurraanniiuumm ccoonnssééccuuttiiff aauu cchhoocc ppééttrroolliieerr ddee 11997733,, ll’’aamméélliioorraattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss cclliimmaattiiqquueess qquuii aa iinndduuiitt llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee llaa ccuullttuurree dduu nniiéébbéé,, eett uunnee ccoonnjjoonnccttuurree ffaavvoorraabbllee aauu NNiiggeerriiaa oonntt ppeerrmmiiss uunnee ffoorrttee rreellaannccee ddee ll’’ééccoonnoommiiee eett ddeess rreecceetttteess ffiissccaalleess qquuii oonntt ccrruu ddee 2200%% ppaarr aann.. LL’’eeffffoorrtt dd’’ééqquuiippeemmeenntt eenn iinnffrraassttrruuccttuurreess ééccoonnoommiiqquueess eett ssoocciiaalleess,, aa ééttéé iimmpprreessssiioonnnnaanntt,, rreenndduu ppoossssiibbllee ppaarr uunn ffoorrtt ttaauuxx dd’’eennddeetttteemmeenntt qquuii ppaassssee ddee 1155%% dduu PPIIBB eenn 11997755 àà 3300%% eenn 11998822 ;; lleess eeffffeeccttiiffss ssccoollaaiirreess pprrooggrreesssseenntt ddee 1100%% ll’’aann eett llaa ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree ss’’aamméélliioorree nnoottaabblleemmeenntt ;; • ll’’eeffffoonnddrreemmeenntt dduu mmaarrcchhéé ddee ll’’uurraanniiuumm eett ddee llaa NNaaiirraa eett llaa mmaauuvvaaiissee pplluuvviioommééttrriiee ppoonnccttuuééee ppaarr llaa sséécchheerreessssee ddee 11998844 oonntt rraalleennttii ll’’aaccttiivviittéé ééccoonnoommiiqquuee àà ppaarrttiirr ddee 11998822,, eennggeennddrraanntt ddeess ddééssééqquuiilliibbrreess ffiinnaanncciieerrss aaiigguuss ccoonnttrraaiiggnnaanntt llee GGoouuvveerrnneemmeenntt àà eennggaaggeerr uunnee ppoolliittiiqquuee ddee ssttaabbiilliissaattiioonn ppuuiiss dd’’aajjuusstteemmeenntt ssttrruuccttuurreell ;; cceellllee--ccii ssee ssoollddeerraa ppaarr llee rrééttaabblliisssseemmeenntt ddee ll’’ééqquuiilliibbrree ffiinnaanncciieerr eenn 11998888 mmaaiiss llaa ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee ((--44%% ll’’aann)) eett ll’’eeffffoorrtt dd’’ééqquuiippeemmeenntt,, nnoottaammmmeenntt ddaannss lleess sseecctteeuurrss ssoocciiaauuxx,, mmaarrqquueenntt llee ppaass.. EEnn oouuttrree,, lleess mmeessuurreess ddee lliibbéérraalliissaattiioonn ddee ll’’ééccoonnoommiiee eett ddee rreessttrruuccttuurraattiioonn ddeess eennttrreepprriisseess ppuubblliiqquueess,, ddeessttiinnééeess ((ii)) àà aaccccrrooîîttrree llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee eenn ssuupppprriimmaanntt lleess rriiggiiddiittééss qquuii eennttrraavveenntt ssoonn ddéévveellooppppeemmeenntt eett ((iiii)) àà ccllaarriiffiieerr lleess rrôôlleess rreessppeeccttiiffss ddee ll’’EEttaatt eett dduu sseecctteeuurr pprriivvéé,, oonntt eeuu ppoouurr eeffffeett nnééggaattiiff llee rreeccuull dduu sseecctteeuurr mmooddeerrnnee qquuii vvooiitt sseess aaccttiivviittééss rrééccuuppéérrééeess ppaarr llee sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell ;; • eennttrree 11998899 eett 11999933,, llaa ppoolliittiiqquuee dd’’aajjuusstteemmeenntt ssttrruuccttuurreell nn’’aa ppuu ssee ppoouurrssuuiivvrree mmaallggrréé llaa ssiiggnnaattuurree eenn 11999900 dd’’uunnee FFaacciilliittéé dd’’AAjjuusstteemmeenntt SSttrruuccttuurreell RReennffoorrccééee ((FFAASSRR)).. LLeess éévvèènneemmeennttss ppoolliittiiqquueess eett ssoocciiaauuxx dd’’aalloorrss,, qquuii ccoonndduuiirroonntt àà llaa ddéémmooccrraattiissaattiioonn ddee llaa vviiee ppoolliittiiqquuee,, eett lleeuurr ccoorroollllaaiirree llaa ffrraaggiilliissaattiioonn ddee ll’’aauuttoorriittéé ddee ll’’EEttaatt,, oonntt pplloonnggéé ll’’ééccoonnoommiiee ddaannss uunn mmaarraassmmee aaiigguu.. LLeess rreecceetttteess ffiissccaalleess ssee ssoonntt eeffffoonnddrrééeess,, ppaassssaanntt ddee 5544 mmiilllliiaarrddss ddee FFCCFFAA eenn 11998877 àà 2277 mmiilllliiaarrddss eenn 11999911,, eett ll’’iinnffoorrmmaalliissaattiioonn ddee ll’’ééccoonnoommiiee ss’’aaccccééllèèrree.. LLaa ppaauuvvrreettéé ss’’aaccccrrooîîtt ssoouuss ll’’eeffffeett,, eennttrree aauuttrreess,, ffaacctteeuurrss dd’’uunnee cchhuuttee dduu PPNNBB ppaarr ttêêttee ddee 55,,99%% eenn 11999900 eett ddee 66,,11%% eenn 11999911,, llaa cchhuuttee bbrruuttaallee ddee ll’’aaiiddee eexxttéérriieeuurree,, uunnee ffoorrttee ddiimmiinnuuttiioonn ddeess rreessssoouurrcceess aalllloouuééeess aauuxx sseecctteeuurrss ssoocciiaauuxx ((4433,,66%% ppoouurr ll’’éédduuccaattiioonn eennttrree 11998899 eett 11999922 eett 3366%% ppoouurr llaa ssaannttéé eennttrree 11998888 eett 11999911)) ;; • lleess ssoouubbrreessaauuttss ppoolliittiiqquueess aayyaanntt mmaarrqquuéé llaa ddeeuuxxiièèmmee mmooiittiiéé ddee llaa ddéécceennnniiee 11999900 nn’’oonntt ppaass ppeerrmmiiss ddee ppoouurrssuuiivvrree dduurraabblleemmeenntt lleess rrééffoorrmmeess ééccoonnoommiiqquueess eett ssoocciiaalleess iinniittiiééeess eenn 11999944//11999955.. NNééaannmmooiinnss,, eenn ddééppiitt ddeess ssuussppeennssiioonnss ddee ll’’aaiiddee iinntteerrvveennuueess eenn 11999955 eett 11999999,, ddeess pprrooggrraammmmeess ddee rrééffoorrmmee oonntt ééttéé mmiiss eenn œœuuvvrree ;; • ddeeuuxx mmeessuurreess mmaajjeeuurreess ddee ppoolliittiiqquuee ééccoonnoommiiqquuee ddee ppoorrttééee rrééggiioonnaallee oonntt ééttéé pprriisseess eett mmiisseess eenn œœuuvvrree eenn 11999944.. LLaa pprreemmiièèrree aa ééttéé llaa ddéévvaalluuaattiioonn dduu ffrraanncc CCFFAA.. LLee NNiiggeerr,, qquuii ééttaaiitt aalloorrss pplloonnggéé ddaannss uunnee ggrraavvee ccrriissee ppoolliittiiqquuee eett ééccoonnoommiiqquuee,, nn’’aa ppaass pprrooffiittéé pplleeiinneemmeenntt ddee cceettttee ooppppoorrttuunniittéé,, eenn ddééppiitt ddee llaa ccrrooiissssaannccee dduu vvoolluummee dd’’eexxppoorrttaattiioonn ddee cceerrttaaiinnss pprroodduuiittss aaggrroo--ppaassttoorraauuxx,, nniiéébbéé eett aanniimmaauuxx ssuurr ppiieedd nnoottaammmmeenntt.. LLaa mmêêmmee aannnnééee ééttaaiitt ssiiggnnéé llee TTrraaiittéé ddee ll’’UUEEMMOOAA,, qquuii eesstt àà llaa ssoouurrccee dd’’uunn ggrraanndd nnoommbbrree ddee rrééffoorrmmeess dd’’hhaarrmmoonniissaattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn ddeess aaffffaaiirreess ppuubblliiqquueess,, dd’’oouuvveerrttuurree ddeess ffrroonnttiièèrreess iinnttrraa--rrééggiioonnaalleess eett dd’’eennggaaggeemmeennttss eenn mmaattiièèrree dd’’ééqquuiilliibbrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee ;;

16

• ppeennddaanntt llaa ppéérriiooddee 11999966--22000022,, llee ppaayyss aa rreennoouuéé aavveecc ll’’eeffffoorrtt ddee rrééffoorrmmeess ddee llaa ppoolliittiiqquuee ééccoonnoommiiqquuee eett ffiinnaanncciièèrree ;; llaa FFaacciilliittéé dd’’AAjjuusstteemmeenntt SSttrruuccttuurreell RReennffoorrccééee 11999966--11999999 ssee ffiixxaaiitt ppoouurr oobbjjeeccttiiffss eennttrree aauuttrreess ddee ppoorrtteerr llee ttaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee àà 44%% dduu PPIIBB,, llee ttaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ddee 88,,99%% dduu PPIIBB eenn 11999966 àà 1144%% eenn 11999988,, llaa pprreessssiioonn ffiissccaallee ddee 77,,44%% dduu PPIIBB eenn 11999955 àà 1122,,((%% eenn 11999988,, eett ddee rraammeenneerr llee rraattiioo ddee llaa mmaassssee ssaallaarriiaallee ssuurr rreecceetttteess ffiissccaalleess ddee 8800%% eenn 11999955 àà 5500%% eenn 11999988.. DD’’aauuttrreess rrééffoorrmmeess ssttrruuccttuurreelllleess rreellaattiivveess aauu rreeddrreesssseemmeenntt ddeess FFiinnaanncceess PPuubblliiqquueess,, àà llaa FFoonnccttiioonn PPuubblliiqquuee,, aauuxx eennttrreepprriisseess ppuubblliiqquueess,, eett àà llaa ssiimmpplliiffiiccaattiioonn dduu ccaaddrree rréégglleemmeennttaaiirree eett àà llaa pprroommoottiioonn dduu sseecctteeuurr pprriivvéé.. LLee pprrooggrraammmmee,, ssuussppeenndduu ssuuiittee aauuxx éévvèènneemmeennttss dd’’aavvrriill 11999999,, ss’’eesstt ssoollddéé eennttrree aauuttrreess ppaarr uunnee aaccccuummuullaattiioonn ddeess aarrrriiéérrééss ddee ppaaiieemmeennttss iinnttéérriieeuurrss eett eexxttéérriieeuurrss,, llaa ssuussppeennssiioonn ddee ll’’aaiiddee eexxttéérriieeuurree,, uunn aaccccrrooiisssseemmeenntt ddee ll’’eennccoouurrss ddee llaa ddeettttee eexxttéérriieeuurree,, eett llee ddyyssffoonnccttiioonnnneemmeenntt ddeess sseecctteeuurrss ssoocciiaauuxx ;; • llaa rreepprriissee ddeess eeffffoorrttss ddee rrééffoorrmmee iinntteerrvviieennddrraa ddaannss llee ccaaddrree dduu PPrrooggrraammmmee EEccoonnoommiiqquuee eett FFiinnaanncciieerr 22000000--22000033 ccoonncclluu aavveecc lleess IInnssttiittuuttiioonnss ddee BBrreettttoonn WWooooddss ggrrââccee aauu rreettoouurr ddee llaa ssttaabbiilliittéé ppoolliittiiqquuee.. CCeess eeffffoorrttss ppoorrtteerroonntt eennccoorree uunnee ffooiiss ssuurr llee rreettoouurr àà ll’’oorrtthhooddooxxiiee,, ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’eeffffiiccaacciittéé eett ddee ll’’ééqquuiittéé ddee llaa ddééppeennssee,, llee rreennffoorrcceemmeenntt ddee llaa mmoobbiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess iinntteerrnneess,, llee ccaaddrree bbuuddggééttaaiirree,, llee ssyyssttèèmmee ddeess pprriixx ddee vveennttee ddeess pprroodduuiittss ppééttrroolliieerrss,, llee ccooddee ddeess mmaarrcchhééss ppuubblliiccss,, llaa pprriivvaattiissaattiioonn eett llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn ddeess eennttrreepprriisseess.. •• lleess rrééssuullttaattss oobbtteennuuss aauu ccoouurrss ddee llaa ppéérriiooddee 11999966--22000022 ssoonntt eennccoouurraaggeeaannttss àà cceerrttaaiinnss ééggaarrddss,, mmêêmmee ssii bbeeaauuccoouupp rreessttee àà ffaaiirree ppoouurr ccoonnssoolliiddeerr eett ssttaabbiilliisseerr llee ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee :: ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee aa eennrreeggiissttrréé uunnee ccrrooiissssaannccee aannnnuueellllee mmooyyeennnnee ddee 33,,55%% eenn tteerrmmeess rrééeellss.. CCee ttaauuxx eesstt nneetttteemmeenntt iinnfféérriieeuurr aauuxx 77%% jjuuggééss nnéécceessssaaiirreess ppoouurr ppeerrmmeettttrree uunn ddééccoollllaaggee rrééeell ddee ll’’ééccoonnoommiiee eett rréédduuiirree sseennssiibblleemmeenntt llee nniivveeaauu ddee ppaauuvvrreettéé.. IIll vvaarriiee ffoorrtteemmeenntt dd’’uunnee aannnnééee àà ll’’aauuttrree eenn ffoonnccttiioonn ddee llaa qquuaalliittéé ddee llaa ccaammppaaggnnee aaggrriiccoollee,, eett ddoonncc ddee llaa pplluuvviioossiittéé,, ccee qquuii iilllluussttrree bbiieenn llaa ffrraaggiilliittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee eett ssaa ddééppeennddaannccee aauuxx ppeerrffoorrmmaanncceess dduu sseecctteeuurr rruurraall.. LLeess pplluuss ffoorrttss ttaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee,, ccoorrrreessppoonnddaanntt aauuxx aannnnééeess ddee bboonnnnee ccaammppaaggnnee aaggrriiccoollee,, oonntt ééttéé eennrreeggiissttrrééss eenn 11999988 eett 22000011 aavveecc rreessppeeccttiivveemmeenntt 99,,88%% eett 66,,66%%.. LLeess pplluuss ffaaiibblleess oonntt ééttéé oobbsseerrvvééss eenn 11999999 aavveecc –– 00,,66%% eett 22000000 aavveecc 00,,11%%.. •• LLaa ssttrruuccttuurree dduu PPIIBB rreessttee ddoommiinnééee ppaarr llee sseecctteeuurr tteerrttiiaaiirree ddoonntt llaa ppaarrtt éévvoolluuee eennttrree 4411%% eett 4499%%,, aalloorrss qquuee cceellllee dduu sseecctteeuurr pprriimmaaiirree,, ooùù ss’’eexxeerrcceenntt 8855%% ddee llaa ppooppuullaattiioonn,, oosscciillllee eennttrree 3355%% eett 4411%%.. •• LLaa ccoonnssoommmmaattiioonn ffiinnaallee aabbssoorrbbee ll’’eesssseennttiieell dduu PPIIBB :: ddee 8899%% àà 9977%% sseelloonn lleess aannnnééeess.. LL’’ééppaarrggnnee iinnttéérriieeuurree eesstt ppaarr ccoonnssééqquueenntt ttrrèèss ffaaiibbllee ;; eellllee ppaarrttiicciippee ppeeuu aauu ffiinnaanncceemmeenntt ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss qquuii ddeemmeeuurreenntt ffaaiibblleess eett ffoorrtteemmeenntt ddééppeennddaannttss ddeess ccoonnccoouurrss eexxttéérriieeuurrss.. LLee ttaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ss’’eesstt ssiittuuéé eenn mmooyyeennnnee aannnnuueellllee àà 1122%% dduu PPIIBB ssuurr llaa ppéérriiooddee,, ééccllaattéé àà ccoonnccuurrrreennccee ddee 55%% ppoouurr ll’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ppuubblliicc eett 77%% ppoouurr ll’’iinnvveessttiisssseemmeenntt pprriivvéé.. • LLaa ssttrruuccttuurree aaccttuueellllee dduu ccrrééddiitt àà ll’’ééccoonnoommiiee nn’’eesstt ppaass aaddaappttééee aauu ffiinnaanncceemmeenntt ddeess aaccttiivviittééss pprroodduuccttiivveess ddee lloonngg tteerrmmee.. AA ll’’iimmaaggee ddeess rreessssoouurrcceess ddeess bbaannqquueess,, ddoonntt llaa ppaarrtt ddeess ddééppôôttss àà ccoouurrtt tteerrmmee ééttaaiitt ddee 6600%% eenn 22000000,, lleess ccrrééddiittss nnee ssoonntt gguuèèrree ooccttrrooyyééss qquuee ssuurr llee ccoouurrtt tteerrmmee.. LLee rraattiioo dduu ccrrééddiitt àà ll’’ééccoonnoommiiee eesstt ttoommbbéé àà 44%% dduu PPIIBB eenn mmooyyeennnnee ssuurr lleess aannnnééeess 11999955--11999999 ccoonnttrree ddeess ttaauuxx ddee 1100%% eett pplluuss ddaannss lleess ttrrooiiss ppaayyss vvooiissiinnss,, NNiiggeerriiaa,, MMaallii eett BBuurrkkiinnaa FFaassoo.. LLee pprriinncciippaall bbéénnééffiicciiaaiirree eesstt llee ccoommmmeerrccee qquuii aabbssoorrbbee 5533%% ddeess ccrrééddiittss,, aalloorrss qquuee ll’’iinndduussttrriiee nn’’eenn rreeççooiitt qquuee 1111%% eett ll’’aaggrriiccuullttuurree ttoouutt jjuussttee 11%%.. •• LLeess eexxppoorrttaattiioonnss oonntt ccoonnnnuu uunnee éévvoolluuttiioonn ppoossiittiivvee àà llaa ssuuiittee ddee ll’’aajjuusstteemmeenntt mmoonnééttaaiirree ddee 11999944 eett ddeess mmeessuurreess dd’’iinncciittaattiioonnss ffiissccaalleess ;; cceess ddeeuuxx mmeessuurreess oonntt ccoonnttrriibbuuéé aauu rreeggaaiinn ddee

17

ccoommppééttiittiivviittéé ddeess pprroodduuiittss dd’’eexxppoorrttaattiioonn,, nnoottaammmmeenntt aaggrroo--ppaassttoorraauuxx.. EElllleess ssoonntt ppaassssééeess ddee 119911 mmiilllliiaarrddss FFCCAA eenn 11999966,, ssooiitt 2233,,66%% dduu PPIIBB àà 221188 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000022,, ssooiitt 2255,,1111%% dduu PPIIBB.. EEnn 22000000,, ll’’uurraanniiuumm rreepprréésseennttaaiitt 3355%% dduu ttoottaall ((ccoonnttrree 6600%% eenn 11999900)),, lleess pprroodduuiittss ddee ll’’éélleevvaaggee 2211%% eett llee nniiéébbéé 88%%.. SSuurr llaa mmêêmmee ppéérriiooddee,, lleess iimmppoorrttaattiioonnss ssoonntt ppaassssééeess ddee 221100,,55 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 2277,,77%% dduu PPIIBB àà 228855,,66 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 3300,,88%% dduu PPIIBB.. •• DDuurraanntt llaa ppéérriiooddee ssoouuss--rreevvuuee,, ll’’éévvoolluuttiioonn ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess aa ééttéé mmaarrqquuééee ppaarr uunnee aamméélliioorraattiioonn sseennssiibbllee ddeess rreecceetttteess eett uunnee rreellaattiivvee mmaaîîttrriissee ddeess ddééppeennsseess.. LLeess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess ttoottaalleess oonntt pprrooggrreesssséé ddee 1122,,33%% eenn mmooyyeennnnee aannnnuueellllee,, ccoorrrreessppoonnddaanntt àà uunn ddoouubblleemmeenntt eenn ffiinn ddee ppéérriiooddee ;; eelllleess ssoonntt ppaassssééeess ddee 7799 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 88,,77%% dduu PPIIBB,, àà 115588,,66 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000022,, ssooiitt 1111,,88%% dduu PPIIBB.. LLeess rreecceetttteess ffiissccaalleess oonntt pprrooggrreesssséé aannnnuueelllleemmeenntt ddee 1122,,99%%,, ppaassssaanntt ddee 6688,,55 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 11999966,, ssooiitt 77,,55%% dduu PPIIBB,, àà 114411,,77 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000022,, ssooiitt 1100,,66%% dduu PPIIBB.. •• LLeess ddééppeennsseess ttoottaalleess ppaasssseenntt ddee 113333,,44 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 11999966 àà 226611,,33 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000022,, ssooiitt uunnee pprrooggrreessssiioonn mmooyyeennnnee aannnnuueellllee ddee 1111,,99%%,, llééggèèrreemmeenntt eenn ddeeççàà ddee llaa pprrooggrreessssiioonn ddeess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess ttoottaalleess.. LLeess rreecceetttteess ccoouurraanntteess oonntt aauuggmmeennttéé aannnnuueelllleemmeenntt ddee 99,,88%%,, ppaassssaanntt ddee 99,,77%% dduu PPIIBB eenn 11999966 àà 1111,,55%% eenn 22000022.. LLeess ddééppeennsseess eenn ccaappiittaall ddee ll’’EEttaatt ssoonntt ppaassssééeess ddee 44,,55%% dduu PPIIBB eenn 11999966 àà 77,,44%% eenn 22000022,, ddéénnoottaanntt aaiinnssii uunnee nneettttee rreepprriissee ddee ll’’eeffffoorrtt dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ppuubblliicc.. •• AAuu 3311 ddéécceemmbbrree 22000011,, ll’’eennccoouurrss ddee llaa ddeettttee eexxttéérriieeuurree ééttaaiitt eessttiimméé àà 11..001133 mmiilllliiaarrddss ddee FFCCFFAA.. SSaa ssttrruuccttuurree rreeffllèèttee llaa pprrééppoonnddéérraannccee ddeess ccrrééaanncciieerrss mmuullttiillaattéérraauuxx aavveecc 7711%% dduu ttoottaall ccoonnttrree 2299%% ppoouurr lleess bbiillaattéérraauuxx1111.. LL’’eennccoouurrss ddee llaa ddeettttee eexxttéérriieeuurree rreepprréésseennttaaiitt 7788%% dduu PPIIBB àà llaa ffiinn ddee ll’’aannnnééee 22000000,, eett pplluuss ddee cciinnqq ffooiiss llee mmoonnttaanntt ddeess eexxppoorrttaattiioonnss ddee bbiieennss eett sseerrvviicceess eenn 11999999,, ccee qquuii ddééppaassssee ddee ttrrèèss llooiinn llee sseeuuiill ccrriittiiqquuee ddee uunnee ffooiiss eett ddeemmiiee rreetteennuu ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’IIPPPPTTEE.. EEnn 11999999,, llee sseerrvviiccee ddee llaa ddeettttee eexxttéérriieeuurree ss’’éélleevvaaiitt àà 2255%% dduu ttoottaall ddeess eexxppoorrttaattiioonnss eett àà ppeeuu pprrèèss àà llaa mmooiittiiéé dduu ttoottaall ddeess rreecceetttteess ffiissccaalleess.. CCeeppeennddaanntt,, cceettttee ssiittuuaattiioonn pprrééooccccuuppaannttee eesstt eenn ccoouurrss ddee ttrraaiitteemmeenntt ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’IInniittiiaattiivvee PPPPTTEE.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt aa ddééjjàà ssiiggnnéé1122 aavveecc sseess ccrrééddiitteeuurrss dduu CClluubb ddee PPaarriiss ddeess aaccccoorrddss bbiillaattéérraauuxx ppoouurr uunn rréééécchheelloonnnneemmeenntt oouu uunn rreeffiinnaanncceemmeenntt ddee llaa ddeettttee ppuuiiss aa eennggaaggéé llee mmêêmmee pprroocceessssuuss aavveecc lleess bbiillaattéérraauuxx hhoorrss OOCCDDEE.. IIll aa aatttteeiinntt llee ppooiinntt ddee ddéécciissiioonn eenn ddéécceemmbbrree 22000000.. UUnn pprrooggrraammmmee ddee mmeessuurreess aa ééttéé ccoonnvveennuu aavveecc lleess ppaarrtteennaaiirreess.. SSaa rrééaalliissaattiioonn ccoonnddiittiioonnnnee ll’’aaccccèèss dduu ppaayyss aauu ppooiinntt dd’’aacchhèèvveemmeenntt.. LL’’eexxééccuuttiioonn ddee llaa pprreemmiièèrree aannnnééee dduu pprrooggrraammmmee aa ddééjjàà ééttéé ccoonnssiiddéérrééee ccoommmmee ccoonncclluuaannttee.. •• LLaa ssiittuuaattiioonn ddee llaa ddeettttee iinnttéérriieeuurree eesstt ééggaalleemmeenntt pprrééooccccuuppaannttee.. EEnn 11999955 ll’’eennccoouurrss ddee llaa ddeettttee iinnttéérriieeuurree ééttaaiitt ddééjjàà eessttiimméé àà 111188 mmiilllliiaarrddss ddee FFCCFFAA,, ssooiitt 1133%% dduu PPIIBB.. IIll aavvaaiitt aatttteeiinntt 330022 mmiilllliiaarrddss eenn 22000000 ((2233%% dduu PPIIBB)).. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt aa mmiiss eenn ppllaaccee llee CCeennttrree AAuuttoonnoommee dd’’AAmmoorrttiisssseemmeenntt ddee llaa DDeettttee IInnttéérriieeuurree ddee ll’’EEttaatt ((CCAAAADDIIEE)) eett uunn pprrooggrraammmmee ddee rrééssoorrppttiioonn ddeess aarrrriiéérrééss ddee ll’’EEttaatt.. CCee pprrooggrraammmmee,, qquuii eesstt eenn ccoouurrss dd’’eexxééccuuttiioonn,, ccoonnssttiittuuee uunn ddeess éélléémmeennttss cclleeffss ddee llaa rreellaannccee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé,, ddee ll’’aassssaaiinniisssseemmeenntt dduu sseecctteeuurr ffiinnaanncciieerr eett ddee llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn dduu sseecctteeuurr ppuubblliicc.. •• SSuurr llaa ppéérriiooddee 11999999--22000011,, ll’’aaiiddee bbuuddggééttaaiirree aa rreepprréésseennttéé eennvviirroonn 4422%%1133 ddee ll’’aaiiddee eexxttéérriieeuurree ((ddee 110000 mmiilllliiaarrddss ppaarr aann eenn mmooyyeennnnee)).. LLee rreessttee aa ééttéé aaddmmiinniissttrréé ssoouuss ffoorrmmee dd’’aaiiddee pprroojjeett.. AAuuxx yyeeuuxx ddeess bbaaiilllleeuurrss ddee ffoonnddss,, llaa mmooddaalliittéé ddee ll’’aaiiddee pprroojjeett aa ééttéé jjuussttiiffiiééee ppaarr

11 DFI/D, cité dans Revue conjointe FMI/BM de mai-juin 2002, p. 30 12 id, p. 33 13 SRP complète, janvier 2002, p. 137

18

ll’’iinnssuuffffiissaannccee ddeess pprrooccéédduurreess dd’’eexxééccuuttiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess ppaarr ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn.. CCeettttee mmooddaalliittéé eesstt ttoouutteeffooiiss rreemmiissee eenn ccaauussee,, eenn rraaiissoonn dduu ffaaiitt qquu’’eellllee rreeppoouussssee ttoouujjoouurrss àà pplluuss llooiinn ll’’aapppprroopprriiaattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn dduu ddéévveellooppppeemmeenntt ppaarr ddeess ssttrruuccttuurreess nnaattiioonnaalleess ppéérreennnneess.. •• DDeess rrééfflleexxiioonnss oonntt ééttéé eennggaaggééeess eennttrree llee GGoouuvveerrnneemmeenntt eett lleess ppaarrtteennaaiirreess ppoouurr ééttuuddiieerr lleess mmooyyeennss ddee ppaasssseerr pprrooggrreessssiivveemmeenntt àà uunnee aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee eenn eexxééccuuttiioonn nnaattiioonnaallee.. LLee sseecctteeuurr ddee ll’’éédduuccaattiioonn eesstt aasssseezz aavvaannccéé ddaannss ll’’eexxppéérriimmeennttaattiioonn dduu pprroocceessssuuss,, ssaannss êêttrree ppoouurr aauuttaanntt ppaasssséé àà ll’’eexxééccuuttiioonn nnaattiioonnaallee aavveecc lleess pprrooccéédduurreess nnaattiioonnaalleess.. LLee bbuuddggeett ddee ll’’éédduuccaattiioonn aa ééttéé rreeccoonnssttrruuiitt ssuurr llaa bbaassee ddeess pprrooggrraammmmeess dd’’aaccttiioonn dduu sseecctteeuurr,, ssuurr uunn hhoorriizzoonn ddee ttrrooiiss aannss.. •• EEnn ccoonncclluussiioonn,, lleess eeffffoorrttss eennttrreepprriiss cceess ddeerrnniièèrreess aannnnééeess ttrraadduuiisseenntt uunn eeffffoorrtt lloouuaabbllee dd’’aamméélliioorraattiioonn dduu ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee.. CCeeppeennddaanntt,, sseelloonn lleess ssiimmuullaattiioonnss eeffffeeccttuuééeess ppaarr llaa DDiirreeccttiioonn GGéénnéérraallee dduu PPrrooggrraammmmee ssuurr llaa ppéérriiooddee 11999955--22000000,, eett bbaassééee ssuurr lleess lliieennss eennttrree llee ttaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee aannnnuueell mmooyyeenn dduu PPIIBB ppaarr ttêêttee ((--11,,44%%)) eett llaa ppaauuvvrreettéé,, llaa pprrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess sseerraaiitt ppaassssééee àà 6655,,55%% eenn 22000000.. LLeess eeffffoorrttss eennttrreepprriiss ddooiivveenntt ddoonncc ssee ppoouurrssuuiivvrree eett ss’’iinntteennssiiffiieerr ppoouurr ppeerrmmeettttrree ddee ssttaabbiilliisseerr dduurraabblleemmeenntt llee ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee,, eett aaggiirr aaiinnssii pplluuss eeffffiiccaacceemmeenntt ppoouurr llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé.. IIllss ddeevvrraaiieenntt ppoorrtteerr pprriioorriittaaiirreemmeenntt ssuurr lleess ppooiinnttss ssuurr lleessqquueellss ddeess aamméélliioorraattiioonnss ssiiggnniiffiiccaattiivveess ssoonntt eennccoorree aatttteenndduueess,, nnoottaammmmeenntt ll’’aaccccéélléérraattiioonn ddee llaa ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee ppaarr uunnee mmeeiilllleeuurree iiddeennttiiffiiccaattiioonn ddeess ssoouurrcceess ddee ccrrooiissssaannccee,, ll’’aaccccrrooiisssseemmeenntt dduu vvoolluummee eett dduu ttaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ppuubblliicc eett pprriivvéé,, ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee eett llaa ppoouurrssuuiittee ddee ll’’aassssaaiinniisssseemmeenntt ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess yy ccoommpprriiss llaa ppoouurrssuuiittee ddee ll’’aallllèèggeemmeenntt ddee llaa ddeettttee eexxttéérriieeuurree eett ddee llaa rrééssoorrppttiioonn ddeess aarrrriiéérrééss iinntteerrnneess..

3.2.2 Des politiques de développement rural handicapées par la sévérité du climat et un environnement en dégradation accélérée

•• PPlluuss ddee 8855%% ddee llaa ppooppuullaattiioonn aappppaarrttiieennnneenntt aauu mmoonnddee rruurraall eett cc’’eesstt ddaannss cceettttee ccaattééggoorriiee qquuee ll’’oonn rreettrroouuvvee llaa mmaajjoorriittéé ddeess ppaauuvvrreess dduu ppaayyss.. LLeeuurr pprrooppoorrttiioonn yy eesstt llééggèèrreemmeenntt ssuuppéérriieeuurree àà llaa mmooyyeennnnee nnaattiioonnaallee :: 6666%% eett 3366%% ddee llaa ppooppuullaattiioonn rruurraallee vviivveenntt rreessppeeccttiivveemmeenntt eenn ddeessssoouuss ddeess sseeuuiillss ddee ppaauuvvrreettéé eett ddee ll’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé ccoonnttrree 6633%% eett 3333%% eenn mmooyyeennnnee nnaattiioonnaallee.. MMaallggrréé qquueellqquueess pprrooggrrèèss nnoottaabblleess ddaannss llee ssttaattuutt ddee llaa ffeemmmmee tteell qquuee ll’’aaddooppttiioonn ppaarr llee ccooddee rruurraall ddee lleeuurr aaccccèèss àà llaa tteerrrree,, lleess iinnddiiccaatteeuurrss ddee ddiissppaarriittéé mmoonnttrreenntt ddee pplluuss qquuee lleess ffeemmmmeess rruurraalleess rreesstteenntt lleess pprreemmiièèrreess ccoonncceerrnnééeess ppaarr llaa ppaauuvvrreettéé.. EEnnccaaddrréé nn°° 22 :: QQuueellqquueess ccaarraaccttéérriissttiiqquueess ddee llaa ssiittuuaattiioonn ssoocciiaallee eenn mmiilliieeuu rruurraall mmiilliieeuu rruurraall UUrrbbaaiinn mmooyyeennnnee nnaattiioonnaallee

PPrrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess 6666%% 5522%% 6633%% MMaallnnuuttrriittiioonn cchhrroonniiqquuee 4433%% 3311%% 4411%% TTaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn pprriimmaaiirree 3322%% 8899%% 3377%% TTaauuxx dd’’aallpphhaabbééttiissaattiioonn 1144%% 3300%% 2200%%1144 AAccccèèss àà ll’’eeaauu ppoottaabbllee 4433,,66%% 7700%% 4488,,33%%1155 MMoorrttaalliittéé iinnffaannttoo--jjuuvvéénniillee 227744 332277 117788

SSoouurrccee :: SSDDRR,, mmaarrss 22000022,, pp 55 eett OOrriieennttaattiioonnss dduu MMSSPP,, mmaaii 22000022,, pp.. 5522 -- RRaappppoorrtt MMoonnddiiaall ssuurr llee DDéévveellooppppeemmeenntt HHuummaaiinn 22000022 ((OONNUU)) -- DDSSRRPP-- SSeecctteeuurr SSaannttéé –– EEnnqquuêêttee MMIICCSS 22000022

14 BCP, p.2 15 RNDH 1999

19

•• JJuussqquu’’eenn 11997733,, llaa ppoolliittiiqquuee ddee ddéévveellooppppeemmeenntt rruurraall mmeettttaaiitt ll’’aacccceenntt ssuurr :: ((ii)) llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess ccuullttuurreess ddee rreennttee,, nnoottaammmmeenntt ll’’aarraacchhiiddee,, ((iiii)) ll’’aaccccrrooiisssseemmeenntt ddeess eeffffeeccttiiffss eett llaa pprrootteeccttiioonn ssaanniittaaiirree dduu cchheepptteell,, ((iiiiii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddeess ssttrruuccttuurreess ddee ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn,, dd’’oorrggaanniissaattiioonn eett ddee ffiinnaanncceemmeenntt ddeess aaccttiivviittééss pprroodduuccttiivveess eett ccoommmmeerrcciiaalleess,, eett ((iivv)) llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess uunniittééss ddee ttrraannssffoorrmmaattiioonn eenn aammoonntt.. •• LLaa ggrraannddee sséécchheerreessssee ddee 11997733 eett ccoonnssééqquueemmmmeenntt ll’’eeffffoonnddrreemmeenntt ddee llaa pprroodduuccttiioonn dd’’aarraacchhiiddee oonntt ccoonndduuiitt llee GGoouuvveerrnneemmeenntt àà rrééoorriieenntteerr sseess iinntteerrvveennttiioonnss vveerrss llaa rreecchheerrcchhee ddee ll’’aauuttoo--ssuuffffiissaannccee aalliimmeennttaaiirree ppaarr uunnee pprriioorriittéé aaccccoorrddééee àà llaa pprroodduuccttiioonn ccéérrééaalliièèrree,, aauu ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess ccuullttuurreess iirrrriigguuééeess ((ppéérriimmèèttrreess iirrrriigguuééss eett ccuullttuurreess ddee ccoonnttrree--ssaaiissoonn)),, eett àà llaa rreeccoonnssttiittuuttiioonn dduu cchheepptteell.. DDeess mmeessuurreess dd’’aaccccoommppaaggnneemmeenntt rreellaattiivveess àà llaa ssttaabbiilliissaattiioonn dduu mmaarrcchhéé ddee ccéérrééaalleess,, llaa ccrrééaattiioonn ddee ll’’IINNRRAANN,, llee rreennffoorrcceemmeenntt dduu ccrrééddiitt aaggrriiccoollee,, llaa ssuubbvveennttiioonn aauuxx iinnttrraannttss,, eett llaa pprroommoottiioonn ddee «« ppaaqquueettss tteecchhnnoollooggiiqquueess »» ppaarr llee bbiiaaiiss ddeess pprroojjeettss pprroodduuccttiivviittéé oouu ddee ddéévveellooppppeemmeenntt iinnttééggrréé,, oonntt ééttéé mmiisseess eenn œœuuvvrree.. LLeess rreessssoouurrcceess ggéénnéérrééeess ppaarr llee bboooomm ddee ll’’uurraanniiuumm ppeerrmmeettttaaiieenntt uunnee tteellllee ggéénnéérroossiittéé ddee llaa ppaarrtt ddee ll’’EEttaatt.. •• LLee rreettoouurrnneemmeenntt dduu mmaarrcchhéé ddee ll’’uurraanniiuumm àà ppaarrttiirr ddee 11998811,, eett llaa sséécchheerreessssee aaiigguuëë ddee 11998844 oonntt ccoonndduuiitt llee GGoouuvveerrnneemmeenntt àà aaddoopptteerr ((ii)) ddeess «« ssttrraattééggiieess dd’’iinntteerrvveennttiioonn eenn mmiilliieeuu rruurraall »» qquuii ccoonnssaaccrreenntt ssoonn ddéésseennggaaggeemmeenntt ddeess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss eett mmaarrcchhaannddss,, uunnee ddiivveerrssiiffiiccaattiioonn aaggrriiccoollee eett uunnee aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’eeffffiiccaacciittéé ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss ddaannss llee sseecctteeuurr,, ((iiii)) ddeess «« oorriieennttaattiioonnss nnaattiioonnaalleess eenn mmaattiièèrree ddee pprrootteeccttiioonn,, ddee rreessttaauurraattiioonn eett dd’’aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’eennvviirroonnnneemmeenntt,, ddéénnoottaanntt aaiinnssii llaa pprriissee ddee ccoonnsscciieennccee ddee ll’’aammpplleeuurr dduu pphhéénnoommèènnee ((iiiiii)) «« uunnee ssttrraattééggiiee ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee ll’’éélleevvaaggee ddaannss lleess zzoonneess ppaassttoorraalleess.. LL’’oonn eessttiimmee qquuee cceess ssttrraattééggiieess oonntt ddoonnnnéé ddeess rrééssuullttaattss ppoossiittiiffss eenn tteerrmmeess dd’’aauuggmmeennttaattiioonn ddee llaa pprroodduuccttiioonn aaggrroo--ppaassttoorraallee mmaaiiss llaa nnéécceessssiittéé ddee ppoouurrssuuiivvrree llaa ssttaabbiilliissaattiioonn ffiinnaanncciièèrree nnee ppeerrmmeettttaaiitt ppaass ddee dd’’aassssuurreerr dduurraabblleemmeenntt lleeuurr mmiissee eenn œœuuvvrree.. • A partir de 1986, l’Etat s’engage dans la consolidation du processus de réformes structurelles. C’est ainsi que dans le cadre de la Subvention au Développement du Secteur Agricole (SDSA) et du Programme d’Ajustement Structurel (PAS 1986-1988), les mesures suivantes, destinées à la stabilisation des finances publiques et à la stimulation de la production et des exportations, ont été mises en œuvre : (i) la libéralisation de la commercialisation et des prix des céréales, notamment l’abandon de la fixation des prix par l’Etat et le recentrage des missions de l’OPVN sur la gestion d’un stock de sécurité de 80.000 tonnes, (ii) la libéralisation de la commercialisation et des prix de l’arachide et du niébé, la liquidation de l’entreprise de commercialisation qu’était la SONARA, la privatisation de la SONERAN et la SONIPRIM, et la défiscalisation des exportations des produits agro – pastoraux, (iii) la suppression progressive de la subvention aux intrants agricoles, (iv) la restructuration de la filière rizicole, (v) la liquidation de la Caisse Nationale de Crédit Agricole (CNCA). • Les résultats de ces réformes furent mitigés, voire décevants. L’on admet généralement que ces politiques ont contribué à : (i) la reprise des activités de commercialisation par le secteur informel, avec pour conséquence l’érosion de la contribution fiscale du secteur et de l’apport en devises, (ii) la disparition des crédits de campagne, du système de crédit agricole formel et l’amenuisement des appuis aux producteurs ; des expériences de micro crédit existent mais elles sont limitées, peu orientées sur les prêts à moyen ou long terme et difficilement accessibles aux plus pauvres (iii) la faible monétarisation de l’économie rurale, (iv) la faible utilisation des intrants agricoles et la baisse des rendements qui en résulte, (v) la

20

persistance des difficultés de la filière riz, notamment de son manque de compétitivité par rapport au riz asiatique. , (vi) une accentuation de l’insécurité alimentaire ayant conduit l’Etat à reconsidérer sa position par rapport à la stabilisation. • Durant les années 1990, plusieurs stratégies et politiques furent élaborées, mais le document de référence demeure les « Principes directeurs d’une politique de développement rural ». Ce document dégage les cinq axes stratégiques suivants : (i) gestion intégrée des ressources naturelles, (ii) organisation du monde rural et modification du rôle de l’Etat, (iii) sécurité alimentaire, (iv) intensification et diversification des productions, et (v) financement du monde rural. Des avancées timides ont été notées sur les axes (ii), (iv) et (v), mais les résultats ont été globalement mitigés, non pas du fait de la pertinence des principes, mais parce que la mise en œuvre est intervenue dans une décennie marquée par l’instabilité politique. La multiplicité des cadres de référence en matière de développement du secteur n’a pas non plus facilité la coordination. • Les problèmes de fond décrits précédemment continuent d’entraver le développement rural. A ceux-là s’ajoutent : (i) la persistance de l’insécurité alimentaire, (ii) le rôle timide du secteur privé qui n’a pas pris sa relève comme principal acteur de la création d’une dynamique interne de croissance durable, (iii) les difficultés d’adaptation des produits de la recherche à la demande et de vulgarisation, (iii) L’état des infrastructures constitue un handicap sérieux à tout progrès dans le secteur rural. Depuis 1990, le linéaire de dessertes agricoles créé chaque année est en baisse et le retard d’entretien a conduit à une dégradation accélérée du réseau, (iv) la nécessité de la création de la valeur ajoutée en amont et en aval des filières agricoles et animales, (v) l’insuffisance des infrastructures de stockage et de conservation. •• DDuu ppooiinntt ddee vvuuee ddee llaa pprroodduuccttiioonn,, llee sseecctteeuurr rruurraall ddaannss ssoonn eennsseemmbbllee rreepprréésseennttee aauujjoouurrdd’’hhuuii mmooiinnss ddee 4400%% dduu PPIIBB eett cceettttee ppaarrtt eesstt mmêêmmee eenn rrééggrreessssiioonn eenn rraaiissoonn ddee llaa ddééggrraaddaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss cclliimmaattiiqquueess eett ddee ll’’eennvviirroonnnneemmeenntt.. DDeeppuuiiss llaa cchhuuttee ddeess ccoouurrss ddee ll’’uurraanniiuumm,, llee sseecctteeuurr eesstt cceeppeennddaanntt ddeevveennuu uunn ccoonnttrriibbuutteeuurr iimmppoorrttaanntt ddaannss ll’’ééqquuiilliibbrree ddee llaa bbaallaannccee ccoommmmeerrcciiaallee.. EEnn 11999988,, lleess eexxppoorrttaattiioonnss ddee bboovviinnss,, ddee ccuuiirrss eett ppeeaauuxx eett ddee nniiéébbéé rreepprréésseennttaaiieenntt 2222,,55%% dduu ttoottaall ddeess eexxppoorrttaattiioonnss ccoonnttrree 1166%% eenn 11999900.. •• LL’’eesssseennttiieell ddee llaa pprroodduuccttiioonn aaggrriiccoollee ((llee mmiill,, llee ssoorrgghhoo eett llee nniiéébbéé ssoonntt lleess ttrrooiiss pprriinncciippaalleess ssppééccuullaattiioonnss)) eesstt llooccaalliisséé ddaannss llaa ffrraannggee ssuudd dduu tteerrrriittooiirree,, qquuii aabbrriittee pplluuss ddeess ttrrooiiss qquuaarrttss ddee llaa ppooppuullaattiioonn.. LLee cchheepptteell,, eessttiimméé àà pplluuss ddee 55 mmiilllliioonnss dd’’UUBBTT1166 ,, eesstt pplluuss ddiissppeerrsséé mmaaiiss llee bbiillaann ffoouurrrraaggeerr ddeess aaiirreess ppââttuurraabblleess aauu ssuudd eesstt eenn ccoonnssttaannttee ddiimmiinnuuttiioonn,, ccee qquuii ppoouussssee lleess éélleevveeuurrss àà ccoonnccuurrrreenncceerr lleess aaggrriiccuulltteeuurrss ssuurr lleeuurrss tteerrrreess oouu àà ttrraannsshhuummeerr aauu ddeellàà ddeess ffrroonnttiièèrreess.. LLaa ppêêcchhee ccoonnssttiittuuee uunnee ssoouurrccee ddee rreevveennuuss ppoouurr uunnee ppooppuullaattiioonn dd’’uunn ppeeuu pplluuss ddee 1100..000000 ffaammiilllleess ddee ppêêcchheeuurrss,, aavveecc uunnee pprroodduuccttiioonn aannnnuueellllee ddee ll’’oorrddrree ddee 2200..000000 ttoonnnneess.. •• LLeess ssyyssttèèmmeess ddee pprroodduuccttiioonn ssoonntt ppoouurr ll’’eesssseennttiieell ddee ttyyppee ttrraaddiittiioonnnneell eett iillss nnee ffaavvoorriisseenntt nnii ll’’iinnnnoovvaattiioonn,, nnii ll’’aaccccrrooiisssseemmeenntt ddeess rreennddeemmeennttss,, nnii ll’’aappppaarriittiioonn dd’’eexxppllooiittaattiioonnss mmooddeerrnneess ddee ttaaiillllee ssuuffffiissaannttee ppoouurr lleess rreennddrree ccoommppééttiittiivveess.. LLaa pprroodduuccttiioonn aaggrriiccoollee aa bbiieenn ccoonnnnuu aauu ccoouurrss ddee llaa ddeerrnniièèrree ddéécceennnniiee uunnee aauuggmmeennttaattiioonn ccoonnssttaannttee ggrrââccee eesssseennttiieelllleemmeenntt àà ll’’eexxtteennssiioonn ddeess ssuuppeerrffiicciieess ccuullttiivvééeess eett ddaannss uunnee mmooiinnddrree mmeessuurree ggrrââccee àà ddeess ppoolliittiiqquueess dd’’eennccaaddrreemmeenntt ddee llaa ppeettiittee iirrrriiggaattiioonn eett àà llaa ddiiffffuussiioonn ddee tteecchhnniiqquueess ccuullttuurraalleess aamméélliioorrééeess,, mmaaiiss llee ttaauuxx ddee

16 Unité de Bétail Tropical (une UBT = un bovin de 250 kg)

21

ccrrooiissssaannccee nn’’aa ppaass ddééppaasssséé 22%% ll’’aann ccoonnttrree uunn ttaauuxx dd’’aauuggmmeennttaattiioonn ddee 33,,33%% ppoouurr llaa ppooppuullaattiioonn.. •• LL’’eennvviirroonnnneemmeenntt nnaattuurreell eesstt ppaarr aaiilllleeuurrss eenn ccoonnssttaannttee ddééggrraaddaattiioonn.. LL’’eennccaaddrréé ccii ddeessssoouuss rreettrraaccee ll’’aammpplleeuurr dduu pphhéénnoommèènnee qquuii,, ssii lleess mmeessuurreess aapppprroopprriiééeess ddee rreessttaauurraattiioonn nnee ssoonntt ppaass pprriisseess,, ccoonndduuiirraa rraappiiddeemmeenntt àà llaa ddiissppaarriittiioonn ddeess mmaaiiggrreess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess ssuurr llaaqquueellllee ll’’eesssseennttiieell ddee llaa ppooppuullaattiioonn ffoonnddee ssoonn eexxiisstteennccee..

ENCADRE N° 3 : PROBLEMATIQUE DU DEVELOPPEMENT RURAL Le secteur rural héberge l’écrasante majorité de la population nigérienne qui s’adonne quasi – exclusivement aux activités agricoles et pastorales. Cependant, l’exercice de ces activités est fortement handicapé par un environnement menacé, voire en péril du fait de l’action conjuguée de la sécheresse, de la désertification et de l’action de l’Homme. En effet, • Le régime pluviométrique s’est considérablement dégradé au point d’induire le déplacement des isohyètes au Sud de 70 à 100 km par rapport aux années 1950 ; • Chaque année, 200.000 hectares de couvert ligneux disparaissent du fait du déboisement pour la satisfaction des besoins en bois de chauffe ; si cette tendance se poursuit, c’est la disparition pure et simple du couvert végétal qui se profile à l’horizon ; l’extension des cultures vers les zones marginales du Nord, qui voient leur poids démographique passé de 4% à 34% en 25 ans, et la surexploitation des terres dans le sud où les jachères sont en voie de disparition, accélèrent ce mouvement de dégradation ; • La forte pression démographique, conjuguée au système extensif d’exploitation des terres, risque de se traduire sous peu par un déficit en terres de culture. On estime que dans 30 ans, 19,5 millions d’hectares seront nécessaires pour nourrir une population d’environ 25 millions d’habitants alors que les disponibilités actuelles, évaluées avec optimisme, sont de 15 millions d’hectares ; • Ces spéculations sont produites sur des sols essentiellement sablonneux, très pauvres et très fragiles et largement exposés à l’érosion éolienne et hydrique ; conséquence, les rendements moyens du mil et du sorgho, principales spéculations vivrières, ont chuté de plus du tiers en 20 ans ; • Les réserves fourragères ont chuté de 40% entre 1965 et 1985, et la zone pastorale ne fournissait plus que 26% des pâturages en 1985 contre 40% en 1969 ; l’élevage extensif, mode de production animale dominant, est en partie responsable de cette situation ; • Le potentiel halieutique a été considérablement réduit : de trois quart pour le Lac Tchad et de 85% pour le fleuve Niger ; • Les effectifs de la faune ont été réduits de 90% en 20 ans du fait du braconnage, des prélèvements professionnels et de la transformation des habitats en terres agricoles ou pastorales ; • Cette dégradation accélérée de l’environnement a pour conséquences, entre autres, la baisse de la productivité des systèmes de production agro – sylvo – pastoraux, la baisse des revenus et la paupérisation des populations figurant déjà parmi les plus pauvres du pays, la détérioration de la qualité de vie, l’aggravation de la sécurité alimentaire. •• LLeess ppootteennttiieellss dduu mmoonnddee rruurraall ssoonntt ppoouurrttaanntt llooiinn dd’’êêttrree nnéégglliiggeeaabblleess ccoommmmee llee mmoonnttrree ll’’eennccaaddrréé ccii--aapprrèèss.. •• LL’’eeaauu eesstt uunn éélléémmeenntt ddéétteerrmmiinnaanntt ppoouurr llaa pprroodduuccttiioonn eett ppoouurr llaa ssaauuvveeggaarrddee ddee ll’’eennvviirroonnnneemmeenntt.. LLee NNiiggeerr rreeccèèllee dd’’éénnoorrmmeess ppootteennttiiaalliittééss eenn eeaauuxx ddee ssuurrffaaccee eett

22

ssoouutteerrrraaiinneess mmaaiiss eelllleess ssoonntt ttrrèèss ppeeuu eexxppllooiittééeess.. AA ppeeiinnee 11%% ddeess ééccoouulleemmeennttss ssuuppeerrffiicciieellss ((eesssseennttiieelllleemmeenntt dduuss aauu fflleeuuvvee NNiiggeerr)) eesstt eexxppllooiittéé àà ddeess ffiinnss aaggrroo--ssyyllvvoo--ppaassttoorraalleess.. LL’’éénnoorrmmee rréésseerrvvee dd’’eeaauu ssoouutteerrrraaiinnee ((eennvviirroonn 22..000000 mmiilllliiaarrddss ddee mm33,, àà ccoommppaarreerr aauuxx 3300 mmiilllliiaarrddss cchhaarrrriiééss aannnnuueelllleemmeenntt ddaannss llee rréésseeaauu hhyyddrrooggrraapphhiiqquuee)) nn’’eesstt gguuèèrree eexxppllooiittééee qquuee ppaarr lleess ssoocciiééttééss ddee pprroossppeeccttiioonn mmiinniièèrree eenn rraaiissoonn ddeess ccooûûttss éélleevvééss dd’’aaccccèèss.. EEnnccaaddrréé nn°° 44 :: PPootteennttiieell ddee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu mmoonnddee rruurraall EEnn ddééppiitt ddeess ccoonnddiittiioonnss nnaattuurreelllleess ddiiffffiicciilleess llee ppaayyss rreeccèèllee nnééaannmmooiinnss ddee ppootteennttiiaalliittééss aaggrrii--ppaassttoorraalleess ssuusscceeppttiibblleess dd''eennttrreetteenniirr eett ddee ssoouutteenniirr uunnee ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee ssoolliiddee eett dduurraabbllee,, àà ccoouurrtt eett àà mmooyyeenn tteerrmmee..

AA// PPootteennttiieell eenn rreessssoouurrcceess aaggrroo--ppaassttoorraalleess aa)) tteerrrreess aaggrriiccoolleess :: 1155 mmiilllliioonnss dd’’hheeccttaarreess bb)) ppootteennttiieell iirrrriiggaabbllee :: 227700..000000 hheeccttaarreess cc)) ssuuppeerrffiicciiee ppââttuurraabbllee :: pplluuss ddee 6600 mmiilllliioonnss dd’’hheeccttaarreess dd)) eeffffeeccttiiff dduu cchheepptteell :: 55 mmiilllliioonnss dd’’UUBBTT ee)) eeaauuxx ddee ssuurrffaaccee :: 3300 mmiilllliiaarrddss ddee MM33 ddoonntt 11%% eexxppllooiittéé ff)) ééccoouulleemmeennttss ssoouutteerrrraaiinnss aannnnuueellss :: 22,,55 mmiilllliiaarrddss ddee MM33 ddoonntt 2200%% eexxppllooiittééss gg)) rréésseerrvvee ssoouutteerrrraaiinnee :: 22000000 mmiilllliiaarrddss ddee MM33 ddoonntt uunnee iinnffiimmee ppaarrttiiee eexxppllooiittééee hh)) ppootteennttiieell hhaalliieeuuttiiqquuee :: 440000..000000 dd’’hheeccttaarreess ddee ppllaann dd’’eeaauu..

BB// LLeess ccuullttuurreess ddee rreenntteess àà ffoorrttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee aa))LLaa ffiilliièèrree dduu nniiéébbéé :: ppaarr llaa ssuuppeerrffiicciiee ddéévveellooppppééee,, llee nniiéébbéé ss''iimmppoossee pprreessqquuee ppaarrttoouutt eenn sseeccoonnddee ccuullttuurree.. CCeettttee lléégguummiinneeuussee aalliimmeennttaaiirree aa ccoonnnnuu uunnee eexxppaannssiioonn iimmpprreessssiioonnnnaannttee aapprrèèss llee ddéécclliinn ddee ll''aarraacchhiiddee.. LLaa pprroodduuccttiioonn ééttaaiitt ddee 777744663300 ttoonnnneess eenn 11999988.. LLee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee cceettttee ssppééccuullaattiioonn eesstt lliiéé aauuxx ffaacctteeuurrss ssuuiivvaannttss:: vvaalleeuurr nnuuttrriittiivvee éélleevvééee,, ssoobbrriiééttéé dduu pprroodduuiitt,, ccuullttuurree ffaacciillee eenn aassssoocciiaattiioonn aavveecc llee mmiill eett llee ssoorrgghhoo eett ll''eexxiisstteennccee dd''uunn ddéébboouucchhéé iimmppoorrttaanntt àà pprrooxxiimmiittéé.. bb))LLaa ffiilliièèrree ddee ll''ooiiggnnoonn :: ccee pprroodduuiitt eesstt ttrraaddiittiioonnnneelllleemmeenntt ccuullttiivvéé eenn ccoonnttrree ssaaiissoonn.. EEnn 11999900 llaa pprroodduuccttiioonn aa aatttteeiinntt uunn ppiicc ddee 221199999900 ttoonnnneess.. LLeess eexxppoorrttaattiioonnss oonntt rreepprréésseennttéé pplluuss ddee 5500%% ddee llaa pprroodduuccttiioonn aannnnuueellllee.. LL''ooiiggnnoonn ccoonnssttiittuuee llee pprriinncciippaall pprroodduuiitt aaggrriiccoollee ddee ppéénnééttrraattiioonn ddeess mmaarrcchhééss rrééggiioonnaauuxx ooùù,, ggrrââccee àà llaa ccoommppééttiittiivviittéé pprriixx iinndduuiittee ppaarr llaa ddéévvaalluuaattiioonn dduu ffrraanncc CCFFAA,, iill aa ssuu ccoonnqquuéérriirr rreemmaarrqquuaabblleemmeenntt pplluuss ddee llaa mmooiittiiéé ddee cceess mmaarrcchhééss ccôôttiieerrss..

CC// LLeess ccuullttuurreess ddee rreennttee éémmeerrggeenntteess àà ffoorrttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee LLeess ccuullttuurreess éémmeerrggeenntteess ssoonntt aappppeellééeess àà jjoouueerr uunn rrôôllee iimmppoorrttaanntt ddaannss ll''ééccoonnoommiiee.. aa)) LLee ppooiivvrroonn :: llaa pprroodduuccttiioonn aannnnuueellllee eesstt ddee 44000000 ttoonnnneess eenn sseecc.. EEllllee eesstt ccoonnssoommmmééee àà hhaauutteeuurr ddee 5500%% aauu NNiiggeerr,, ll''aauuttrree mmooiittiiéé ééttaanntt eexxppoorrttééee vveerrss llee NNiiggeerriiaa.. bb))LLee ssoouucchheett cceettttee ccyyppéérraaccééee eesssseennttiieelllleemmeenntt ccuullttiivvééee eenn mmoonnooccuullttuurree eesstt rriicchhee eenn gglluucciiddeess oouu eenn lliippiiddeess sseelloonn llee ttyyppee ddee ccuullttiivvaarr.. LLaa pprroodduuccttiioonn ééttaaiitt ddee 111133119900 ttoonnnneess ssuurr 2288000000 hhaa eenn 11999900.. LL''aammaannddee ddee tteerrrree eesstt ddeevveennuuee,, ddeeppuuiiss 11998855,, ll''uunnee ddeess ccoommppoossaanntteess rreemmaarrqquuééeess ddeess eexxppoorrttaattiioonnss ddeess pprroodduuiittss aaggrriiccoolleess vveerrss llee NNiiggeerriiaa ooùù,, eellllee eesstt uuttiilliissééee ccoommmmee iinnppuutt iinndduussttrriieell ddaannss ll''iinndduussttrriiee ddee bbiissccuuiitt.. cc))LL''aarraacchhiiddee :: pprriinncciippaallee ccuullttuurree ddee rraappppoorrtt aauu ccoouurrss ddeess aannnnééeess 11996600,, ll''aarraacchhiiddee aa ssoouuffffeerrtt aauussssii bbiieenn ddeess sséécchheerreesssseess rrééppééttiittiivveess qquuee ddee llaa cchhuuttee ddeess ccoouurrss mmoonnddiiaauuxx .. CCeeppeennddaanntt,, llaa ffiilliièèrree ddee ll''aarraacchhnniiddee ccoonnnnaaîîtt uunn rreeggaaiinn dd''iinnttéérrêêtt cceess ddiixx ddeerrnniièèrreess aannnnééeess.. EEnn eeffffeett,, lleess ssuuppeerrffiicciieess ccuullttiivvééeess ssee ssoonntt aaccccrruueess dd''eennvviirroonn 9900%%.. LLaa pprroodduuccttiioonn aa aatttteeiinntt uunn ppiicc ddee 119955997700 ttoonnnneess eenn 11999966.. LLaa ssoouutteennaabbiilliittéé ccoonnttiinnuuee ddee llaa ccuullttuurree aarraacchhiiddiièèrree eesstt llaarrggeemmeenntt ccoonnddiittiioonnnnééee ppaarr llaa rreepprriissee ddeess aaccttiivviittééss ddee ll''uussiinnee ddee ttrraannssffoorrmmaattiioonn ddee ll''aarraacchhiiddee eenn ll''hhuuiillee.. dd)) LLaa ggoommmmee aarraabbiiqquuee :: ddee 2200 ttoonnnneess ppaarr aann llaa rrééccoollttee ssee ssiittuuee eennttrree 440000 eett 660000 ttoonnnneess sseelloonn ll''aannnnééee,, ssooiitt 22%% ddee ll''ooffffrree mmoonnddiiaallee.. LLaa SSoocciiééttéé AASSII aa mmiiss eenn ppllaaccee uunnee ppééppiinniièèrree ddee 3300000000 ppllaannttss eett rraacchheettéé uunnee uussiinnee ddee ttrraannssffoorrmmaattiioonn eenn FFrraannccee.. ee))LLeess aauuttrreess ssppééccuullaattiioonnss :: llee ssééssaammee,, llee hheennnnéé,, llaa ccaannnnee àà ssuuccrree,, llaa ppoommmmee ddee tteerrrree ccoonnssttiittuueenntt uunnee ggaammmmee vvaarriiééee ddeess ppoossssiibbiilliittééss ddee ddiivveerrssiiffiiccaattiioonn ddee llaa ssoouurrccee ddee ccrrooiissssaannccee.. ff)) LLee hhaarriiccoott vveerrtt :: pprroodduuiittee eenn qquuaannttiittééss lliimmiittééeess ddaannss lleess aannnnééeess 11997700 eett eexxppoorrttééee vveerrss llaa FFrraannccee,, cceettttee ssppééccuullaattiioonn aa ccoommppllèètteemmeenntt ddiissppaarruu dduu ppaayyssaaggee aaggrriiccoollee ssaannss aavvooiirr ééttéé eexxppllooiittééee aauu mmiieeuuxx ddee sseess ccaappaacciittééss rrééeelllleess.. PPoouurrttaanntt,, llaa hhaauuttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee dduu hhaarriiccoott vveerrtt ppeerrmmeettttaaiitt ddee rrééaalliisseerr ddeess ggaaiinnss ssuubbssttaannttiieellss nneettss mmaallggrréé llee ccooûûtt éélleevvéé ddee ffrreett ;; dd''ooùù llaa nnéécceessssiittéé dd''ééttuuddiieerr lleess ppoossssiibbiilliittééss ddee llaa rreellaannccee ddee cceettttee ffiilliièèrree.. gg)) LLee ssééssaammee :: eennvviirroonn 55..000000 ttoonnnneess ppaarr aann..

DD// LLeess pprroodduuiittss eett ssoouuss--pprroodduuiittss ddee ll''éélleevvaaggee LL''éélleevvaaggee,, ddeeuuxxiièèmmee ggrraannddee aaccttiivviittéé rruurraallee,, eesstt llaa pprriinncciippaallee bbrraanncchhee ddaannss llaaqquueellllee llee NNiiggeerr pprréésseennttee uunnee cceerrttaaiinnee ccoommpplléémmeennttaarriittéé ppaarr rraappppoorrtt aauu ssyyssttèèmmee ddee pprroodduuccttiioonn àà ll''éécchheellllee ssoouuss--rrééggiioonnaallee.. IIll aa ééttéé dduurraabblleemmeenntt aaffffeeccttéé ppaarr lleess mmaallaaddiieess eett ssuurrttoouutt lleess sséécchheerreesssseess rrééppééttiittiivveess.. aa))LLaa ffiilliièèrree dduu bbééttaaiill eett ddee llaa vviiaannddee :: aavveecc uunnee ggrraannddee ddiivveerrssiittéé bbiioollooggiiqquuee ddoottééee dd''uunn ppootteennttiieell ggéénnééttiiqquuee aaddaappttéé aauuxx ccoonnddiittiioonnss cclliimmaattiiqquueess,, lleess rreessssoouurrcceess aanniimmaalleess ssoonntt eessttiimmééeess àà pplluuss ddee 55 mmiilllliioonnss dd''UUBBTT.. LL''ooffffrree ddee bbééttaaiill ssuurr lleess mmaarrcchhééss ddoommeessttiiqquuee eett dd''eexxppoorrttaattiioonn eesstt ffoonnccttiioonn ddee llaa qquuaalliittéé ddeess ffoouurrrraaggeess eett ddeess bbeessooiinnss mmoonnééttaaiirreess ddeess éélleevveeuurrss ;; dd''ooùù ll''eexxiisstteennccee dd''uunnee ffoorrmmee dd''iinnaaddééqquuaattiioonn eennttrree ll''ooffffrree eett llaa ddeemmaannddee.. LLeess eexxppoorrttaattiioonnss dd''aanniimmaauuxx ssuurr ppiieeddss ccoonnssttiittuueenntt llaa pprraattiiqquuee ddoommiinnaannttee.. LLee pprriinncciippaall ddéébboouucchhéé eenn eesstt llee NNiiggeerriiaa.. LLaa pprroodduuccttiioonn nnaattiioonnaallee eesstt eessttiimmééee àà 7755000000 ttoonnnneess ppoouurr uunnee ccoonnssoommmmaattiioonn iinnttéérriieeuurree ddee 4466000000 ttoonnnneess.. bb))LLaa ffiilliièèrree ddeess ccuuiirrss eett ppeeaauuxx :: lleess ccuuiirrss eett ppeeaauuxx,, nnoottaammmmeenntt llaa ppeeaauu ddee llaa cchhèèvvrree rroouussssee ddee MMaarraaddii,, oonntt ffaaiitt,, ppeennddaanntt lloonnggtteemmppss,, llaa rrééppuuttaattiioonn dduu NNiiggeerr.. MMaaiiss,, aavveecc llaa lliibbéérraalliissaattiioonn ddee llaa ffiilliièèrree,, ccee ccrréénneeaauu iimmppoorrttaanntt eesstt ddoommiinnéé ppaarr lleess

23

ccoommmmeerrççaannttss éévvoolluuaanntt ddaannss llee sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell eett lleess eexxppoorrttaattiioonnss,, pprriinncciippaalleemmeenntt,, oorriieennttééeess vveerrss llee NNiiggeerriiaa.. CCeeppeennddaanntt,, ddeeppuuiiss 11999966,, llaa ttaannnneerriiee MMaallaamm YYaarroo àà ZZiinnddeerr eexxppoorrttee 225500000000 àà 440000000000 ppeeaauuxx ttaannnnééeess ppaarr aann vveerrss ll''IIttaalliiee.. cc))LLaa ffiilliièèrree dduu llaaiitt :: lleess pprroodduuiittss llaaiittiieerrss ssoonntt eenn mmeessuurree ddee jjoouueerr llee rrôôllee ddee pprroodduuiittss ddee ssuubbssttiittuuttiioonn àà ll''iimmppoorrttaattiioonn.. LLee llaaiitt vveenndduu ppaarr ddeeuuxx uunniittééss iinndduussttrriieelllleess,, àà NNiiaammeeyy nnoottaammmmeenntt,, ssoouuss ffoorrmmee rreeccoonnssttiittuuééee àà ppaarrttiirr ddee llaa ppoouuddrree iimmppoorrttééee.. CCeess ssoocciiééttééss pprrooccèèddeenntt àà llaa ccoolllleeccttee aauupprrèèss dd''éélleevveeuurrss iinnddiivviidduueellss,, iinnffoorrmmeellss eett eennccaaddrrééss..

3.2.3 Une contribution limitée des autres secteurs productifs et des infrastructures insuffisantes et dont l’entretien est difficilement assuré

•• DDeeppuuiiss llaa ccrriissee ééccoonnoommiiqquuee dduu ddéébbuutt ddeess aannnnééeess 8800,, llaa ssiittuuaattiioonn dduu sseecctteeuurr iinndduussttrriieell nn’’aa cceesssséé ddee ssee ddééggrraaddeerr,, àà tteellllee eennsseeiiggnnee qquuee llaa ppaarrtt ddeess iinndduussttrriieess mmaannuuffaaccttuurriièèrreess ddaannss llee PPIIBB ééttaaiitt àà ppeeiinnee ddee 11%% ll’’aannnnééee 22000000.. LLee sseecctteeuurr mmooddeerrnnee eesstt rreepprréésseennttéé àà pplluuss ddee 5500%% ppaarr llee sseecctteeuurr ppuubblliicc.. LLee sseecctteeuurr pprriivvéé mmooddeerrnnee eesstt ddoommiinnéé ppaarr llaa ffiilliièèrree uurraanniiuumm.. EEnn ddeehhoorrss ddee qquueellqquueess uunniittééss ddee ll’’aaggrroo--iinndduussttrriiee ddaannss lleess ffiilliièèrreess llaaiitt,, ccuuiirrss eett ppeeaauuxx oouu ffrruuiittss eett lléégguummeess,, llee rreessttee dduu sseecctteeuurr eesstt ssuurrttoouutt ccoommppoosséé ddee ssoocciiééttééss ddee ccoommmmeerrccee eett ddee sseerrvviicceess.. •• LLee sseecctteeuurr pprriivvéé eesstt ddee ffaaiitt ttoottaalleemmeenntt ddoommiinnéé ppaarr lleess ééttaabblliisssseemmeennttss iinnffoorrmmeellss.. EEnn 11999955,, oonn eenn ddéénnoommbbrraaiitt eennvviirroonn 667700..000000 ((ccoonnttrree 441188 llaa mmêêmmee aannnnééee ddaannss llee sseecctteeuurr pprriivvéé mmooddeerrnnee)).. LL’’iinnffoorrmmeell rreepprréésseennttaaiitt eenn 11999977 lleess ttrrooiiss qquuaarrttss dduu PPIIBB eett,, hhoorrss sseecctteeuurr rruurraall,, llaa mmooiittiiéé.. SSeeuulleemmeenntt 1155%% ddee cceess ééttaabblliisssseemmeennttss ssoonntt ssiittuuééss eenn mmiilliieeuu uurrbbaaiinn ccoonnttrree 8855%% eenn mmiilliieeuu rruurraall.. EEnn 11999955,, ll’’eennsseemmbbllee ooccccuuppaaiitt pprrèèss ddee 225500..000000 eemmppllooyyééss,, eenn pplluuss ddee lleeuurrss pprroopprriiééttaaiirreess..

•• LLee sseecctteeuurr pprriivvéé mmooddeerrnnee ssee ppllaaiinntt ddee1177 llaa ccoonnccuurrrreennccee «« ddééllooyyaallee »» dduu sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell qquuii ssuuppppoorrttee ddeess cchhaarrggeess bbiieenn pplluuss ffaaiibblleess,, ppaaiiee ppeeuu dd’’iimmppôôttss eett iimmppoorrttee ffrraauudduulleeuusseemmeenntt ddeess bbiieennss ssaannss ss’’aaccqquuiitttteerr pplleeiinneemmeenntt ddee ttoouuss lleess ddrrooiittss.. CCeettttee ffoorrmmee ddee ccoonnccuurrrreennccee nn’’eesstt ppaass àà nnéégglliiggeerr mmaaiiss llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr mmooddeerrnnee eesstt ssuurrttoouutt hhaannddiiccaappéé ppaarr uunn eennvviirroonnnneemmeenntt jjuurriiddiiqquuee,, ffiissccaall eett jjuuddiicciiaaiirree qquuii nn’’iinnssppiirree ppaass ccoonnffiiaannccee aauuxx iinnvveessttiisssseeuurrss ppootteennttiieellss.. •• DDeeppuuiiss lleess aannnnééeess 8800,, llee GGoouuvveerrnneemmeenntt aa eennggaaggéé ddee nnoommbbrreeuuxx pprrooggrraammmmeess ddee ssoouuttiieenn aauu sseecctteeuurr pprriivvéé mmaaiiss,, ccoommmmee llee ssoouulliiggnnaaiitt llee ddooccuummeenntt ddee ssyynntthhèèssee ddee llaa TTaabbllee RRoonnddee ssuurr llee SSeecctteeuurr PPrriivvéé ddee nnoovveemmbbrree 22000000,, eelllleess nn’’oonntt ppaass eennttrraaîînnéé dd’’aamméélliioorraattiioonn sseennssiibbllee ddeess ppeerrffoorrmmaanncceess dduu sseecctteeuurr mmooddeerrnnee,, ffaauuttee dd’’uunnee vvéérriittaabbllee vvoolloonnttéé ppoolliittiiqquuee ddee lleess mmeettttrree eenn œœuuvvrree.. CC’’eesstt uunn ddééffii qquuee llaa SSRRPP ssee pprrooppoossee ddee rreelleevveerr.. LLeess aattoouuttss ddoonntt ddiissppoossee ll’’ééccoonnoommiiee ssoonntt llooiinn dd’’êêttrree nnéégglliiggeeaabblleess mmaaiiss iillss nnee ppoouurrrroonntt êêttrree eexxppllooiittééss qquuee ssii ll’’eennvviirroonnnneemmeenntt ddee llaa ccoonnddiittiioonn dd’’eennttrreepprreenneeuurr eesstt sséérriieeuusseemmeenntt aamméélliioorréé.. OOnn rreellèèvvee dd’’iimmppoorrttaanntteess ppootteennttiiaalliittééss aauu mmooiinnss ddaannss lleess ssoouuss--sseecctteeuurrss ssuuiivvaannttss :: ((ii)) llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess ggrrââccee àà llaa ggeessttiioonn ddee ll’’eeaauu ppoouurr lleess bbeessooiinnss ddee llaa pprroodduuccttiioonn aaggrroo--ppaassttoorraallee ;; lleess ffiilliièèrreess nniiéébbéé,, ooiiggnnoonnss,, aanniimmaauuxx ssuurr ppiieedd,, vviiaannddee,, llaaiitt eett ccuuiirrss eett ppeeaauuxx,, ssoouucchheett,, ssééssaammee,, aauuttrreess pprroodduuiittss àà hhaauuttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee ((iiii)) llaa pprroodduuccttiioonn aaggrroo--ppaassttoorraallee eenn ccuullttuurree ssèècchhee,, ((iiiiii)) llaa ttrraannssffoorrmmaattiioonn ddeess pprroodduuiittss dduu mmoonnddee rruurraall ((iivv)) llaa ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn ddeess pprroodduuiittss aaggrroo--ppaassttoorraauuxx,, ((vv)) lleess sseerrvviicceess,, eett ((vvii)) llee ttoouurriissmmee eett ll’’aarrttiissaannaatt.. •• PPoouurr ddiimmiinnuueerr lleess ccooûûttss ddeess ffaacctteeuurrss eett rreennffoorrcceerr lleess aavvaannttaaggeess ccoommppaarraattiiffss dduu NNiiggeerr ddaannss llaa ssoouuss--rrééggiioonn,, ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss ccoommpplléémmeennttaaiirreess ddooiivveenntt êêttrree rrééaalliissééss ddaannss lleess iinnffrraassttrruuccttuurreess eett lleess sseerrvviicceess ddee bbaassee.. OOnn aa ddééjjàà cciittéé lleess iinnssuuffffiissaanncceess ddaannss llee ddoommaaiinnee ddeess ddeesssseerrtteess aaggrriiccoolleess eett dduu ttrraannssppoorrtt.. LLaa ccoonnssoommmmaattiioonn dd’’éénneerrggiiee eesstt ll’’uunnee ddeess pplluuss ffaaiibblleess dduu

17 Table Ronde sur le Secteur Privé, novembre 2000, vol. I, p. 17

24

mmoonnddee aavveecc uunnee ccoonnssoommmmaattiioonn ssppéécciiffiiqquuee ddee 00,,1155 tteepp1188 ppaarr hhaabbiittaanntt,, mmaaiiss llee ttaauuxx dd’’éélleeccttrriiffiiccaattiioonn nnee ddééppaassssee ppaass lleess 55%%.. DDaannss lleess ttééllééccoommmmuunniiccaattiioonnss,, lleess iinnffrraassttrruuccttuurreess ssoonntt iimmppoorrttaanntteess ((rréésseeaauuxx ttéélléépphhoonniiqquueess ffiixxee eett cceelllluullaaiirree,, ttéélléévviissiioonn,, rraaddiioo rruurraallee,,……)) mmaaiiss lleess ttaauuxx dd’’aaccccèèss ssoonntt eennccoorree ttrrèèss lliimmiittééss eett llee nniivveeaauu ddee sseerrvviiccee eesstt llooiinn dd’’êêttrree ssaattiissffaaiissaanntt.. UUnnee rrééfflleexxiioonn ssttrraattééggiiqquuee ssuurr lleess iinnffrraassttrruuccttuurreess eett lleess sseerrvviicceess ddee bbaassee eesstt nnéécceessssaaiirree ppoouurr rréédduuiirree nnoottaabblleemmeenntt lleess ccooûûttss ddeess ffaacctteeuurrss aaffiinn dd’’aamméélliioorreerr llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee ddaannss llaa ppeerrssppeeccttiivvee ddee ll’’iinnttééggrraattiioonn ssoouuss--rrééggiioonnaallee..

3.2.4 La faiblesse des politiques de développement des secteurs sociaux • Depuis le milieu des années 1980, les pouvoirs publics et les partenaires au développement ont accordé une attention particulière à l'éducation de base et au secteur de la santé, notamment dans le cadre des différents programmes de réforme structurelle et de l’Initiative 20 / 20 ; des résultats appréciables ont été obtenus. Il ressort toutefois de l'analyse de la pauvreté que les besoins essentiels des populations sont loin d'être satisfaits. L'offre des services sociaux demeure insuffisante en quantité et en qualité et elle est marquée par des disparités importantes entre les milieux rural et urbain d’une part et entre les riches et les pauvres d'autre part.

AA -- EEdduuccaattiioonn •• LL’’éédduuccaattiioonn eesstt uunn sseecctteeuurr ddee ccoonnsseennssuuss ppoouurr lleess rrééggiimmeess ppoolliittiiqquueess qquuii ssee ssoonntt ssuuccccééddéé ddeeppuuiiss ll’’iinnddééppeennddaannccee.. TToouuss lleess ppllaannss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt oonntt aaffffiicchhéé uunnee pprriioorriittéé mmaarrqquuééee ppoouurr llee sseecctteeuurr.. LLaa rrééaalliittéé aa ssoouuvveenntt ééttéé ddiifffféérreennttee dduu ffaaiitt ((ii)) ddee ffoorrtteess ccoonnttrraaiinntteess lliiééeess àà llaa lliimmiittaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eett aauuxx éévvèènneemmeennttss ssoocciioo--ppoolliittiiqquueess mmooddiiffiiaanntt lleess rraappppoorrttss ddee ffoorrccee eenn ffaavveeuurr dd’’aauuttrreess aacctteeuurrss ddee llaa ssoocciiééttéé,, ((iiii)) ddeess ddiiffffiicciilleess aarrbbiittrraaggeess eennttrree lleess aauuttrreess pprriioorriittééss nnaattiioonnaalleess ((éédduuccaattiioonn,, ssaannttéé,, ssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree,, ssaallaaiirreess ddeess ffoonnccttiioonnnnaaiirreess eett ddeess mmiilliittaaiirreess,, eett bboouurrsseess ddeess ééttuuddiiaannttss)).. •• AA ll’’iinnddééppeennddaannccee,, llee ppaayyss aaffffiicchhaaiitt uunn ttaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn ddee 33,,66%%,, ccee qquuii ccoonnssttiittuuaaiitt uunn lloouurrdd hhaannddiiccaapp ddee ddééppaarrtt.. CC’’eesstt ddoonncc àà jjuussttee ttiittrree qquuee lleess pprreemmiieerrss ppllaannss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee ll’’èèrree ppoosstt--iinnddééppeennddaannccee ccoonnssaaccrraaiieenntt eennttrree 66%% eett 99%% ddeess ddééppeennsseess ttoottaalleess àà ll’’éédduuccaattiioonn ;; uunnee tteellllee aallllooccaattiioonn ddee rreessssoouurrcceess ppeeuutt ppaarraaîîttrree iinnssuuffffiissaannttee àà ppoosstteerriioorrii mmaaiiss ccoommppttee--tteennuu dduu ccoonntteexxttee ddee ll’’ééppooqquuee ooùù ttoouutt ééttaaiitt àà ccoonnssttrruuiirree,, lleess aarrbbiittrraaggeess nnee ppoouuvvaaiieenntt ppaass ppeerrmmeettttrree ddee ffaaiirree mmiieeuuxx.. •• DDaannss llee ccaaddrree ddeess ppllaannss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ééccoonnoommiiqquuee eett ssoocciiaall qquuii oonntt ssuuiivvii,, lleess eeffffeeccttiiffss eett llee ttaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn aauuggmmeenntteerroonntt jjuussqquu’’aauu ddéébbuutt ddeess aannnnééeess 11998800,, aavveecc uunnee ppooiinnttee ppoouurr llaa ppéérriiooddee dduu bboooomm ddee ll’’uurraanniiuumm ((11997766--11998811)) ppeennddaanntt llaaqquueellllee lleess eeffffeeccttiiffss oonntt aauuggmmeennttéé ddee 1100%% ll’’aann.. UUnnee tteennddaannccee àà llaa bbaaiissssee sseerraa oobbsseerrvvééee ssuurr llaa pprreemmiièèrree mmooiittiiéé ddeess aannnnééeess 11998800.. • LLeess rrééffoorrmmeess iinnttrroodduuiitteess ddaannss llee ccaaddrree ddeess ddiifffféérreennttss PPAASS oonntt ppeerrmmiiss dd’’aamméélliioorreerr,, ppuuiiss ddee mmaaiinntteenniirr ll’’aallllooccaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess aauu sseecctteeuurr eett ll’’aallllooccaattiioonn iinntteerrnnee eenn ffaavveeuurr ddee ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt ddee bbaassee ((pprriimmaaiirree)) ssuurr llaa sseeccoonnddee mmooiittiiéé ddee llaa ddéécceennnniiee 11998800,, mmaaiiss uunnee ddééttéérriioorraattiioonn sseennssiibbllee ddeess rreessssoouurrcceess aalllloouuééeess aauu sseecctteeuurr iinntteerrvviieennddrraa àà llaa ffiinn ddeess aannnnééeess 11998800--ddéébbuutt ddeess aannnnééeess 11999900,, ppéérriiooddee mmaarrqquuééee ppaarr ll’’eeffffoonnddrreemmeenntt ddeess rreecceetttteess ffiissccaalleess eett ddee ll’’aaiiddee eexxttéérriieeuurree.. LLeess rreessssoouurrcceess aalllloouuééeess ppoouurr llee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt dduu sseecctteeuurr bbaaiisssseerroonntt ddee 4400%% ddee 11998899 eett 11999911 ;; llaa ddééttéérriioorraattiioonn ddee llaa qquuaalliittéé ddee ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt,, ddééjjàà ppeerrcceeppttiibbllee ppeennddaanntt llaa ppéérriiooddee dd’’aajjuusstteemmeenntt ss’’aaccccéélléérreerraa :: llee rraappppoorrtt rreessssoouurrcceess mmaattéérriieelllleess ssuurr rreessssoouurrcceess dduu

18 Tonne équivalent pétrole

25

ppeerrssoonnnneell sseerraa ddiivviisséé ddee mmooiittiiéé,, ppaassssaanntt ddee 00,,2266 eenn 11998866 àà 00,,1133 eenn 11999911 ;; lleess iinnvveessttiisssseemmeennttss bbaaiisssseerroonntt ddee 4433,,66%% eennttrree 11998899 eett 11999922.. • AA llaa ffiinn ddeess aannnnééeess 11999900-- ddéébbuutt ddee llaa ddéécceennnniiee 22000000,, ll’’iinniittiiaattiivvee 2200//2200 eett llee PPSSPPRR mmiiss eenn œœuuvvrree ssuurr lleess rreessssoouurrcceess ggéénnéérrééeess ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’iinniittiiaattiivvee PPPPTTEE oonntt ppeerrmmiiss dd’’aamméélliioorreerr ll’’aallllooccaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eenn ffaavveeuurr dduu sseecctteeuurr.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ss’’eennggaaggeerraa nnoottaammmmeenntt àà aauuggmmeenntteerr lleess rreessssoouurrcceess aalllloouuééeess aauu sseecctteeuurr ddee 1100%%,, 4400%% ddeess rreessssoouurrcceess sseeccttoorriieelllleess ttoottaalleess ddeevvaanntt êêttrree aaffffeeccttééeess àà ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt ddee bbaassee.. EEnn mmooyyeennnnee,, 2200%% dduu bbuuddggeett ddee ll’’EEttaatt ssoonntt aannnnuueelllleemmeenntt ccoonnssaaccrrééss aauu sseecctteeuurr ddee ll’’éédduuccaattiioonn.. •• LL''EEttaatt rreessttee llee pprriinncciippaall ffoouurrnniisssseeuurr ddeess sseerrvviicceess dd''éédduuccaattiioonn ((ccoonnssttrruuccttiioonn dd''ééccoolleess,, rreeccrruutteemmeenntt dd''eennsseeiiggnnaannttss,, ééqquuiippeemmeennttss ppééddaaggooggiiqquueess)) ddoonntt ll''iinnddiiccaatteeuurr gglloobbaall dd’’ooffffrree eesstt llee nniivveeaauu eett llaa ssttrruuccttuurree ddeess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess dduu sseecctteeuurr.. • Le rapport des dépenses publiques d'éducation au PIB demeure inférieur aux 6% suggérés par la commission Delors pour l'UNESCO mais il n'est pas insignifiant par rapport à des régions comparables. Il est sensiblement égal à celui de l'ensemble des pays en développement (3,8) et ne varie que faiblement dans le temps. Eu égard aux capacités fiscales du pays et au poids de la dette publique, le niveau actuel pourra difficilement être dépassé. Il a été maintenu dans le Programme Décennal de Développement de l'Education. TTaabblleeaauu 22 :: IInnddiiccaatteeuurrss ddee ll''ooffffrree ppuubblliiqquuee ddeess sseerrvviicceess dd''éédduuccaattiioonn

11998899 22000000 DDééppeennsseess dd''éédduuccaattiioonn eenn %% dduu PPIIBB 33 33,,66 DDééppeennsseess dd''éédduuccaattiioonn eenn %% dduu bbuuddggeett nnaattiioonnaall 2211 1199

SSoouurrcceess :: DDSSCCNN eett MMEENN •• SSii ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’aallllooccaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess aauu sseecctteeuurr eesstt iinnddiissppeennssaabbllee ppoouurr aaccccrrooîîttrree nnoottaabblleemmeenntt llee ttaauuxx ddee ssccoollaarriissaattiioonn,, nnoottaammmmeenntt ppoouurr ll’’éédduuccaattiioonn ddee bbaassee,, ll’’uuttiilliissaattiioonn ooppttiimmaallee ddee cceess rreessssoouurrcceess eesstt ttoouutt aauussssii iimmppoorrttaannttee ddee ppaarr llee ppootteennttiieell dd’’aamméélliioorraattiioonn qquu’’eellllee aauuttoorriissee.. EEnn eeffffeett,, llaa ggeessttiioonn dduu sseecctteeuurr eesstt ccaarraaccttéérriissééee ppaarr ((ii)) uunnee ssoouuss--uuttiilliissaattiioonn ddeess iinnffrraassttrruuccttuurreess :: llee rraattiioo nnoommbbrree dd’’ééllèèvveess ppaarr ccllaassssee eesstt ddee 4411 aalloorrss qquu’’iill ppeeuutt êêttrree ppoorrttéé àà 5500 ssaannss aallttéérreerr nnoottaabblleemmeenntt llaa qquuaalliittéé,, ((iiii)) ll’’uuttiilliissaattiioonn ppeeuu ooppttiimmaallee dduu ppeerrssoonnnneell qquuii ddééggaaggee uunn eexxccééddeenntt ddaannss lleess cceennttrreess uurrbbaaiinnss aalloorrss qquuee lleess zzoonneess rruurraalleess ssoonntt ddééffiicciittaaiirreess,, ((iiiiii)) uunn ffaaiibbllee ttaauuxx dd''iinnssccrriippttiioonn aauu CCII ((3388,,33%%)) eett ddeess ttaauuxx éélleevvééss dd''aabbaannddoonn ((1166%%)),, ddee rreeddoouubblleemmeenntt ((3366,,44%% aauu CCMM22)) eett dd''éécchheecc ((6666%% aauu CCFFEEDD)),, ((iivv)) uunn ffaaiibbllee rraattiioo ééllèèvveess//eennsseeiiggnnaanntt ddaannss cceerrttaaiinneess rrééggiioonnss ((1188 ccoonnttrree 3399,,33 aauu nniivveeaauu nnaattiioonnaall)),, ((vv)) uunnee ggeessttiioonn ppeeuu rriiggoouurreeuussee ddeess mmaannuueellss ssccoollaaiirreess qquuii mmaaiinnttiieenntt llee rraattiioo ééllèèvveess//lliivvrree àà uunn lliivvrree ppoouurr 33 ééllèèvveess eenn 11999999--22000000 mmaallggrréé lleess aaccqquuiissiittiioonnss ffaaiitteess ssuurr llaa bbaassee dd’’uunn lliivvrree ppaarr ééllèèvvee ppoouurr lleess mmaattiièèrreess ffoonnddaammeennttaalleess.. •• LLaa ppaarrtt rreellaattiivvee ddee ll''eennsseeiiggnneemmeenntt pprriivvéé ddaannss llaa ssccoollaarriissaattiioonn aauu ccyyccllee ddee bbaassee 11 eesstt ffaaiibbllee :: 44,,33%%.. CCeeppeennddaanntt,, sseess eeffffeeccttiiffss oonntt ccrruu dd''eennvviirroonn 7700%% cceess cciinnqq ddeerrnniièèrreess aannnnééeess.. •• LLeess ééccoolleess ccoommmmuunnaauuttaaiirreess,, dd''uunnee aappppaarriittiioonn rréécceennttee,, ccoonnssttiittuueenntt ddeess aalltteerrnnaattiivveess ddéévveellooppppééeess ppaarr lleess ccoommmmuunnaauuttééss ppoouurr ffaaiirree ffaaccee àà llaa ddeemmaannddee nnoonn ssaattiissffaaiittee.. EElllleess ppeeuuvveenntt rreepprréésseenntteerr uunnee aalltteerrnnaattiivvee ccrrééddiibbllee ddaannss ll’’aavveenniirr,, llaa ffaaiibblleessssee ddeess rreevveennuuss lliimmiittaanntt aauujjoouurrdd’’hhuuii ssoonn ppootteennttiieell ddee ddéévveellooppppeemmeenntt..

BB -- SSaannttéé

26

•• PPeennddaanntt lleess ddeeuuxx pprreemmiièèrreess ddéécceennnniieess ddee ll’’èèrree ppoosstt--ccoolloonniiaallee,, llaa ppoolliittiiqquuee ssaanniittaaiirree rreeppoossaaiitt ssuurr llaa ggrraattuuiittéé ddeess ssooiinnss,, lleess ssooiinnss ccuurraattiiffss,, llaa ccoonncceennttrraattiioonn ddeess iinnffrraassttrruuccttuurreess ddaannss lleess cceennttrreess uurrbbaaiinnss eett sseemmii--uurrbbaaiinnss,, uunnee ggeessttiioonn eexxcclluussiivveemmeenntt ééttaattiiqquuee eett cceennttrraalliissééee ddeess pprroobbllèèmmeess ddee ssaannttéé.. DDeess mmooyyeennss mmoobbiilleess iimmppoorrttaannttss ééttaaiieenntt mmoobbiilliissééss ppoouurr llaa lluuttttee ccoonnttrree lleess ggrraannddeess eennddéémmiieess.. •• LLee ccooûûtt eexxcceessssiiff ddee cceettttee «« mmééddeecciinnee mmoobbiillee »» eett ssoonn eeffffiiccaacciittéé lliimmiittééee eenn tteerrmmeess ddee ccoouuvveerrttuurree eeffffeeccttiivvee ddeess ppooppuullaattiioonnss,, nnoottaammmmeenntt rruurraalleess,, aa ccoonndduuiitt lleess ppoouuvvooiirrss ppuubblliiccss àà rrééoorriieenntteerr ffoonnddaammeennttaalleemmeenntt llaa ppoolliittiiqquuee ssaanniittaaiirree vveerrss uunnee aapppprroocchhee ddéécceennttrraalliissééee rreessppoonnssaabbiilliissaanntt lleess ccoommmmuunnaauuttééss,, iinnttééggrraanntt lleess aassppeeccttss ccuurraattiiffss eett pprréévveennttiiffss,, eett bbaassééee ssuurr lleess ssooiinnss ddee ssaannttéé pprriimmaaiirreess.. UUnn ssyyssttèèmmee ddee ffiinnaanncceemmeenntt aa ééttéé ddéévveellooppppéé eett ll’’oobbjjeeccttiiff vviisséé eesstt llaa rreecchheerrcchhee dd’’uunn ppaarrtteennaarriiaatt eennttrree ll’’EEttaatt,, lleess CCoolllleeccttiivviittééss tteerrrriittoorriiaalleess,, lleess ppooppuullaattiioonnss,, lleess ppaarrttiiccuulliieerrss eett lleess ppaarrtteennaaiirreess aauu ddéévveellooppppeemmeenntt.. AA cceett eeffffeett,, UUnnee ppoolliittiiqquuee ddee rreeccoouuvvrreemmeenntt ddeess ccooûûttss aa ééttéé mmiissee eenn œœuuvvrree ddee mmaanniièèrree àà ttrroouuvveerr uunn ééqquuiilliibbrree eennttrree uunnee mmoobbiilliissaattiioonn ssuuffffiissaannttee ddee rreessssoouurrcceess ffiinnaanncciièèrreess ppoouurr llee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt ddeess cceennttrreess ddee ssooiinnss,, eett uunnee ttaarriiffiiccaattiioonn ddeess pprreessttaattiioonnss qquuii eenn ffaavvoorriissee ll’’aaccccèèss.. •• CCeeppeennddaanntt,, llee ffiinnaanncceemmeenntt dduu sseecctteeuurr rreessttee eennccoorree ffoorrtteemmeenntt ttrriibbuuttaaiirree ddee ll’’aappppoorrtt eexxttéérriieeuurr ((7711%%)) eett ddee ll’’EEttaatt ((2255%%)),, lleess 44%% rreessttaanntt pprroovveennaanntt ddeess ppooppuullaattiioonnss ;; llee ffiinnaanncceemmeenntt ddeess CCoolllleeccttiivviittééss eesstt ssyymmbboolliiqquuee ppoouurr ll’’iinnssttaanntt ((00,,1144%%))1199.. LLee ffiinnaanncceemmeenntt ddee ll’’EEttaatt ddeemmeeuurree iinnssuuffffiissaanntt :: 55 àà 77%% dduu bbuuddggeett ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt ddee ll’’EEttaatt ppeennddaanntt llaa ddéécceennnniiee 11999900.. IIll eesstt rrééppaarrttii ddee mmaanniièèrree ééggaalliittaaiirree eennttrree lleess ttrrooiiss nniivveeaauuxx ddee llaa ppyyrraammiiddee ssaanniittaaiirree2200 eett eennttrree ssooiinnss ccuurraattiiffss eett pprréévveennttiiffss,, mmaaiinntteennaanntt aaiinnssii uunn ddééssééqquuiilliibbrree aauuxx ddééttrriimmeennttss ddeess ssooiinnss ddee ssaannttéé ddee bbaassee qquuii ss’’aaddrreesssseenntt àà ll’’ééccrraassaannttee mmaajjoorriittéé ddee llaa ppooppuullaattiioonn eett aauuxx ppaauuvvrreess.. LLeess rreessssoouurrcceess bbuuddggééttaaiirreess mmiisseess àà llaa ddiissppoossiittiioonn dduu sseecctteeuurr rreesstteenntt iinnssuuffffiissaanntteess :: lleess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess ddee ssaannttéé aatttteeiiggnneenntt àà ppeeiinnee 11%% dduu PPIIBB eett llee bbuuddggeett ssaannttéé nnee rreepprréésseennttee qquu’’eennttrree 55 eett 77%% dduu bbuuddggeett ddee ll’’EEttaatt ssuurr llaa ddéécceennnniiee 11999900 ppoouurr uunn oobbjjeeccttiiff ddee 1100%% ffiixxéé ddeeppuuiiss 11999911.. •• PPaarr aaiilllleeuurrss,, ((ii)) llee ssyyssttèèmmee ddee ssaannttéé dduu NNiiggeerr ssoouuffffrree ééggaalleemmeenntt ddee ll''iinnssuuffffiissaannccee ddeess rreessssoouurrcceess hhuummaaiinneess eett ddee llaa mmaauuvvaaiissee rrééppaarrttiittiioonn 6655%% dduu ppeerrssoonnnneell qquuaalliiffiiéé eett 7722%% ddeess aauuxxiilliiaaiirreess ssoonntt ccoonncceennttrrééeess ddaannss lleess ccaappiittaalleess rrééggiioonnaalleess ;; lleess nnoorrmmeess ddee ll’’OOMMSS eenn mmaattiièèrree ddee ddiissppoonniibbiilliittéé dduu ppeerrssoonnnneell qquuaalliiffiiéé eett dd’’iinnffrraassttrruuccttuurreess ssoonntt llooiinn dd’’êêttrree aatttteeiinntteess ((ccff ttaabblleeaauu 55)),, ((iiii)) lleess pprreessttaattiioonnss rreesstteenntt eennccoorree oorriieennttééeess vveerrss llee mmiilliieeuu uurrbbaaiinn ccoommmmee llee mmoonnttrree llee ttaabblleeaauu ccoommppaarraattiiff ccii--ddeessssoouuss ;; uunnee tteellllee ddiissppaarriittéé ttrraadduuiitt ééggaalleemmeenntt uunnee ffaaiibbllee uuttiilliissaattiioonn ddeess sseerrvviicceess ppaarrttiiccuulliièèrreemmeenntt eenn mmiilliieeuu rruurraall.. TTaabblleeaauu 33 :: MMooyyeennss ffiinnaanncciieerrss eett mmaattéérriieellss 11999944 11999999 DDééppeennsseess ppuubblliiqquueess ddee ssaannttéé eenn %% dduu PPIIBB 11,,22 11,,11 %% bbuuddggeett ffoonnccttiioonnnneemmeenntt SSaannttéé ddaannss bbuuddggeett ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt ''EEttaatt 55,,88 55,,44 %% bbuuddggeett iinnvveessttiisssseemmeenntt SSaannttéé ddaannss bbuuddggeett iinnvveessttiisssseemmeenntt EEttaatt 1188,,44 2244,,22 DDééppeennsseess ppuubblliiqquueess ddee ssaannttéé ppaarr hhaabbiittaanntt ((FFCCFFAA)) 11009966 11115588 NNoommbbrree dd''hhaabbiittaannttss ppoouurr uunnee ffoorrmmaattiioonn ssaanniittaaiirree ppuubblliiqquuee 2266 559988 ((11999922)) 2222 001133 MMooyyeennss hhuummaaiinnss ((sseecctteeuurr ppuubblliicc)) EEffffeeccttiiff RRaattiioo NNoorrmmee OOMMSS

19 Revue des dépenses publiques exercice 1998 20 Revue des dépenses publiques exercice 1998

27

MMééddeecciinnss 333322 11 ppoouurr 3311 550000 hhaabb.. 11 ppoouurr 1100 000000 PPhhaarrmmaacciieennss 2200 11 ppoouurr 442200 000000 hhaabb.. 11 ppoouurr 2200 000000 Chirurgiens dentistes 1188 11 ppoouurr 667711 000000 hhaabb.. 11 ppoouurr 5500 000000 IInnffiirrmmiieerrss ddiippllôômmééss dd''EEttaatt 11 221133 11 ppoouurr 99 000000 11 ppoouurr 55 000000 SSaaggeess--ffeemmmmeess ddiippllôômmééeess dd''EEttaatt 335500 11 ppoouurr 66 440000 ffeemmmmeess eenn ââggee ddee

pprrooccrrééeerr 11 ppoouurr 55 000000

SSoouurrccee :: DDSSRRPP-- GGrroouuppee tthhéémmaattiiqquuee SSaannttéé TTaabblleeaauu 44 :: pprreessttaattiioonnss ddee ssooiinnss sseelloonn llee mmiilliieeuu ((ttaauuxx))

Type de Soins Urbain % Rural % Soins prénatals par du personnel de santé 90 30 Accouchements assistés par du personnel de santé 78 38 Vaccination (enfant 12-23 mois complètement vaccinés) 54 11 Planning familial (méthode moderne) 18,6 2,1 Vaccination anti-tétanique (Femme en âge de procréer) 70 28

SSoouurrccee :: EEDDSSNN 11999988 •• CCeess mmooyyeennss nnee pprreennnneenntt ppaass eenn ccoommppttee cceeuuxx ddeess iinnffiirrmmeerriieess mmiilliittaaiirreess,, ddeess sseerrvviicceess ssaanniittaaiirreess ddee llaa CCNNSSSS,, eett dduu sseecctteeuurr pprriivvéé.. LLeess iinnffiirrmmeerriieess mmiilliittaaiirreess jjoouueenntt uunn rrôôllee iimmppoorrttaanntt,, ppaarrttiiccuulliièèrreemmeenntt ddaannss lleess llooccaalliittééss iissoollééeess dduu NNoorrdd dduu ppaayyss ooùù iillss ssoonntt lleess sseeuullss àà ooffffrriirr cceerrttaaiinneess pprreessttaattiioonnss tteelllleess qquuee llaa vvaacccciinnaattiioonn.. LLeess sseerrvviicceess ddee llaa CCNNSSSS oonntt llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé ddee llaa ggeessttiioonn ddeess pprroobbllèèmmeess ddee ssaannttéé ddeess ffaammiilllleess ddeess ttrraavvaaiilllleeuurrss iinnssccrriittss.. •• LLeess mmooyyeennss ccii--ddeessssuuss ssoonntt rréévvééllaatteeuurrss ddee ll’’iinnssuuffffiissaannccee ddee ll’’ooffffrree ddeess sseerrvviicceess ddee ssaannttéé.. EEnnccaaddrréé nn°° 55 :: LLeess hhuuiitt OObbjjeeccttiiffss ddee DDéévveellooppppeemmeenntt dduu MMiilllléénnaaiirree ((OODDMM)) AA ll’’iissssuuee dduu ssoommmmeett dduu MMiilllléénnaaiirree,, qquuii ss’’eesstt tteennuu àà NNeeww YYoorrkk eenn sseepptteemmbbrree 22000000,, lleess 118899 EEttaattss mmeemmbbrreess ddee ll’’OOrrggaanniissaattiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssee ssoonntt eennggaaggééss àà rrééaalliisseerr dd’’iiccii àà 22001155 lleess oobbjjeeccttiiffss ssuuiivvaannttss :: OObbjjeeccttiiff 11 EElliimmiinneerr ll’’eexxttrrêêmmee ppaauuvvrreettéé eett llaa ffaaiimm ddoonntt :: rréédduuiirree ddee mmooiittiiéé llaa pprrooppoorrttiioonn ddee llaa

ppooppuullaattiioonn ddoonntt llee rreevveennuu eesstt iinnfféérriieeuurr àà uunn ddoollllaarr ppaarr jjoouurr OObbjjeeccttiiff 22 AAssssuurreerr uunnee éédduuccaattiioonn pprriimmaaiirree ppoouurr ttoouuss OObbjjeeccttiiff 33 PPrroommoouuvvooiirr ll’’ééggaalliittéé ddeess sseexxeess eett ll’’aauuttoonnoommiissaattiioonn ddeess ffeemmmmeess OObbjjeeccttiiff 44 RRéédduuiirree llaa mmoorrttaalliittéé ddeess eennffaannttss ((rréédduuiirree ddee ddeeuuxx ttiieerrss llee ttaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé ddeess eennffaannttss ddee mmooiinnss ddee cciinnqq aannss)) OObbjjeeccttiiff 55 AAmméélliioorreerr llaa ssaannttéé mmaatteerrnneellllee -- ((rréédduuiirree ddee ttrrooiiss qquuaarrttss llee ttaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé mmaatteerrnneellllee)) OObbjjeeccttiiff 66 CCoommbbaattttrree llee VVIIHH//SSiiddaa,, llee ppaalluuddiissmmee eett dd’’aauuttrreess mmaallaaddiieess OObbjjeeccttiiff 77 AAssssuurreerr uunn eennvviirroonnnneemmeenntt dduurraabbllee--ddoonntt :: rréédduuiirree ddee mmooiittiiéé llee ppoouurrcceennttaaggee ddee llaa

ppooppuullaattiioonn qquuii nn’’aa ppaass aaccccèèss ddee ffaaççoonn dduurraabbllee àà uunnee eeaauu ppoottaabbllee eett uunn eennvviirroonnnneemmeenntt ssaalluubbrree..

OObbjjeeccttiiff 88 MMeettttrree eenn ppllaaccee uunn ppaarrtteennaarriiaatt mmoonnddiiaall ppoouurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt SSoouurrccee :: DDééppaarrtteemmeenntt ddee ll’’iinnffoorrmmaattiioonn ddeess NNUU,, fféévvrriieerr 22000022 -- ((ttoouuss lleess oobbjjeeccttiiffss ssoonntt mmeessuurrééss

ppaarr rraappppoorrtt aauuxx nniivveeaauuxx ddee 11999900))

28

4. LA STRATEGIE DE REDUCTION DE LA PAUVRETE • L’analyse du profil, des manifestations et des causes de la pauvreté a non seulement mis en évidence l’ampleur et la généralisation du phénomène, mais elle a surtout révélé la nécessité d’une relecture de la politique de développement économique et sociale pour qu’elle intègre la réduction de la pauvreté comme point de départ et point d’arrivée de la stratégie d’intervention du Gouvernement. Les obstacles à surmonter sont de taille, et ils touchent tous les domaines de la vie économique, politique et sociale. • « Malgré la gravité de la situation qui vient d’être décrite, notre conviction demeure que la pauvreté n’est pas une fatalité ». Le Gouvernement réaffirme sa détermination à réorienter sa vision du développement pour faire de la réduction de la pauvreté la priorité de ses priorités. A cet effet, il a déjà pris des engagements suivants dans la Lettre de Politique de Développement de septembre 2001, qui accompagne la mise en œuvre de la SRP : (i) l’amélioration de la gestion des ressources publiques, notamment dans la préparation du budget (de manière à ce qu’il reflète les priorités de la SRP), la rationalisation de son exécution et la transparence des procédures comptables ; (ii) l’amélioration de la couverture et de la qualité des services sociaux essentiels ; (iii) l’intensification des actions de promotion du secteur privé afin de l’amener à jouer un rôle déterminant dans la croissance économique et dans la gestion de certains services sociaux. •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt eesstt ééggaalleemmeenntt eennggaaggéé ddeeppuuiiss ddéécceemmbbrree 11999999,, ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’UUEEMMOOAA,, ppaarr llee PPaaccttee ddee ccoonnvveerrggeennccee,, ddee ssttaabbiilliittéé,, ddee ccrrooiissssaannccee eett ddee ssoolliiddaarriittéé aavveecc lleess EEttaattss mmeemmbbrreess.. DDaannss ccee ccaaddrree,, uunn pprrooggrraammmmee pplluurriiaannnnuueell ddee ccoonnvveerrggeennccee aa ééttéé mmiiss eenn œœuuvvrree aauu NNiiggeerr eenn 22000000.. CCeess eennggaaggeemmeennttss ssoonntt ééggaalleemmeenntt iinnttééggrrééss ddaannss llaa FFaacciilliittéé ppoouurr llaa RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé eett llaa CCrrooiissssaannccee ((FFRRPPCC 22000000--22000033)),, ééllaabboorrééee ppaarr llee GGoouuvveerrnneemmeenntt eenn aaccccoorrdd aavveecc llee FFMMII.. LLee pprrooggrraammmmee aa ddééjjàà ffaaiitt ll’’oobbjjeett ddee ttrrooiiss rreevvuueess ssuucccceessssiivveess qquuii oonntt aabboouuttii àà ddeess ccoonnssttaattss ssaattiissffaaiissaannttss eenn ccee qquuii ccoonncceerrnnee ll’’iimmppaacctt ddeess rrééffoorrmmeess ddeess FFiinnaanncceess PPuubblliiqquueess ssuurr lleess ééqquuiilliibbrreess bbuuddggééttaaiirreess eett ll’’aavvaanncceemmeenntt ddeess ppoolliittiiqquueess ssttrruuccttuurreelllleess2211.. •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ppoouurrssuuiivvrraa sseess eeffffoorrttss ddee mmiissee eenn ppllaaccee ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee rréédduuccttiioonn dduurraabbllee ddee llaa ppaauuvvrreettéé ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa pprréésseennttee ssttrraattééggiiee.. AAiinnssii,, ssuurr llaa bbaassee dduu ddiiaaggnnoossttiicc ccii--ddeessssuuss eeffffeeccttuuéé,, eett nnoonnoobbssttaanntt lleess eennggaaggeemmeennttss ddééjjàà pprriiss,, iill aa ddééggaaggéé lleess qquuaattrree aaxxeess ssttrraattééggiiqquueess ssuuiivvaannttss :: ((ii)) CCrrééeerr uunn ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee ssttaabbllee,, ccoonnddiittiioonn ddee ccrrooiissssaannccee dduurraabbllee ;; ((iiii)) ddéévveellooppppeerr lleess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss,, eesssseennttiieelllleemmeenntt àà ttrraavveerrss llee sseecctteeuurr rruurraall eett llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddeess mmeessuurreess ddee pprroommoottiioonn dduu sseecctteeuurr pprriivvéé eenn ggéénnéérraall ;; ((iiiiii)) GGaarraannttiirr ll’’aaccccèèss ddeess ppaauuvvrreess aauuxx sseerrvviicceess ssoocciiaauuxx ddee bbaassee ;; ((iivv)) ggaarraannttiirr uunnee bboonnnnee ggeessttiioonn dduu ddéévveellooppppeemmeenntt àà ttrraavveerrss «« llaa pprroommoottiioonn ddee llaa bboonnnnee ggoouuvveerrnnaannccee,, llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ccaappaacciittééss hhuummaaiinneess eett iinnssttiittuuttiioonnnneelllleess eett llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn »».. •• CCeess oorriieennttaattiioonnss sseerroonntt aaccccoommppaaggnnééeess ddee mmeessuurreess ddeessttiinnééeess àà rreennffoorrcceerr ll’’iimmpplliiccaattiioonn ddee ttoouuss lleess aacctteeuurrss,, àà ssaavvooiirr :: ((ii)) uunnee rreeddééffiinniittiioonn dduu rrôôllee ddeess ppaarrttiieess pprreennaanntteess àà ll’’eexxééccuuttiioonn ddee 21 Bilan des Programmes de Réformes Economiques et Financières 1996-2002, décembre 2002

29

llaa SSttrraattééggiiee.. IIll ss’’aaggiirraa eenn ppaarrttiiccuulliieerr ddee mmoonnttrreerr ccoommmmeenntt ll’’EEttaatt,, llaa ssoocciiééttéé cciivviillee eett llee sseecctteeuurr pprriivvéé ppeeuuvveenntt ssee ccoommpplléétteerr ddaannss ttoouuss lleess ddoommaaiinneess,, llaa rreellaannccee ddeess pprroodduuccttiioonnss aaggrriiccoolleess,, llaa ggeessttiioonn ddee sseerrvviicceess ssoocciiaauuxx oouu eennccoorree llee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddee llaa SSRRPP ;; ((iiii)) llaa pprriissee eenn ccoommppttee dduu ggeennrree.. UUnnee aatttteennttiioonn ppaarrttiiccuulliièèrree sseerraa aappppoorrttééee àà llaa ssiittuuaattiioonn ddee llaa ffeemmmmee,, aaffiinn ddee vvaalloorriisseerr ssoonn rrôôllee eett ddee ttiirreerr ppaarrttii ééggaalleemmeenntt ddee ssaa ccaappaacciittéé àà ppaarrttiicciippeerr eett àà pprreennddrree eenn mmaaiinnss lleess aaffffaaiirreess dduu ddéévveellooppppeemmeenntt ;; ((iiiiii)) llaa pprroommoottiioonn dd’’uunnee bboonnnnee ggeessttiioonn ddeess aaffffaaiirreess ppuubblliiqquueess,, ppoouurr aamméélliioorreerr ll’’eeffffiiccaacciittéé ddee llaa ggeessttiioonn ddeess ddeenniieerrss ppuubblliiccss eett ppoouurr iinnttééggrreerr llaa SSttrraattééggiiee ddaannss llaa ggeessttiioonn ccoouurraannttee dduu ddéévveellooppppeemmeenntt ;; ((iivv)) llaa ccrrééaattiioonn dd’’uunn eennvviirroonnnneemmeenntt ssoocciioo--ppoolliittiiqquuee ssttaabbllee,, nnoottaammmmeenntt ppaarr llaa ccoonnssoolliiddaattiioonn ddee llaa ddéémmooccrraattiiee ddaannss sseess pprriinncciippeess eett ssaa pprraattiiqquuee,, ddee ll’’ééttaatt ddee ddrrooiitt,, dduu rreessppeecctt ddee llaa ddiiggnniittéé hhuummaaiinnee eett dduu ddiiaalloogguuee ppoolliittiiqquuee eett ssoocciiaall.. 4.1 Axe n° 1 : Création d’un cadre macro-économique stable, condition d’une croissance

durable 44..11..11 OObbjjeeccttiiffss ddee ccrrooiissssaannccee eett rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt eenntteenndd ccrrééeerr lleess ccoonnddiittiioonnss ddee ll’’éémmeerrggeennccee dd’’uunnee ééccoonnoommiiee ddiivveerrssiiffiiééee,, ccoommppééttiittiivvee ddaannss uunnee eennttiittéé ssoouuss--rrééggiioonnaallee iinnttééggrrééee,, uunnee ééccoonnoommiiee éévvoolluuaanntt ddaannss uunn ccaaddrree ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess aassssaaiinnii,, eett uunnee ééccoonnoommiiee eenn ffoorrttee ccrrooiissssaannccee ggrrââccee nnoottaammmmeenntt àà ll’’eennggaaggeemmeenntt ddee ll’’EEttaatt,, aauu ddyynnaammiissmmee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé eett àà llaa ssyynneerrggiiee ssoocciiaallee.. DDaannss cceettttee ooppttiiqquuee,, iill ppoouurrssuuiivvrraa eett iinntteennssiiffiieerraa sseess eeffffoorrttss dd’’aajjuusstteemmeenntt eett ddee rrééffoorrmmeess ssttrruuccttuurreelllleess eenn vvuuee ddee ccoonnssoolliiddeerr llaa ssttaabbiilliittéé dduu ccaaddrree mmaaccrrooééccoonnoommiiqquuee,, ccoonnddiittiioonn eesssseennttiieellllee dd’’uunnee ffoorrttee ccrrooiissssaannccee eett dd’’uunnee aamméélliioorraattiioonn dduurraabbllee ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee vviiee ddeess ppooppuullaattiioonnss.. •• TTrrooiiss ssccéénnaarriiooss ddee ccrrooiissssaannccee oonntt ééttéé ssiimmuullééss qquuaanntt àà lleeuurrss eeffffeettss ssuurr llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé,, lleess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess,, lleess ddééppeennsseess,, eett lleess ssoollddeess gglloobbaauuxx ssuurr llaa ppéérriiooddee 22000033--22000066.. •• LLee ssccéénnaarriioo ddee rrééfféérreennccee aa ééttéé ccoonnssttrruuiitt ssuurr llaa bbaassee dd’’uunn ttaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee rrééeell ddee 44%% ppaarr aann,, eenn ttaabbllaanntt ssuurr llaa rreellaannccee ddee ll’’aaccttiivviittéé ééccoonnoommiiqquuee,, nnoottaammmmeenntt ddaannss llee sseecctteeuurr dduu ddéévveellooppppeemmeenntt rruurraall,, ddeess ccoonnddiittiioonnss cclliimmaattiiqquueess ffaavvoorraabblleess,, llaa mmaaîîttrriissee ddeess eeaauuxx ddee ssuurrffaaccee,, llaa rrééhhaabbiilliittaattiioonn eett llaa ccoonnssttrruuccttiioonn dd’’iinnffrraassttrruuccttuurreess eett llee ddyynnaammiissmmee ddeess bbrraanncchheess ddee sseerrvviiccee.. SSoouuss cceess hhyyppootthhèèsseess,, ll’’iinncciiddeennccee ssuurr llaa pprrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess ddaannss llaa ppooppuullaattiioonn ttoottaalleess sseerraaiitt ffaaiibbllee ;; llaa pprrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess ss’’ééttaabblliirraaiitt àà 6622,,22%% eenn 22000055.. LLeess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess ttoottaalleess ppaasssseerraaiieenntt ddee 116677,,11mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000033 àà 221188 mmiilllliiaarrddss eenn 22000066 ;; lleess rreecceetttteess ffiissccaalleess ppaasssseerraaiieenntt ddee 116600,,88 mmiilllliiaarrddss FFCCAA,, ssooiitt 1111,,22%% dduu PPIIBB àà 220099,,66 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 1122,,22%% dduu PPIIBB ssuurr llaa mmêêmmee ppéérriiooddee.. LLeess ddééppeennsseess ttoottaalleess,, ééttaabblliieess àà 336600,,99 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000033,, ssooiitt 2244,,88%% dduu PPIIBB,, sseerraaiieenntt ppoorrttééeess àà 442255,,99 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 2244,,44%% dduu PPIIBB ;; lleess ddééppeennsseess ccoouurraanntteess ppaasssseerraaiieenntt ddee 116688,,44 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA,, ssooiitt 1111,,77%% dduu PPIIBB àà 118822,,77 mmiilllliiaarrddss,, ssooiitt 1100,,66%% dduu PPIIBB ssuurr llaa mmêêmmee ppéérriiooddee ;; lleess ddééppeennsseess dd’’ééqquuiippeemmeenntt ss’’ééttaabblliirraaiieenntt àà 1133,,55%% dduu PPIIBB eenn 22000066 ccoonnttrree 1122,,77%% eenn 22000033.. LLee ssoollddee gglloobbaall ddee bbaassee ss’’aamméélliioorreerraaiitt sseennssiibblleemmeenntt eenn ppaassssaanntt ddee ––22,,88%% dduu PPIIBB eenn 22000033 àà ––00,,99%% eenn 22000066.. •• llee ssccéénnaarriioo bbaass,, bbââttii ssuurr uunn pprroolloonnggeemmeenntt ddee llaa ccrrooiissssaannccee,, tteellllee qquu’’eellllee aa ééttéé oobbsseerrvvééee ddee 11999944 àà 22000000 ((22,,55%% ppaarr aann)),, ccoommpprreennaanntt ppaarr ccoonnssééqquueenntt uunnee ppaarrtt iimmppoorrttaannttee dd’’aallééaass cclliimmaattiiqquueess.. SSoouuss ccee ssccéénnaarriioo,, llaa pprrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess aauuggmmeenntteerraaiitt ppoouurr ss’’ééttaabblliirr àà 6644,,55%% eenn 22000055 eett 6688,,44%% eenn 22001100 ;; lleess oobbjjeeccttiiffss ddee ssttaabbiilliissaattiioonn mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee eett ddee rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé rriissqquueenntt ffoorrtt dd’’êêttrree ccoommpprroommiiss.. EEnn 22000066,, lleess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess ttoottaalleess ppaasssseerraaiieenntt àà 119944 mmiilllliiaarrddss FFCCFFAA eenn 22000066,, ssooiitt 1111,,88%% dduu PPIIBB ttaannddiiss qquuee llaa pprreessssiioonn ffiissccaallee

30

ss’’ééttaabblliirraaiitt àà 1111,,33%% ;; lleess ddééppeennsseess ttoottaalleess ppaasssseerraaiieenntt àà 2255%% dduu PPIIBB eett lleess ddééppeennsseess ccoouurraanntteess àà 1111,,33%%.. LLee ssoollddee gglloobbaall ddee bbaassee ss’’aamméélliioorreerraaiitt llééggèèrreemmeenntt ssuurr llaa ppéérriiooddee.. •• llee ssccéénnaarriioo hhaauutt rreettiieenntt uunn ttaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee ss’’éécchheelloonnnnaanntt ddee 55,,11%% eenn 22000033 àà 55,,22%% eenn 22000066.. LLaa ccrrooiissssaannccee sseerraa iimmppuullssééee ppaarr uunn sseecctteeuurr aaggrriiccoollee mmooiinnss ssuujjeett aauuxx aallééaass cclliimmaattiiqquueess,, llaa pprroommoottiioonn dduu sseecctteeuurr pprriivvéé,, eett llaa rrééhhaabbiilliittaattiioonn eett llaa ccoonnssttrruuccttiioonn dd’’iinnffrraassttrruuccttuurreess,, uunn ttaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ddee 1188,,55%% eenn 22000033.. LLeess rrééssuullttaattss aatttteenndduuss ddee ccee ssccéénnaarriioo ccoonndduuiirraaiieenntt àà uunnee ddiimmiinnuuttiioonn ddee llaa pprrooppoorrttiioonn ddeess ppaauuvvrreess àà 6600%% eenn 22000055 eett àà 5544,,88%% eenn 22001100.. LLeess rreecceetttteess bbuuddggééttaaiirreess ttoottaalleess pprrooggrreesssseerraaiieenntt ddee 11,,11 ppooiinntt ppoouurr ss’’ééttaabblliirr àà 1122,,99%% dduu PPIIBB eenn 22000066,, eett llaa pprreessssiioonn ffiissccaallee sseerraaiitt ddee 1122,,44%% llaa mmêêmmee aannnnééee.. LLeess ddééppeennsseess ttoottaalleess ss’’ééttaabblliirraaiieenntt àà 2244,,22%% dduu PPIIBB aalloorrss qquuee lleess ddééppeennsseess ccoouurraanntteess rreepprréésseenntteerraaiieenntt 1100,,99%% llaa mmêêmmee aannnnééee.. LLeess ddééppeennsseess dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ssuurr rreessssoouurrcceess iinntteerrnneess aauuggmmeenntteerraaiieenntt ddee 2200%% ll’’aann ssuurr llaa ppéérriiooddee.. LLee ssoollddee gglloobbaall ddee bbaassee ss’’aamméélliioorreerraaiitt nnoottaabblleemmeenntt eenn ppaassssaanntt ddee ––22,,11%% dduu PPIIBB eenn 22000033 àà ––00,,77%% eenn 2200000066.. •• AAuuccuunn ddeess sséénnaarriiooss pprréésseennttééss nnee ppeerrmmeett ddee rréédduuiirree llaa ppaauuvvrreettéé mmoonnééttaaiirree ddee mmaanniièèrree ssiiggnniiffiiccaattiivvee,, dd’’ooùù llaa nnéécceessssiittéé ddee ss’’eennggaaggeerr ddaannss uunnee llooggiiqquuee ddee rreeccaaddrraaggee dduu PPIIEE aaffiinn dd’’eenn mmaaxxiimmiisseerr ll’’iimmppaacctt ssuurr llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé.. CCee rreeccaaddrraaggee nnéécceessssiitteerraa,, eennttrree aauuttrreess,, uunn rreeddééppllooiieemmeenntt ddeess rreessssoouurrcceess,, ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’eeffffiiccaacciittéé ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss eett llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee mmeessuurreess dd’’aaccccoommppaaggnneemmeenntt.. 44..11..22 PPoolliittiiqquuee bbuuddggééttaaiirree eett dd’’aassssaaiinniisssseemmeenntt ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ppoouurrssuuiivvrraa llaa mmiissee eenn œœuuvvrree dd’’uunnee ppoolliittiiqquuee ssttrriiccttee ppeerrmmeettttaanntt ddee ccoonntteenniirr llaa ddeemmaannddee gglloobbaallee àà uunn nniivveeaauu ccoommppaattiibbllee aavveecc lleess rreessssoouurrcceess ddiissppoonniibblleess eett aavveecc lleess oobbjjeeccttiiff rrééggiioonnaauuxx aarrrrêêttééss ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’UUEEMMOOAA.. DDaannss cceettttee ppeerrssppeeccttiivvee,, iill mmeettttrraa ll’’aacccceenntt ssuurr ll’’aamméélliioorraattiioonn ddeess rreecceetttteess,, llaa mmaaîîttrriissee eett llaa rraattiioonnaalliissaattiioonn ddeess ddééppeennsseess,, eett oobbsseerrvveerraa llaa pprruuddeennccee rreeqquuiissee ddaannss ssaa ppoolliittiiqquuee dd’’eennddeetttteemmeenntt.. •• LL’’aamméélliioorraattiioonn ddeess rreecceetttteess eesstt aatttteenndduuee ddee :: ((ii)) ll’’ééllaarrggiisssseemmeenntt ddee ll’’aassssiieettttee ffiissccaallee ppaarr uunnee mmeeiilllleeuurree ffiissccaalliissaattiioonn dduu sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell,, ((iiii)) llaa rréédduuccttiioonn ddeess eexxoonnéérraattiioonnss,, ((iiiiii)) ll’’aamméélliioorraattiioonn dduu ssuuiivvii ddeess ccoonnttrriibbuuaabblleess ggrrââccee àà uunnee uuttiilliissaattiioonn eeffffiicciieennttee dduu NNuumméérroo uunniiqquuee dd’’IIddeennttiiffiiccaattiioonn FFiissccaallee ((NNIIFF)) ddeess ccoonnttrriibbuuaabblleess,, ((iivv)) uunnee mmeeiilllleeuurree oorrggaanniissaattiioonn ddeess sseerrvviicceess ffiissccaauuxx,, ((vv)) llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess aaddmmiinniissttrraattiioonnss ffiissccaalleess eett ffiinnaanncciièèrreess eenn vvuuee dd’’uunnee pplluuss ggrraannddee eeffffiiccaacciittéé ddaannss llee rreeccoouuvvrreemmeenntt ddeess iimmppôôttss eett ttaaxxeess eett llaa pprroodduuccttiioonn ddee ssttaattiissttiiqquueess ddee qquuaalliittéé,, ((vvii)) ll’’iinntteennssiiffiiccaattiioonn ddee llaa lluuttttee ccoonnttrree llaa ffrraauuddee eett llaa ccoorrrruuppttiioonn,, ((vviiii)) llee ppaarraacchhèèvveemmeenntt dduu pprrooggrraammmmee dd’’hhaarrmmoonniissaattiioonn ddee llaa ffiissccaalliittéé iinnttéérriieeuurree ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’UUEEMMOOAA)),, ((vviiiiii)) llaa ppoouurrssuuiittee ddee llaa ssiimmpplliiffiiccaattiioonn ddeess ddiifffféérreennttss iimmppôôttss eett ttaaxxeess,, eett ll’’aamméélliioorraattiioonn dduu rreeccoouuvvrreemmeenntt eett ddee llaa ggeessttiioonn ddeess ffoonnddss ddee ccoonnttrree--ppaarrttiiee.. •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ccoonnttiieennddrraa lleess ddééppeennsseess eenn mmeettttaanntt eenn œœuuvvrree lleess aaccttiioonnss pprriioorriittaaiirreess ssuuiivvaanntteess :: ((ii)) llaa mmaaîîttrriissee eett llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn ddeess ddééppeennsseess ccoouurraanntteess ssuurr llaa bbaassee ddeess rreevvuueess ddeess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess,, ((iiii)) llaa rraattiioonnaalliissaattiioonn eett llee ccoonnttrrôôllee ddeess ssuubbvveennttiioonnss,, ((iiiiii)) llaa ppoouurrssuuiittee ddee llaa mmaaîîttrriissee ddee llaa mmaassssee ssaallaarriiaallee eett ddeess eeffffeeccttiiffss ddee llaa ffoonnccttiioonn ppuubblliiqquuee,, ((iivv)) llaa ppoouurrssuuiittee ddee llaa mmooddeerrnniissaattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess,, ((vv)) ll’’aamméélliioorraattiioonn eett llee rreessppeecctt ddeess pprrooccéédduurreess ddee ppaassssaattiioonn ddeess mmaarrcchhééss.. •• LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt oobbsseerrvveerraa uunnee ppoolliittiiqquuee pprruuddeennttee eenn mmaattiièèrree ddee ffiinnaanncceemmeennttss eexxttéérriieeuurrss ddee vvuuee dd’’aassssuurreerr ssaa vviiaabbiilliittéé àà mmooyyeenn eett lloonngg tteerrmmeess .. DDaannss cceettttee ooppttiiqquuee,, iill pprriivviillééggiieerraa llaa mmoobbiilliissaattiioonn ddeess aaiiddeess nnoonn rreemmbboouurrssaabblleess,, lleess ppoossssiibbiilliittééss dd’’aallllééggeemmeenntt ddee llaa ddeettttee eett ddee

31

ffiinnaanncceemmeenntt dd’’aaccttiioonnss pprriioorriittaaiirreess ooffffeerrtteess ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’iinniittiiaattiivvee PPPPTTEE,, aaiinnssii qquuee lleess pprrêêttss hhaauutteemmeenntt ccoonncceessssiioonnnneellss.. LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt vveeiilllleerraa àà llaa ccrrééaattiioonn ddee ccoonnddiittiioonnss pprrooppiicceess àà llaa rreepprriissee ddeess rreellaattiioonnss ffiinnaanncciièèrreess nnoorrmmaalleess aavveecc ttoouuss lleess ccrrééaanncciieerrss dduu NNiiggeerr aaiinnssii qquu’’àà llaa ppaarrttiicciippaattiioonn dduu pplluuss ggrraanndd nnoommbbrree aauu ffiinnaanncceemmeenntt ddee ll’’iinniittiiaattiivvee PPPPTTEE.. •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ppoouurrssuuiivvrraa llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee llaa ppoolliittiiqquuee ddee rrééssoorrppttiioonn ddeess aarrrriiéérrééss iinnttéérriieeuurrss eett eexxttéérriieeuurrss,, eett vveeiilllleerraa àà lleeuurr nnoonn aaccccuummuullaattiioonn ppaarr uunnee aapppplliiccaattiioonn ssttrriiccttee ddeess rrèègglleess dd’’oorrtthhooddooxxiiee bbuuddggééttaaiirree.. CCoonnffoorrmméémmeenntt aauuxx eennggaaggeemmeennttss pprriiss ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa FFRRPPCC,, iill vveeiilllleerraa àà :: ((ii)) ll’’éélliimmiinnaattiioonn ddeess aarrrriiéérrééss ddee ppaaiieemmeenntt eexxttéérriieeuurrss eett dd’’uunnee ppaarrttiiee iimmppoorrttaannttee ddeess aarrrriiéérrééss ddee ppaaiieemmeenntt iinnttéérriieeuurrss aaffiinn ddee ccoonnttrriibbuueerr àà llaa rreellaannccee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé ;; ((iiii)) llaa bboonnnnee uuttiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess pprrooccuurrééeess ppaarr ll’’iinniittiiaattiivvee PPPPTTEE ;; ((iiiiii)) ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa qquuaalliittéé ddeess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess ccoouurraanntteess eett dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ppaarr llaa ssyyssttéémmaattiissaattiioonn ddeess rreevvuueess ddeess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess ;; ((iivv)) uunnee ppoolliittiiqquuee mmoonnééttaaiirree mmeessuurrééee ppoouurr ccoonnttiinnuueerr ddee mmaaîîttrriisseerr ll’’iinnffllaattiioonn.. •• CCoonnsscciieenntt ddee llaa ffaaiibblleessssee ddee ssoonn ssyyssttèèmmee bbuuddggééttaaiirree eett ddee llaa nnéécceessssiittéé ddee ll’’aaddaapptteerr aauuxx pprriioorriittééss ddee llaa lluuttttee ccoonnttrree llaa ppaauuvvrreettéé,, llee GGoouuvveerrnneemmeenntt iinnttrroodduuiirraa llee CCaaddrree ddeess DDééppeennsseess àà MMooyyeenn TTeerrmmee ((CCDDMMTT)),, qquuii rreeffoorrmmuullee llee bbuuddggeett ssuurr llaa bbaassee ddeess pprrooggrraammmmeess ddeess sseecctteeuurrss.. LLee CCDDMMTT ffaavvoorriissee lleess aarrbbiittrraaggeess eennttrree lleess ddééppeennsseess pprriioorriittaaiirreess eett ffaacciilliittee llaa ffiixxaattiioonn ddeess eennvveellooppppeess bbuuddggééttaaiirreess sseeccttoorriieelllleess ppaarr rraappppoorrtt aauuxx ccoonnttrraaiinntteess dduu ccaaddrraaggee mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee.. •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt aamméélliioorreerraa lleess pprrooccéédduurreess dd’’eexxééccuuttiioonn dduu bbuuddggeett ddaannss llaa ppeerrssppeeccttiivvee dd’’uunnee aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa ccoommmmeennccéé àà mmeettttrree eenn ppllaaccee ddeess mmééccaanniissmmeess ffiidduucciiaaiirreess ppoouurr llaa ggeessttiioonn ddeess ffoonnddss aalllloouuééss aauuxx pprrooggrraammmmeess.. AA tteerrmmee,, cceess mmééccaanniissmmeess ddeevvrraaiieenntt ppeerrmmeettttrree aauuxx ddoonnaatteeuurrss ddee ssee rreeppoosseerr ssuurr lleess pprrooccéédduurreess nnaattiioonnaalleess ppoouurr ll’’eexxééccuuttiioonn ddee ll’’aaiiddee ((vvooiirr aaxxee 44,, BB)) ;; •• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt aamméélliioorreerraa lleess pprrooccéédduurreess ddee ccoommppttaabbiilliittéé ppuubblliiqquuee,, ppoouurr uunnee pplluuss ggrraannddee ttrraannssppaarreennccee ddee ll’’iinnffoorrmmaattiioonn ddee ggeessttiioonn.. LLaa ddiisscciipplliinnee ddee llaa ccoommppttaabbiilliissaattiioonn ddeess ooppéérraattiioonnss dduu ttrrééssoorr sseerraa rreennffoorrccééee,, lleess ccoommpptteess sseerroonntt ccllôôttuurrééss eenn ffiinn dd’’aannnnééee bbuuddggééttaaiirree eett lleess llooiiss ddee rrèègglleemmeenntt sseerroonntt pprroodduuiitteess eett ttrraannssmmiisseess rréégguulliièèrreemmeenntt àà ll’’AAsssseemmbbllééee NNaattiioonnaallee eett àà llaa CChhaammbbrree ddeess CCoommpptteess..

4.1.3 Assainissement du secteur financier LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt ffaaiitt dduu rreennffoorrcceemmeenntt dduu sseecctteeuurr ffiinnaanncciieerr uunn éélléémmeenntt mmaajjeeuurr ddee llaa SSRRPP.. IIll eenntteenndd ppoouurrssuuiivvrree llaa ppoolliittiiqquuee ddééjjàà eennggaaggééee aavveecc llee ssoouuttiieenn ddee llaa BBaannqquuee MMoonnddiiaallee,, ssuurr lleess ssiixx ppooiinnttss ssuuiivvaannttss :: ((ii)) ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee ll’’eennvviirroonnnneemmeenntt jjuurriiddiiqquuee eett rréégglleemmeennttaaiirree,, ((iiii)) llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn dduu sseecctteeuurr bbaannccaaiirree,, ((iiiiii)) llee ddéévveellooppppeemmeenntt eett llaa pprroommoottiioonn dduu sseecctteeuurr ddeess aassssuurraanncceess,, ((iivv)) llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess iinnssttiittuuttiioonnss ddee mmiiccrroo--ffiinnaannccee,, ((vv)) llaa rrééffoorrmmee dduu ssyyssttèèmmee ddee pprrootteeccttiioonn ssoocciiaallee eett llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn ddee llaa CCNNSSSS,, eett ((vvii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ffiinnaanncceemmeennttss ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss eett ddeess PPMMEE.. 4.2 Axe n° 2 : Développement des secteurs productifs et création d’emplois 4.2.1 Développement rural

32

• Le Gouvernement a lancé , selon un processus participatif élargi à tous les intervenants du secteur, les travaux de définition d’une politique sectorielle consensuelle et pragmatique, la Stratégie de Développement Rural (SDR). Sur la base des résultats préliminaires, il s’est fixé les objectifs majeurs ci-après : (ii) la réduction de l’incidence de la pauvreté rurale par la création des conditions d’un

développement économique et social durable garantissant la sécurité alimentaire des populations et une gestion durable des ressources naturelles22 » ;

(iii) la modification de la structure de la production agricole en faveur de la production irriguée qui passera de 2,6% de la production totale en 2001 à 15,8% en 2011. A cet effet, il est prévu une croissance de 5% par an du PIB réel du secteur sur les quatre ans du programme. Pour atteindre cet objectif, trois axes stratégiques ont été retenus ;

(iv) l’accroissement progressif de la production commercialisée en vue d’atteindre les objectifs de croissance arrêtés par la SRP.

•• UUnnee ddeess iinnnnoovvaattiioonnss ddee llaa SSRRPP sseerraa llee rrôôllee nnoouuvveeaauu qquu’’eellllee aappppeellllee llee sseecctteeuurr pprriivvéé àà jjoouueerr ddaannss llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr rruurraall.. UUnnee nnoouuvveellllee ccllaassssee dd’’eennttrreepprreenneeuurrss dduu mmoonnddee rruurraall ddooiitt pprreennddrree llee rreellaaiiss ddee ll’’EEttaatt ddaannss lleess iinniittiiaattiivveess dd’’eennvveerrgguurree ddee llaa pprroodduuccttiioonn mmaarrcchhaannddee.. CCeelllleess--ccii ddeevvrraaiieenntt ppeerrmmeettttrree ddee ggéénnéérreerr eemmppllooii eett rreevveennuuss eett ddee pprroodduuiirree pplluuss,, ppoouurr vveennddrree pplluuss llooiinn ((mmaarrcchhééss uurrbbaaiinnss eett eexxppoorrttaattiioonn nnoottaammmmeenntt)).. EEnnccaaddrréé nn°°66 :: ll’’eexxppéérriieennccee ddee ll’’AANNPPIIPP ((AAggeennccee NNiiggéérriieennnnee ddee PPrroommoottiioonn ddee ll’’IIrrrriiggaattiioonn PPrriivvééee)) LL’’AAggeennccee NNiiggéérriieennnnee ddee PPrroommoottiioonn ddee ll’’IIrrrriiggaattiioonn PPrriivvééee ((AANNPPIIPP)) ééttéé mmiissee eenn ppllaaccee eenn 11999955 aavveecc ll’’aappppuuii dduu PPrroojjeett PPiilloottee ddee PPrroommoottiioonn ddee ll’’IIrrrriiggaattiioonn PPrriivvééee ((PPPPIIPP)) ffiinnaannccéé ppaarr llaa BBaannqquuee MMoonnddiiaallee.. LL’’AANNPPIIPP aa ééttéé ffoonnddééee ppaarr ddeess aassssoocciiaattiioonnss ddee ppeettiittss eexxppllooiittaannttss ddee ppéérriimmèèttrreess iirrrriigguuééss ((ddee 00,,11 àà 11hhaa)) eett eesstt eennttiièèrreemmeenntt pprriivvééee.. LL’’eexxppéérriieennccee vviieenntt dd’’aacchheevveerr llaa pprreemmiièèrree pphhaassee ddee ssoonn eexxiisstteennccee eett llee pprroojjeett aappppuuyyéé ppaarr llaa BBaannqquuee MMoonnddiiaallee aa ééttéé rreeccoonndduuiitt eenn 22000022.. IIll aa jjuussqquu’’àà pprréésseenntt aappppoorrttéé uunn aappppuuii--ccoonnsseeiill ssuurr lleess tteecchhnniiqquueess ddee ffoorraaggee eett llaa ggeessttiioonn ddeess eeaauuxx.. AAuu ccoouurrss ddee llaa sseeccoonnddee pphhaassee,, iill eesstt ééggaalleemmeenntt pprréévvuu ddee mmeettttrree eenn ppllaaccee uunnee lliiggnnee ddee ccrrééddiitt ppoouurr aaccccoorrddeerr ddeess ssuubbvveennttiioonnss aauuxx iirrrriigguuaannttss.. LL’’aassssoocciiaattiioonn rreeggrroouuppaaiitt eenn jjuuiinn 22000011 pplluuss ddee 33..000000 eexxppllooiittaannttss.. PPaarrmmii eeuuxx,, eennvviirroonn 11..330000 oonntt aaddooppttéé uunnee tteecchhnniiqquuee dd’’iirrrriiggaattiioonn mmééccaanniissééee aamméélliioorrééee,, tteessttééee ppaarr llee pprroojjeett eett pprrèèss ddee 11..990000 oonntt aaddooppttéé lleess tteecchhnniiqquueess mmaannuueelllleess aamméélliioorrééeess.. LLaa ssuurrffaaccee ttoottaallee mmiissee eenn vvaalleeuurr ddééppaassssee lleess 22..000000 hheeccttaarreess.. SSoouurrccee :: RRaappppoorrtt dd''aacchhèèvveemmeenntt dduu pprroojjeett PPPPIIPP,, ddooccuummeennttss aannnneexxeess.. •• MMêêmmee ssii sseess rreessssoouurrcceess ffiinnaanncciièèrreess rreesstteenntt lliimmiittééeess,, ll’’EEttaatt ddooiitt ss’’iinnvveessttiirr eett iinnvveessttiirr.. IIll ss’’iinnvveessttiirraa pplluuss aaccttiivveemmeenntt ddaannss ssoonn aappppuuii aauu mmoonnddee rruurraall eenn rreennffoorrççaanntt ll’’eeffffiiccaacciittéé ddee sseess sseerrvviicceess ddee rreecchheerrcchhee eett ddee vvuullggaarriissaattiioonn eett cceellllee dduu ssyyssttèèmmee ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddee ssaa ppoolliittiiqquuee.. IIll iinnvveessttiirraa llàà ooùù ll’’iinniittiiaattiivvee pprriivvééee eesstt iimmppuuiissssaannttee àà eennggaaggeerr ddeess aaccttiioonnss dd’’eennvveerrgguurree,, nnoottaammmmeenntt ddaannss llaa rréénnoovvaattiioonn eett ll’’eexxtteennssiioonn dduu rréésseeaauu ddee ddeesssseerrttee aaggrriiccoollee,, lleess ttééllééccoommmmuunniiccaattiioonnss eett ll’’éélleeccttrriiffiiccaattiioonn rruurraallee.. •• LLaa ppoolliittiiqquuee ddee ppooppuullaattiioonn,, qquuii ppoorrttee eenn ggrraannddee ppaarrttiiee ssuurr llee mmoonnddee rruurraall,, ddeevvrraaiitt ppeerrmmeettttrree aauuxx pprroodduucctteeuurrss ddee mmiieeuuxx mmaaîîttrriisseerr lleeuurr ppoossiittiioonn ddaannss llaa sspphhèèrree ééccoonnoommiiqquuee aaccttiivvee..

22 SDR, version préliminaire, 25 mars 2002, p. 25

33

LLeess ccoommppoossaanntteess rreellaattiivveess àà llaa ssaannttéé ddee llaa rreepprroodduuccttiioonn,, àà ll’’éédduuccaattiioonn eett llaa rréédduuccttiioonn ddee ll’’aannaallpphhaabbééttiissmmee eett aauu ssttaattuutt ddeess ffeemmmmeess,, nnoottaammmmeenntt,, ppeeuuvveenntt êêttrree ddeess ffaacctteeuurrss ffaavvoorraabblleess àà ll’’ééppaannoouuiisssseemmeenntt ddeess cceelllluulleess pprroodduuccttiivveess ddee bbaassee qquuee ssoonntt lleess mméénnaaggeess rruurraauuxx.. •• LLaa SSDDRR aa rreetteennuu lleess ttrrooiiss aaxxeess ssttrraattééggiiqquueess ssuuiivvaannttss ddoonntt llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ppeerrmmeettttrraa dd’’aatttteeiinnddrree lleess oobbjjeeccttiiffss ffiixxééss :: llaa ccrrééaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss dd’’uunnee ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee dduurraabbllee eenn mmiilliieeuu rruurraall ppaarr uunn aaccccèèss ddeess pprroodduucctteeuurrss rruurraauuxx aauuxx ooppppoorrttuunniittééss ééccoonnoommiiqquueess,, llaa ssééccuurriissaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee vviiee ddeess ppooppuullaattiioonnss àà ttrraavveerrss llaa ggeessttiioonn dduurraabbllee ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess eett ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree,, eett llaa ssééccuurriissaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee vviiee ddeess ppooppuullaattiioonnss àà ttrraavveerrss llaa ggeessttiioonn dduurraabbllee ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess eett ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree.. AA -- AAxxee 11 :: ccrrééaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss dd’’uunnee ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee dduurraabbllee eenn mmiilliieeuu rruurraall

ppaarr uunn aaccccèèss ddeess pprroodduucctteeuurrss rruurraauuxx aauuxx ooppppoorrttuunniittééss ééccoonnoommiiqquueess.. CCeett aaxxee iinnttèèggrree :: ((ii)) lleess aappppuuiiss ddee ll’’EEttaatt àà ttrraavveerrss lleess sseerrvviicceess ddee rreecchheerrcchhee eett ddee vvuullggaarriissaattiioonn ;; ((iiii)) llee ssoouuttiieenn àà llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee rréésseeaauuxx dd’’oorrggaanniissaattiioonnss rruurraalleess ;; ((iiiiii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ssyyssttèèmmeess ddee ffiinnaanncceemmeenntt aaddaappttééss ;; ((iivv)) llaa pprroommoottiioonn dd’’aaccttiivviittééss ddee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ffiilliièèrreess aaggrroo--ssyyllvvoo--ppaassttoorraalleess ;; ((vv)) llaa pprroommoottiioonn ddee ll’’eexxppoorrttaattiioonn eett ;; ((vvii)) llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu rréésseeaauu rroouuttiieerr eett ll’’aamméélliioorraattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee ttrraannssppoorrtt.. BB -- AAxxee 22 :: ssééccuurriissaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss ddee vviiee ddeess ppooppuullaattiioonnss àà ttrraavveerrss llaa ggeessttiioonn dduurraabbllee ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess eett ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ssééccuurriittéé aalliimmeennttaaiirree.. LL’’aacccceenntt eesstt mmiiss ssuurr :: ((ii)) llaa ggeessttiioonn ddeess tteerrrrooiirrss eett ddeess rreessssoouurrcceess nnaattuurreelllleess ;; ((iiii)) llaa ccllaarriiffiiccaattiioonn ddeess ccoonnddiittiioonnss dd’’aaccccèèss aauu ffoonncciieerr ;; ((iiiiii)) lleess mmooddeess ddee ggeessttiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eenn eeaauu ppoouurr llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess ;; ((iivv)) llaa ddiivveerrssiiffiiccaattiioonn ppaarr llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess aaccttiivviittééss ppaarraa aaggrriiccoolleess ((ttrraannssffoorrmmaattiioonn,,

sseerrvviicceess,, eettcc……)) ;; ((vv)) ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa qquuaalliittéé ddee ll’’aalliimmeennttaattiioonn ddeess mméénnaaggeess rruurraauuxx eett ;; ((vvii)) llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ssyyssttèèmmeess ddee pprréévveennttiioonn eett ddee ggeessttiioonn ddeess ccrriisseess aalliimmeennttaaiirreess.. CC -- AAxxee 33 :: aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn dduu sseecctteeuurr rruurraall ppaarr llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ccaappaacciittééss

ddeess iinnssttiittuuttiioonnss eett ddeess oorrggaanniissaattiioonnss rruurraalleess.. ((ii)) llee rreennffoorrcceemmeenntt dduu pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff ((mmiissee eenn œœuuvvrree,, ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn)) ;; ((iiii)) uunnee mmeeiilllleeuurree ddiiffffuussiioonn ddee ll’’iinnffoorrmmaattiioonn rruurraallee eett llaa rréédduuccttiioonn ddee ll’’aallpphhaabbééttiissaattiioonn ;; ((iiiiii)) llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee llaa ffoorrmmaattiioonn tteecchhnniiqquuee eett pprrooffeessssiioonnnneellllee.. • Une des conditions de la réussite de la stratégie sera l’adoption d’une approche intégrée à toutes les étapes de son exécution. Pour prendre l’exemple de la mise en valeur des terres par la gestion des eaux, maillon central de la croissance du sous-secteur agricole, les responsables de la mise en œuvre de la SRP devront veiller à l’exécution concomitante d’actions complémentaires telles que le règlement des questions foncières, la mise en place rapide d’un cadre propre à rassurer les futurs investisseurs privés, la mise en place de lignes

34

de crédit d’équipement, l’appui-conseil pour les questions d’ordre technique et organisationnel, un minimum d’investissements publics, la promotion d’organisations rurales, là où la gestion doit être communautaire, et les mécanismes institutionnels de coordination de tous ces acteurs. EEnnccaaddrréé nn°° 77 :: LLee pprroocceessssuuss dd’’ééllaabboorraattiioonn eett ddee mmiissee eenn œœuuvvrree dduu CCooddee RRuurraall

LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa mmiiss eenn ppllaaccee,, ddèèss 11998899,, uunn CCoommiittéé NNaattiioonnaall dduu CCooddee RRuurraall ppoouurr :: ((ii)) rrééfflléécchhiirr ssuurr llaa ggeessttiioonn ddee ll’’eessppaaccee rruurraall eett lleess mmooddaalliittééss ddee ll’’aaccccèèss àà llaa tteerrrree ;; ((iiii)) eenn pprrooppoosseerr uunnee rréégglleemmeennttaattiioonn aaffiinn ddee ssaauuvveeggaarrddeerr ll’’ééqquuiilliibbrree ééccoollooggiiqquuee eett ddee ccrrééeerr lleess ccoonnddiittiioonnss ddee llaa rreennttaabbiilliittéé ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss..

L’Ordonnance 93-015 du 2 mars 1993 a fixé les principes d’orientation du Code Rural et l’une de ses innovations a été la création de commissions foncières locales dotées d’une large représentativité (services techniques, organisations paysannes, autorités coutumières). A fin 2001, 21 commissions avaient été installées grâce au concours des partenaires au développement. Elles disposent de compétences consultatives et décisionnelles. L’avis des commissions est requis pour : ((ii)) llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess ddee ll’’aarrrroonnddiisssseemmeenntt oouu ddee llaa ccoommmmuunnee ;; ((iiii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ccoonncceessssiioonnss rruurraalleess ccoonndduuiissaanntt àà ll’’aaccqquuiissiittiioonn dd’’uunn ttiittrree ddee pprroopprriiééttéé..

Au titre de leurs compétences décisionnelles, elles procèdent à l’établissement des droits fonciers et à la délivrance des titres de propriété. Les commissions foncières ont déjà pu régler des problèmes tels que la matérialisation des couloirs de transhumance ou des aires de pâturage et ont monté des banques de données sur les ressources naturelles de leurs zones de compétences, dont celles en eau. La mise en œuvre de la SDR accordera une attention particulière aux actions prioritaires suivantes : •• llaa pprroommoottiioonn ddee llaa ccuullttuurree dduu nniiéébbéé qquuii ddeevvrraaiitt ddeevveenniirr ttrrèèss rraappiiddeemmeenntt llaa ccuullttuurree ddee rreennttee ppaarr eexxcceelllleennccee aauu mmêêmmee ttiittrree qquuee ll’’aarraacchhiiddee ddaannss lleess aannnnééeess 11996600 eett 11997700 ;; cceettttee ssppééccuullaattiioonn ddiissppoossee ddeess aavvaannttaaggeess ssuuiivvaannttss :: aaddaappttaattiioonn aauuxx ccoonnddiittiioonnss cclliimmaattiiqquueess ffrraaggiilleess dduu NNiiggeerr,, ddiissppoonniibbiilliittéé dd’’uunn mmaarrcchhéé ddee pprrooxxiimmiittéé ((PPaayyss ccôôttiieerrss vvooiissiinnss)),,ccoommppééttiittiivviittéé dduu NNiiggeerr ssuurr llee ppllaann ssoouuss--rrééggiioonnaall,, aappppoorrtt iimmppoorrttaanntt eenn pprroottééiinnee aanniimmaallee ppoouurr llaa ccoonnssoommmmaattiioonn llooccaallee,, rreellaattiivvee hhaauuttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee ;; •• llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ssyyssttéémmaattiiqquuee eett iinnttééggrraallee ddeess tteerrrreess iirrrriiggaabblleess ddiissppoonniibblleess,, ssooiitt eennvviirroonn 227700..000000 hheeccttaarreess,, ppoouurr aattttéénnuueerr lleess eeffffeettss ddeess aallééaass cclliimmaattiiqquueess ssuurr ll’’aaggrriiccuullttuurree eett mmeettttrree eenn ppllaaccee lleess bbaasseess ssoolliiddeess dd’’uunnee ééccoonnoommiiee aaggrriiccoollee mmaarrcchhaannddee.. CCeettttee mmiissee eenn vvaalleeuurr ssee ffeerraa ppaarr llee ttrruucchheemmeenntt dd’’uunn ppllaann dd’’aamméénnaaggeemmeenntt hhaarrmmoonniieeuuxx dduu tteerrrriittooiirree iimmpplliiqquuaanntt ssii nnéécceessssaaiirree llee ddééppllaacceemmeenntt ddeess ppooppuullaattiioonnss ddee jjeeuunneess aadduulltteess ddeess zzoonneess mmaarrggiinnaalleess ffrraaggiilleess vveerrss lleess zzoonneess àà ffoorrtt ppootteennttiieell qquuee ssoonntt llaa vvaallllééee dduu fflleeuuvvee,, llee lliitt dduu LLaacc TTcchhaadd eett llaa vvaallllééee ddee llaa KKoommaaddoouuggoouu YYoobbéé,, lleess vvaallllééeess ffoossssiilleess dduu NNoorrdd dduu ppaayyss,, nnoottaammmmeenntt ll’’IIrrhhaazzeerr,, eett lleess nnoommbbrreeuusseess mmaarreess eett vvaallllééeess iimmppoorrttaanntteess eexxiissttaanntt ssuurr ll’’eennsseemmbbllee dduu tteerrrriittooiirree nnaattiioonnaall.. CCeess ddééppllaacceemmeennttss oonntt ddééjjàà ééttéé iinniittiiééss ddee ffaaççoonn ssppoonnttaannééee àà ll’’EEsstt eett àà ll’’OOuueesstt dduu ppaayyss ;; ddeess ssttrruuccttuurreess ssuurr llee mmooddèèllee «« AAuuttoorriittééss ddee DDéévveellooppppeemmeenntt »» sseerroonntt ccrrééeess ppoouurr ll’’aamméénnaaggeemmeenntt ddeess ddiifffféérreennttss bbaassssiinnss ;; •• llaa rreessttrruuccttuurraattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn ddeess ppéérriimmèèttrreess iirrrriigguuééss eexxiissttaannttss ssuurr llee fflleeuuvvee NNiiggeerr ppoouurr lleess rreennddrree pplluuss ppeerrffoorrmmaannttss.. NNoottaammmmeenntt,, llee cchhooiixx ddeess ssppééccuullaattiioonnss,, llee mmooddee dd’’aattttrriibbuuttiioonn eett llaa ttaaiillllee ddeess ppaarrcceelllleess,, llee mmooddee dd’’eexxppllooiittaattiioonn sseerroonntt rrééeexxaammiinnééss.. LLaa mmiissee eenn ppllaaccee dd’’eexxppllooiittaattiioonnss mmooddeerrnneess,, vvooiirree ddee vvéérriittaabblleess eennttrreepprriisseess aaggrriiccoolleess sseerraa pprriivviillééggiiéé ppaarrttoouutt ooùù cceellaa eesstt ppoossssiibbllee ;; •• ll’’iinntteennssiiffiiccaattiioonn eett llaa ssyyssttéémmaattiissaattiioonn ddeess ooppéérraattiioonnss ddee ccoonnssttrruuccttiioonn ddee rreetteennuueess ccoolllliinnaaiirreess,, ddee sseeuuiillss dd’’ééppaannddaaggeess,, dd’’oouuvvrraaggeess ddee lluuttttee aannttii--éérroossiivvee,, eett dd’’ooppéérraattiioonnss dd’’aamméénnaaggeemmeenntt ddeess tteerrrrooiirrss ;; •• llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess ppllaannttaattiioonnss ddee ggoommmmiieerrss ssuurr lleess ssiitteess ddee rreebbooiisseemmeenntt ;;

35

•• llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess ssppééccuullaattiioonnss àà hhaauuttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee ddaannss lleess ppéérriimmèèttrreess iirrrriigguuééss :: ggéénnéérraalliissaattiioonn ddee llaa ccuullttuurree dduu nniiéébbéé,, rreellaannccee ddee llaa ccuullttuurree dduu hhaarriiccoott vveerrtt,, iinnttrroodduuccttiioonn ddee llaa ccuullttuurree ddee ffrraaiisseess àà pplluuss llaarrggee éécchheellllee,, eettcc.. ;; •• ll’’iiddeennttiiffiiccaattiioonn ddeess aaccttiioonnss pprréécciisseess ddee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ccaappaacciittééss dd’’iinntteerrvveennttiioonn ddeess ssttrruuccttuurreess eexxiissttaanntteess pprriivvééeess ccoommmmee ppuubblliiqquueess,, àà ssaavvooiirr ll’’OOPPVVNN,, lleess ssoocciiééttééss pprriivvééeess ddee ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn eett lleess bbaannqquueess ccéérrééaalliièèrreess rreessttrruuccttuurrééeess eenn GGIIEE;; •• llaa pprroommoottiioonn ddee llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ssttrruuccttuurreess ffoorrmmeelllleess ddee ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn ddeess pprroodduuiittss aaggrroo--ssyyllvvoo--ppaassttoorraauuxx ddaannss lleess ffiilliièèrreess ooùù cceelllleess--ccii nn’’eexxiisstteenntt ppaass eennccoorree ;; •• ll’’iiddeennttiiffiiccaattiioonn pprréécciissee ddeess ffiilliièèrreess àà pprroommoouuvvooiirr.. LLeess pprroodduuiittss ssuuiivvaannttss sseerroonntt ccoonncceerrnnééss ddaannss uunnee pprreemmiièèrree ééttaappee :: nniiéébbéé,, ooiiggnnoonnss,, ppooiivvrroonnss,, hhaarriiccoott vveerrtt,, ssoouucchheett,, ssééssaammee,, ggoommmmee aarraabbiiqquuee,, hheennnnéé ;; •• llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ffaacciilliittééss ddee ttrraannssppoorrtt aaéérriieenn vveerrss lleess mmaarrcchhééss ppoorrtteeuurrss,, pprriinncciippaalleemmeenntt ll’’EEuurrooppee ppoouurr lleess pprroodduuiittss àà hhaauuttee vvaalleeuurr mmaarrcchhaannddee ;; ddeess aaccccoorrddss ssttaabblleess eett dduurraabblleess ddooiivveenntt êêttrree nnééggoocciiééss aavveecc lleess ccoommppaaggnniieess aaéérriieennnneess ccoonncceerrnnééeess ;; •• ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa pprroodduuccttiivviittéé ddee ll’’éélleevvaaggee ppaarr llaa pprroommoottiioonn ddee ppeettiitteess eennttrreepprriisseess ddee pprroodduuccttiioonn iinntteennssiivvee dd’’aanniimmaauuxx dd’’aabbaattttaaggee,, ddee llaaiitt eett ddee ccuuiirrss eett ppeeaauuxx ;; •• llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddee llaa pprroodduuccttiioonn ddee ffoouurrrraaggeess ddaannss lleess vvaallllééeess ffoossssiilleess pprrooppiicceess dduu nnoorrdd eett ddee ll’’EEsstt eenn vvuuee dd’’uunnee iinntteennssiiffiiccaattiioonn éévveennttuueellllee ddee ll’’éélleevvaaggee ;; •• ll’’iinntteennssiiffiiccaattiioonn ddeess ooppéérraattiioonnss ddee mmiiccrroo--ccrrééddiittss eenn ffaavveeuurr ddee ll’’eemmbboouucchhee eett ddee llaa pprroodduuccttiioonn llaaiittiièèrree ((ddiissttrriibbuuttiioonn ddee vvaacchheess llaaiittiièèrreess)) ;; •• ll’’oorrggaanniissaattiioonn ddee llaa ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn ddeess aanniimmaauuxx ssuurr ppiieedd eett ddeess ccuuiirrss eett ppeeaauuxx ddaannss llee ccaaddrree ddee lliibbéérraalliissaattiioonn ccoonnvveennuu aavveecc lleess PPaarrtteennaaiirreess ;; •• llaa rrééaalliissaattiioonn dd’’uunnee ééttuuddee ssuurr llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddeess pprroodduuiittss eett ssoouuss--pprroodduuiittss nniiggéérriieennss dd’’éélleevvaaggee ppaarr rraappppoorrtt aauuxx ppaayyss ddee llaa ssoouuss--rrééggiioonn eett aauuxx ppaayyss eexxppoorrttaatteeuurrss oocccciiddeennttaauuxx ((AArrggeennttiinnee nnoottaammmmeenntt)),, eett ssuurr llaa ffaaiissaabbiilliittéé ddee llaa ttrraannssffoorrmmaattiioonn ssuurr ppllaaccee ddeess pprroodduuiittss eett ssoouuss--pprroodduuiittss aavvaanntt lleeuurr eexxppoorrttaattiioonn,, ddee mmaanniièèrree àà eenn mmaaxxiimmiisseerr llaa vvaalleeuurr aajjoouuttééee ;; aaiinnssii,, ll’’eexxppoorrttaattiioonn ddee llaa vviiaannddee eett ddeess pprroodduuiittss sseemmii--ffiinniiss ddeess ccuuiirrss eett ppeeaauuxx ppoouurrrraa éévveennttuueelllleemmeenntt êêttrree eennvviissaaggééee àà llaa ppllaaccee ddee cceellllee ddeess aanniimmaauuxx ssuurr ppiieedd eett ddeess ppeeaauuxx bbrruutteess ;; •• llaa ppoouurrssuuiittee ddeess ooppéérraattiioonnss ddee rrééccuuppéérraattiioonn ddeess tteerrrreess ppaassttoorraalleess eett ddee lluuttttee ccoonnttrree lleess ffeeuuxx ddee bbrroouussssee,, nnoottaammmmeenntt ppaarr llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ppaarree--ffeeuuxx ;; •• llaa pprroommoottiioonn ddee llaa ppaarrttiicciippaattiioonn eett ddee llaa rreessppoonnssaabbiilliissaattiioonn ddee llaa ppooppuullaattiioonn aauuxx ttrraavvaauuxx ddee rreessttaauurraattiioonn eett dd’’aamméénnaaggeemmeenntt ddeess rreessssoouurrcceess aaggrroo--ssyyllvvoo--ppaassttoorraalleess ppaarr ((ii)) llaa rrééhhaabbiilliittaattiioonn ddeess tteerrrreess ddééggrraaddééeess,, ((iiii)) ll’’ééttaabblliisssseemmeenntt ppaarr lleess ppooppuullaattiioonnss ddee ppllaannss dd’’aamméénnaaggeemmeenntt eett dd’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess aaggrriiccoolleess,, ffoorreessttiièèrreess eett ppaassttoorraalleess,, ((iiiiii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee ssyyssttèèmmeess dd’’iinnffoorrmmaattiioonn ggééooggrraapphhiiqquuee,, ((iivv)) ll’’aaggrroo--ffoorreesstteerriiee eett ll’’aamméénnaaggeemmeenntt ppaarrttiicciippaattiiff ddeess ffoorrêêttss nnaattuurreelllleess ;; •• llaa pprroommoottiioonn dduu cchhaarrbboonn ccoommmmee éénneerrggiiee ddee ssuubbssttiittuuttiioonn dduu bbooiiss ppaarr ll’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess ggiisseemmeennttss mmiiss eenn éévviiddeennccee eett llaa ttrraannssffoorrmmaattiioonn dduu pprroodduuiitt ppoouurr llee rreennddrree aappttee àà uunnee uuttiilliissaattiioonn ddoommeessttiiqquuee ;; llee sseecctteeuurr pprriivvéé ppoouurrrraaiitt yy jjoouueerr uunn rrôôllee iimmppoorrttaanntt ;;

36

•• ll’’eexxppllooiittaattiioonn dduu pphhoosspphhaattee,, ppoouurr aamméélliioorreerr llaa ffeerrttiilliittéé ddeess ssoollss eett iinnvveerrsseerr llaa tteennddaannccee àà llaa bbaaiissssee ddeess rreennddeemmeennttss.. CCeettttee eexxppllooiittaattiioonn ddeevvrraaiitt êêttrree rrééaalliissééee ppaarr llee sseecctteeuurr pprriivvéé ;; •• llaa ssééccuurriissaattiioonn ddee llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess aavveecc lleess ccoommmmiissssiioonnss ffoonncciièèrreess..

4.3 Autres secteurs productifs et infrastructures •• LLeess mmiinneess,, ll’’aarrttiissaannaatt eett llee ttoouurriissmmee ppeeuuvveenntt ccoonnttrriibbuueerr àà llaa rreellaannccee ddee llaa ccrrooiissssaannccee eett àà llaa ccrrééaattiioonn dd’’eemmppllooiiss,, àà ccoonnddiittiioonn ddee ttiirreerr ppaarrttii dduu ppootteennttiieell iimmppoorrttaanntt ddee cchhaaccuunn ddee cceess sseecctteeuurrss.. LL’’eexxppllooiittaattiioonn mmiinniièèrree ssee ppoouurrssuuiivvrraa ddaannss llee ddoommaaiinnee dduu cchhaarrbboonn eett ddee ll’’uurraanniiuumm eett ssee ddéévveellooppppeerraa ppaarr llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddee nnoouuvveeaauuxx ggiisseemmeennttss,, ddoonntt cceeuuxx dduu LLiippttaakkoo ((oorr)),, ll’’iinntteennssiiffiiccaattiioonn ddee llaa rreecchheerrcchhee ppééttrroolliièèrree eett ddee pphhoosspphhaatteess ((pprroodduuccttiioonn dd’’eennggrraaiiss)) eett ll’’aamméélliioorraattiioonn ddee llaa ccoommmmeerrcciiaalliissaattiioonn ddeess ssuubbssttaanncceess mmiinniièèrreess pprroodduuiitteess aarrttiissaannaalleemmeenntt ((oorr,, ééttaaiinn,, ggyyppssee)).. •• LLee NNiiggeerr ddiissppoossee dd’’uunn ppootteennttiieell ttoouurriissttiiqquuee iimmppoorrttaanntt.. LLee sseecctteeuurr eesstt eenn pprrooggrreessssiioonn mmaaiiss iill eesstt hhaannddiiccaappéé ppaarr uunn eennvviirroonnnneemmeenntt aaddmmiinniissttrraattiiff qquuii nnee ffaavvoorriissee ppaass ssoonn éémmeerrggeennccee.. LLaa SSRRPP eenntteenndd ttrriipplleerr dd’’iiccii 22000055 llee nnoommbbrree ddee ttoouurriisstteess iinntteerrnnaattiioonnaauuxx eett aassssuurreerr uunn aaccccrrooiisssseemmeenntt ddeess fflluuxx ttoouurriissttiiqquueess ddee ttoouutteess oorriiggiinneess ddee 1100%% ppaarr aann,, ggrrââccee àà uunnee ppoolliittiiqquuee iinntteennssee ddee pprroommoottiioonn eett llaa lliibbéérraalliissaattiioonn ccoommppllèèttee dduu sseecctteeuurr hhôôtteelliieerr.. •• LLee sseecctteeuurr ddee ll’’aarrttiissaannaatt ddiissppoossee dd’’uunnee ggrraannddee ccaappaacciittéé ddee ccrrééaattiioonn dd’’eemmppllooiiss eett ddee ggéénnéérraattiioonn ddee rreevveennuuss.. IIll ccoommppoorrttee ddee mmuullttiipplleess aaccttiivviittééss,, ddaannss lleessqquueelllleess lleess mmeessuurreess dd’’eennccoouurraaggeemmeenntt àà llaa pprroodduuccttiioonn ddooiivveenntt êêttrree aassssoocciiééeess àà uunnee ppoolliittiiqquuee aaccttiivvee ddee ll’’eemmppllooii.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt eennccoouurraaggeerraa ll’’oorrggaanniissaattiioonn ddeess aarrttiissaannss iinnddiivviidduueellss,, llaa pprroommoottiioonn ddeess pprroodduuiittss ddee ll’’aarrttiissaannaatt aauupprrèèss dd’’uunnee cclliieennttèèllee nniiggéérriieennnnee eett ppaarr llee bbiiaaiiss ddee mmaanniiffeessttaattiioonnss iinntteerrnnaattiioonnaalleess eett llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddeess ffiilliièèrreess ddee ffoorrmmaattiioonn pprrooffeessssiioonnnneellllee.. •• LL’’EEttaatt ffiinnaanncceerraa lleess iinnffrraassttrruuccttuurreess eett lleess sseerrvviicceess ddee bbaassee qquuii ddooiivveenntt aaccccoommppaaggnneerr llaa rreellaannccee ddeess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss.. AA ccee ttiittrree,, llaa SSRRPP aa rreetteennuu lleess aaccttiioonnss pprriioorriittaaiirreess ssuuiivvaanntteess ::

((ii)) ll’’eennttrreettiieenn ccoouurraanntt ddee 88..553300 kkmm ddee rroouutteess eett vvooiieess uurrbbaaiinneess ;; ((iiii)) uunn pprrooggrraammmmee ssppéécciiaall ddee rrééhhaabbiilliittaattiioonn dd’’oouuvvrraaggeess dd’’aarrtt eennddoommmmaaggééss ;; ((iiiiii)) llaa mmiissee eenn ppllaaccee dd’’uunn ssyyssttèèmmee llooccaall dd’’eennttrreettiieenn rroouuttiieerr ;; ((iivv)) llee ppaassssaaggee dduu ttaauuxx dd’’éélleeccttrriiffiiccaattiioonn ddee 55%% àà 1155%% eenn 22000055 ;; ((vv)) llaa bbaaiissssee ddee llaa ccoonnssoommmmaattiioonn dduu bbooiiss éénneerrggiiee ggrrââccee aauuxx éénneerrggiieess ddee ssuubbssttiittuuttiioonn..

4.4 Promotion du secteur privé •• LLee ddéésseennggaaggeemmeenntt ddee ll’’EEttaatt ddee llaa sspphhèèrree mmaarrcchhaannddee eett llee rreecceennttrraaggee ddee ssoonn rrôôllee ssuurr ddeess aaccttiioonnss dd’’eennccaaddrreemmeenntt,, ddee rréégguullaattiioonn eett ddee pprroommoottiioonn ppllaaccee llee sseecctteeuurr pprriivvéé aauu cceennttrree dduu ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess aaccttiivviittééss pprroodduuccttiivveess.. LL’’EEttaatt aa cceeppeennddaanntt llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé ddee ccrrééeerr lleess ccoonnddiittiioonnss ffaavvoorraabblleess ppoouurr aammeenneerr llee sseecctteeuurr pprriivvéé àà ss’’iinnvveessttiirr ssuurr llee lloonngg tteerrmmee eett àà ttiirreerr pprrooffiitt ddee sseess iinnvveessttiisssseemmeennttss.. LLeess mmeessuurreess pprriisseess jjuussqquuee llàà oonntt ééttéé ttrroopp ttiimmiiddeess ppoouurr iinncciitteerr lleess eennttrreepprriisseess pprriivvééeess àà ss’’iinnssttaalllleerr dduurraabblleemmeenntt ddaannss llaa pprroodduuccttiioonn.. LLaa SSRRPP eenntteenndd ttiirreerr lleess eennsseeiiggnneemmeennttss ddeess ppoolliittiiqquueess ppaassssééeess eett rreellaanncceerr uunn mmeessssaaggee ffoorrtt eenn ddiirreeccttiioonn dduu sseecctteeuurr pprriivvéé.. CC’’eesstt llaa ccoonnddiittiioonn ssiinnee qquuaa nnoonn ddee llaa rreellaannccee dduu sseecctteeuurr rruurraall..

37

•• AA ccee ttiittrree,, llee ggoouuvveerrnneemmeenntt ss’’iinnvveessttiirraa ddaannss llaa pprroommoottiioonn dd’’uunn eennvviirroonnnneemmeenntt iinnssttiittuuttiioonnnneell eett llééggaall ffaavvoorraabbllee.. IIll cchheerrcchheerraa àà pprroommoouuvvooiirr llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr ffiinnaanncciieerr eett ddee llaa mmiiccrroo--ffiinnaannccee.. IIll eenntteenndd ppoouurrssuuiivvrree ll’’hhaarrmmoonniissaattiioonn eett llaa mmooddeerrnniissaattiioonn ddee llaa rréégglleemmeennttaattiioonn ccoommmmeerrcciiaallee ddaannss llee ccaaddrree ddee ll’’OOHHAADDAA.. IIll ssee pprrééppaarree eennffiinn àà pprreennddrree ddeess mmeessuurreess rraaddiiccaalleess ppoouurr aamméélliioorreerr llee ssyyssttèèmmee jjuuddiicciiaaiirree,, eenn ppaarrttiiccuulliieerr ssuurr ll’’iimmppaarrttiiaalliittéé ddeess ccoouurrss eett llaa rraappiiddiittéé ddee ttrraaiitteemmeenntt ddeess ddoossssiieerrss.. LLaa rrééffoorrmmee jjuuddiicciiaaiirree eenn ccoouurrss ddeevvrraaiitt ppeerrmmeettttrree ddee mmeettttrree eenn ppllaaccee lleess mmeeiilllleeuurreess ccoonnddiittiioonnss dd’’ééppaannoouuiisssseemmeenntt dduu sseecctteeuurr pprriivvéé.. LLaa SSRRPP ss’’aappppuuiieerraa ssuurr llee PPrrooggrraammmmee CCaaddrree NNaattiioonnaall ddee PPrroommoottiioonn dduu SSeecctteeuurr PPrriivvéé ((PPCCNNPPSSPP)) eett eenn ffaacciilliitteerraa llaa mmiissee eenn œœuuvvrree..

EEnnccaaddrréé nn°° 88 LL’’eexxppéérriieennccee ddee EEAANN,,

ll’’AAssssoocciiaattiioonn «« EEnnttrreepprreennddrree aauu NNiiggeerr »»

LLee llaanncceemmeenntt ddee «« EEnnttrreepprreennddrree aauu NNiiggeerr »» ss’’eesstt eeffffeeccttuuééee eenn 11999977 ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa pprroommoottiioonn dduu sseecctteeuurr pprriivvéé aavveecc ll’’aassssiissttaannccee dduu BBIITT eett llee ffiinnaanncceemmeenntt dduu PPNNUUDD.. EEAANN eesstt uunnee ssttrruuccttuurree dd’’aappppuuii àà llaa mmiiccrroo--eennttrreepprriissee.. EEllllee aa aaddooppttéé llee ssttaattuutt dd’’aassssoocciiaattiioonn ddee ddrrooiitt pprriivvéé eett sseess mmeemmbbrreess ssoonntt eesssseennttiieelllleemmeenntt ddeess oorrggaanniissaattiioonnss ssoocciioo--pprrooffeessssiioonnnneelllleess eett ddeess rreeggrroouuppeemmeennttss ddee ppeettiittss ooppéérraatteeuurrss ééccoonnoommiiqquueess.. EEnn pplluuss ddeess aappppuuiiss eenn ffoorrmmaattiioonn àà llaa ggeessttiioonn eett aauu mmoonnttaaggee ddee ddoossssiieerrss,, EEAANN aa mmiiss eenn ppllaaccee uunn «« mmééccaanniissmmee dd’’aaccccoommppaaggnneemmeenntt bbaannccaaiirree »»,, llee MMAABB,, aavveecc ll’’aappppuuii dduu PPNNUUDD,, qquuii aa mmiiss uunnee ddoottaattiioonn iinniittiiaallee ddee 551177..000000 ddoollllaarrss àà llaa ddiissppoossiittiioonn dduu pprroojjeett.. LLee MMAABB jjoouuee llee rrôôllee ddee ffoonnddss ddee ggaarraannttiiee àà ll’’ééggaarrdd ddeess bbaannqquueess qquuii aacccceepptteenntt ddee ffiinnaanncceerr lleess mmiiccrroo--eennttrreepprriisseess ((aauuxx ccoonnddiittiioonnss dduu mmaarrcchhéé)),, eenn ccoouuvvrraanntt 5500%% ddeess rriissqquueess eennccoouurruuss ssuurr lleess ccaappiittaauuxx pprrêêttééss.. JJuussqquu’’àà pprréésseenntt,, ll’’aassssoocciiaattiioonn nn’’aa ppaass eeuu bbeessooiinn ddee ffaaiirree jjoouueerr llaa ggaarraannttiiee.. AAuu 1155 jjuuiinn 22000011,, 116622 ddoossssiieerrss aavvaaiieenntt ééttéé ffiinnaannccééss ppoouurr uunn mmoonnttaanntt ddee 667711 mmiilllliioonnss ddee FFCCFFAA ((eennvviirroonn $$ 11mmiilllliioonn)),, ccee qquuii aa ppeerrmmiiss ddee ccrrééeerr 661166 eemmppllooiiss nnoouuvveeaauuxx eett ddee ccoonnssoolliiddeerr 441133 eemmppllooiiss eexxiissttaannttss,, ssooiitt aauu ttoottaall 11002299 eemmppllooiiss aassssuurrééss.. SSuurr lleess 116622 ddoossssiieerrss ffiinnaannccééss,, 6655 oonntt ééttéé pprréésseennttééss ppaarr ddeess ffeemmmmeess,, ssooiitt uunn ttaauuxx ddee 4400%%.. SSoouurrccee :: RReevvuuee CCCCPP//PPNNUUDD,, 2211--0066--22000011,, nnoottee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn •• LLaa CChhaammbbrree ddee CCoommmmeerrccee aa ffaaiitt ll’’oobbjjeett ddee nnoommbbrreeuusseess rrééffoorrmmeess ssuuiittee àà llaa TTaabbllee RRoonnddee ddee nnoovveemmbbrree 22000000.. EEllllee ccoonnttiinnuueerraa àà êêttrree aappppuuyyééee ppaarr llee PPCCNNPPSSPP.. SSoonn nnoouuvveeaauu ssttaattuutt lluuii aa ddééjjàà vvaalluu uunnee pplluuss ggrraannddee aauuttoonnoommiiee,, qquuee ddeess mmooyyeennss ffiinnaanncciieerrss ssuupppplléémmeennttaaiirreess ddeevvrraaiieenntt rreennffoorrcceerr.. LL’’éélleeccttiioonn ddee sseess ddiirriiggeeaannttss lluuii ccoonnffèèrree uunn ssttaattuutt dd’’iinntteerrllooccuutteeuurr pprriivviillééggiiéé dduu ggoouuvveerrnneemmeenntt mmaaiiss eellllee ddeevvrraa eenn ddeevveenniirr uunn ppaarrtteennaaiirree pplluuss aaccttiiff ppoouurr llee rrééaamméénnaaggeemmeenntt eett llaa ssiimmpplliiffiiccaattiioonn ddee llaa rréégglleemmeennttaattiioonn ddee llaa vviiee ddee ll’’eennttrreepprriissee.. •• DDeess mmeessuurreess ssppéécciiffiiqquueess ssoonntt ééggaalleemmeenntt eennvviissaaggééeess ppoouurr iinncciitteerr llee sseecctteeuurr pprriivvéé àà iinnvveessttiirr ddaannss llee sseecctteeuurr rruurraall ::

((ii)) llaa ddiiffffuussiioonn ddeess ééttuuddeess ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn eett ddee ll’’OONNAAHHAA ssuurr lleess ffiilliièèrreess ppoorrtteeuusseess eett

ssuurr lleess pprrooggrrèèss eenn mmaattiièèrree ddee ggeessttiioonn ddee ll’’eeaauu,, nnoottaammmmeenntt ppoouurr llaa ppeettiittee iirrrriiggaattiioonn ;; ((iiii)) llaa mmiissee aauu ppooiinntt ddee tteexxtteess ppoouurr ccllaarriiffiieerr eett ssééccuurriisseerr ll’’aaccccèèss aauu ffoonncciieerr ;; ((iiiiii)) llaa mmiissee aauu ppooiinntt ddee sscchhéémmaass dd’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess eenn eeaauu.. 4.5 Axe n° 3 : Accès des pauvres aux secteurs sociaux

38

• La faiblesse des indicateurs sociaux, qui est un des éléments explicatifs de la place peu enviable qu’occupe le Niger dans le monde, a conduit le Gouvernement à faire de l’amélioration de l’accès des populations les plus démunies à l’éducation/formation, aux soins de santé, à l’assainissement et à l’eau potable un des axes prioritaires de la SRP. 44..55..11 EEdduuccaattiioonn LLee ttaabblleeaauu 55 ccii--ddeessssoouuss rreepprreenndd lleess oobbjjeeccttiiffss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr ppoouurr 22000055 eett 22001155.. TTaabblleeaauu nn°° 55 :: OObbjjeeccttiiffss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr ddee ll’’éédduuccaattiioonn àà ll’’hhoorriizzoonn 22001155

EEdduuccaattiioonn

SSiittuuaattiioonn ddee rrééfféérreennccee 22000011

OObbjjeeccttiiff 22000055

OObbjjeeccttiiff 22001155

TTaauuxx bbrruutt ssccoollaarriissaattiioonn pprriimmaaiirree TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn pprriimmaaiirree eenn zzoonneess rruurraalleess TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn ddeess ffiilllleess TTaauuxx dd''aallpphhaabbééttiissaattiioonn TTaauuxx dd''aacchhèèvveemmeenntt dduu pprriimmaaiirree TTaauuxx dd''aaccccèèss eenn pprreemmiièèrree aannnnééee dduu pprriimmaaiirree TTaauuxx ddee ssuurrvviiee ddaannss llee pprriimmaaiirree TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn aauu ccoollllèèggee PPrrooppoorrttiioonn ddeess eeffffeeccttiiffss ddeess ccoollllèèggeess rruurraauuxx ddaannss ll’’eeffffeeccttiiff ttoottaall ddeess ccoollllèèggeess PPrrooppoorrttiioonn ddeess eeffffeeccttiiffss ddee ll''eennsseeiiggnneemmeenntt tteecchhnniiqquuee eett ddee llaa ffoorrmmaattiioonn pprrooff.. ddaannss lleess eeffffeeccttiiffss dduu sseeccoonnddaaiirree TTaauuxx dd''eennccaaddrreemmeenntt ddee ll''éédduuccaattiioonn ddee llaa ppeettiittee eennffaannccee RRééoorriieenntteerr 2200%% ddeess eeffffeeccttiiffss dduu sseeccoonnddaaiirree vveerrss ddeess ffoorrmmaattiioonnss pprraattiiqquueess pprrééppaarraanntt àà uunn mmééttiieerr FFiixxeerr lleess bbaasseess dd''uunnee rree--ffoonnddaattiioonn ddee ll''eennsseeiiggnneemmeenntt ssuuppéérriieeuurr

3377,,33%% 3322%% 2299,,66%% 1199,,99%% 2244,,55%% 4400%% 5544%% 1133%% 1199%% 88%% 11%% -- --

4455%% 4433%% 4422%% 2288%% 4444%% 6633%% 6699%% 1188%% 2255%% 2200%% 33%% -- --

8844%% 8844%% 8844%% 4444%% 8855%% 110000%% 8855%% 2288%% 4499%% 5500%% 1100%% -- --

•• PPaarr rrééaalliissmmee,, lleess oobbjjeeccttiiffss ppoouurr ll’’éédduuccaattiioonn oonntt ééttéé ffiixxééss eenn rreettrraaiitt ppaarr rraappppoorrtt àà cceeuuxx dduu mmiilllleenniiuumm ccoommppttee tteennuu dduu rreettaarrdd aaccccuusséé ddaannss ccee ddoommaaiinnee ppaarr llee ppaayyss.. AAiinnssii,, ll’’oobbjjeeccttiiff ddee ssccoollaarriissaattiioonn pprriimmaaiirree eesstt ddee 8844%% eenn 22001155 ccoonnttrree uunn ttaauuxx ddee 110000%% ppoouurr lleess oobbjjeeccttiiffss iinntteerrnnaattiioonnaauuxx.. EEnn rreevvaanncchhee,, llaa SSRRPP rreessttee aammbbiittiieeuussee ppoouurr ll’’aaccccèèss ddeess ffiilllleess àà ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt ppuuiissqquu’’eellllee ss’’aassssiiggnnee ll’’ééggaalliittéé ddeess sseexxeess àà ll’’hhoorriizzoonn 22000055.. •• LL’’aatttteeiinnttee ddee cceess oobbjjeeccttiiffss eesstt ccoonnddiittiioonnnnéé ppaarr llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee mmeessuurreess ssuuiivvaanntteess :: ((ii)) llee mmaaiinnttiieenntt ddee llaa ppaarrtt ddeess rreessssoouurrcceess aaffffeeccttééeess aauu sseecctteeuurr àà 44%% dduu PPIIBB eett//oouu àà 2200%% dduu bbuuddggeett ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt ddee ll’’EEttaatt ;; 4400%% ddee cceess rreessssoouurrcceess ccoonnttiinnuueerroonntt àà êêttrree aalllloouuééeess àà ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt ddee bbaassee ;; ((iiii)) llaa rraattiioonnaalliissaattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn ddeess rreessssoouurrcceess hhuummaaiinneess,, mmaattéérriieelllleess eett ffiinnaanncciièèrreess aalllloouuééeess aauu sseecctteeuurr,, nnoottaammmmeenntt ppaarr uunn rreellèèvveemmeenntt dduu rraattiioo ééllèèvvee ppaarr ccllaassssee ddaannss lleess zzoonneess rruurraalleess,, llee rreellèèvveemmeenntt dduu rraattiioo ééllèèvveess//mmaaîîttrreess ddaannss cceerrttaaiinneess rrééggiioonnss,, rreeddééppllooiieemmeenntt dduu ppeerrssoonnnneell ddeess cceennttrreess uurrbbaaiinnss,, llaa mmaaîîttrriissee ddee llaa ggeessttiioonn ddeess mmaannuueellss ssccoollaaiirreess,, eett llaa rréédduuccttiioonn ddeess ttaauuxx dd’’aabbaannddoonn,, ddee rreeddoouubblleemmeenntt eett ddee ssuurrvviiee ;; ((iiiiii)) llee rreellèèvveemmeenntt ddee llaa qquuaalliittéé ddee ll’’eennsseeiiggnneemmeenntt ppaarr ll’’aamméélliioorraattiioonn dduu rraattiioo ddééppeennsseess eenn mmaattéérriieell//ddééppeennsseess ddee ppeerrssoonnnneell,, eett eenn aassssuurraanntt uunn lliivvrree ppaarr ééllèèvvee ddaannss lleess mmaattiièèrreess ffoonnddaammeennttaalleess ;; ((iivv)) llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn ddee llaa ggeessttiioonn ddeess eennsseeiiggnneemmeennttss ddee bbaassee II eett IIII ccoonnffoorrmméémmeenntt aauuxx tteexxtteess eenn vviigguueeuurr ssuurr llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn..

39

•• DDeess mmeessuurreess ccoommpplléémmeennttaaiirreess rreellaattiivveess aauu ddéévveellooppppeemmeenntt ddee llaa ffoorrmmaattiioonn pprrooffeessssiioonnnneellllee ppoosstt--pprriimmaaiirree,, àà llaa pprroommoottiioonn ddee llaa ffoorrmmaattiioonn ddeess hhaannddiiccaappééss,, llee rreellèèvveemmeenntt dduu ttaauuxx ddee rrééuussssiittee eenn aallpphhaabbééttiissaattiioonn ddee 4422%% eenn 11999999--22000000 àà 7755%% eenn 22001155,, llaa mmiissee eenn ppllaaccee dd’’uunn ssyyssttèèmmee ppéérreennnnee ddee ffoorrmmaattiioonn pprrooffeessssiioonnnnaalliissaannttee eenn ffaavveeuurr ddeess ddééssccoollaarriissééss ssoonntt ééggaalleemmeenntt rreetteennuueess ddaannss llee pprrooggrraammmmee sseeccttoorriieell eett ssoonntt ddee nnaattuurree àà ccoonnttrriibbuueerr àà llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa lluuttttee ccoonnttrree llaa ppaauuvvrreettéé.. •• DDaannss llee PPrrooggrraammmmee DDéécceennnnaall ddee DDéévveellooppppeemmeenntt ddee ll’’EEdduuccaattiioonn 22000022--22001122 ffiigguurreenntt ddeess mmeessuurreess vvoolloonnttaarriisstteess tteelllleess qquuee llee rreeccrruutteemmeenntt eexxcclluussiiff dd’’eennsseeiiggnnaannttss ccoonnttrraaccttuueellss ((lleess VVoolloonnttaaiirreess ddee ll’’EEdduuccaattiioonn)) ddaannss lleess ééccoolleess pprriimmaaiirreess,, eenn ppaarrtteennaarriiaatt aavveecc llaa ssoocciiééttéé cciivviillee,, llee rreennffoorrcceemmeenntt dduu rrôôllee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé ddaannss ll’’ooffffrree ddeess sseerrvviicceess dd’’éédduuccaattiioonn.. 44..55..22 SSaannttéé •• LLeess OOrriieennttaattiioonnss SSttrraattééggiiqquueess ppoouurr llee DDéévveellooppppeemmeenntt SSaanniittaaiirree 22000011--22001111 oonntt ddééffiinnii lleess aaxxeess pprriioorriittaaiirreess ssuuiivvaannttss,, qquuii ssoonntt rreepprriiss ddaannss llaa SSRRPP :: llaa pprréévveennttiioonn àà ttrraavveerrss ddeess aaccttiioonnss dd’’iinnffoorrmmaattiioonn ddeess ppooppuullaattiioonnss,, llee rreennffoorrcceemmeenntt ddee ll’’hhyyggiièènnee ddee mmiilliieeuu,, ll’’aaccccrrooiisssseemmeenntt dduu ttaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree vvaacccciinnaallee,, llaa ccoonncceeppttiioonn eett llaa mmiissee eenn œœuuvvrree dd’’uunn ppllaann ddee lluuttttee ccoonnttrree lleess ééppiiddéémmiieess,, eett llaa rrééoorriieennttaattiioonn ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss eenn vvuuee dd’’uunnee mmeeiilllleeuurree ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree dduu ppaayyss.. UUnnee aatttteennttiioonn ppaarrttiiccuulliièèrree sseerraa aaccccoorrddééee àà llaa SSaannttéé ddee llaa RReepprroodduuccttiioonn ddaannss sseess vvoolleettss ssaannttéé ddee llaa ffeemmmmee eett ddee ll’’eennffaanntt,, nnuuttrriittiioonn,, ppllaanniiffiiccaattiioonn ffaammiilliiaallee,, lluuttttee ccoonnttrree llee SSiiddaa eett iinnffeeccttiioonnss sseexxuueelllleemmeenntt ttrraannssmmiissssiibblleess.. DDee mmêêmmee,, llaa lluuttttee ccoonnttrree lleess mmaallaaddiieess ttrraannssmmiissssiibblleess,, nnoottaammmmeenntt llee ppaalluuddiissmmee,, llee SSIIDDAA eett llaa ttuubbeerrccuulloossee ddeemmeeuurreerraa uunnee pprriioorriittéé ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa SSRRPP.. EEnnffiinn,, aaffiinn ddee ffaavvoorriisseerr ll’’ééqquuiittéé,, lleess ccoouucchheess ssoocciiaalleess lleess pplluuss ddééffaavvoorriissééeess ccoonnttiinnuueerroonntt ddee bbéénnééffiicciieerr ddeess eeffffeettss ddee llaa ssoolliiddaarriittéé nnaattiioonnaallee ppaarr llee ppaarrttaaggee ddeess ccooûûttss ddee llaa ssaannttéé.. LLeess PPllaannss ddee DDéévveellooppppeemmeenntt SSaanniittaaiirree ddeess DDiissttrriiccttss sseerroonntt mmiiss eenn œœuuvvrree ppoouurr aassssuurreerr uunnee mmeeiilllleeuurree ddéécceennttrraalliissaattiioonn ddeess ssooiinnss,, eenn rraappppoorrtt aavveecc lleess tteexxtteess ssuurr llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn aaddooppttééss rréécceemmmmeenntt ppaarr llee GGoouuvveerrnneemmeenntt eett ll’’AAsssseemmbbllééee NNaattiioonnaallee.. •• LLee ttaabblleeaauu 66 ccii--ddeessssoouuss rrééssuummee lleess oobbjjeeccttiiffss dduu sseecctteeuurr àà ll’’hhoorriizzoonn 22001155.. TTaabblleeaauu nn°° 66 :: OObbjjeeccttiiffss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr ddee llaa ssaannttéé àà ll’’hhoorriizzoonn 22001155 ((SSRRPP))

SSaannttéé SSiittuuaattiioonn ddee rrééfféérreennccee 22000011

OObbjjeeccttiiff 22000055

OObbjjeeccttiiff 22001155

TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree ((OO--55 kkmm )) TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree vvaacccciinnaallee TTaauuxx ddee mmaallnnuuttrriittiioonn eennffaannttss << 55 aannss TTaauuxx ddee pprréévvaalleennccee dduu SSIIDDAA

4488%% 1188,,44%% 3399,,66%% 11,,44%%

6600%% 5500%%

8800%% 8822,,88%% 1177%% 00,,88%%

RRéédduuiirree llee ttaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé iinnffaannttoo--jjuuvvéénniillee dd''aauu mmooiinnss 2255%% dd''iiccii àà 22000055 AAmméélliioorreerr ll''aaccccèèss ééqquuiittaabbllee aauuxx ssooiinnss eett sseerrvviicceess àà ttoouuss lleess nniivveeaauuxx dduu ssyyssttèèmmee dd''iiccii àà 22000055 EElliimmiinneerr llaa ppoolliioommyyéélliittee dd''iiccii àà 22000022 RRéédduuiirree ddee mmooiittiiéé llaa mmaallnnuuttrriittiioonn pprroottééiinnoo--éénneerrggééttiiqquuee dd''iiccii àà 22001155 eett éélliimmiinneerr lleess ccaarreenncceess eenn vviittaammiinnee AA eett eenn iiooddee AAccccrrooîîttrree ll''aacccceessssiibbiilliittéé ffiinnaanncciièèrree ddeess ppaauuvvrreess aauuxx ssooiinnss ddee ssaannttéé AAssssuurreerr llaa ddiissppoonniibbiilliittéé ddeess mmééddiiccaammeennttss eesssseennttiieellss AAccccrrooîîttrree llaa ffrrééqquueennttaattiioonn ddeess sseerrvviicceess ddee ssaannttéé

•• LL’’aatttteeiinnttee ddeess oobbjjeeccttiiffss ccii--ddeessssuuss nnéécceessssiitteerraa ddee llaa ppaarrtt dduu GGoouuvveerrnneemmeenntt uunn eeffffoorrtt

ssuupppplléémmeennttaaiirree dd’’aallllooccaattiioonn ddee rreessssoouurrcceess aauu sseecctteeuurr :: cceess aallllooccaattiioonnss aauuggmmeenntteerroonntt àà uunn

40

rryytthhmmee ddee 1100%% ll’’aann ppoouurr aatttteeiinnddrree 1100%% dduu bbuuddggeett ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt ddee ll’’EEttaatt.. LLaa ssaannttéé ddee bbaassee eett llaa pprréévveennttiioonn sseerroonntt pprriivviillééggiiééeess ddaannss llaa rréé--aallllooccaattiioonn iinntteerrnnee ddee cceess rreessssoouurrcceess..

•• LLee GGoouuvveerrnneemmeenntt pprreennddrraa ééggaalleemmeenntt ddeess mmeessuurreess ppoouurr ((ii)) rreeddééppllooyyeerr llee ppeerrssoonnnneell,, ((iiii))

pprroommoouuvvooiirr llee sseecctteeuurr pprriivvéé eett ddéévveellooppppeerr uunn mmééccaanniissmmee ddee ccoonnttrraaccttuuaalliissaattiioonn,, ((iiiiii)) ddéévveellooppppeerr uunnee rrééfflleexxiioonn ssuurr llee ffiinnaanncceemmeenntt aalltteerrnnaattiiff ddee llaa ssaannttéé,, nnoottaammmmeenntt ppaarr llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess mmuuttuueelllleess eett ddeess aassssuurraanncceess,, eett ((iivv)) rreennffoorrcceerr llee ppaarrtteennaarriiaatt eexxiissttaanntt eennttrree lleess ppooppuullaattiioonnss,, lleess CCoolllleeccttiivviittééss TTeerrrriittoorriiaalleess,, llaa ssoocciiééttéé cciivviillee,, llee GGoouuvveerrnneemmeenntt eett lleess PPaarrtteennaaiirreess aauu ddéévveellooppppeemmeenntt ppoouurr llee ffiinnaanncceemmeenntt hhaarrmmoonniieeuuxx dduu sseecctteeuurr..

44..55..33 EEaauu eett aassssaaiinniisssseemmeenntt • Les stratégies en matière d’eau et d’assainissement sont définies par le Programme Hydraulique National (PNH). Elles s’articulent autour de cinq axes prioritaires : l’amélioration de la connaissance des ressources en eau, la satisfaction des besoins des populations en eau, l’appui aux secteurs de production, l’adaptation du cadre juridique et institutionnel et le transfert progressif des responsabilités des structures étatiques vers les collectivités locales et le secteur privé. Dans le cadre de ces stratégies, la construction d’ouvrages hydrauliques peu coûteux et faciles à entretenir sera privilégiée, l’objectif poursuivi étant, conformément aux décisions du Sommet du Millénaire, de réduire de moitié, d’ici à l’an 2015, la proportion des pauvres qui n’ont pas accès à l’eau potable. Dans le domaine de l’assainissement, l’appui aux communautés de base pour la promotion d’un système approprié d’ouvrages individuels et collectifs sera privilégié. Le tableau 8 ci-dessous présente les objectifs spécifiques du secteur. TTaabblleeaauu nn°° 77 :: OObbjjeeccttiiffss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt dduu sseecctteeuurr EEaauu eett aassssaaiinniisssseemmeenntt ((SSRRPP))

•• AAmméélliioorreerr eett mmaaîîttrriisseerr llaa ccoonnnnaaiissssaannccee ddeess rreessssoouurrcceess eenn eeaauu,, •• PPoorrtteerr ddee 11%% àà 1100%% llee ttaauuxx dd’’uuttiilliissaattiioonn ddeess eeaauuxx ddee ssuurrffaaccee,, •• PPoorrtteerr llee ttaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree eenn hhyyddrraauulliiqquuee rruurraallee àà 7700%% eenn 22000055,, •• PPoorrtteerr àà 5500%% llee ttaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree eenn aassssaaiinniisssseemmeenntt ddeess cceennttrreess rruurraauuxx eenn 22000055,, •• AAuuggmmeenntteerr llee ttaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree eenn eeaauu ppoottaabbllee eett llaa qquuaalliittéé ddee ddeesssseerrttee eenn mmiilliieeuu

uurrbbaaiinn,, •• DDootteerr ttoouutteess lleess cceennttrreess uurrbbaaiinnss ddee sscchhéémmaass ddiirreecctteeuurrss dd’’aassssaaiinniisssseemmeenntt,, •• RRééaalliisseerr ddaannss lleess vviilllleess ddeess iinnffrraassttrruuccttuurreess ddee ddrraaiinnaaggee ddeess eeaauuxx pplluuvviiaalleess eett vvaannnneess,, •• MMeettttrree eenn ppllaaccee uunn ssyyssttèèmmee ppéérreennnnee eett vviiaabbllee ddee ccoolllleeccttee eett ttrraaiitteemmeenntt ddeess ddéécchheettss,, •• AAppppuuyyeerr lleess ccoommmmuunnaauuttééss ddee bbaassee ppoouurr llaa mmiissee eenn ppllaaccee dd’’uunn ssyyssttèèmmee aapppprroopprriiéé

dd’’aassssaaiinniisssseemmeenntt iinnddiivviidduueell eett ccoolllleeccttiiff eenn mmiilliieeuuxx rruurraall eett uurrbbaaiinn,, •• MMeettttrree eenn œœuuvvrree llee CCooddee dd’’HHyyggiièènnee PPuubblliiqquuee,, nnoottaammmmeenntt ppaarr llaa rrééaaccttiivvaattiioonn ddee llaa

ppoolliiccee ssaanniittaaiirree.. 44..55..44 PPoolliittiiqquuee ddee ppooppuullaattiioonn •• UUnnee bboonnnnee ppaarrttiiee ddeess pprroobbllèèmmeess dduu NNiiggeerr eesstt lliiééee àà llaa ffoorrttee ccrrooiissssaannccee ddee llaa ppooppuullaattiioonn ddaannss uunnee ssiittuuaattiioonn ééccoonnoommiiqquuee pprrééccaaiirree eett uunn eennvviirroonnnneemmeenntt eenn ddééggrraaddaattiioonn.. LLaa ssttrraattééggiiee aaddooppttééee ss’’aappppuuiiee ssuurr lleess ccoonncclluussiioonnss ddee llaa CCoonnfféérreennccee ssuurr llaa ppooppuullaattiioonn eett llee ddéévveellooppppeemmeenntt dduurraabbllee dduu CCaaiirree eenn 11999944 eett ssuurr lleess oorriieennttaattiioonnss ddee llaa DDééccllaarraattiioonn ddee PPoolliittiiqquuee NNaattiioonnaallee ddee PPooppuullaattiioonn ((PPNNPP,, 11999922)).. EEllllee sseerraa eennrriicchhiiee ppaarr ll’’eexxppllooiittaattiioonn ddeess rrééssuullttaattss dduu RReecceennsseemmeenntt

41

GGéénnéérraall ddee llaa PPooppuullaattiioonn ddee 22000011,, ddee nnoouuvveelllleess eennqquuêêtteess ssuurr lleess mméénnaaggeess eett lleess rrééssuullttaattss ddee ll’’éévvaalluuaattiioonn dduu pprroojjeett ssaannttéé//ppooppuullaattiioonn.. •• TTrrooiiss oobbjjeeccttiiffss pprriinncciippaauuxx oonntt ééttéé rreetteennuuss :: ((ii)) ccrrééeerr lleess ccoonnddiittiioonnss dd’’uunnee mmeeiilllleeuurree ssaannttéé ddaannss lleess ddoommaaiinneess ddee llaa rreepprroodduuccttiioonn ((mmaatteerrnniittéé àà mmooiinnddrree rriissqquuee,, ccoonnttrraacceeppttiioonn,, ssaannttéé sseexxuueellllee ddeess jjeeuunneess eett aaddoolleesscceennttss)),, ((iiii)) mmeettttrree eenn ppllaaccee uunn eennvviirroonnnneemmeenntt pplluuss ffaavvoorraabbllee aauu ssttaattuutt ddee llaa ffeemmmmee ((pplluuss dd’’ééqquuiittéé eett dd’’ééggaalliittéé ddeess cchhaanncceess)) eett ((iiiiii)),, mmiieeuuxx ccoooorrddoonnnneerr ll’’aaccttiioonn ddeess iinntteerrvveennaannttss eenn mmaattiièèrree ddee ddéémmooggrraapphhiiee eett ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ééccoonnoommiiqquuee..

4.6 Axe n° 4 : Bonne Gouvernance, Renforcement de Capacités, Décentralisation •• CCeettttee ccoommppoossaannttee ttrraannssvveerrssaallee aa ééttéé iinnttééggrrééee àà llaa SSRRPP eenn ttaanntt qquu’’aaxxee ssttrraattééggiiqquuee ddee mmêêmmee nniivveeaauu qquuee lleess ttrrooiiss pprrééccééddeennttss ppoouurr éévviitteerr ddee rreettoommbbeerr ddaannss lleess ddiiffffiiccuullttééss dduu ppaasssséé ssuurr llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddeess pprrooggrraammmmeess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt.. EEllllee cchheerrcchhee àà rreemmééddiieerr aauuxx ddééffaaiillllaanncceess eett aauuxx llaaccuunneess iinnssttiittuuttiioonnnneelllleess qquuii oonntt aaffffeeccttéé llaa mmaarrcchhee ddee ll’’EEttaatt eett àà pprrooccééddeerr aauuxx rrééffoorrmmeess qquuii ppeerrmmeettttrroonntt dd’’aasssseeooiirr lleess ffoonnddeemmeennttss dd’’uunnee bboonnnnee ggoouuvveerrnnaannccee ppoolliittiiqquuee,, aaddmmiinniissttrraattiivvee,, ééccoonnoommiiqquuee eett llooccaallee..

4.5.1 Bonne gouvernance et décentralisation AA -- GGoouuvveerrnnaannccee ppoolliittiiqquuee •• EEnn mmaattiièèrree ddee ggoouuvveerrnnaannccee ppoolliittiiqquuee,, lleess oorriieennttaattiioonnss nnaattiioonnaalleess ddééccoouulleenntt ddee tteexxtteess aauussssii ffoonnddaammeennttaauuxx qquuee llaa ccoonnssttiittuuttiioonn,, llaa cchhaarrttee ddeess ppaarrttiiss ppoolliittiiqquueess mmaaiiss aauussssii ddee tteexxtteess dd’’oorriieennttaattiioonnss dduu ggoouuvveerrnneemmeenntt.. CCeess oorriieennttaattiioonnss ss’’aarrttiiccuulleenntt aauuttoouurr ddeess ggrraannddss pprriinncciippeess ddiirreecctteeuurrss ddee ddéémmooccrraattiiee pplluurraalliissttee,, ddee ll’’ééddiiffiiccaattiioonn dd’’uunn EEttaatt ddee ddrrooiitt,, ddee llaa ccoonnssoolliiddaattiioonn ddee llaa ppaaiixx eett llaa ssttaabbiilliittéé ppoolliittiiqquuee,, ddee llaa pprroommoottiioonn ddeess ddrrooiittss ddee ll’’hhoommmmee,, ddee ll’’iinnddééppeennddaannccee ddee llaa jjuussttiiccee,, ddee llaa ffoorrmmaattiioonn dd’’uunnee aarrmmééee rrééppuubblliiccaaiinnee.. UUnnee SSttrraattééggiiee NNaattiioonnaallee ddee pprréévveennttiioonn eett ddee ggeessttiioonn ddeess ccoonnfflliittss uunnee iinnnnoovvaattiioonn ddaannss llaa ssoouuss--rrééggiioonn,, vviieenntt dd’’êêttrree aapppprroouuvvééee ssuuiittee aauu ddeerrnniieerr ffoorruumm tteennuu àà AAggaaddèèss eenn jjaannvviieerr 22000033 eett pprrééssiiddéé ppaarr llee PPrreemmiieerr MMiinniissttrree.. •• LLaa SSRRPP aa cceennttrréé ssoonn iinntteerrvveennttiioonn ssuurr qquueellqquueess aaccttiioonnss pprriioorriittaaiirreess,, ddoonntt llee PPrrooggrraammmmee dd’’AAppppuuii aauuxx RRééffoorrmmeess JJuuddiicciiaaiirreess ((PPAARRJJ)) mmiiss eenn œœuuvvrree aavveecc llee ssoouuttiieenn ddee ll’’UUnniioonn EEuurrooppééeennnnee.. CCee pprrooggrraammmmee rreevvêêtt uunnee iimmppoorrttaannccee ppaarrttiiccuulliièèrree ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa SSRRPP,, ééttaanntt ddoonnnnéé lleess rraappppoorrttss ééttrrooiittss eennttrree ppaauuvvrreettéé eett ddéénnii ddee jjuussttiiccee.. DD’’aauuttrreess aaccttiioonnss sseerroonntt llaannccééeess tteelllleess qquuee ddeess pprrooggrraammmmeess ddee sseennssiibbiilliissaattiioonn ddee mmaassssee aauuxx pprriinncciippeess ddee ggoouuvveerrnnaannccee ppoolliittiiqquuee,, llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddeess rreeccoommmmaannddaattiioonnss dduu ccoollllooqquuee «« AArrmmééee eett DDéémmooccrraattiiee »»,, llee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess oorrggaanniissaattiioonnss ddee ddééffeennssee ddeess ddrrooiittss ddee ll’’hhoommmmee oouu eennccoorree llee PPrrooggrraammmmee PPiilloottee ddee CCoolllleeccttee ddeess AArrmmeess IIlllliicciitteess ddee PPeettiitt CCaalliibbrree ((PPPPCCAAIIPPCC)).. BB -- GGoouuvveerrnnaannccee aaddmmiinniissttrraattiivvee •• LLaa SSRRPP aa iinnttééggrréé lleess rrééffoorrmmeess eenn ccoouurrss ddee llaa FFoonnccttiioonn PPuubblliiqquuee ssuurr ll’’eeffffiiccaacciittéé ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn eett llaa qquuaalliittéé dduu sseerrvviiccee ppuubblliicc.. EEllllee aa mmiiss ll’’aacccceenntt ssuurr llaa nnoottiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé,, eenn ppaarrttiiccuulliieerr llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé ppaarrttaaggééee aavveecc lleess ccoommmmuunnaauuttééss ddaannss llee pprroocceessssuuss dd’’ééllaabboorraattiioonn,, ddee mmiissee eenn œœuuvvrree eett ddee ccoonnttrrôôllee ddeess bbuuddggeettss.. EEllllee aa eexxpplliicciitteemmeenntt

42

mmiiss llaa lluuttttee ccoonnttrree llaa ccoorrrruuppttiioonn aauu sseerrvviiccee ddee llaa rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé2233.. LLaa ppaarrtt iimmppoorrttaannttee ddeess rreessssoouurrcceess eexxttéérriieeuurreess ddaannss llee ffiinnaanncceemmeenntt ddee llaa SSRRPP ll’’aa ppaarr aaiilllleeuurrss ccoonndduuiittee àà pprrooppoosseerr pplluuss ddee ccoohhéérreennccee eett ddee ttrraannssppaarreennccee ddaannss llaa ggeessttiioonn ddeess aaccttiioonnss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt.. •• LLaa rreecchheerrcchhee ddee llaa ccoohhéérreennccee eesstt aassssoocciiééee àà ll’’iinnttrroodduuccttiioonn ddee ll’’aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee qquuii,, ddaannss cchhaaqquuee sseecctteeuurr,, ddeevvrraaiitt pprrooggrreessssiivveemmeenntt ssuubbssttiittuueerr ddeess pprrooggrraammmmeess iinnttééggrrééss ((eeuuxx--mmêêmmeess,, ccoommppoossaanntteess ddee llaa SSRRPP)) àà llaa mmuullttiipplliiccaattiioonn aaccttuueellllee ddeess «« pprroojjeettss »» vveerrttiiccaauuxx.. DDeess bbuuddggeettss--pprrooggrraammmmeess sseerroonntt mmiiss eenn ppllaaccee ppoouurr ggéérreerr ssuurr uunnee ppéérriiooddee ddee ttrrooiiss aannss ll’’eennsseemmbbllee ddeess ddééppeennsseess ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt eett dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt rreellaattiivveess àà cceess pprrooggrraammmmeess.. CC’’eesstt àà ll’’iinnttéérriieeuurr ddee ccee «« CCaaddrree ddeess DDééppeennsseess àà MMooyyeenn TTeerrmmee »» oouu CCDDMMTT qquuee ll’’EEttaatt eett lleess ppaarrtteennaaiirreess nnééggoocciieerroonntt llaa mmiissee àà ddiissppoossiittiioonn eett llee ssuuiivvii ddeess ffoonnddss.. •• LLaa rreecchheerrcchhee ddee pplluuss ddee ttrraannssppaarreennccee eesstt ccoommpplléémmeennttaaiirree àà ll’’éévvoolluuttiioonn vveerrss ll’’aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee.. IIll ss’’aaggiitt ddee mmeettttrree eenn ppllaaccee ddeess ddiissppoossiittiiffss qquuii ssooiieenntt ddee nnaattuurree àà rraassssuurreerr aauussssii bbiieenn llaa ppaarrttiiee nnaattiioonnaallee qquuee lleess ppaarrtteennaaiirreess eexxttéérriieeuurrss ssuurr llaa bboonnnnee uuttiilliissaattiioonn ddeess ffoonnddss,, ppeerrmmeettttaanntt aaiinnssii ddee ccrrééeerr uunn vvrraaii cclliimmaatt ddee ccoonnffiiaannccee eennttrree lleess ddeeuuxx ppaarrttiieess,, dd’’ooùù lleeuurr aappppeellllaattiioonn ddee mmééccaanniissmmeess ffiidduucciiaaiirreess.. CCeess mmééccaanniissmmeess ddeevvrraaiieenntt ggaarraannttiirr qquuee lleess rreessssoouurrcceess ddeessttiinnééeess àà uunn pprrooggrraammmmee yy sseerroonntt eeffffeeccttiivveemmeenntt eennggaaggééeess eett,, qquu’’uunnee ffooiiss eennggaaggééeess,, eelllleess sseerroonntt uuttiilliissééeess ccoorrrreecctteemmeenntt eett àà llaa ssaattiissffaaccttiioonn ddeess ddeeuuxx ppaarrttiieess,, ggoouuvveerrnneemmeenntt eett bbaaiilllleeuurrss ddee ffoonnddss.. •• CCeettttee ddéémmaarrcchhee eesstt éévviiddeemmmmeenntt pprrooggrreessssiivvee eett eellllee ssuuppppoossee ll’’aaddhhééssiioonn dduu pplluuss ggrraanndd nnoommbbrree ppaarrmmii lleess ppaarrtteennaaiirreess ddee ll’’EEttaatt.. AA tteerrmmee,, lloorrssqquuee cceess mmééccaanniissmmeess ddee ggeessttiioonn ffiidduucciiaaiirree sseerroonntt ddeevveennuuss ppeerrffoorrmmaannttss eett lloorrssqquuee lleess bbuuddggeettss ddeess sseecctteeuurrss rreefflléétteerroonntt ffiiddèèlleemmeenntt lleess pprrooggrraammmmeess ddee llaa SSttrraattééggiiee,, lleess ppaarrtteennaaiirreess ddeevvrraaiieenntt mmoobbiilliisseerr lleeuurr aaiiddee ssoouuss ffoorrmmee dd’’aaiiddee bbuuddggééttaaiirree.. LLee pprroocceessssuuss eesstt bbiieenn aavvaannccéé ddaannss llee sseecctteeuurr ddee ll’’éédduuccaattiioonn.. LLaa ddéémmaarrcchhee sseerraa pprrooggrreessssiivveemmeenntt éétteenndduuee aauuxx aauuttrreess sseecctteeuurrss eett,, sseecctteeuurr ppaarr sseecctteeuurr,, uunn ccaalleennddrriieerr dd’’éévvoolluuttiioonn vveerrss ll’’aaiiddee bbuuddggééttaaiirree ppoouurrrraa êêttrree ddrreesssséé eennttrree ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn eett lleess ppaarrtteennaaiirreess eexxttéérriieeuurrss.. CC -- GGoouuvveerrnnaannccee ééccoonnoommiiqquuee •• UUnnee ddeess aaccttiioonnss pprriinncciippaalleess ddee llaa SSttrraattééggiiee ccoonnssiisstteerraa àà ddéévveellooppppeerr llee ddiiaalloogguuee aavveecc llee sseecctteeuurr pprriivvéé.. LL’’aaccttuuaalliissaattiioonn ddee ll’’ééttuuddee ssuurr llee rrôôllee ddee ll’’EEttaatt ddeevvrraa êêttrree ll’’ooccccaassiioonn dd’’uunnee mmeeiilllleeuurree ccoommpprrééhheennssiioonn ppaarr lleess aaggeennttss ddee llaa FFoonnccttiioonn PPuubblliiqquuee ddee ll’’iimmppoorrttaannccee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé ccoommmmee aacctteeuurr pprriinncciippaall ddaannss llaa rreellaannccee ddee llaa ccrrooiissssaannccee eett ccoommmmee llee mmeeiilllleeuurr ccoonnttrriibbuutteeuurr aauuxx rreessssoouurrcceess bbuuddggééttaaiirreess.. AA cceettttee ééttuuddee sseerraa aassssoocciiééee uunnee rreeddééffiinniittiioonn ddeess rrôôlleess rreessppeeccttiiffss ddee ll’’EEttaatt eett ddeess aauuttrreess aacctteeuurrss ddee llaa ssoocciiééttéé ddaannss llaa ccoonnttrriibbuuttiioonn aauu ddéévveellooppppeemmeenntt.. LL’’EEttaatt ss’’eeffffoorrcceerraa ddee ffaacciilliitteerr llaa ttââcchhee àà cceeuuxx qquuii ddeevvrraaiieenntt êêttrree aammeennééss àà pprreennddrree ssoonn rreellaaiiss qquuee ccee ssooiitt ppoouurr ddeess aaccttiivviittééss pprroodduuccttiivveess oouu ppoouurr ll’’aaccttiioonn ssoocciiaallee.. DDeess aaccttiioonnss ssoonntt ddééjjàà cciibbllééeess ddaannss llee ccaaddrree dduu pprrooggrraammmmee dd’’aappppuuii aauu sseecctteeuurr pprriivvéé mmooddeerrnnee.. LLaa rrééfflleexxiioonn ddooiitt ssee ppoouurrssuuiivvrree ppoouurr eessssaayyeerr ddee ttiirreerr llee mmeeiilllleeuurr ppaarrttii ddeess ppootteennttiiaalliittééss pprriissoonnnniièèrreess dduu sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell.. •• LLaa SSRRPP ssee mmoobbiilliisseerraa ppaarr aaiilllleeuurrss ssuurr :: ((ii)) uunnee oouu ddeess ééttuuddeess pprroossppeeccttiivveess ;; ((iiii)) llee pprrooggrraammmmee ddee pprriivvaattiissaattiioonnss,, eenn ccoonnffoorrmmiittéé aavveecc llee ccaalleennddrriieerr rreetteennuu mmaaiiss aauussssii aavveecc llee ssoouuccii ddee pprréésseerrvveerr ll’’aaccccèèss ddeess ppaauuvvrreess aauuxx sseerrvviicceess eesssseennttiieellss ;; ((iiiiii)) ll’’aaggeennddaa ddee ll’’UUEEMMOOAA ccoonncceerrnnaanntt lleess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess,, lleess ccrriittèèrreess ddee ccoonnvveerrggeennccee,, llaa llééggiissllaattiioonn dduu ccoommmmeerrccee eett

23 SRP complète, p. 92

43

llee ccooddee ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss ;; ((iivv)) uunnee ééttuuddee ssuurr llaa ccoommppééttiittiivviittéé ddee ll’’ééccoonnoommiiee nniiggéérriieennnnee ddaannss llee ccaaddrree ddee llaa ccoonnssoolliiddaattiioonn eenn ccoouurrss ddeess eennsseemmbblleess ssoouuss--rrééggiioonnaauuxx ((UUEEMMOOAA eett CCEEDDEEAAOO)).. DD -- GGoouuvveerrnnaannccee llooccaallee eett ddéécceennttrraalliissaattiioonn • La charte sur la déconcentration va permettre de rapprocher l’administration des populations et d’amener celles-ci à gérer les affaires locales que l’Etat ne pourrait pas prendre en charge avec la même efficacité. La campagne d’information sur la SRP sera poursuivie de manière à permettre à ceux qu’elle concerne au niveau local de se regrouper et de proposer à l’Etat des modes d’association pour son exécution. •• LLee pprroocceessssuuss ddee llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn sseerraa ppoouurrssuuiivvii.. UUnn ttrraavvaaiill iimmppoorrttaanntt aa ééttéé aaccccoommppllii ppaarr llee HHaauutt CCoommmmiissssaarriiaatt àà llaa RRééffoorrmmee AAddmmiinniissttrraattiivvee eett àà llaa DDéécceennttrraalliissaattiioonn.. LLeess ggrraannddss tteexxtteess dd’’oorriieennttaattiioonn oonntt ééttéé aaddooppttééss ppaarr ll’’AAsssseemmbbllééee eett lleess tteexxtteess dd’’aapppplliiccaattiioonn ssoonntt eenn ccoouurrss dd’’ééllaabboorraattiioonn.. LLee ddééccoouuppaaggee tteerrrriittoorriiaall aa ééttéé mmiiss aauu ppooiinntt aavveecc 226655 ccoommmmuunneess ((5522 ccoommmmuunneess uurrbbaaiinneess eett 221133 ccoommmmuunneess rruurraalleess)),, qquuii sseerrvviirroonntt ddee ccaaddrree aauuxx pprroocchhaaiinneess éélleeccttiioonnss llooccaalleess.. CCeelllleess--ccii vvoonntt êêttrree pprrééppaarrééeess ppaarr uunnee llaarrggee ccaammppaaggnnee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn,, qquuii ssee ddéérroouulleerraa jjuussqquu’’aauu ddeeuuxxiièèmmee sseemmeessttrree 22000033.. IIll eesstt iinnttéérreessssaanntt ddee nnootteerr qquuee lleess ddiissppoossiittiioonnss pprriisseess ddaannss lleess tteexxtteess oonntt ccoommmmeennccéé àà êêttrree tteessttééeess ddaannss ddeeuuxx zzoonneess ppiillootteess,, àà MMaayyaahhii ((RRééggiioonn ddee MMaarraaddii)) eett àà NN’’GGuuiiggmmii ((RRééggiioonn ddee DDiiffffaa)) ddaannss lleessqquueelllleess ddoouuzzee ccoommmmuunneess ssoonntt eenn ccoouurrss dd’’iinnssttaallllaattiioonn.. •• AAvveecc ll’’aappppuuii dduu CCoommiittéé ddee CCoonncceerrttaattiioonn ssuurr llaa DDéécceennttrraalliissaattiioonn2244 ((CCCCDD)),, llee HHaauutt CCoommmmiissssaarriiaatt aa eessttiimméé lleess rreessssoouurrcceess nnéécceessssaaiirreess àà llaa ccaammppaaggnnee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn eett àà ll’’iinnssttaallllaattiioonn ddeess ffuuttuurreess ccoommmmuunneess.. UUnn pprrooggrraammmmee ddee ffoorrmmaattiioonn ddeess ffuuttuurrss aacctteeuurrss ddee llaa ddéécceennttrraalliissaattiioonn eett ddeess rreessppoonnssaabblleess ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn ddééccoonncceennttrrééee aa ééttéé mmiiss aauu ppooiinntt ddaannss sseess ggrraannddeess lliiggnneess.. IIll vviieenntt dd’’êêttrree cchhiiffffrréé eett cceess pprrooppoossiittiioonnss sseerroonntt ssoouummiisseess aauuxx bbaaiilllleeuurrss ddee ffoonnddss ppoouurr ttrroouuvveerr lleess ffiinnaanncceemmeennttss.. DDeess ééttuuddeess ssuurr lleess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess llooccaalleess eett llaa ppllaanniiffiiccaattiioonn rrééggiioonnaallee vvoonntt êêttrree llaannccééeess aavvaanntt ll’’iinnssttaallllaattiioonn ddeess ccoommmmuunneess aaffiinn ddee nnee ppaass ttrraannssfféérreerr ddeess ccoommppéétteenncceess aauuxx ffuuttuurreess ccoolllleeccttiivviittééss tteerrrriittoorriiaalleess ssaannss yy aassssoocciieerr lleess rreessssoouurrcceess ssuuffffiissaanntteess,, nnoottaammmmeenntt ppoouurr llee ffiinnaanncceemmeenntt ddeess iinnvveessttiisssseemmeennttss llooccaauuxx..

4.5.2 Renforcement de capacités •• CCee cchhaappiittrree ddee llaa SSRRPP ooccccuuppee uunnee ppllaaccee ddee pprreemmiièèrree iimmppoorrttaannccee ttaanntt lleess cchhaannggeemmeennttss eett lleess aamméélliioorraattiioonnss àà aappppoorrtteerr àà llaa ggeessttiioonn ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn,, ddaannss ssoonn pprroopprree ffoonnccttiioonnnneemmeenntt,, eett eenn rraappppoorrtt aavveecc lleess aauuttrreess aacctteeuurrss dduu ddéévveellooppppeemmeenntt ssoonntt nnoommbbrreeuuxx eett pprrooffoonnddss.. LLee ddiiaalloogguuee eennttrree ll’’EEttaatt eett llee sseecctteeuurr pprriivvéé sseerraa rreennffoorrccéé ddee mmaanniièèrree àà iinnssttaalllleerr uunn cclliimmaatt ddee ccoonnffiiaannccee rréécciipprrooqquuee eennttrree lleess ppaarrttiieess.. IIll ss’’aaggiirraa aauussssii ddee rreennffoorrcceerr lleess ccaappaacciittééss ddee ll’’EEttaatt àà mmeettttrree eenn œœuuvvrree eett ssuuiivvrree llaa SSRRPP.. SSuurr cceess ddeeuuxx ccoommppoossaanntteess,, ll’’aappppuuii ddeess ppaarrtteennaaiirreess sseerraa nnéécceessssaaiirree.. •• CCoonncceerrnnaanntt ll’’iinnssttaauurraattiioonn dd’’uunn cclliimmaatt ddee ccoonnffiiaannccee,, uunn pprrooggrraammmmee ddee sseennssiibbiilliissaattiioonn eett ddee ffoorrmmaattiioonn sseerraa mmiiss eenn œœuuvvrree ppoouurr oorriieenntteerr lleess aaggeennttss ddee ll’’EEttaatt vveerrss uunnee ggeessttiioonn ddeess aaffffaaiirreess ppuubblliiqquueess aauu sseerrvviiccee ddee ttoouuss eett vveerrss ddeess rraappppoorrttss ccoonnssttrruuccttiiffss aavveecc lleess aacctteeuurrss dduu tteerrrraaiinn.. DDeess aatteelliieerrss sseerroonntt mmoonnttééss ppoouurr aassssoocciieerr lleess rreepprréésseennttaannttss dduu sseecctteeuurr pprriivvéé eett ddee llaa ssoocciiééttéé cciivviillee àà ll’’eexxaammeenn ddeess pprrooggrraammmmeess dd’’aaccttiioonn ddee llaa SSRRPP.. UUnn pprrooggrraammmmee ddee rreennffoorrcceemmeenntt ddeess ccaappaacciittééss

24 Comité mixte gouvernement - société civile – partenaires au développement.

44

sseerraa mmiiss eenn œœuuvvrree ppoouurr iinnttrroodduuiirree llee pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff ddaannss llaa mmiissee eenn œœuuvvrree eett llee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddee llaa SSRRPP.. •• LLeess mmeessuurreess àà pprreennddrree eenn mmaattiièèrree ddee ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess,, ddee pprroocceessssuuss bbuuddggééttaaiirree eett ddee ggeessttiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess ppaasssseerroonntt ppaarr uunn sséérriieeuuxx rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittééss,, qquuii ddeevvrraa ss’’éétteennddrree àà ttoouutteess lleess ééttaappeess dduu ccyyccllee ddee llaa pprrooggrraammmmaattiioonn,, ffoorrmmuullaattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess,, nnééggoocciiaattiioonnss aavveecc lleess ppaarrtteennaaiirreess,, mmoobbiilliissaattiioonn ddeess ffoonnddss,, ccoonnttrrôôlleess iinntteerrnneess eett eexxtteerrnneess eett ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn.. LLee pprrooggrraammmmee ddeevvrraa ss’’éétteennddrree aauuxx ssttrruuccttuurreess dduu SSyyssttèèmmee SSttaattiissttiiqquuee NNaattiioonnaall,, eesssseennttiieell àà ll’’aannaallyyssee eett aauu ssuuiivvii ddeess iinnddiiccaatteeuurrss dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn eett ddee llaa ssttrraattééggiiee.. LLeess bbeessooiinnss eenn ffoorrmmaattiioonn,, ppeerrffeeccttiioonnnneemmeenntt eett rreeccyyccllaaggee ssoonntt éénnoorrmmeess.. LLee rreeccoouurrss àà ddeess mméétthhooddeess ddee ffoorrmmaattiioonn--aaccttiioonn ppoouurrrraa ppeerrmmeettttrree llee ttrraannssffeerrtt dduu ssaavvooiirr--ffaaiirree ddee ll’’eexxppeerrttiissee eexxttéérriieeuurree ddaannss llee ccaaddrree dduu ttrraavvaaiill ccoouurraanntt ddeess sseerrvviicceess ;; ll’’aassssiissttaannccee tteecchhnniiqquuee ddeevvrraa pprriivviillééggiieerr ll’’aappppuuii aauuxx ssttrruuccttuurreess àà vvooccaattiioonn ppeerrmmaanneennttee..

5. MISE EN ŒUVRE ET SUIVI - EVALUATION 5.1 Chiffrage de la SRP •• DDaannss llee ddooccuummeenntt ccoommpplleett eett vvaalliiddéé ddee llaa SSRRPP ddee jjaannvviieerr 22000022,, llee PPllaann dd’’aaccttiioonn aa ffaaiitt ddiissttiinncctteemmeenntt aappppaarraaîîttrree lleess ccoommppoossaanntteess pprriioorriittaaiirreess ddee llaa ssttrraattééggiiee,, àà ssaavvooiirr lleess aaccttiioonnss aayyaanntt uunn eeffffeett ddiirreecctt ssuurr llee nniivveeaauu ddee ppaauuvvrreettéé ((éédduuccaattiioonn,, ssaannttéé,, SSiiddaa eett ddéévveellooppppeemmeenntt uurrbbaaiinn)) eett cceelllleess rreellaattiivveess àà llaa ccrrooiissssaannccee dduu sseecctteeuurr rruurraall eett ddee ll’’eeaauu,, aauu sseecctteeuurr pprriivvéé eett aauuxx iinnffrraassttrruuccttuurreess dd’’aaccccoommppaaggnneemmeenntt.. LLaa rréédduuccttiioonn ddeess aarrrriiéérrééss aa ééggaalleemmeenntt ééttéé iinnccoorrppoorrééee àà cceettttee sseeccttiioonn pprriioorriittaaiirree,, qquuii rreepprréésseennttee aauu ttoottaall 6633%% dduu ccooûûtt ddee llaa SSRRPP.. •• LLeess ccooûûttss oonntt ééttéé ccaallccuullééss eenn tteerrmmeess ddee ffoonnccttiioonnnneemmeenntt eett dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt aaffiinn ddee ffaacciilliitteerr lleeuurr iinnttééggrraattiioonn ddaannss lleess bbuuddggeettss--pprrooggrraammmmeess dduu ccaaddrree ddeess ddééppeennsseess àà mmooyyeenn tteerrmmee.. DDaannss llaa ppaarrttiiee pprriioorriittaaiirree dduu ppllaann dd’’aaccttiioonn,, llaa ppaarrtt ddee ll’’iinnvveessttiisssseemmeenntt ddaannss lleess ddééppeennsseess eesstt ddee 4444%% eett cceellllee rreellaattiivvee aauu ffoonnccttiioonnnneemmeenntt eesstt ddee 5566%%.. LLeess eennvveellooppppeess sseeccttoorriieelllleess oonntt ééttéé ddéétteerrmmiinnééeess àà ppaarrttiirr ddee ssiimmuullaattiioonnss rrééaalliissééeess ssuurr llaa ccaaddrraaggee mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee.. LLeess ggaappss ddee ffiinnaanncceemmeenntt oonntt ééttéé mmiiss eenn éévviiddeennccee eett ssoonntt rreepprroodduuiittss ddaannss llee ttaabblleeaauu ccii--ddeessssoouuss.. TTaabblleeaauu nn°° 88 :: SSccéénnaarriioo ddee rrééfféérreennccee -- EEnnvveellooppppeess ssuurr 44 aannss,, eenn mmiilllliiaarrddss ddee FFCCFFAA ((iinnvveessttiisssseemmeenntt ++ ffoonnccttiioonnnneemmeenntt))

SSeecctteeuurrss

CCooûûttss ddee llaa ssttrraattééggiiee

%%

FFiinnaanncceemmeennttss aaccqquuiiss

GGaappss ddee ffiinnaanncceemmeenntt

EEdduuccaattiioonn 227700 1166 116600 111100 SSaannttéé,, VVIIHH//SSIIDDAA 228866 1177 110088 117788 DDéévveellooppppeemmeenntt uurrbbaaiinn 6677 44 -- 6677 DDéévveellooppppeemmeenntt rruurraall 220022 1122 4444 115588 IInnffrraassttrruuccttuurreess rroouuttiièèrreess 8877 55 8877 -- EEaauu 5500 33 5500 -- RRéédduuccttiioonn dd’’aarrrriiéérrééss ((sseecctteeuurr pprriivvéé)) 9988 66 9988 -- TToottaall sseecctteeuurrss pprriioorriittaaiirreess 11..006600 6633 554477 551133 AAuuttrreess 662233 3377 nncc NNcc TToottaall 11..668833 110000 nncc NNcc

nncc :: nnoonn ccaallccuulléé SSoouurrccee :: SSRRPP ccoommppllèèttee,, llee NNiiggeerr ccoonnttrree llaa ppaauuvvrreettéé,, jjaannvviieerr 22000011,, pp.. 111133 eett 118822

45

•• DDeeppuuiiss llaa ppuubblliiccaattiioonn ddee llaa SSRRPP ccoommppllèèttee eenn jjaannvviieerr 22000022,, ddeess ccoorrrreeccttiioonnss oonntt ééttéé aappppoorrttééeess aauuxx ccooûûttss ddeess aaccttiivviittééss oouu àà llaa pprrooggrraammmmaattiioonn ddeess aaccttiivviittééss eelllleess mmêêmmeess.. CCeellaa aa nnoottaammmmeenntt ééttéé llee ccaass ddaannss llee sseecctteeuurr rruurraall,, qquuii aa rrééeexxaammiinnéé sseess oorriieennttaattiioonnss eenn ffoonnccttiioonn ddee llaa SSRRPP eett qquuii aa rreeffoorrmmuulléé ssoonn ppllaann dd’’aaccttiioonn :: llaa vveerrssiioonn pprréélliimmiinnaaiirree ddee llaa SSttrraattééggiiee dduu DDéévveellooppppeemmeenntt RRuurraall ((SSDDRR)) aa ééttéé ééllaabboorrééee eenn mmaarrss 22000022 ppoouurr iinnttééggrreerr lleess ssttrraattééggiieess ddeess ttrrooiiss ssoouuss--sseecctteeuurrss aaggrriiccuullttuurree,, éélleevvaaggee eett eeaauu--eennvviirroonnnneemmeenntt.. • Le programme d’action finalisé sera présenté au Forum, au cours duquel les partenaires pourront indiquer les volumes de financements qu’ils sont prêts à mobiliser par ré-allocation de ressources déjà acquises et par des ressources additionnelles. Le travail d’affinage des programmes se poursuivra jusqu’aux consultations sectorielles ou thématiques qui prendront le relais du Forum et qui auront pour objet le financement du gap de chaque secteur ou de chaque domaine de la Stratégie. Ces consultations se tiendront au fur et à mesure que les budgets-programmes correspondants auront été élaborés. 5.2 Mise en œuvre

5.2.1 Dispositif institutionnel •• LLee ddiissppoossiittiiff ddee ccoonncceerrttaattiioonn qquuii aa ééttéé aaddooppttéé ppoouurr llaa pprrééppaarraattiioonn eett llee mmoonnttaaggee ddee llaa SSRRPP sseerraa mmaaiinntteennuu ppoouurr ll’’eexxééccuuttiioonn eett iill sseerraa aaddaappttéé aauuxx eexxiiggeenncceess dduu ddiiaalloogguuee àà mmeettttrree eenn ppllaaccee aavveecc lleess rreessppoonnssaabblleess ddeess pprrooggrraammmmeess,, lleess sseerrvviicceess tteecchhnniiqquueess ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn eett llaa ssoocciiééttéé cciivviillee.. LLee ddiissppoossiittiiff ppaarrttiicciippaattiiff qquuii aa ééttéé mmiiss eenn ppllaaccee eesstt aaccttuueelllleemmeenntt llee ssuuiivvaanntt :: -- aauu nniivveeaauu nnaattiioonnaall ::

((ii)) llee CCoommiittéé ddee PPiilloottaaggee pprrééssiiddéé ppaarr llee PPrreemmiieerr MMiinniissttrree ;; ((iiii)) llee CCoommiittéé EEttaatt//DDoonnaatteeuurrss qquuii eesstt pprrééssiiddéé ppaarr llee MMiinniissttrree ddeess FFiinnaanncceess eett ddee

ll’’EEccoonnoommiiee ;; ((iiiiii)) llee CCoommiittéé ddee CCoonncceerrttaattiioonn eett ddee DDiiaalloogguuee IInntteerrnneess pprrééssiiddéé ppaarr llee MMiinniissttrree eenn

cchhaarrggee dduu DDéévveellooppppeemmeenntt SSoocciiaall,, qquuii eesstt ll’’éélléémmeenntt dduu ddiiaalloogguuee aavveecc llaa ssoocciiééttéé ;;

((iivv)) llee SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt,, qquuii aa ééttéé llaa cchheevviillllee oouuvvrriièèrree dduu ddiissppoossiittiiff eett qquuii eesstt pprrééssiiddéé ppaarr llee DDiirreecctteeuurr ddee CCaabbiinneett AAddjjooiinntt dduu PPrreemmiieerr MMiinniissttrree ;;

-- aauu nniivveeaauu llooccaall :: ((ii)) ddeess CCoommiittééss RRééggiioonnaauuxx ddee PPiilloottaaggee oouuvveerrttss àà llaa ssoocciiééttéé ;; ((iiii)) ddeess CCoommiittééss SSoouuss--RRééggiioonnaauuxx ddee CCoonncceerrttaattiioonn eett ddee DDiiaalloogguuee IInntteerrnneess,,

ééggaalleemmeenntt oouuvveerrttss àà llaa ssoocciiééttéé..

•• LLee SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt,, qquuii aa ccoonnssttiittuuéé ll’’éélléémmeenntt cceennttrraall ddee ll’’ééllaabboorraattiioonn ddee llaa SSRRPP,, ddeevvrraa éévvoolluueerr vveerrss uunnee ssttrruuccttuurree ddoonntt lleess pprriinncciippaauuxx rrôôlleess sseerroonntt dd’’êêttrree :: -- llee ccoooorrddoonnnnaatteeuurr ddee llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee llaa ssttrraattééggiiee ;; -- llee ppooiinntt ddee ccoonncceennttrraattiioonn ddeess aannaallyysseess ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn dduu PPIIEE ;; -- llee ggeessttiioonnnnaaiirree dduu ddiissppoossiittiiff ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ((IIOOVV)) ddee llaa ssttrraattééggiiee ;; -- llee rreessppoonnssaabbllee dduu ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn gglloobbaall ddee llaa SSttrraattééggiiee ;; -- ll’’aanniimmaatteeuurr dduu pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff aauuttoouurr ddee llaa SSRRPP.. •• CCeettttee ssttrruuccttuurree,, qquuii ddooiitt rreesstteerr llééggèèrree mmaaiiss ddoottééee dd’’uunnee ggrraannddee ccaappaacciittéé ddee ttrraavvaaiill,, ddeevvrraa ss’’aappppuuyyeerr ssuurr lleess sseerrvviicceess tteecchhnniiqquueess ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn.. EEllllee nn’’aauurraa aauuccuunnee vvooccaattiioonn àà ssee ssuubbssttiittuueerr àà eeuuxx.. EEllllee ddeevvrraa eenn rreevvaanncchhee ttrraavvaaiilllleerr eenn lliiaaiissoonn ééttrrooiittee aavveecc eeuuxx,, nnoottaammmmeenntt aavveecc cceeuuxx ddee llaa SSttaattiissttiiqquuee,, cceeuuxx dduu ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn dduu PPIIEE eett aavveecc lleess ccoolllleeccttiiffss ddee llaa ssoocciiééttéé

46

cciivviillee ppoorrtteeuurrss dd’’iinnffoorrmmaattiioonn ssuurr lleess pprroojjeettss mmeennééss ppaarr cceettttee ddeerrnniièèrree.. UUnnee ddee sseess mmiissssiioonnss sseerraa ddee vveeiilllleerr àà llaa mmiissee eenn œœuuvvrree rraappiiddee dduu rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittéé ddeess ssttrruuccttuurreess ssuurr lleessqquueelllleess eellllee ddeevvrraa ss’’aappppuuyyeerr eett dd’’aaiiddeerr cceess ssttrruuccttuurreess àà eenn ffaaiirree llee ppllaaiiddooyyeerr aauupprrèèss ddeess bbaaiilllleeuurrss ddee ffoonnddss.. EEllllee ppoouurrrraa êêttrree ccoommppllééttééee ppaarr uunn oobbsseerrvvaattooiirree ddee llaa ppaauuvvrreettéé eett dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn ((vvooiirr 44..33..22)).. •• EEnn ccee qquuii ccoonncceerrnnee llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee llaa SSttrraattééggiiee,, llee SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt ddeevvrraa vveeiilllleerr àà :: ((ii)) llaa bboonnnnee ffoorrmmuullaattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess eett ((iiii)) llaa mmoobbiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess aaddééqquuaatteess ;; cceellllee--ccii ffaaiitt ll’’oobbjjeett ddeess ddeeuuxx ppaarraaggrraapphheess ccii--ddeessssoouuss,, llee ssuuiivvaanntt ttrraaiittaanntt ddee llaa ccoooorrddiinnaattiioonn ddeess iinntteerrvveennaannttss..

5.2.2 Formulation des programmes •• LLee ttrraavvaaiill ddee ffiinnaalliissaattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess dd’’aaccttiioonn,, qquuii ddooiitt ssee ppoouurrssuuiivvrree jjuussqquu’’aauuxx ccoonnssuullttaattiioonnss sseeccttoorriieelllleess oouu tthhéémmaattiiqquueess,, nnee ss’’aarrrrêêtteerraa ppaass llàà ppuuiissqquuee cceess ccoonnssuullttaattiioonnss ffeerroonntt eelllleess--mmêêmmeess ll’’oobbjjeett ddee mmééccaanniissmmeess ddee ssuuiivvii aapppprroopprriiééss.. UUnnee mmiissee àà jjoouurr ddee llaa SSRRPP sseerraa ppaarr aaiilllleeuurrss eeffffeeccttuuééee cchhaaqquuee aannnnééee ppoouurr tteenniirr ccoommppttee ddeess aatttteenntteess ddeess ppooppuullaattiioonnss,, ddeess rrééssuullttaattss ddee ll’’eexxééccuuttiioonn eett ddeess ddoonnnnééeess iissssuueess ddeess nnoouuvveelllleess eennqquuêêtteess.. TToouuss lleess ttrrooiiss aannss,, llaa SSttrraattééggiiee ffeerraa ll’’oobbjjeett dd’’uunnee rreevvuuee ggéénnéérraallee.. EEnn ppeerrmmaanneennccee,, iill ss’’aaggiirraa ddee vveeiilllleerr àà llaa bboonnnnee qquuaalliittéé ddee llaa ffoorrmmuullaattiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess àà mmeettttrree eenn œœuuvvrree.. •• AA ccee ttiittrree,, iill sseerraa nnéécceessssaaiirree ddee pprrooccééddeerr aauu rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittééss ddee ttoouuss cceeuuxx qquuii sseerroonntt cchhaarrggééss ddee ll’’iinnssttrruuccttiioonn ddeess ddoossssiieerrss ddee pprroojjeett eett dduu mmoonnttaaggee ddeess pprrooggrraammmmeess,, ddoonntt lleess ccoommmmuunnaauuttééss ddee bbaassee ccoonncceerrnnééeess.. UUnn pprrooggrraammmmee ddee ffoorrmmaattiioonn àà ll’’aapppprroocchhee dduu «« ccaaddrree llooggiiqquuee »»,, qquuii eesstt rreeccoommmmaannddééee ppaarr llaa mmaajjoorriittéé ddeess ppaarrtteennaaiirreess,, ppoouurrrraa êêttrree mmoonnttéé.. DDee llaa qquuaalliittéé ddeess ccaaddrreess llooggiiqquueess ddééppeennddrroonntt llaa bboonnnnee aannaallyyssee ddeess pprroobbllèèmmeess,, llee bboonn cchhooiixx ddeess aaccttiioonnss eett ddeess ssttrraattééggiieess cceennssééeess lleess rrééssoouuddrree eett llaa ppeerrttiinneennccee ddeess ssyyssttèèmmeess ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn.. CCeett eexxeerrcciiccee sseerraa ppaarr aaiilllleeuurrss uunn ddeess mmeeiilllleeuurrss mmooyyeennss ddee ss’’aassssuurreerr ddee ll’’aapppprroopprriiaattiioonn ddee llaa ssttrraattééggiiee ppaarr lleess ppooppuullaattiioonnss,, ccee qquuii ddeevvrraaiitt rreennffoorrcceerr sseess cchhaanncceess ddee ssuuccccèèss..

5.2.3 Mobilisation de ressources •• LL’’aaddooppttiioonn dduu CCDDMMTT ppeerrmmeettttrraa ddee mmoonntteerr ddee mmeeiilllleeuurreess ccoommbbiinnaaiissoonnss eennttrree rreessssoouurrcceess iinntteerrnneess eett aaiiddeess eexxttéérriieeuurreess ppoouurr llaa ccoonncceeppttiioonn eett llee ffiinnaanncceemmeenntt ddeess pprrooggrraammmmeess.. LL’’éévvoolluuttiioonn vveerrss ll’’aaiiddee bbuuddggééttaaiirree ppeerrmmeettttrraa àà tteerrmmee ddee bbéénnééffiicciieerr ddee ttoouuss lleess aavvaannttaaggeess ddee cceess ccoommbbiinnaaiissoonnss ppoouurr llaa pphhaassee dd’’eexxééccuuttiioonn.. AA tteerrmmee,, iill ddeevviieennddrraa eenn eeffffeett ppoossssiibbllee ddee rreemmeettttrree àà llaa ppaarrttiiee nnaattiioonnaallee llee ssooiinn ddee ggéérreerr,, sseelloonn sseess pprrooccéédduurreess,, lleess ddeeuuxx ssoouurrcceess ddee ffiinnaanncceemmeenntt,, ddaannss uunn ccaaddrree uunniiqquuee ddee pprrooggrraammmmee.. •• LLee pprroocceessssuuss eesstt eenn rroouuttee,, nnoottaammmmeenntt ddaannss llee sseecctteeuurr ddee ll’’éédduuccaattiioonn,, qquuii ss’’eennggaaggee ssuurr ll’’aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee ppoouurr llaa pprrooggrraammmmaattiioonn ddee sseess ddééppeennsseess.. PPaarraallllèèlleemmeenntt,, lleess mmééccaanniissmmeess ffiidduucciiaaiirreess ddee ggeessttiioonn ddeess ddééppeennsseess ppuubblliiqquueess ccoommmmeenncceenntt àà êêttrree mmiiss eenn ppllaaccee.. LLeess rrééffoorrmmeess sseerroonntt éétteenndduueess aauuxx aauuttrreess sseecctteeuurrss sseelloonn uunn ccaalleennddrriieerr qquuii sseerraa ddiissccuuttéé aavveecc lleess ppaarrtteennaaiirreess..

5.2.4 Coordination des intervenants

47

•• LLaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddee llaa SSttrraattééggiiee vvaa ppaasssseerr ppaarr ll’’EEttaatt mmaaiiss aauussssii ppaarr lleess ooppéérraatteeuurrss ddeess sseecctteeuurrss pprroodduuccttiiffss.. LL’’eexxeemmppllee ttyyppee eesstt cceelluuii ddee llaa ccoommbbiinnaaiissoonn EEttaatt // sseecctteeuurrss pprriivvéé eett aassssoocciiaattiiff ppoouurr llaa mmiissee eenn vvaalleeuurr ddeess tteerrrreess ppaarr lleess rreessssoouurrcceess eenn eeaauu.. LLee ppiilloottaaggee ddee cceess ooppéérraattiioonnss vvaa mmoobbiilliisseerr ddeess eexxppeerrttiisseess aauussssii ddiivveerrsseess qquuee ddeess tteecchhnniicciieennss ddee llaa ggeessttiioonn ddee ll’’eeaauu,, ddeess aaggrroonnoommeess,, ddeess jjuurriisstteess,, ddeess ssppéécciiaalliisstteess ddeess ddrrooiittss ccoouuttuummiieerrss oouu ddeess ffiissccaalliisstteess.. •• LLaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddeess pprrooggrraammmmeess ccoorrrreessppoonnddaannttss ddeevvrraa rréégglleerr ddee mmaanniièèrree ccoonnccoommiittaannttee ddeess pprroobbllèèmmeess tteellss qquuee ll’’aaccccèèss àà llaa tteerrrree eett ssaa ssééccuurriissaattiioonn ssuurr uunnee lloonngguuee ppéérriiooddee,, llee rrééggiimmee ffiissccaall ddeess iinnvveessttiisssseeuurrss,, llaa ddiiffffuussiioonn ppaarr lleess sseerrvviicceess ddee rreecchheerrcchhee ddee ttoouutt ccee qquuii aa ppuu êêttrree ffaaiitt dd’’uuttiillee ddaannss llee ddoommaaiinnee,, llaa mmiissee aauu ppooiinntt eett llaa ddiivvuullggaattiioonn ddeess iinnffoorrmmaattiioonnss ssuurr lleess rreessssoouurrcceess eenn eeaauu oouu llaa mmiissee eenn ppllaaccee dd’’uunn mmiinniimmuumm dd’’iinnffrraassttrruuccttuurreess.. •• CCeettttee ccoommbbiinnaaiissoonn dd’’aaccttiioonnss eett ddee rrééffoorrmmeess eett llaa ccoooorrddiinnaattiioonn ddeess iinntteerrvveennaannttss nnee ssoonntt cceerrtteess ppaass dduu rreessssoorrtt dduu SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt oouu ddee ssaa ssttrruuccttuurree rreellaaiiss.. LLee rrôôllee ddee ccee ddeerrnniieerr sseerraa ddee ss’’aassssuurreerr qquuee ttoouuss lleess sseerrvviicceess ccoonncceerrnnééss ddee ll’’aaddmmiinniissttrraattiioonn ssoonntt eeffffeeccttiivveemmeenntt mmoobbiilliissééss ssuurr llee cchhaannttiieerr eett qquuee lleess aauuttrreess aacctteeuurrss ssoonntt iinnffoorrmmééss dduu pprrooggrraammmmee eett ddeess mmeessuurreess pprriisseess ppoouurr ssaa ffaacciilliittaattiioonn.. 5.3 Suivi-évaluation

5.3.1 Suivi-évaluation de la SRP •• LLee SSyyssttèèmmee dd’’IInnffoorrmmaattiioonn eett ddee SSuuiivvii--EEvvaalluuaattiioonn ((SSIISSEE)),, qquuii sseerraa ccoonnssttrruuiitt ssuurr uunnee bbaassee ddee ccoonncceerrttaattiioonn eett ddee ddiiaalloogguuee ppeerrmmaanneenntt aavveecc ll’’eennsseemmbbllee ddeess PPaarrtteennaaiirreess,, aappppoorrtteerraa ddeess éélléémmeennttss ddee rrééppoonnssee aaddééqquuaattee aauuxx pprrééooccccuuppaattiioonnss ffoonnddaammeennttaalleess dd’’ééccllaaiirraaggee nnéécceessssaaiirree ssuurr lleess iinntteerrvveennttiioonnss ddeess ppoouuvvooiirrss ppuubblliiccss ddaannss lleess ddiifffféérreennttss ddoommaaiinneess cciibbllééss ppaarr llaa SSRRPP ;; iill sseerrvviirraa dd’’oouuttiill ppeerrmmaanneenntt dd’’aaiiddee àà llaa ddéécciissiioonn ppoouurr lleess ppoouuvvooiirrss ppuubblliiccss.. •• LLee SSIISSEE aauurraa ppoouurr oobbjjeeccttiiffss ssppéécciiffiiqquueess,, eennttrree aauuttrreess,, ddee :: ((ii)) aamméélliioorreerr llaa ccoonnnnaaiissssaannccee dduu pphhéénnoommèènnee ddee ppaauuvvrreettéé,, ((iiii)) aassssuurreerr ll’’hhaarrmmoonniissaattiioonn,, llaa ccoohhéérreennccee eett llaa ccoooorrddiinnaattiioonn ddeess ssyyssttèèmmeess ddee ccoolllleeccttee,, ddee ttrraaiitteemmeenntt eett dd’’aannaallyyssee ddeess ddoonnnnééeess àà ttoouuss lleess nniivveeaauuxx,, ((iiii)) mmeessuurreerr ppéérriiooddiiqquueemmeenntt lleess rrééssuullttaattss,, eeffffeettss eett iimmppaaccttss ddeess iinntteerrvveennttiioonnss,, ((iiiiii)) ddéétteerrmmiinneerr uunn nnooyyaauu dd’’iinnddiiccaatteeuurrss ppeerrttiinneennttss ppeerrmmeettttaanntt ddee mmeessuurreerr oobbjjeeccttiivveemmeenntt lleess pprrooggrrèèss rrééaalliissééss eenn mmaattiièèrree ddee rréédduuccttiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé eett ddee ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn,, ((iivv)) aassssuurreerr ll’’aacccceessssiibbiilliittéé ddee ll’’iinnffoorrmmaattiioonn ffiiaabbllee àà ttoouuss lleess aacctteeuurrss,, eett ((vv)) rreennffoorrcceerr lleess ccaappaacciittééss ddeess ssttrruuccttuurreess nnaattiioonnaalleess eenn mmaattiièèrree ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn.. •• SSaannss pprrééjjuuggeerr dduu rrééssuullttaatt ddeess rrééfflleexxiioonnss ssuurr ll’’oobbsseerrvvaattooiirree ddee llaa ppaauuvvrreettéé eett dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn,, llee ssyyssttèèmmee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn eett ddee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ddee llaa SSRRPP sseerraa oorriieennttéé ssuurr ddeeuuxx cceennttrreess dd’’iinnttéérrêêtt mmaajjeeuurrss :: ((ii)) lleess ppoolliittiiqquueess eett mmeessuurreess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ééccoonnoommiiqquuee eett ssoocciiaall,, eett ((iiii)) llaa mmiissee eenn œœuuvvrree ddeess pprrooggrraammmmeess eett pprroojjeettss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt.. EEnnttrree cceess ddeeuuxx nniivveeaauuxx dd’’aannaallyyssee,, ddeess ppaasssseerreelllleess sseerroonntt iinnssttaallllééeess ddee mmaanniièèrree àà rraaccccoorrddeerr lleess ddeeuuxx ssyyssttèèmmeess dd’’iinnffoorrmmaattiioonn.. LLee SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt ffaavvoorriisseerraa ll’’iinntteerrpprrééttaattiioonn eett ll’’uuttiilliissaattiioonn ddeess rrééssuullttaattss ddee ccee ddoouubbllee ssuuiivvii ppaarr ddeess éécchhaannggeess eennttrree llee ddiissppoossiittiiff ddee ppiilloottaaggee eett lleess rreessppoonnssaabblleess ddee ll’’eexxééccuuttiioonn ddeess pprrooggrraammmmeess.. •• PPaarr aaiilllleeuurrss,, oonn ccoommpprreennddrraa aaiisséémmeenntt qquuee llee llaannggaaggee aaddooppttéé ppoouurr ll’’aannaallyyssee eett llee ssuuiivvii dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn ((rraappppoorrttss ssuurr llee DDHHDD)) ssooiitt llee pplluuss pprroocchhee ppoossssiibbllee ddee cceelluuii uuttiilliisséé ppoouurr

48

llee ssuuiivvii ddee llaa SSRRPP.. IIll yy aa llàà uunnee pprreemmiièèrree eexxiiggeennccee ddee ccoohhéérreennccee.. DDee mmêêmmee,, llee ggoouuvveerrnneemmeenntt ss’’eesstt eennggaaggéé àà mmeettttrree eenn œœuuvvrree eett àà ssuuiivvrree lleess OObbjjeeccttiiffss dduu MMiilllléénnaaiirree ((OODDMM)).. PPoouurr llaa mmiissee eenn œœuuvvrree,, llee ddiissppoossiittiiff dd’’aaccttiioonn eesstt cceelluuii ddee llaa SSRRPP2255.. PPoouurr llee ssuuiivvii2266,, llee mmééccaanniissmmee ddeevvrraa ddoonncc êêttrree llee pplluuss ééttrrooiitteemmeenntt ppoossssiibbllee aassssoocciiéé àà cceelluuii dduu DDHHDD eett ddee llaa SSRRPP.. •• AAuu nniivveeaauu dduu pprreemmiieerr cceennttrree dd’’iinnttéérrêêtt,, llee SSIISSEE ss’’aattttaacchheerraa àà ll’’aannaallyyssee ddeess eeffffeettss eett//oouu iimmppaaccttss ddeess ppoolliittiiqquueess eett mmeessuurreess ddee ddéévveellooppppeemmeenntt ééccoonnoommiiqquuee eett ssoocciiaall;; cceettttee aannaallyyssee ssee ffeerraa ssuurr llaa bbaassee dd’’uunnee lliissttee dd’’iinnddiiccaatteeuurrss lliiééss aauuxx oobbjjeeccttiiffss mmeessuurraabblleess ddee cceess ppoolliittiiqquueess eett mmeessuurreess ccoonntteennuueess ddaannss llaa SSRRPP.. LLeess ssoouurrcceess ddee ddoonnnnééeess ssoonntt ddiivveerrssiiffiiééeess :: ((ii)) ddaannss lleess pprrooggrraammmmeess lloorrssqquu’’iillss oonntt uunnee eennvveerrgguurree ssuuffffiissaannttee ppoouurr ddrreesssseerr uunn ssyyssttèèmmee dd’’iinnffoorrmmaattiioonn àà llaa ddiimmeennssiioonn ddee llaa SSRRPP,, ((iiii)) ddaannss lleess cciirrccuuiittss ddee ll’’iinnffoorrmmaattiioonn ssttaattiissttiiqquuee sseeccttoorriieellllee eett tthhéémmaattiiqquuee,, qquuii rreemmoonnttee eenn ggéénnéérraall ppaarr llaa DDiirreeccttiioonn ddee llaa SSttaattiissttiiqquuee eett ddeess CCoommpptteess NNaattiioonnaauuxx ((DDSSCCNN)),, ((iiiiii)) àà ppaarrttiirr ddeess eennqquuêêtteess rréégguulliièèrreess ((ppaarr eexxeemmppllee,, ll’’eennqquuêêttee aaggrriiccoollee aannnnuueellllee)),, ddoonntt ll’’eexxppllooiittaattiioonn eesstt ccoonnffiiééee aauuxx mmiinniissttèèrreess tteecchhnniiqquueess eenn aassssoocciiaattiioonn aavveecc llaa DDSSCCNN.. •• AAuu nniivveeaauu dduu sseeccoonndd cceennttrree dd’’iinnttéérrêêtt,, lleess iinnddiiccaatteeuurrss ddee rrééssuullttaattss,, dd’’eeffffeettss oouu dd’’iimmppaacctt ddeess pprroojjeettss eett pprrooggrraammmmeess gguuiiddeerroonntt lleess iinnvveessttiiggaattiioonnss dduu SSIISSEE,, eenn lliiaaiissoonn aavveecc llee ssyyssttèèmmee ddee ssuuiivvii dduu PPIIEE,, qquuii ddeevviieennddrraa ppaarrttiiee iinnttééggrraannttee dduu SSIISSEE.. IIll sseerraa nnéécceessssaaiirree dd’’aaddaapptteerr àà llaa bbaassee lleess ccaaddrreess llooggiiqquueess ddeess pprroojjeettss eett pprrooggrraammmmeess aauuxx oorriieennttaattiioonnss ddee llaa SSRRPP.. PPoouurr ccee nniivveeaauu dd’’oobbsseerrvvaattiioonn eett dd’’aannaallyyssee,, lleess ddoonnnnééeess éémmaanneerroonntt ddeess pprroojjeettss eett pprrooggrraammmmeess eeuuxx--mmêêmmeess aaiinnssii qquuee dduu ssyyssttèèmmee ddee ssuuiivvii ddeess ddééccaaiisssseemmeennttss eett ddee ssuuiivvii pphhyyssiiqquuee,, tteell qquu’’iill eesstt aaccttuueelllleemmeenntt aassssuurréé ppaarr llaa DDiirreeccttiioonn dduu FFiinnaanncceemmeenntt ddeess IInnvveessttiisssseemmeennttss ((DDFFII)) eett llaa DDiirreeccttiioonn dduu SSuuiivvii eett ddee ll’’EEvvaalluuaattiioonn ddeess PPrroojjeettss eett PPrrooggrraammmmeess ((DDSSEEPPPP)) aauu MMFFEE.. IIll ccoonnvviieennddrraa dd’’aaddaapptteerr cceess mmééccaanniissmmeess aauuxx pprrooggrraammmmeess ddee llaa SSRRPP eett dd’’aappppoorrtteerr,, eenn ccaass ddee bbeessooiinn,, uunn rreennffoorrcceemmeenntt ddee ccaappaacciittééss aauuxx DDEEPP ddeess mmiinniissttèèrreess tteecchhnniiqquueess,, àà llaa DDFFII eett àà llaa DDiirreeccttiioonn dduu SSuuiivvii eett ddee ll’’EEvvaalluuaattiioonn ddeess PPrroojjeettss eett PPrrooggrraammmmeess ((DDSSEEPPPP)).. •• EEnnttrree cceess ddeeuuxx nniivveeaauuxx dd’’aannaallyyssee,, ddeess ppaasssseerreelllleess sseerroonntt iinnssttaallllééeess ddee mmaanniièèrree àà rraaccccoorrddeerr lleess ddeeuuxx ssyyssttèèmmeess dd’’iinnffoorrmmaattiioonn.. LLee ssuuiivvii ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ddeess OOSSMM ppeerrmmeettttrraa dd’’ééccllaaiirreerr lleess ggeessttiioonnnnaaiirreess ddee pprroojjeettss eett ddee pprrooggrraammmmeess ssuurr ll’’éévvoolluuttiioonn ddee lleeuurr eennvviirroonnnneemmeenntt.. CCeelluuii ddeess pprrooggrraammmmeess sseerrvviirraa dd’’iinnddiiccaattiioonn ssuurr lleeuurr ccoonnttrriibbuuttiioonn àà llaa rrééaalliissaattiioonn ddeess oobbjjeeccttiiffss ssppéécciiffiiqquueess.. EEnnccaaddrréé nn°° 99 :: LLee ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn aauu NNiiggeerr--LLee rréésseeaauu RReeNNSSEE -- UUnn pprroojjeett ddee rrééfféérreennccee :: llee PPAASSPP

Le Réseau Nigérien de Suivi-Evaluation (ReNSE) a été créé en 1999 par une quarantaine de professionnels. Le réseau compte actuellement plus de 200 membres. Son Comité de Coordination regroupe l’administration, le Système des Nations Unies, les partenaires bilatéraux, les ONG, les institutions de formation et les bureaux d’études. En devenant un véritable forum d’échange d’expériences, le ReNSE contribue à diffuser une culture de Suivi-Evaluation (S&E) et à renforcer les compétences nationales dans ce domaine.

Il a déjà constitué une banque de données sur les évaluateurs au Niger et commencé à promouvoir

des normes et des pratiques professionnelles en S&E. Il prépare actuellement un cycle de formation sur l’amélioration des dispositifs nationaux du S&E.

25 au moins pour ce qui a pu être intégré à la stratégie, dans sa phase actuelle. 26 pour lequel, il y a urgence puisque chacun des 189 pays signataires de la Déclaration de septembre 2000 s’est engagé à sortir le premier rapport national d’évaluation avant la fin 2003.

49

La création du réseau coïncide avec un projet de fédération des réseaux nationaux au niveau africain, parmi lesquels le ReNSE est considéré comme un des plus dynamiques. LLeess ddiiffffiiccuullttééss qquuee rreennccoonnttrreenntt ddaannss lleess mmiinniissttèèrreess lleess DDiirreeccttiioonnss ddeess EEttuuddeess eett ddee llaa PPrrooggrraammmmaattiioonn ((DDEEPP)) ccoonnttrraasstteenntt aavveecc llaa rrééaalliittéé dduu SS&&EE

ddee cceerrttaaiinnss pprroojjeettss.. LLee PPAASSPP ((PPrroojjeett ddee PPrrootteeccttiioonn iinnttééggrrééee ddeess rreessssoouurrcceess aaggrroo--ssyyllvvoo--ppaassttoorraalleess)),, eesstt ll’’uunn ddee cceess eexxeemmpplleess.. GGrrââccee aauu ssuuppppoorrtt ddee llaa CCooooppéérraattiioonn aalllleemmaannddee,, llee PPAASSPP ss’’eesstt ddoottéé dd’’uunn ssyyssttèèmmee ddee SS&&EE,, àà llaa hhaauutteeuurr ddeess ssttaannddaarrddss iinntteerrnnaattiioonnaauuxx.. PPaarrmmii lleess pprriinncciippaalleess ffoorrcceess dduu pprroojjeett,, oonn nnoottee ::

((ii)) ll’’eexxiisstteennccee dd’’uunn ssyyssttèèmmee ddee SS&&EE iinnffoorrmmaattiisséé aavveecc ddeess iinnddiiccaatteeuurrss ssiimmpplleess;; ((iiii)) uunnee bboonnnnee aapppprroopprriiaattiioonn dduu ssyyssttèèmmee ddee SS&&EE ppaarr lleess iinntteerrvveennaannttss ;;

((iiiiii)) uunn ssyyssttèèmmee rrooddéé ooùù ttoouutt llee mmoonnddee ccoonnnnaaîîtt ssoonn rrôôllee.. IIll eesstt eennccoouurraaggeeaanntt ddee ccoonnssttaatteerr qquu’’uunn rréésseeaauu tteell qquuee llee RReeNNSSEE ppeerrmmeettttrraa llaa ppoouurrssuuiittee dduu ddiiaalloogguuee eett ffaacciilliitteerraa llee rreennffoorrcceemmeenntt ccrrooiisséé eennttrree

lleess eexxppéérriieenncceess ddeess uunnss eett ddeess aauuttrreess.. SSoouurrccee :: BBuulllleettiinn ddee llaa SSoocciiééttéé QQuuéébbééccooiissee dd’’EEvvaalluuaattiioonn ddee PPrrooggrraammmmee,, mmaaii 22000022.. •• UUnnee pprreemmiièèrree lliissttee dd’’iinnddiiccaatteeuurrss ddee ssuuiivvii aa ééttéé aarrrrêêttééee ppaarr llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill cchhaarrggéé dduu ssuuiivvii--éévvaalluuaattiioonn ;; ppoouurr lleess bbeessooiinnss ddee llaa pprréésseennttee ssyynntthhèèssee,, uunnee lliissttee rreessttrreeiinnttee dd’’iinnddiiccaatteeuurrss eesstt pprrooppoossééee àà llaa ffiinn ddee cceettttee sseeccttiioonn.. •• LLee ssyyssttèèmmee aaccttuueell dd’’eennqquuêêtteess rreessttee iinnssuuffffiissaanntt ppoouurr rreennddrree ccoommppttee ddee ttoouutteess lleess ddiimmeennssiioonnss ddee llaa ppaauuvvrreettéé.. IIll eesstt pprréévvuu ddee llee ccoommpplléétteerr ppaarr ((ii)) ll’’eexxppllooiittaattiioonn dduu 33èèmmee rreecceennsseemmeenntt ggéénnéérraall ddee llaa ppooppuullaattiioonn ddee 22000011,, ((iiii)) uunnee eennqquuêêttee bbuuddggeett--ccoonnssoommmmaattiioonn ddeess mméénnaaggeess eenn 22000033,, ((iiiiii)) uunn rreecceennsseemmeenntt ggéénnéérraall ddee ll’’aaggrriiccuullttuurree eett dduu cchheepptteell eenn 22000033--22000044,, ((iivv)) uunnee eennqquuêêttee ddéémmooggrraapphhiiee--ssaannttéé eenn 22000033,, ((vv)) uunnee eennqquuêêttee ssuurr llee sseecctteeuurr iinnffoorrmmeell ddee NNiiaammeeyy,, ééggaalleemmeenntt eenn 22000033,, ((vvii)) ddeess eennqquuêêtteess nnaattiioonnaalleess ssuurr lleess ppeerrcceeppttiioonnss ddee llaa ppaauuvvrreettéé eenn 22000033 eett 22000055,, ((vviiii)) uunnee eennqquuêêttee nnaattiioonnaallee ddee pprroossppeeccttiivvee eenn 22000033--22000044.. • Pour être efficace, le dispositif institutionnel de suivi-évaluation doit être léger et souple pour s’adapter aux changements à venir. Il doit être bâti à partir des structures existantes renforcées, réformées au besoin, mais doit surtout éviter la démultiplication des structures. Le présent dispositif a été proposé en tenant compte de ces impératifs. Il prévoit : (i) La coordination de toutes les activités d’information et de suivi-évaluation par le

SP/SRP. Le SP/SRP sera renforcé par la mise à sa disposition d’un Statisticien – Economiste qui sera en liaison permanente avec la DSCN, les services concernés du MFE, et les cellules statistiques et/ou les DEP des Ministères sectoriels ;

(ii) Le renforcement du système statistique national pour répondre aux sollicitations des

acteurs et aux exigences de suivi-évaluation de la SRP et du développement humain. Les attributions et le statut du Comité National de la Statistique seront redéfinis. Le CNS aura, sous la coupe du Comité de Pilotage de la SRP, un rôle d’appréciation et de validation technique des indicateurs de suivi. La DSCN, qui assure le secrétariat technique du CNS, sera transformée en Institut National de la Statistique ; elle sera renforcée et créera en son sein, une unité chargée de l’harmonisation et de la cohérence des données produites par les sous-systèmes ;

(iii) La re-dynamisation et le renforcement des sous-systèmes d’information et de suivi-

évaluation transversaux ou sectoriels, en charge de la collecte, du traitement, de l’exploitation et de la transmission des données au SP/SRP et à la DSCN.

50

• Le système de suivi-évaluation de la SRP devra servir de guide à l’action pour le pilotage de la Stratégie. Le rattachement institutionnel du Secrétariat Permanent devra lui permettre de jouer le rôle de conseiller de haut niveau du gouvernement mais aussi d’entretenir des rapports quotidiens de travail avec la DSCN, les programmes, les DEP et les services de suivi-évaluation du MFE. Le programme de renforcement de capacités devra prendre en compte cet aspect particulièrement sensible des attributions du Secrétariat. Un programme d’action du volet « suivi-évaluation » avec un chronogramme de mise en œuvre des activités retenues sera présenté par le gouvernement avant la tenue du forum.

5.3.2 Observatoire de la Pauvreté et du Développement Humain • Un Observatoire de la Pauvreté et du Développement Humain (OPDH) sera créé par le Gouvernement avec pour missions principales : (i) le suivi et l’évaluation au plan global des conditions de vie des populations au sens large, (ii) l’élaboration du RNDH, (iii) la diffusion des rapports de synthèse après validation par le Comité Etat-Donateurs et le Comité de Pilotage. L’observatoire présentera en temps opportun aux décideurs et aux autres institutions utilisatrices l’information pertinente sur la pauvreté et le développement humain durable. Dans une première étape, le SP/RSP assurera le rôle de l’Observatoire.

TTaabblleeaauu nn°° 99 :: MMaattrriiccee ssyynntthhééttiiqquuee ddeess IInnddiiccaatteeuurrss ddee ssuuiivvii ddee llaa SSRRPP IInnddiiccaatteeuurrss FFrrééqquueennccee ddee

pprroodduuccttiioonn NNiivveeaauu ddee ddééssaaggrréé GGaattiioonn

SSoouurrccee RReessppoonn--ssaabbiilliittéé

11.. PPrrooppoorrttiioonn ddee ppaauuvvrreess ddaannss llaa ppooppuullaattiioonn 55 aannss RRééggiioonnaall EEBBCC DDSSCCNN 22.. TTaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee rrééeell AAnnnnuueellllee NNaattiioonnaall DDSSCCNN 33.. TTaauuxx dd’’iinnvveessttiisssseemmeenntt AAnnnnuueellllee PPrriivvéé//ppuubblliicc

SSeecctteeuurrss BBiillaann PPIIEE,, RRaappppoorrttss BBCCEEAAOO eett DDGGPP

DDSSCCNN DDGGPP BBCCEEAAOO

44.. PPrreessssiioonn ffiissccaallee AAnnnnuueellllee FFoorrmmeell//IInnffoorrmmeell DDGGII DDGGII 55.. SSoollddee bbuuddggééttaaiirree ddee bbaassee eenn %% dduu PPIIBB AAnnnnuueellllee NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEFF DDGGBB//DDGGPP 66.. TTaauuxx dd’’iinnffllaattiioonn AAnnnnuueellllee NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss DDSSCCNN DDSSCCNN 77.. NNiivveeaauu aarrrriiéérrééss iinntteerrnneess –– FFCCFFAA SSeemmeessttrriieell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEFF RRaappppoorrttss

MMEEFF 88.. NNiivveeaauu aarrrriiéérrééss eexxtteerrnneess –– FFCCFFAA SSeemmeessttrriieell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEFF RRaappppoorrttss

MMEEFF 99.. RRaattiioo dd’’eennddeetttteemmeenntt ((%% dduu PPIIBB,, ddeess eexxppoorrttaattiioonnss eett ddeess rreecceetttteess ffiissccaalleess))

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEFF RRaappppoorrttss MMEEFF

1100.. TTaauuxx dd’’eexxééccuuttiioonn dduu bbuuddggeett SSeemmeessttrriieell FFoonncctt//IInnvveesstt RRaappppoorrttss MMEEFF MMEEFF 1111.. TTaauuxx ddee ccrrooiissssaannccee rrééeell dduu PPIIBB rruurraall ((aaggrriiccuullttuurree,, éélleevvaaggee,, ffoorrêêtt//ffaauunnee,, ppêêcchhee))

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall MMDDAA--MMRRAA--DDSSCCNN

1122.. NNiivveeaauu ddee pprroodduuccttiioonn,, ddeess éécchhaannggeess eett ddeess eexxppoorrttaattiioonnss ddeess pprroodduuiittss ddeess ffiilliièèrreess rreetteennuueess

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRééggiioonnaall

RRaappppoorrttss MMDDAA,, MMRRAA eett DDSSCCNN

MMDDAA,, MMRRAA,, DDSSCCNN

1133.. %% ddee llaa pprroodduuccttiioonn iirrrriigguuééee ddaannss llaa pprroodduuccttiioonn aaggrriiccoollee ttoottaallee

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMDDAA DDSSCCNN

MMDDAA DDSSCCNN

1144.. SSuuppeerrffiicciiee ddeess tteerrrreess rreessttaauurrééeess AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMDDAA//MMHHEELLDD

MMDDAA,, MMHHEE//LLDD

1155.. %% ddeess mméénnaaggeess uuttiilliissaanntt ddeess ssoouurrcceess dd’’éénneerrggiiee ddee ssuubbssttiittuuttiioonn

AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn EEnnqquuêêtteess DDSSCCNN

1166.. TTaauuxx ddee mmaallnnuuttrriittiioonn eennffaannttss<<55 aannss AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn EEnnqquuêêtteess,, rraappppoorrttss MMSSPPLLEE

MMSSPP//DDSSCCNN

51

rraappppoorrttss MMSSPPLLEE 1177.. TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree ddeess bbeessooiinnss aalliimmeennttaaiirreess AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMDDAA MMDDAA 1188.. KKiilloommééttrraaggee ddee ppiisstteess rruurraalleess ccoonnssttrruuiitteess oouu eennttrreetteennuueess

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEAATT MMEEAATT

1199.. KKiilloommééttrraaggee ddee rroouutteess bbiittuummééeess eett eenn tteerrrree mmooddeerrnnee ccoonnssttrruuiitteess oouu eennttrreetteennuueess

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMEEAATT MMEEAATT

2200.. TTaauuxx dd’’éélleeccttrriiffiiccaattiioonn AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMMMEE MMMMEE 2211.. NNoommbbrree ddee ttoouurriisstteess vviissiittaanntt llee ppaayyss AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMTT//AA MMTT//AA 2222.. TTaauuxx ddee ppéénnééttrraattiioonn ddee NNTTIICC AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss CCaabb//PPMM 2233..TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMEEBBII MMEEBBII 2244.. TTaauuxx dd’’aacchhèèvveemmeenntt dduu pprriimmaaiirree AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMEEBBII MMEEBBII 2255.. TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn ddeess ffiilllleess AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMEEBBII MMEEBBII 2266.. TTaauuxx bbrruutt ddee ssccoollaarriissaattiioonn eenn mmiilliieeuu rruurraall AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMEEBBII MMEEBBII 2277.. %% bbuuddggeett EEdduuccaattiioonn// bbuuddggeett EEttaatt AAnnnnuueell NNaattiioonnaall BBuuddggeett MMFFEE,, MMEEBBII 2288.. %% bbuuddggeett EEdduuccaattiioonn//PPIIBB AAnnnnuueell NNaattiioonnaall BBuuddggeett MMFFEE,, MMEEBBII 2299.. TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree ssaanniittaaiirree AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss SSNNIISS MMSSPPLLEE 3300.. EEssppéérraannccee ddee vviiee àà llaa nnaaiissssaannccee AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn EEnnqquuêêtteess DDSSCCNN

MMSSPPLLEE 3311.. TTaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé iinnffaannttoo--jjuuvvéénniillee AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn EEnnqquuêêtteess DDSSCCNN

MMSSPPLLEE 3322.. TTaauuxx ddee mmoorrttaalliittéé mmaatteerrnneellllee AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn EEnnqquuêêtteess DDSSCCNN

MMSSPPLLEE 3333.. TTaauuxx dd’’uuttiilliissaattiioonn ddeess FFSS AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss SSNNIISS MMSSPPLLEE 3344.. TTaauuxx dd’’EECCVV oouu DDTTCC33 AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss SSNNIISS MMSSPPLLEE 3355.. TTaauuxx ddee pprréévvaalleennccee ccoonnttrraacceeppttiivvee AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss SSNNIISS MMSSPPLLEE 3366.. %% bbuuddggeett ssaannttéé// bbuuddggeett EEttaatt AAnnnnuueell NNaattiioonnaall BBuuddggeett MMFFEE,, MMSSPPLLEE 3377.. %% bbuuddggeett ssaannttéé//PPIIBB AAnnnnuueell NNaattiioonnaall BBuuddggeett MMFFEE,, MMSSPPLLEE 3388.. TTaauuxx ddee sséérroo--pprréévvaalleennccee aauu VVIIHH AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMSSPPLLEE 3399..TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree eenn eeaauu ppoottaabbllee AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMHHEELLDD 4400.. TTaauuxx ddee ccoouuvveerrttuurree eenn aassssaaiinniisssseemmeenntt ddeess cceennttrreess rruurraauuxx

AAnnnnuueell NNaattiioonn,, RRééggiioonn RRaappppoorrttss MMHHEELLDD,, MMEE,, MMSSPPLLEE,, MMII

4411.. RRéégguullaarriittéé ddee llaa pprroodduuccttiioonn ddeess llooiiss ddee rrèègglleemmeenntt

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall LLooii rrèègglleemmeenntt MMFFEE

4422.. NNoommbbrree ddee ccoonnttrrôôlleess ccoommmmaannddiittééss ppaarr llaa CChhaammbbrree ddeess ccoommpptteess

AAnnnnuueell NNaattiioonnaall RRaappppoorrttss MMFFEE,, MMJJ

CCOONNCCLLUUSSIIOONN •• LLaa SSRRPP aa ééttéé ccoonnççuuee eett llaannccééee eenn rrééppoonnssee àà uunn ddééffii mmaajjeeuurr.. LLee NNiiggeerr,, eenn rraaiissoonn ddee llaa ffrraaggiilliittéé ddee ssoonn ééccoonnoommiiee mmaaiiss ssaannss ddoouuttee aauussssii ddee ll’’aabbsseennccee ddee ssttaabbiilliittéé ppoolliittiiqquuee,, ccoommppttee ppaarrmmii lleess ppaayyss lleess pplluuss ppaauuvvrreess aauu mmoonnddee.. PPrrèèss ddeess ddeeuuxx ttiieerrss ddeess NNiiggéérriieennss vviivveenntt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill ddee ppaauuvvrreettéé,, uunn ttiieerrss eennvviirroonn ssuurrvviitt eenn ddeessssoouuss dduu sseeuuiill ddee ppaauuvvrreettéé aabbssoolluuee.. CCeettttee ddiimmeennssiioonn eett,, sseemmbbllee--tt--iill aauussssii,, cceettttee eexxtteennssiioonn ddee llaa ppaauuvvrreettéé ccoonnssttiittuueenntt uunn ggrraavvee hhaannddiiccaapp ppoouurr llee ddéévveellooppppeemmeenntt eett rriissqquueenntt dd’’eennffeerrmmeerr llee ppaayyss ddaannss llee cceerrccllee vviicciieeuuxx ddee ll’’iimmmmoobbiilliissmmee ssii ccee nn’’eesstt ddee llaa rrééggrreessssiioonn.. •• UUnnee pprreemmiièèrree eennttrreepprriissee gglloobbaallee ddee lluuttttee ccoonnttrree llaa ppaauuvvrreettéé aavvaaiitt ééttéé llaannccééee lloorrss ddee llaa TTaabbllee RRoonnddee ddee GGeennèèvvee ddee 11999988.. LLeess éévvéénneemmeennttss ddee 11999999 oonntt pprriivvéé llee ppaayyss ddeess bbéénnééffiicceess éévveennttuueellss ddee cceettttee eexxppéérriieennccee.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa rreellaannccéé ddéébbuutt 22000000 uunn pprroocceessssuuss ppaarrttiicciippaattiiff qquuii aa aabboouuttii àà llaa ffiinn ddee llaa mmêêmmee aannnnééee àà ll’’aaddooppttiioonn dduu DDooccuummeenntt IInnttéérriimmaaiirree ddee llaa SSttrraattééggiiee ddee RRéédduuccttiioonn ddee llaa PPaauuvvrreettéé,, DDII//SSRRPP ppuuiiss àà cceellllee ddee llaa vveerrssiioonn ccoommppllèèttee ddee llaa SSRRPP eenn jjaannvviieerr 22000022.. UUnn mmooiiss pplluuss ttaarrdd,, lleess CCoonnsseeiillss ddee llaa BBaannqquuee MMoonnddiiaallee eett dduu FFMMII éémmeettttaaiieenntt uunn aavviiss ffaavvoorraabbllee ssuurr llaa SSRRPP.. •• EEnnttrree tteemmppss,, ddaannss ssaa LLeettttrree ddee PPoolliittiiqquuee dduu DDéévveellooppppeemmeenntt ddee sseepptteemmbbrree 22000011,, llee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa rrééaaffffiirrmméé sseess eennggaaggeemmeennttss vviiss àà vviiss dduu pprroocceessssuuss.. LLaa mmiissee eenn œœuuvvrree dduu PPrrooggrraammmmee EEccoonnoommiiqquuee eett FFiinnaanncciieerr 22000000--22000033 ssoouutteennuu ppaarr llaa FFRRPPCC,, aavvaaiitt ddééjjàà oouuvveerrtt llaa vvooiiee àà llaa ssttaabbiilliittéé mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee ppaarr ll’’aapppplliiccaattiioonn ffeerrmmee ddee mmeessuurreess dd’’aassssaaiinniisssseemmeenntt ddeess ffiinnaanncceess ppuubblliiqquueess.. DDaannss llaa LLeettttrree ddee PPoolliittiiqquuee,, llee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa aannnnoonnccéé ttrrooiiss aaxxeess dd’’iinntteerrvveennttiioonn qquuii aallllaaiieenntt ffaaççoonnnneerr lleess oorriieennttaattiioonnss ddee llaa SSttrraattééggiiee..

52

•• DDaannss ssaa vveerrssiioonn ooffffiicciieellllee ppuubblliiééee qquuaattrree mmooiiss pplluuss ttaarrdd,, llaa SSRRPP aa rreepprriiss cceettttee lliiggnnee ddiirreeccttrriiccee eett aa ddééggaaggéé qquuaattrree aaxxeess pprriioorriittaaiirreess qquuii rreepprreennaaiieenntt lleess ttrrooiiss pprrééccééddeennttss eett ffaaiissaaiieenntt rreessssoorrttiirr uunn aaxxee ssuurr llaa bboonnnnee ggoouuvveerrnnaannccee ppoouurr ssoouulliiggnneerr llee rrôôllee eesssseennttiieell ddee cceettttee ccoommppoossaannttee.. LLaa SSttrraattééggiiee ss’’aattttaaqquuee aauuxx rraacciinneess mmêêmmeess ddee llaa ppaauuvvrreettéé eett ccoonnffiirrmmee llaa nnéécceessssiittéé ddee rreellaanncceerr llaa ccrrooiissssaannccee,, ddaannss uunn ccaaddrree mmaaccrroo--ééccoonnoommiiqquuee ééqquuiilliibbrréé.. LL’’aacccceenntt yy aa ééttéé mmiiss ssuurr llee rrôôllee dduu sseecctteeuurr pprriivvéé eett ssuurr qquueellqquueess sseecctteeuurrss cclleeffss,, aauu pprreemmiieerr rraanngg ddeessqquueellss ll’’aaggrriiccuullttuurree eett ll’’éélleevvaaggee.. •• LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa rreeççuu ll’’aappppuuii ddee sseess ppaarrtteennaaiirreess ttoouutt aauu lloonngg dduu pprroocceessssuuss ddee llaa SSRRPP.. IIll lluuii aa ppaarruu nnéécceessssaaiirree dd’’oorrggaanniisseerr uunnee rreennccoonnttrree gglloobbaallee ppoouurr éécchhaannggeerr aavveecc eeuuxx ssuurr lleess rrééssuullttaattss ddee ccee pprroocceessssuuss,, ssuurr lleess ffoonnddeemmeennttss ddee llaa SSttrraattééggiiee eett ssuurr lleess mmooddaalliittééss ddee ssaa mmiissee eenn œœuuvvrree eett ddee ssoonn ssuuiivvii.. CC’’eesstt ll’’aammbbiittiioonn dduu FFoorruumm ddee NNiiaammeeyy dd’’eennggaaggeerr ccee ddéébbaatt oouuvveerrtt eett ccoonnssttrruuccttiiff.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt nn’’iiggnnoorree ppaass lleess ddiiffffiiccuullttééss qquu’’iill yy aauurraa àà ppaasssseerr àà llaa pphhaassee dd’’eexxééccuuttiioonn eett àà éévviitteerr lleess eerrrreemmeennttss dduu ppaasssséé.. IIll eenntteenndd ppaarrttaaggeerr ssoonn ppooiinntt ddee vvuuee aavveecc sseess ppaarrtteennaaiirreess,, pprrooppoosseerr ddeess ssoolluuttiioonnss eett rreecchheerrcchheerr lleeuurr aappppuuii.. •• LLaa rrééfflleexxiioonn ssuurr lleess ffoonnddeemmeennttss ddee llaa SSttrraattééggiiee sseerraa eennrriicchhiiee ppaarr lleess ééttuuddeess ccoommpplléémmeennttaaiirreess,, nnoottaammmmeenntt ll’’ééttuuddee ssuurr lleess ssoouurrcceess ddee llaa ccrrooiissssaannccee eett cceellllee ssuurr llee rrôôllee ddee llaa ffeemmmmee ddaannss llaa ppoolliittiiqquuee ddee ppooppuullaattiioonn.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt rroouuvvrriirraa llee ddéébbaatt aavveecc sseess ppaarrtteennaaiirreess ssuurr llee ddiissppoossiittiiff ddee ppiilloottaaggee ddee llaa ssttrraattééggiiee eett ssuurr llee rrôôllee cceennttrraall dduu SSeeccrrééttaarriiaatt PPeerrmmaanneenntt dduu DDSSRRPP.. UUnn ddeess ppooiinnttss iimmppoorrttaannttss dduu ddéébbaatt ccoonncceerrnneerraa llaa mmoobbiilliissaattiioonn ddee ll’’aaiiddee eexxttéérriieeuurree.. •• DDeess ddiissccuussssiioonnss oonntt ddééjjàà eeuu lliieeuu ssuurr ll’’éévvoolluuttiioonn ddeess ddiissppoossiittiiffss aaccttuueellss ddee mmoobbiilliissaattiioonn vveerrss ll’’aapppprroocchhee--pprrooggrraammmmee,, qquuii ddooiitt ccaannaalliisseerr ll’’aaiiddee nnoonn pplluuss àà ttrraavveerrss ddeess pprroojjeettss mmaaiiss àà ttrraavveerrss ddeess pprrooggrraammmmeess,, ccoonnççuuss ppaarr llaa ppaarrttiiee nnaattiioonnaallee,, eexxééccuuttééss ppaarr eellllee,, sseelloonn lleess pprrooccéédduurreess nnaattiioonnaalleess eett ddoonntt llaa pphhaassee uullttiimmee ppoouurrrraaiitt êêttrree ll’’aaiiddee bbuuddggééttaaiirree ggéénnéérraalliissééee.. LLee ggoouuvveerrnneemmeenntt aa eennggaaggéé ll’’iinnssttaallllaattiioonn ddee mmééccaanniissmmeess «« ffiidduucciiaaiirreess »»,, ddeessttiinnééss àà rraassssuurreerr lleess ppaarrtteennaaiirreess ssuurr llaa bboonnnnee uuttiilliissaattiioonn ddeess rreessssoouurrcceess ddaannss uunn ssyyssttèèmmee dd’’eexxééccuuttiioonn nnaattiioonnaallee.. CCeettttee eexxppéérriieennccee ddeevvrraaiitt ffaaiirree ll’’oobbjjeett dd’’uunn pprreemmiieerr bbiillaann lloorrss dduu FFoorruumm.. •• LLeess bbeessooiinnss ddee ffiinnaanncceemmeenntt ssoonntt eexxppoossééss ddaannss llee pprrooggrraammmmee dd’’aaccttiioonn ddee llaa SSttrraattééggiiee,, qquuii ffaaiitt ll’’oobbjjeett dd’’uunn ddooccuummeenntt ssééppaarréé.. IIllss sseerroonntt aaffffiinnééss aauu ffuurr eett àà mmeessuurree ddee llaa ffiinnaalliissaattiioonn ddeess bbuuddggeettss--pprrooggrraammmmeess sseeccttoorriieellss.. LLeess ccoonnssuullttaattiioonnss sseeccttoorriieelllleess eett tthhéémmaattiiqquueess pprreennddrroonntt aalloorrss llee rreellaaiiss dduu FFoorruumm ppoouurr nnééggoocciieerr lleess ffiinnaanncceemmeennttss dduu ggaapp ddee cchhaaqquuee sseecctteeuurr.. LLeess pprreemmiièèrreess rrééuunniioonnss ppoouurrrroonntt aavvooiirr lliieeuu aauu ccoouurrss ddee ll’’aannnnééee 22000033 ppoouurr lleess sseecctteeuurrss ddoonntt lleess bbuuddggeettss--pprrooggrraammmmeess ssoonntt ddééjjàà pprrêêttss.. LLee FFoorruumm sseerraa lluuii--mmêêmmee ll’’oobbjjeett dd’’uunn ssyyssttèèmmee ddee ssuuiivvii ddoonntt lleess mmééccaanniissmmeess sseerroonntt ssoouummiiss àà ll’’aapppprréécciiaattiioonn ddeess ppaarrtteennaaiirreess.. AA cchhaaqquuee ccoonnssuullttaattiioonn uullttéérriieeuurree ddeevvrraa ééggaalleemmeenntt êêttrree aassssoocciiéé uunn ddiissppoossiittiiff ppoouurr eenn ssuuiivvrree lleess rreeccoommmmaannddaattiioonnss.. •• UUnn aauuttrree mmééccaanniissmmee ddee ssuuiivvii ddooiitt êêttrree mmiiss eenn ppllaaccee ppoouurr llaa ssttrraattééggiiee eellllee--mmêêmmee.. LLeess ddiissppoossiittiioonnss ddééjjàà pprriisseess,, tteelllleess qquuee llaa mmiissee eenn ppllaaccee ddee llaa DDSSEEPPPP oouu lleess aamméénnaaggeemmeennttss aappppoorrttééss ppaarr llee MMFFEE aauu ssuuiivvii ddeess ddééccaaiisssseemmeennttss,, sseerroonntt pprréésseennttééeess lloorrss dduu FFoorruumm.. LLeess ddéébbaattss ppoorrtteerroonntt ssuurr lleess pprrooppoossiittiioonnss dduu ggoouuvveerrnneemmeenntt ccoonncceerrnnaanntt ((ii)) llee ssuuiivvii ffiinnaanncciieerr,, pphhyyssiiqquuee eett aapppprréécciiaattiiff ((rrééssuullttaattss eett iimmppaaccttss)) ddeess pprrooggrraammmmeess eett pprroojjeettss ddee bbaassee ddee llaa SSRRPP,, ((iiii)) cceelluuii ddeess iinnddiiccaatteeuurrss aassssoocciiééss aauuxx OOSSMM ddee llaa SSttrraattééggiiee eett,, ((iiiiii)) uunn ssyyssttèèmmee gglloobbaall ddee ssuuiivvii eett dd’’ééttuuddee ddee llaa ppaauuvvrreettéé aauu NNiiggeerr.. IIllss ppoorrtteerroonntt ééggaalleemmeenntt ssuurr ll’’éévvoolluuttiioonn ssoouuhhaaiittaabbllee dduu SSyyssttèèmmee SSttaattiissttiiqquuee NNaattiioonnaall eett ssuurr ssaa ccoonnttrriibbuuttiioonn aauu ssuuiivvii dduu ddéévveellooppppeemmeenntt hhuummaaiinn eett ddee llaa ppaauuvvrreettéé..

53

•• LLeess aauuttoorriittééss nniiggéérriieennnneess oonntt bbiieenn ccoonnsscciieennccee ddeess eennjjeeuuxx ddee llaa SSRRPP mmaaiiss aauussssii ddeess pprroobbllèèmmeess qquuii rreesstteenntt àà rrééssoouuddrree.. EElllleess ccoonnnnaaiisssseenntt lleess lliimmiitteess iimmppoossééeess àà ll’’eennddeetttteemmeenntt eett lleess ddiiffffiiccuullttééss àà mmoobbiilliisseerr ddeess rreessssoouurrcceess ddaannss llee ccaaddrree dd’’ooppéérraattiioonnss ddee ddéévveellooppppeemmeenntt,, qquu’’eelllleess rreellèèvveenntt dduu sseecctteeuurr ppuubblliicc oouu dduu sseecctteeuurr pprriivvéé.. EElllleess ssoonntt ddéécciiddééeess àà aalllleerr ddee ll’’aavvaanntt mmaaiiss aauussssii àà ffaaiirree pprreeuuvvee ddee ssoouupplleessssee ppoouurr ss’’aaddaapptteerr aauuxx cciirrccoonnssttaanncceess eett rrééaaggiirr pprroommpptteemmeenntt àà ttoouutt ccee qquuii ppoouurrrraa aappppaarraaîîttrree ccoommmmee ddeess ffrreeiinnss oouu ddeess bbllooccaaggeess àà ll’’aavvaanncceemmeenntt ddee llaa SSttrraattééggiiee.. EElllleess ccoommpptteenntt ssuurr llee ssoouuttiieenn ffiinnaanncciieerr eett tteecchhnniiqquuee ddee lleeuurrss ppaarrtteennaaiirreess ppoouurr ffiinnaanncceerr lleess pprrooggrraammmmeess ddee llaa SSRRPP eett ppoouurr pprrooccééddeerr aauuxx rreennffoorrcceemmeennttss ddeess ccaappaacciittééss ddeess ssttrruuccttuurreess eenn cchhaarrggee ddee lleeuurr mmiissee eenn ooeeuuvvrree..