Tilastojen mustat laatikot – mitä jää piiloon?

Paula Saikkonen & Minna Ylikännö

Toimeentulotukitilastot parempaan käyttöön-tutkimusseminaari 2.2.2017

• Mitä toimeentulotukiuudistuksella tavoitellaan ja miten tavoitteisiin pääsyä pystytään tutkimuksen avulla arvioimaan?

• Tilastollinen tutkimus pystyy vastaamaan osaan kysymyksistä, mutta ei kaikkiin

• Toimeentulotukijärjestelmän toimivuuden arviointi ja kehittäminen asiakaslähtöisesti vaatii numeerisen tiedon lisäksi asiakkaan äänen kuulemista, asiantuntijoiden kokemusten ja näkemysten kartoittamista sekä teoreettista pohdintaa hyvinvoinnin tuottamisen (halutuista) tavoista

Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?

• Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena.

Muutokset hakemissa • Hakemisen yksinkertaistuminen

– Miten hakeminen onnistuu, kun elämäntilanteet ovat hyvin ongelmallisia?

– Palvelujen etäisyys – miten onnistuu tuen hakeminen, jos sähköinen hakeminen tai puhelinpalvelut eivät riitä?

– Sähköisen hakemisen helppous – hakevatko eri ihmiset kuin aiemmin?– Miten käy heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotuen

hakeminen – kuka auttaa hakemuksen teossa? – Miten kustannusten arviointi?

• Alikäytön väheneminen (ja sitä kautta syrjäytymisen väheneminen)– Miten saadaan näkyviin? – Järjestelmän stigmatisoiva luonne – onko muutosta tapahtunut?

Asiakkaiden saama tuki• Asiakkaiden yhdenvertaisempi kohtelu

– Mitä tavoitellaan, kun puhutaan yhdenvertaisuuden lisäämisestä ja eriarvioisuuden vähentämisestä?

– Estääkö yhdenvertaisuuteen pyrkiminen järkevän ja joissain tilanteissa välttämättömän harkinnan käytön?

• Asiakkaiden ohjaaminen kuntien sosiaalityöhön– Tunnistetaanko tuen tarpeessa olevat ja miten ohjaaminen

käytännössä onnistuu?– Miten tieto kulkee Kelan ja kuntien välillä (myös muu kuin

asiakastieto)?• Sosiaalityön resurssien kohdentaminen

– Miten kunnissa resursoidaan asiakkaiden kanssa tehtävään työhön?

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

• Täydentävä toimeentulotuki: Henkilön tai perheen erityisistä tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsotut menot

• Ehkäisevä toimeentulotuki: Edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

• Kuntien vastuulla on yhä näiden etuuksien myöntäminen – vaatii resursseja, mutta onko niitä?

• Jos perustoimeentulon myöntämisessä käytetään hyvin vähän harkintaa, valuvatko vaikeimmat asiakastapaukset joka tapauksessa kuntiin?

• Syntyykö yhden luukun sijaan kaksi luukkua ja lisää byrokratiaa?• Miten käy niille, jotka jäävät byrokratialoukkuun?

Asiakkaan oikeuksien turvaaminen• Toimeentulolaki 14 d §: Kansaneläkelaitoksen on hakijan

pyynnöstä toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin 7 a tai 7 b §:ssä mainittuja menoja. (9.12.2016/1107)– L:lla 1107/2016 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2017.

Aiempi sanamuoto kuuluu:– Siltä osin kuin hakija esittää hakemuksessaan sellaisia menoja, joita ei

voida ottaa huomioon tehtäessä päätöstä 7 §:n mukaisesta perustoimeentulotuesta, Kansaneläkelaitoksen on toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta.

Perusosan alentaminen• Perusosan alentaminen ja syyt siihen

– Saadaanko alentamisen syistä tilastoa?– Kohtuullisuuden arviointi – miten paljon käytetään harkintaa? – ”Tarvittaessa asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä kuntaan,

jotta kunta voi tehdä oman arvionsa alentamisen tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarvittaessa laatia itsenäisen suoriutumisen edistämissuunnitelman.” – Toimiiko Kelan ja kuntien välinen yhteistyö tältä osin?

• Mitä tietoa saamme jatkossa kunnista?– Miten esimerkiksi raportoidaan kunnassa tehdyt itsenäisen

suoriutumisen suunnitelmat liittyen perusosan alentamiseen?

Erityisryhmät ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen• Toimeentulotuen saajissa on paljon monitarpeisia ihmisiä,

joiden ainoa ongelma ei ole pienet tulot• Tulot voivat olla ”yksi kysymys”, mutta asiakkaat

tarvitsevat ”monta vastausta” elämänhallintansa tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

• Voiko uusi toimeentulojärjestelmä pahimmillaan tuottaa hyvinvointitappioita aiempaan nähden?

• Miten uudessa järjestelmässä pärjäävät maahanmuuttajat, psyykkisesti sairaat (ahdistuneet/väsyneet), paperittomat ja muut erityistä tukea vaativat ryhmät?

Aikuissosiaalityön tulevaisuus?

• Palveluiden jalkauttaminen– Edellytyksenä ettei rinnakkaista

toimeentulotukijärjestelmää synny kuntiin• Aktiivisen osallistumisen tukeminen? – Perustulo, osallisuustulo

• Tutkittua tietoa sosiaalityön ja muiden palveluiden vaikuttavuudesta?

• Poisohjauksesta kanssa kulkemiseen?

Miten tästä eteenpäin?

• Seminaari toimeentulotuen tutkimuksesta Kelassa 26.4.

• Tutkijatapaaminen elokuussa (THL)• TITA-hankkeessa tehtävä tutkimus ja julkaiseminen• Kysely- ja haastatteluaineistojen keruu ja analysointi• Tutkimustuloksista raportointi, jotta saadaan tietoa

uuden toimeentulotukijärjestelmän toimivuudesta• Yhteistyön vakiinnuttaminen toimeentulotuen

tutkimuksessa Kelan ja THL:n välillä