ww

w.fr

eeyo

urm

ind

.fi

ESITTELYSSÄ MUSIIKKIKANAVAT MTV FINLAND JA THE VOICE

OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT

PODCASTING

STEEN1 -JARDEN TRÄKKI

WW

W.F

REEY

OURM

IND.

FI

mind

freeyour

TALVI 2005 NRO 2

TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA: Matias Orola, Milla Kaikkonen, Petri Voutilainen, Eevi Savolainen, Jonne Laakso, Kalle Kuisma, Minja Taponen, Heikki Nummi, Nikolas Immonen, Jarkko Rokka, Saara Kartimo, Janne Vakkilainen, Minja Taponen, Heikki Nummi, Marko Saarelainen

Etukannen kuva: Saara KartimoTakakannen kuva: Antti Salminen

SISÄLLYSLUETTELO:

3 PÄÄKIRJOITUS

4 AVUSTAJANA MUSIIKKIVIDEOSSA -tähdeksi tähtien takaa?

6 STEEN 1 -Making of Jarden träkki

10 THE VOICE

11 MTV FINLAND

12 FARMI KASVATTAA NÄKYVYYTTÄÄN

14 ANTONY BENTLEY -musiikkivideon elokuvatyöläinen

16 MILLAINEN ON HYVÄ MUSIIKKIVIDEO

18 OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT

22 LOMA PASSIMATKAILU

26 PODCASTING -suutarin poika uusissa kengissä

28 REAKTORI -TAPAHTUMA HIIHTOLOMALLA

29 OSALLISTU REAKTORIIN MEDIATOIMITTAJANA

30 VADELMA -visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistys

Tehokasta elämänhallintaa

E nsimmäiset kymmenen sekuntia Hung Up -musiikkivi-deostaan Madonna malttaa pitää löysät lämmittelyverk-karit yllään. Pikavauhtia kiltti perussuomalaisen oloinen

kuntoilija-look vaihtuu aiempaa raisumpaan ja estottomam-paan habitukseen.

Madonnan kepeät revittelyt aniliininpunaisessa pukineessa vetoavat kerta toisensa jälkeen tähteä nuorempiin katsojiin. Kai sitten vain niin harva 47-vuotias keski-ikäinen pomppii haarat levällään musiikkiteollisuuden spottien alla. Tähden jälkeläinen ei ole vain tainnut oikein pitää menosta.

Elämä on tuon tuosta kuin musiikkitaivaan kuningattaren kolme ja puoli minuuttinen repäisy kaiken aikaa kuvaavien ka-meroiden edessä. Kymmenen sekuntia saa pysyä omana itse-nään, loput pari sataa tykytystä pitäisi olla tarpeeksi repäisevä, näyttää mihin pystyy ja yltää omaa parastaan ylemmäs.

Jokainen saa kuulemma itse valita reittinsä elämässä, päät-tää siitä, mitä haluaa tehdä tai olla tekemättä. On lupa olla oma itsensä ja toteuttaa omia pyrkimyksiään, kunhan muistaa

menestyä omalla tiellään yhteiskunnan ja lähimpien ihmisten toiveet huomioiden.

Valveutunut yksilö täyttää kalenterinsa vapaaksi jääneet kohdat järjestelmällisesti erilaisilla kissanristiäisillä. Jos rasit-tuminen iskee, siitä voi helposti heittää kevyttä vitsiä. Sairastu-minen on jo perisyntiä ja osoittaa henkilön kykenemättömyyt-tä tasapainoisen elämän hallintaan.

Huippuhyviin tuloksiin pyrkiminen on globaalissa maail-massa vähän joka suunnalla muotia, vaikka harva meistä edes tietää tai ehtii miettiä, miksi ylitehokkuuden kustannuksella pitää jatkuvasti rikkoa erilaisia inhimillisyyden rajoja. Ennen yritysten tehtävänä oli tehdä tulosta, nykyään niin opiskelijoi-den kuin sairaalapotilaidenkin pitäisi olla tuottavia.

Kiireiltään voisi tehdä lenkin tuonne korkeampiin sfääreihin ja tiedustella, voisiko tahtia täällä alakerrassa vähän hidastaa. Kultaiselta keskitieltä on taidettu eksyä punahilkan poluille.

Matias Orola, toimituspäällikkö

Pääkirjoitus

Nuorten media Hattutehdas Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Käyntiosoite Lönnrotinkatu 30 c, 2krsPostiosoite PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki+358 9 3108 9091toimitus@toimitus.hattu.net

Nuorten media avoinna tiistaista perjantaihin klo 14 - 21

Toimintaan pääsee mukaan nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla - 5€

ToimituspäiväKeskiviikkoisin klo 14 - 21.

Free Your Mind Free Your Mind on Helsingin kaupungin nuoriso-asiainkeskuksen ja Yleisradion ylläpitämä nuorille suunnattu media-areena jonne nuoret luovat itse sisältöä.

www.freeyourmind.fi Nuorten mediakeskus Hattutehtaan perustiedot www.hattu.net

Vastaava päätoimittaja Antti Salminen Lehden päätoimittajaReijo Jumppanen Radion päätoimittaja Seppo Lampela Toimituspäällikkö Matias Orola

Nuorten median toiminnanjohtaja Jani Karppanen KustantajaHelsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus PainopaikkaAksidenssi Oy

6 krt vuodessa - ilmaisjakelu

ISSN 1795-9322

http://www.media-avustajat.fi/etusivu.htmhttp://www.roolituspalvelu.fi/

Avustajana musiikkivideossa - tähdeksi tähtien takaa?

Teksti: Milla Kaikkonen Kuva: Petri Voutilainen

Avustaja on tärkeä osa kaikenlaisia kuvauksia. Vaikka työ on usein palkatonta ja pitkään paikoillaan odottelua, avustajan rooli tehtävässä tuotoksessa on suurempi ja tärkeämpi, kuin moni luuleekaan.

O n elokuun viimeinen tiistai-ilta Helsingin rau-hallisella Huvilakadulla, jossa näyttää tapah-tuvan jotain. Kadun on täyttänyt kymmen-

kunta nuorta ja vähän vanhempaakin avustajaa, jotka ovat tulleet Olavi Uusivirran On Niin Helppoo Olla Onnellinen -musiikkivideon kuvauksiin.

Kuvausten on määrä alkaa heti auringon laskettua. Kaikki kuvaamisen tarvittava tekniikka ei kuitenkaan ole vielä paikoillaan, joten kuvausten alkaminen saa odottaa. Venähtäneet aikataulut ovat tuttuja avustajien lisäksi niin kuvausryhmälle, kuin filmituotoksia täh-dittäville taiteilijoillekin.

Aikataulut kuvauspaikalla voivat olla riippuvaisia

niin luonnosta kuin kalliista studioajoistakin. Itse mu-siikkivideo kestää normaalisti muutaman minuutin, mutta valmiin videon eteen tehdään töitä monenkin päivän edestä.

Avustaja on tärkeä osa kokonaisuuttaJokaisessa musiikkivideossa on jonkinlainen tarina, joka usein miten yksinkertaisesti kerronnallaan peilaa musiikkivideossa soivaa kappaletta.

Salkkaritähtenä tutuksi tullut Mika Kurvinen ohjasi Olavi Uusivirran musiikkivideon. Kurvisen musiikkivideo kertoo omaa tarinaansa Olavista, joka jättää yksitellen kaiken maallisen omaisuutensa vas-taantuleville avustajille. Musiikkivideon loppua kohti myös avustajat luopuvat yksitellen kaikesta omaisuu-destaan ja liittyvät Olavin taakse kasvavan ihmismas-san joukkoon. Musiikkivideossa avustajat ovat todella tärkeässä roolissa luomassa videon tarinaa henkiin.

Palkaksi kokemustaAvustaja toimii musiikkivideoissa tai elokuvissa useimmiten leffalippu- tai ruokapalkalla. Avustajana oleminen antaa kokemusta ja opettaa kameran edes-sä työskentelyä. Antoisimpana puolena lienee se, että pääsee näkemään, miten kuvauksia tehdään ja ole-maan itsekin mukana jossain julkisessa tuotoksessa.

Miten avustajaksi sitten pääsee? Tuotantoyhtiöt hakevat avustajia ohjelmiin, elokuviin ja musiikkivideoihin esimerkiksi lehtiilmoitusten ja nettisivujen kautta. Myös Ohjelma-avustajat ry, Me-dia-avustajat ry ja Roolipalvelu ry välittävät avustajia erilaisiin ohjelmatuotantoihin.

4 5

Miten tehdä video kappaleesta, joka kertoo Jardesta joka lopetti elämän oman käden kautta. Kappaleessa mennään hyvin syvälle tuntemuksiin ja pahanoloon. Mainitaan tuttuja paikkoja ja tuttuja nimiä. Kappale on erittäin vahva ja varmasti vaatinut paljon tekijältään Steeniltä.

V ideo sai alkunsa pitkään hautuneista ideois-ta. Ensimmäinen kosketus kappaleeseen tuli Kanneljärven opistolla, jossa istuin yksin atk-

luokassa. Miljoonien linkkien kautta päädyin mikseri.nettiin josta imuroin tutun artistin kappaleen sinisiä rappuja ja punaisia hintalappuja sekä Jarden träkin. Siniset raput oli jo aiemmin tuttu ja kuuntelin sen al-ta pois ja kun Jarden träkki lähti soimaan, pysäytti se heti ensisekunneilla. Kylmä hiki valtasi koko kehon ja sydän tuntui pysähtyvän. Tyhjä luokka jossa tulee epä-todellinen olo. Menin pihalle ja soitin heti Steenille. Miksi se kosketti?

Steeniin tutustuin jo yläasteella, sitä ennen olin tuntenut Hagan jo monia vuosia. Steenin kautta tutus-tuin myös Jardeen ja meni monia kesiä viettäessä ai-kaa yhdessä. Vuodet olivat normaalia nuorten elämää.

Istuttiin viikonloppuja yhdessä, jauhettiin tarinoita, koettiin monia asioita. Kun jälkeenpäin ajattelee, mie-lessä pyörii elokuva ”stand by me”.

Vuodet menivät eteenpäin ja jokainen lähti omalle tielleen. Kuka meni ammattikouluun, kuka lukioon ja kuka suoraan töihin.

Jardella ja Hagalla huumeet tulivat elämään ja olivat saaneet otteen. Enää ei maistunut vain keskiolut. Mo-lemmat polttivat pilveä säännöllisesti ja se hallitsi hei-dän elämää. Aikaisemmin aika kului heillä maalaami-sen parissa. Heidän rytminä oli aamulla heräten piirtä-mään, siitä kuvaamaan graffiteja ja illalla maalaamaan, vaihtui elämään, jossa aamulla oli pilvi ensin, sitten piirtäminen. Tästä meni vuosia ja molemmat vajosivat yhä syvemmälle. Satunnaisesti työmatkoilla törmäsin Hagaan metrossa. Ihmiset tuijottivat ikkunasta ulos kun pelko hallitsi metrovaunua, jossa istui selkeästi narkomaani. Sen aisti puheista ja olemuksesta. Nopeat liikkeet ja puheentulva. Eikä puheissa säästelty. Koko metrojuna kuuli kuinka Järvenpään sosiaalisairaalaan oli jonotettu jo kuukausia, välillä oltu katkolla ja toisi-naan ratkettu. Myynnissä oli uusinta viihdeteollisuu-den laitetta. DVD-soitin löytyi ”Hagan puodista” ai-kaisemmin kuin markkinointimiehet kerkesivät tuoda

sen meidän kaikkien silmille. Kovat aineet, katkot ja jälleen ratkeaminen oli arkea, joka lopulta pysähtyi ja loppui. Sekä Haga, että Jarde kuolivat.

Steenille piti tehdä video jo aiemminJuttelin Steenin kanssa videon teosta jo vuosia vuosia sitten. Nyt oli levy tulossa ulos ja sen yhteyteen voi-si tehdä videon. Istuimme alas yhdessä levy-yhtiön kanssa. Pöydässä istui myös Media-assistentit Riikka Kiiski ja Saija Salonen. Päätimme vahvistaa joukkoa myös Skedevideoita tehneellä Jari Suomisella. Nyt oli loistava tiimi kasassa, alkoi ideoiden ja keskuste-lun aika. Ideoita oli jo piirtynyt kalentereihin sinisiä rappuja rallista. Siinä oli videolle sopiva rytmi, uhoa ja tempoa. Musiikkiin olisi helppo leikata, sanat lait-taa mielikuvituksen helposti liikkeelle eri kuvista ja tilanteista. Kappale on myyvä, siitä pidetään netin keskustelufoorumeilla. Sinisiä rappuja kappaleessa on vetovoimaa. Sovimme että video tulee levylle ja muita esityspaikkoja on levyn julkistamistilaisuus. Suoma-laisella musiikkivideolla ei ole areenaa jossa se pääsee esiin. Mietimme pitkään, miksi videota edes tehdä? Kun kalenterissa on jo kuvausideoita, niin tehdään sit-

STEEN1 – Making of Jarden träkki

Teksti: Antti Salminen Kuva: Marko Saarelainen

6 7

ten omaksi iloksi. Samalla päätämme, että jos videota ei kerta tulla näyttämään missään, emmekö voisi tehdä video kavereiden muistolle. Luovumme sinisiä rappuja kappaleesta ja otamme työn alle Jarden träkin. Kappe-le on hankala. Miten tehdä video tuollaisesta aiheesta joka koskettaa.

Puhumme kylmästä maailmasta jossa yhteiskun-nassa voit kävellä missä tahansa ja katseet sinusta kääntyy pois päin. Olet elävä vain valvontakameroi-den monitoreissa ja väriä vartijan maailmaan tuo punainen rec valo. Olet tilasto. Olet sosiaalituki. Olet ihminen, joka on itse aiheuttanut pahan olonsa ja siitä ei rangaista suoraan. Sinua ei ole meille kuin monito-rissa. Tunnemme sinut Hakaniemen ja Herttoniemen metroasemilta. Olet Kisahallin asukas ja yhteiskunta on sinulle tuttu viranomaisten kautta. Vaikuttamis-mahdollisuus on valehtelu sossuluukun tiskillä omis-ta menoista ja tuloista. Joudut nöyrtymään jotta saat vuokran maksettua.

Metrossa näkyy eri sosiaaliluokkia. On niitä jotka katsovat ikkunasta ulos ja niitä jotka kovaan ääneen puhuvat. Siitä väliltä löytyy satoja tuhansia matkus-tajia jotka joka päivä tekee arkisen matkansa tuolla joukkoliikennevälineellä johon liittyy arkista ihailua. Metron täytyy olla ajoissa, metron täytyy olla puhdas, metron täytyy toimia jotta yhteiskunta toimii. Nukku-van lähiön täytyy päästä tuottamaan yhteiskunnalle rahaa. Metron ongelmatilanteet nähdään monitoreista ja paikalle lähtee ongelmia ratkomaan vartiointiliike joka katsoo maailmaa kvartaalissa, paljonko on ollut häiriötilanteita.

Puhumme myös videon kustannuksista. Päätämme rahoittaa yhdessä kaikkien tekijöiden kanssa kulut. Kaikki syntyy talkoohengellä vanhojen kavereiden muistolle. Sovimme kuitenkin, että jos video jossain näytetään, esityskorvaukset tulevat videon tekijöille

tasapuolisesti. Esityskorvaus koskee vain Suomea ja jos kävisi niin, että video menee ulkomaille, sovitaan siitä erikseen.

Päätämme kuvata metrossa. Metroon pyrittäisiin rakentamaan tilanteita jossa laitapuolenkulkijoita ei kukaan noteeraa, paitsi tietenkin vartiointiliike. Jarille tulee loistava rooli, hän saa näytellä spurgua joka saa aikaan keskustelua, miksi hän saa aina spurgun roolit. Kuvauspaikaksi tahdomme myös jonkin virastomaisen toimistotilan jossa valvontakamera kuvaa tyhjää käy-tävää jossa Steen laulaa kameralle. Mietimme käytän-nön ongelmia metrossa kuvaamiseen. Kuvausluvat on hankittavissa mutta vaatii aikaa. Mietimme kuvauksia kuva kuvalta, kohtaus kohtaukselta. Kappaleessa lau-letaan maalaamisesta ja kysymme vanhoilta tekijöiltä, löytyykö mitään vanhaa materiaalia jossa maalataan. Saamme käsiin nauhan joka on kuvattu -90 luvun puolessa välissä Sörnäisissä palaneella talolla. Talossa toimi kuulema jokin vihannestukku aikoinaan. Talo paloi ja se alkoi saamaan hyvin nopeasti maalauksia it-seensä ja lopulta oli maalattu lattiasta kattoon. S-VHS nauhalla näkyy vanhoja tuttuja kuten Haga. Tekniseltä laadultaan se on huonoa. Kuva on rakeista.

Suunnitelmat muuttuvatLevy on menossa painoon ja kiire iskee eteen. Pystym-me kuvaamaan tässä aikataulussa ja leikkaamaan mut-ta asiaa mietittyä päädymme minimalistiseen kuvaan. Teemme testikuvauksia kellaritiloissa ja toteamme että materiaali eroaa runsaasti S-VHS materiaalista. Tahdomme saada valvontakamera fiiliksen kuvaan vahvemmin. Nyt kuva on DV-CAM materiaalia, joka kelpaisi sellaisenaan tv-yhtiöille. Otamme nauhan edi-tointikoneelle ja kokeilemme huonontaa kuvaa niin, että se näyttää valvontakameralta. Kuva tehdään mus-

tavalkoiseksi ja siihen lisätään kohinaa sekä raitoja. Pakkaamme kuvan nettiin ja lähetämme sen Steenille arvioitavaksi.

Sovimme kuvauspäivän ja varasimme tekniikkaa. Ongelmaksi tuli mankan saaminen. Mistä saada CD-soitin jota rahdata paikasta toiseen? Kuvaukset alkoivat kaluston kasaamisella. Tarvittava tekniikka, liittimet, jalustat yms. kasaan. Kuvauksissa oli mukana työvalo-na valonheitin, jatkojohtoa ja kuvausmonitori. Moni-torista otimme värit pois. Itse video kuvataan pikku-kameralla kun käytössä on tuotantokamera jossa mm. optiikka on huippuluokkaa. Hintaa tuotantokameralla on uuden henkilöauton verran. Kuvauskamerassa oli kiinni laajakulmalinssi, oikeammin kalansilmälinssi, jolla luotiin valvontakameran omainen fiiliskuvaan.

Vaikka video onkin mustavalkoinen, kuvattiin kaikki värillisenä ja vasta editointivaiheessa kuvaa huonon-nettiin mm. laittamalla rakeisuutta.

Ensimmäiset kuvat otettiin hyvin spontaanisti. Use-aan kertaan. Jokainen tila kuvattiin kolmeen, neljään kertaan koko kappaleen ajalta. Tyhjissä kellaritiloissa soi ja soi. Kaiku on hämmentävä. Ääni nauhoitettiin työääneksi kameran omalla mikrofonilla jotta saadaan ns. huulisynkka kohdalleen. Olemme jo lopettamassa kellarikuvien ottoa kun päätämme ottaa parit otokset vielä putkan näköisessä huoneessa.

Kellarikuvat kasassa, yläkertaan.Miten yhdistää kellaritilat ja Sörnäisten palanut talo? Koetamme saada illuusion katsojille, että Steen laulaa samassa talossa joka on maalattu ympäriinsä. Pala-nut talo ei ole tuttu kuin Itä-Helsingin vanhemmille maalaajille. Toisaalta vaikka tietäisikin kuvauspaikat ennestään, luo katsoja oman merkityksen tarinalle. Yhdistämme kuvat toisiinsa videotykkiä hyödyntä-mällä. Ammumme taustalle kuvaa palaneelta talolta joka editointivaiheessa laitetaan kohdalleen.

Videotykkikuvat kun on hoidettu, otamme vielä varalle kuvia vanhasta varauloskäynnistä joka on pi-meä tila. Kuvien otosta ei tule enää mitään. Kappaleen kuuntelu viisi kuusi tuntia putkeen väsyttää. Päätäm-me kuvaukset ja lähdemme syömään. Pohdimme ku-vauksia ja toteamme ne rankoiksi. Fyysisesti ja henki-sesti väsyttää.

Joululoma koittaa ja on aika ruveta editoimaan materiaaliaSamalla kuvaamme kappaleen sanoitukset paperilta johon ne kirjoitetaan tussilla. Siinä onkin ongelma

miten saada tussin jälki näkyviin mutta käden varjo olisi poissa. Kuvaamme kartonkia joka on pleksilasissa kiinni. Kamera on pleksin alla ja lopuksi editissä kään-nämme kuvan oikein päin. Käden varjo ei miellytä kuvissa ja ne otetaan freimi kerrallaan pois. Yhdessä kuvassa on 25 freimiä, joten hommaa tulee kun jokai-nen kuva käsitellään photoshopissa erikseen.

Editissä on uusi editointiohjelma joka ei tahdo py-syä pystyssä ei millään. Koko ajan kaatuu ja koko kone täytyy käynnistää säännöllisesti uudelleen ja uudel-leen. Kun video on leikattu suurinpiirtein, mietimme miksi ääni ei ole kuvan kanssa kohdallaan. Olemme saaneet kuitenkin master cd:n joka on täysin sama mikä menee levylle. Levy on sama joka kuvauksissa soi cd-soittimessa. Soitamme pitkin poikin Suomea tutuille ja kysymme missä vika. Selitys löytyy helposti. Vaikka cd onkin sama, eivät soittimet ole samanlaisia. Tästä johtuu, että ne soittavat levyä hiukan eri nope-udella. Vaikka eroa ei korvin kuule, saattaa se leikka-uspöydällä näkyä selvästi. Onneksi tämä ongelma on selvitettävissä vain leikkaamalla ja leikkaamalla.

Videota näytetään eri tekijöille ja myös ammattilai-sille. Poistamme kuvista valvontakameroita matkivat tekstit, asiaa ei tarvitse alleviivata. Vaikka kuvassa ei lue ”camera 3 – kellari”, saa siitä silti mielikuvan että katsotaan valvontakameraa. Mitä sitten, vaikka ei saisi, toimii silti.

Juhlimme uutta vuotta istumalla editissä ja viimei-nen päivä ennen deadlinea video on valmis. Otamme monta kopiota joista yksi lähtee artistille, yksi levy-yh-tiöön ja yksi firmaan jossa video koodataan MPEG-2 formaattiin cd-levyä varten.

Netissä herää keskustelu siitä, paljonko kirosanoja on biisissä. Päätämme leikata samalla version jossa ki-rosanat on poissa. Nauramme versiolle ja mietimme kuka tahtoo näyttää tuollaisen version?

Mediat kiinnostuvat Levyraati tahtoo näyttää videon. Levy-yhtiö lähettää molemmat versiot MTV3:lle. Kuulemme esityspäivän ja jännittää. Miksi tuo video on siellä ja mitä siitä sano-taan? Nyt myös me olemme arvostelun kohteena. Koko Suomi näkee videon. Joko se tyrmätään tai kehutaan. Itse olemme tyytyväisiä ja joitakin kohtia olisimme hioneet paremmin. Yllätys on suuri kun levyraati nos-taa kappaleen ykköseksi. Päätämme lähettää videon Oulun musiikkivideofestivaaleille ja katsoa mitä am-mattilaiset on siitä mieltä. Nyt kuultiin vain joidenkin mielipide. Menee hetkiä kun Steen on 4popissa, video menee Nordisk videolistan ykköseksi ja pysyy siellä useita viikkoja. Myös Sessions näyttää videon. Ei täs-sä näin pitänyt käydä. Ajattelimme, että YLE näyttäisi sensuroidun version ja MTV3 sensuroimattoman. Toisin kävi. Kaupallinen kanava valitsi sensuroidun. Biisi menettää otetta täysin kun se katkoilee.

Tuntuu kuin video alkaisi elää omaa elämäänsä hil-jalleen. Moni katsoja unohtaakin helposti, että kappale on totta. Onneksi tilanne rauhoittuu ja arki jatkaa elä-määnsä. Toivon mukaan video itsessään laittoi jotkut ajattelemaan. Toivon mukaan jokainen itse miettii mi-tä tehdä. Jokainen miettisi, ajattelisi ja välittäisi. Ei luo-puisi ystävistä, jaksaisi vaikeinakin aikoina kuunnella. Stereoissa soi ihmisillä Steen ja keskustelupalstoilla käydään keskustelua, onko idässä oikeasti ongelmia tai onhan niitä ongelmia muuallakin ja kyllähän Tallinan-aukiolla on ihan normaalia. Niin varmasti. Normaalia. Epäkohtiin on jo totuttu.

8 9

Kaapelitehtaan käytävillä on rauhallista, vain pientä puheensorinaa kuuluu monikerroksisen talon rappukäytävässä. Astumme kuvaajan kanssa pieneen kuvausstudioon, joka näyttää televisiota katsellessa suuremmalta. Tämän viikon juonnot on jo kuvattu aikaisemmin viikolla, ja juontajat tekevät parhaillaan taustatyötä tulevia ohjelmia varten. Toimituksessa työskentelee kolme työntekijää: tuottaja Vera Olsson, musiikkipäällikkö Sami Virtanen ja ohjelmapäällikkö Kari Laakso.

T he Voice TV on osa kansainvälistä mediayhtiö SBS Broadcasting SA:ta. Kanava näkyy Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. The Voice -brändi syn-tyi Tanskassa radiokanavan muodossa noin 20 vuotta sitten. Suomessa toimita

alkoi 12. maaliskuuta 2004, jolloin televisiosta lähetettiin ulos musiikkivideoiden lisäksi ensimmäiset juonnetut ohjelmat Planet Voice ja Countdown FI. Nykyisin kanavalta on mahdollista seurata ja kuunnella myös 100 % rocks -ohjelmaa, joka tarjoaa nimensä mukaisesti rockahtavaa materiaalia. Ohjelmistosta ei löydy lain-kaan reality-sarjoja, vaan pääpaino on videoissa ja artistihaastatteluissa.

Kanava on Suomen ainoa ympärivuorokautinen musiikkikanava, joka näyttää noin 300 videota vuorokaudessa. The Voicen tarkoituksena on saada suomalaisia esiintyjiä enemmän esille, joten se pyrkii soittamaan tasapuolisesti niin kotimaisten kuin kansainvälisten artistien tuotantoa. Musiikin annista noin kolmasosa on koti-maista, riippuen trendeistä ja ajanjaksoista.

”On ajanjaksoja, jolloin kotimaisia musiikkivideoita tehdään vähemmän. Silloin pääpaino on ulkomaalaisissa videoissa”, ohjelmapäällikkö Kari Laakso toteaa.

The Voicen ohjelmia seuraa viikoittain noin 400 000 katsojaa, joista valtaosa on 9-35-vuotiaita musiikinystäviä. Suomessa kanavaa on mahdollista katsoa digitaali-sen kanavanippu C:n näkyvyysalueella, joka kattaa useat suuret kaupungit ja niitä ympäröivät alueet.

Teksti: Milla Kaikkonen Kuva: Fanny Behrer

Teksti: Petri Voutilainen Kuva: The Voice

Marianna ja Jaako juontavat Planet Voicea

”MTV on brändi, joka luo trendejä, ei seuraa niitä”, sanoo Peter von Satzger, kanavan tiedotuspäällikkö.

S uomen oma MTV aloitti lähetyksensä 18.9.2005. Kanava lupaa näyttää en-tistä enemmän suomalaisia musiikkivideoita, unohtamatta ulkomaalaisia artisteja. Suomalaiset bändit saavat lisää tilaa kanavalla.

MTV Finlandilla on suomalaiset juontajat ja suomeksi juonnettuja ohjelmia. Kansainvälisiltä kanavilta tutut ohjelmat tekstitetään suomeksi, jotta ne voidaan esittää MTV Finland -kanavan ohjelmistossa.

Ensi vuonna kanavalle luvataan myös täysin kotimaista ohjelmatuotantoa. ”Kanava tulee peilaamaan suomalaisen nuorison toiveita heidän omalla kie-lellään, tyylillään ja sävelellään. Suomen nuorisolle omistetun musiikkikanava mahdollistaa myös paikallisiin artisteihin ja kykyihin keskittymisen”, MTV Fin-landin kanavajohtaja Erja Morottaja painottaa.

MTV Finland on osa suurta kokonaisuuttaMusic Television, maailman suurin televisiokanavien verkosto, on jo parin kym-menen vuoden ajan ollut ympärivuorokautinen viihdeväylä nuorille ihmisille. MTV Networks Europe on Euroopan suurin musiikkikanavaverkosto, joka lä-hettää ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa 146 miljoonaan kotitalouteen 52 eri alueella. Alueelliset kanavat jakavat keskenään paitsi samaa konseptia, myös materiaalia, ideoita ja ohjelmia. Yhteispohjoismaisen MTV Nordic kanavan lopettamisen myötä Suomen lisäksi omat maakohtaiset MTV-kanavansa saivat myös Ruotsi, Norja ja Tanska. MTV:n lähetyksiä on nähty Suomessa vuodesta 1981 lähtien.

Suomen oma Music Television

MTV Finland

10 11www.voice.fi www.mtve.com Entinen tuuheatukka Axl Smith on tunnettu kanavan keulahahmo-

Teksti: Matias Orola Kuvat: Milla Kaikkonen

Yleisradion nuortenohjelma Farmi valmistautuu kevätkauteen 2006 toiveikkaasti, sillä ohjelma saa lisää lähetysaikaa TV2:ssa. Tammikuusta lähtien neljä kertaa viikossa nähtävän Farmin tekijät ovat moniosaajia, jotka hyödyntävät nykytekniikan mahdollisuuksia tehokkaasti.

F armin kuvauspaikalla Yleisradion Isossa Pajassa eivät kameramiehet tai studio-ohjaajat parveile. Ohjaajan komennossa televisiokuvaa saadaan

ruutuun neljällä miehittämättömällä kameralla, jois-ta kaksi on kauko-ohjattavia robottikameroita. Myös ohjaamon tekniikka toimii suurilta osin tietokoneiden varassa.

"Ohjelman tekemisessä on ollut ideana hyödyntää mahdollisimman paljon uutta tekniikkaa ja olemme laittaneet tietokoneet tekemään töitä. Lähetyksessä näkyviä virheitä saattaa tulla toki helpommin, kun

meillä on vähemmän ihmisiä töissä. Tässä on toki kyse taloudellistakin kysymyksistä", toimittaja-ohjaa-ja Markku Mastomäki tunnustaa. "Farmin tekijöinä meidän täytyy olla moniosaajia, koska työhön kuuluu televisio-ohjelman koko kaari. On omalla tavallaan mukavaa, että saa tehdä ohjelmaa alusta loppuun, eikä tarvitse puuhata vain yhden työtehtävän parissa", toi-mittaja Olli Laine sanoo.

Studiosta käsin katsojat ja vieraat pitää liikkeessä ohjelman juontaja Titte Neuvonen. Yleisradion las-tenohjelmissa sekä nuortenohjelma Tiikerissä aiem-pina vuosina nähty Neuvonen juonsi kesällä suosittua Summeri-ohjelmaa. Syyskuussa hän päätyi jatkamaan juontotöitään Farmissa, jonka kuvausympäristöön to-tuttelu vei hetkisen.

"Ensimmäisten harjoitusten aikana studiossa tuntui vähän yksinäiseltä kameroiden kanssa, mutta syksyn

mittaan niistä on tullut parhaita kavereita. Kuvausti-lanteissa ei osaa enää jännittää tai muuten stressata", Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa teatteri-il-maisua opiskeleva Neuvonen sanoo hymyillen.

Farmi pyrkii kehittämään ulosantiaan kaiken aikaa. Vielä viime keväänä käytössä olleesta laatikkomaisesta web-estetiikasta päätettiin luopua ennen syyskauden alkua, ja ohjelman kehitystyötä on tarkoitus jatkaa tulevan kevään mittaan myös sisällöllisesti. Katsojien kanssa pyritään entistä parempaan vuorovaikutteisuu-teen.

"Ohjelma kehittyy jatkuvien muutosten alla. Tällä hetkellä esillä olevien web-sivujen rooli Farmin tuo-tannossa on jäänyt huomattavasti ennakko-odotuksia pienemmäksi, joten verkkopalvelumme käytettävyyttä tullaan parantamaan. Nettisivut kokevat ensi vuoden aikana ison uudistuksen", Laine ja Mastomäki kertovat.

Farmi kasvattaa näkyvyyttään

12 13Järjestyshäiriö-bändin Juho ja Mikko keskustelivat onnellisuudesta Titte Neuvosen kanssa Farmissa. Ohjelma nähdään TV2:ssa neljä kertaa viikossa 9.1.2006 alkaen. Ohjelman nettiyhteisö löytyy osoitteesta farmi.yle.fi.

Musiikkivideon elokuvatyöläinen

Teksti: Eevi Savolainen Kuvat: Sami Toro

Antony Bentley on lupaava ohjaajan alku, joka on pienestä pitäen ollut mukana erilaisissa tuotantoprojekteissa. Jo 8-vuotiaana ensimmäisen palkallisen työnsä kameran edessä tehnyt Antony vaikuttaa tänä päivänä omassa tuotantoyhtiössä kahden läheisimmän ystävänsä Tero Tammisen ja Kati Tammisen kanssa. Kiireinen Antony kerkesi kuitenkin käväisemään Nuorten Mediakeskus Hattutehtaalla kertomassa hieman itsestään ja alastaan.

P ääasiassa musiikkivideotuotantoon ja sen ohella myös mainostuotantoon keskittyvä Justin Case Productionsin Antony Bentley on

kerännyt vuosien aikana kokemuksia lähes kaikilta eri musiikkivideon tuotantoon liittyviltä osa-alueilta. Laajasta kokemuksestaan huolimatta Antony tähtää ohjaajaksi ja kokeekin kaiken kokemuksen erilaisista työtehtävistä vain tukevan ammatinvalintaansa. Hyvä ohjaaja tuntee kaikkien tekijöiden toimenkuvan ja resurssit. Antony sanoo. Musiikkivideotuotanto on raskasta työtä ja täytyy tietää, mitä kultakin työntekijältä voi pyytää. Syksy on ollut kiireistä aikaa ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kaikkeen

on lähdetty mukaan. Huumori onkin tärkeä osa tuotantoryhmää ja ilman sitä syntyisi turhia riitoja ja kellään ei olisi enää hyviä fiiliksiä tehdä mitään. Silloin koko tuotanto kärsii, niin ryhmä kuin lopputuloskin.

Vakiotiimi tuotannoissa onkin jo muodostunut, mutta se ei silti tarkoita etteikö uusille kyvyille annettaisi mahdollisuutta. Oman tuotantoyhtiönsä lisäksi Antony toimii freelancerina muiden tuotantoyhtiönsä ihmisten tavoin. Justin Case Productions on ollut mukana tekemässä muun muassa musiikkivideoita Olavi Uusivirralle, Kapasiteettiyksikölle, Irinalle, Emmille ja Hanna Pakariselle.

Musiikkivideoiden budjeteista puhuttaessa Antony sanoo niiden olevan tosi rajalliset ja alimitoitetut. Suomessa musiikkivideot eivät ole bisnestä, joka olisi kovinkaan tuottoisaa. Rahaa palaa musiikkivideoita tehdessä aina, kun työntekijöille maksetaan palkkaa. Mitä pienemmällä budjetilla mennään, sitä vähemmän itse työntekijät saavat korvauksia työstään. Silloin, kun lähdetään leikkiin pienellä budjetilla, se vaatii jokaikisen vastaan tulemista. Raskaan työn jälkeen ensimmäisenä muistetaan työntekijöitä.Parhaimmillaan budjetti on kymmenen sivun seloste

siitä mihin raha oikeastaan kuluukaan. Musiikkivideoproduktioon lähdettäessä mukaan,

levy-yhtiö kuunteluttaa kappaleen johon lähdetään tekemään videota. Levy-yhtiö kertoo bubjetista ja toiveista mitä heillä ja artistilla on videon suhteen. Tämän perusteella lähdetään kirjoittamaan käsikirjoitusta. Joskus eri ohjaajia ideoineen kilpailutetaan.

Kappaleesta ei välttämättä tarvitse edes pitää. Tärkeintä on, että se ruokkii visuaalisia ideoita. Kappaletta purettaessa se voidaan suunnitella jopa siten, että sen lopullinen leikkaus on valmiiksi päässä kuvaamaan lähdettäessä. Kuvausporukka kasataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman nopeasti. Niin työntekijätkin kuin artistitkin pyritään pitämään ajan tasalla siitä mitä ollaan tekemässä. Kokeneemmat artistit luottavat helpommin kokeneisiin ohjaajiin, että tulos on esityskelpoista. Tilanteesta riippuen suurin vaikutusvalta mitä tehdään, vaihtelee ohjaajan, artistin ja levy-yhtiön välillä.

Ammatillaan Antony on varmistanut sen, että saa tehdä mitä haluaa ja sen lisäksi vielä sen,

14 15

että saa tehdä sitä rakkaiden ystäviensä kanssa. Musiikkivideobisnekseen haluaville, Antony antaa sellaisin vinkin, että kannattaa alkuun pyrkiä tekemään kenelle tahansa ja millä tahansa resusseilla, haalia ympärilleen osaavaa väkeä ja oppia virheistään. Jotta voisi tehdä musiikkivideoita, ei välttämättä tarvitse käydä siihen kouluja. Kallion lukion ja 1,5 vuotta Prahassa elokuvakoulussa ohjaamiseen ja kuvaamiseen keskittyneen Antonyn mielestä koulu on hyvä tapa tutustua ihmisiin ja kokeilla asioita. Kouluja tärkeämpänä Antony näkee kokemuksen ja osaamisen mitä ei välttämättä koulusta irtoa.

Hyväksi musiikkivideo-ohjaajaksi kehittyäkseen pitää hakea mahdollisimman laajaa inspraatiota, vaikka valokuvaamalla, musiikkia kuuntelemalla ja piirtämällä, löytää musiikin visualioimisen taito. Alalle kannattaa ensin hakeutua tekemään mitä tahansa, tutustua prosessiin ja ihmisiin. Jos ei musavideo tarjouksia satele heti taivaalta voi etsiä mieleisiä tuoreita, levy-yhtiöihin kiinnittämättömiä artisteja ja tarjoutua tekemään heille videoita pilkkahinnalla ja sitä kautta kerätä työnäytteitä ja kokemusta.

16 17

T ila-ohjelman juontaja Vera Olsson siirtyi tuottajaksi The Voice TV:lle reilu kuukausi sitten. Hän kertoo suosikkivideonsa ole-

van Olavi Uusivirran On Niin Helppoo Olla Onnellinen.”Parhaimmillaan musiikkivideo on sellainen, joka onnistuu nostamaan kappaleen potenssiin 2000.”

Antti Tuiskulla on takana kaksi kiireistä ja työntäyteistä vuotta. Laulaja on siirtynyt äsket-täin päättyneen Minun Jouluni -kiertueen jäl-keen tauolle ja kertonut palaavansa lomilta vas-ta sitten, kun hänellä on jotain uutta annettavaa. Tuiskulle on myyty keikkoja helmikuulle reilun kuukauden ajanjaksoksi. Ne hän hoitaa nor-maaliin tapaan lannettaan notkeasti heiluttaen.Antti kehuu mystisen meiningin ja värimaail-man omaavaa Madonnan Frozen-musiikkivi-deota yhdeksi parhaimmaksi näkemistään. ”Musiikkivideoiden esityö tehdään aina yhdessä levy-yhtiön ja artistin kanssa. Ikinä en tule suos-tumaan videoon tai laulamaan kappaleita, jotka eivät tunnu omilta jutuiltani. Sekä kuvaajan että ohjaajan kanssa pitää olla aina hyvä suhde, kos-ka jos näin ei ole, niin se välittyy yleisölle.

Irinalta ilmestyi uusi albumi Älä riko kaavaa lokakuun lopulla. Hän on kuvaillut levyn Hiljai-suus-kappaleen videota yhden oton tilitykseksi, jossa neidon vastanäyttelijänä on Antti Reini. Irina on aina pitänyt Michaelin Jacksonin vi-deoista Smooth Criminal ja Thriller.”Arvostan koko ajan rauhallisempaa toimintaa, sillä enää sadasosasekunnin välein vaihtuvat kuvat eivät ole minun juttuni. Video riippuu ai-na biisistä. Esimerkiksi Hiljaisuus -videossa ei olisi voinut olla räiskintää.”

Tiktak julkaisi marraskuun lopulla neljännen pitkäsoittonsa Myrskyn edellä. Tyttöjen ensim-mäinen musiikkivideo Sekoitat mun maailman kuvattiin heidän ollessaan vasta yläasteella.”Hyvästä videosta löytyy semmoisia supermies -tyyppejä”, kosketinsoittaja Nea naurahtaa.”Videolla täytyy olla myös räjähdyksiä ja Flying V -kitarat”, kitaristi Emppu toteaa.

Teksti: Petri Voutilainen Kuva: Antti Salminen

Hyvä musiikkivideo - räjähdyksiä ja Flying V - kitaroita

Oulun Musiikkivideofestivaalit on musiikkia ja liikkuvaa kuvaa yhdistävä kaupunkifestivaali. Festivaaliohjelmaan kuuluu elokuvia, videoita aamusta iltaan sekä mukana on myös kansainvälistä hurmosta herättänyt Ilmakitaransoiton MM-kilpailu.

I dea musiikkivideofestivaaleihin on lähtenyt nuorten video-opiskelijoiden aloitteesta Oulussa vuonna 1994. Samat oppilaat vaikuttavat vahvasti

vielä tänäkin päivänä festivaaleihin ja ovat mukana tekemässä töitä festivaaleilla. Vuonna -94 Suomeen iski buumi, jossa ruvettiin tekemään musiikkivideoita yhä määrätietoisemmin. Silloiset video-opiskelijat to-tesivat musiikkivideoiden teon olevan mukava keino harjoitella av-alaa. Hiljalleen omat videot rupesivat olemaan niin hyviä, että ne piti saada jonnekin näy-tille suuremman kansan ihailtavaksi, eikä vain jättää koulun kellareihin pölyttymään. Näin tapahtui myös monessa muussa koulussa ympäri Suomea. 90-luvun alussa suomalaisia musiikkivideoita tehtiin todella paljon nimenomaan media-alan oppilaitoksissa ja fes-tivaaleista tuli hyvä keino saada kaikki videot näytille. Syy siihen mikä pitää festivaalit juuri Oulussa, on se, että ideoimassa mukana olleet nuoret ottivat aiheen ai-kaisessa vaiheessa esille ja aihe otettiin tosissaan. Jo 12 vuoden aikana järjestetyn tapahtuman aikana selkeästi

nähnyt kuinka musiikkivideoista on tullut haluttua si-sältöä muillekin festivaaleille.

Tekijäkeskeinen festivaaliOulun Musiikkivideofestivaaleilla ei ole kategorioita ja videoita ei jaotella videotyylin tai musiikkityylin mukaan. Oulun Musiikkivideofestivaalit on tekijä-keskeinen festivaali, eli videot ovat kylmästi ohjaajan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tällä haluttiin tuoda tekijäkeskeistä näkökulmaa esille, koska Suomessakin on ollut sellaisia kilpailuja, joissa musiikkivideo pal-kinnot on annettu suoraan bändille. Festivaalijärjestä-jien mielestä bändi on vain yksi osa: ”Videon toinen puoli”, mutta ohjaaja ja työryhmä vastaavat lopullises-ta lopputuloksesta.

Mutkien kautta mukaanTaiteellinen johtaja Taina Ronkainen on itse päässyt mukaan festivaaleille töihin monen mutkan kautta. Hän on aikaisemmin tehnyt toimittajan työtä ja jou-tunut musiikkivideoiden ja elokuvien kanssa tekemi-siin. Nyt Oulun Musiikkivideofestivaaleissa mukana oloa on kertynyt 7-8 vuotta. Aluksi Taina haastatteli silloisia festivaalijärjestäjiä. Siitä hän hiljalleen pää-tyi talkoolaiseksi festivaaleille ja vuosien varrella tuli

tehtyä erinäisiä pieniä tehtäviä lyhytaikaisissa työsuh-teissa festivaaleilla. Nyt hän on festivaaleilla kolmat-ta vuotta kokopäivätoimisena työntekijänä. Taina on vasta valmistunut mediatuottamisen maisteriksi Ou-lun Yliopistosta. Hänen toimenkuvaansa kuuluu mu-siikkivideofestivaalien kokonaiskuvan hallitseminen. Taiteellisen johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on sellaisten ohjelmistovalintojen tekeminen, jotka joten-kin taiteellisesti tyydyttäisivät niin taiteellista johtajaa kuin yleisöäkin. Myös suurempien asioiden vetäminen eteenpäin kuuluu Tainan työnkuvaan, kuten teemojen päättäminen, yleinen suunnittelun ja ideointi sekä elokuvien ja esiintyjien hankinta kunakin vuonna. Tainan onnistuminen työssään on pienistä asioista kiinni. Onnistumisen tunteita kokee esimerkiksi silloin harvoin, kun pääsee itse yleisön joukkoon seuraamaan tapahtumaa. Ja etenkin se, että kuulee sivukorvalla jollain olleen kivaa, tuo suuren onnistumisen tunteen.

JulkisuusMyös medioissa esillä olon ansiosta Oulun musiikkivi-deofestivaalit on saanut enemmän julkisuutta. Etenkin ilmakitarakisan myötä on tullut kansainvälistä tunnet-tavuutta, esimerkiksi CNN:llä ja Time-lehdessä. Julki-suutta festivaaleilla täytyy olla, jotta ihmiset löytävät sinne tiensä. Tainan mielestä kaikkein mahtavinta ja

Oulun MusiikkivideofestivaalitTeksti: Eevi Savolainen, Minja Taponen, Heikki Nummi Kuva: Reijo Jumppanen

tärkeintä on kuitenkin se, että paikan päällä olevilla ihmisillä on kivaa.

Vahvuutena vaihtelevuus*Samanlaisena Oulun musiikkivideofestivaalit ei ole pysynyt vuosien varrella ollenkaan, vaan joka vuosi erilainen festivaali jaksaa kiinnostaa ihmisiä nimen-omaan sen vaihtelevuudenkin takia. Vaihtelevuus aiheutuu siitä, että musiikkivideoilla on ollut vuosien varrella monenlaisia erilaisia kausia ja nimenomaan suomalaisia musiikkivideoita on näkynyt paljon muu-allakin kuin vain Oulun musiikkivideofestivaaleilla. Festivaaleilla on myös järjestetty paljon erilaisia semi-naareja siitä, kuinka suomalainen festivaali on kehit-tynyt vuosien varrella, kuinka se tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja musiikkivideon levitys- ja jakelumah-dollisuuksista. Suomessa on aikaisempina vuosina ol-lut kanavia, jotka ovat katsoneet, että suomalaisia mu-siikkivideoita kannattaa näyttää. Jyrkin ja MoonTV:n lopetettua videoiden suosio lähti taas alamäkeen. Suomalaisen popin ja suomalaisen musiikin maail-man markkinoille pääsyn johdosta musiikkivideoiden suosio on ollut viime aikoina kovassa huudossa. Suo-malaiset musiikkivideot ovat päässeet muillekin kuin suomalaisille kanaville, kuten Vivalle, MTV:lle ja muille eurooppalaisille kanaville.

Kaikki videot esitetäänEnsimmäistä kertaa musiikkivideofestivaalien histori-assa on harrastettu tänä vuonna karsintaa. 141:stä mu-siikkivideosta jätettiin esikarsinnan jälkeen vielä 91 videota kotimaiseen musiikkivideokilpailuun. Kaikki videot kuitenkin esitetään esikarsinnasta huolimatta. Syitä karsintaan on monia. Festivaalijärjestäjät olivat

18 19

OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT SIIRTYY SYKSYMMÄLLE

Oulun Musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat siirretään uuteen ajankohtaan: aikaisem-min elokuun viimeisenä viikonloppuna pidetyt festi-vaalit järjestetään vuonna 2006 6.-10. syyskuuta. Siir-topäätökseen vaikuttivat monet seikat, kuten päällek-käisyys muiden tapahtumien, esimerkiksi Helsingin juhlaviikkojen ja Espoo CinÈn kanssa. Lisäksi mah-dollisuudet tavoittaa kesälaitumilta palaavat opiskeli-jat paranevat syyskuussa. Festivaalin 13. kotimainen musiikkivideokilpailu julistetaan avoimeksi tuttuun tapaan ensi toukokuussa ja ohjelmisto julkaistaan elokuun alussa.

Lisätietoja tapahtumasta: www.omvf.net

huolissaan siitä, että vanha jalo periaate “Otetaan kaik-ki videot kilpailuun” ei enää näyttänytkään toimivan yhtä hyvin kuin olisi ajatellut sen toimivan. Periaatteen ajateltiin kannustavan suomalaisia musiikkivideoiden tekijöitä. Hiljalleen kuitenkin ruvettiin olemaan huo-lestuneita suomalaisen musiikkivideon laadusta. Har-rastelijoiden tekniikka ja kuvallinen kerronta rupesi hiljalleen olemaan hallussa, mutta sisältö puolestaan muuttui kyseenalaiseksi. Kliseisiä ja jäljitteleviä vide-oita rupesi olemaan jo liikaa. Tainan mielestä visuaa-liseen kulttuuriin liittyviä erilaisia hienoja ja hyväksi tai miksei vaikkapa huonoksi havaittujen asioiden käyttäminen on yksi musiikkivideon taiteenlajiin kuu-luva seikka. Kierrättäminen ja sen osaaminen, tekee musiikkivideoista oman taiteenlajinsa. Aina musiik-kivideossa pitäisi kuitenkin olla joku juttu, millä se tuo esille musiikkia. Esikarsinnalla haluttiin osoittaa, että musiikkivideoiden sisältöön voisi kiinnittää hieman enemmän huomiota jatkossa.

Tekijöiden määrä kasvaaEnnätysvuosina videoita tulee 170, joka on todella suuri määrä Suomen kokoisessa maassa. Lähes puolet videoista on harrastelijoiden tekemiä videoita. Harras-telijavideot ovat teknisesti parantuneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Laitteistojen helppo saatavuus ja kotona tekeminen on vaikuttanut ihmisten omaan te-kemiseen ja lisännyt sitä. Toinen hieno asia on se, että nuoremmallakin porukalla kuvalliset keinot ja niiden hallitseminen on paremmin hallussa. He ovat pienestä pitäen nähneet musiikkivideoita ja sitä kautta kasva-neet kuvalliseen kulttuuriin.

SensuuriJoskus on ollut yksittäistapauksia, joissa video on kui-tenkin jouduttu pudottamaan pois. Rasismivideoista

on yksittäistapauksia ja niitä tulee aina silloin tällöin. Laissa on määritelty mitä ei saisi näyttää ja Oulun Mu-siikkivideofestivaaleilla tätä lakia on koetettu tulkita parhaan mukaan. Eniten pohdintaa aiheuttaa kysymys siitä, kuinka paljon seksiä ja väkivaltaa voi näyttää. Kotimaisen kilpailun näytöksiin on vapaapääsy ja nii-tä järjestetään päivällä mikä tarkoittaa sitä, että nuoret ja jopa ihan lapset käyvät katsomassa niitä. Videoiden sisältöä pitää miettiä hieman tarkemmin, koska ei ha-luta joutua ongelmiin elokuvatarkastamon kanssa. Itse sensurointia tapahtuu kuitenkin hyvin vähän.

Kansainvälisyys ja ilmakitaran MM-kisatOulun Musiikkivideofestivaalit tunnetaan maailmalla tietyissä piireissä suhteellisen hyvin. Vaikka tapah-tuma ei ole yleisöllisesti mikään massatapahtuma, kansainvälistä tunnettavuutta se on saanut Ilmakita-ran soiton MM-kisojen kautta. Festivaaleilla on vi-rallisia kansallisia ilmakitara-kilpailuja kymmenessä eri maassa. Niistä maista lähetetään aina kansalliset voittajat Ouluun kisaamaan mestaruudesta. Kisaajien mukana tulee suhteellisen paljon lehdistöä, tv-ryhmiä. dokumenttiryhmiä ja myöskin isojen päivälehtien toi-mittajia. Median avulla Ilmakitaran hassun hauskasta ideasta on levinnyt sana aika kauas. Ilmakitaran MM-kisoista puhuttaessa olemme tietysti koittaneet heh-kuttaa ja tyrkyttääkin ulkomaisille toimittajille, sitä että festivaaleilla esitetään myös näitä mahtavia suo-malaisia musiikkivideoita. Työn kannalta se on myös palkitsevaa huomata, että mainostamisella on ollut jotain vaikutusta ja meidän ansiostamme suomalaisia musiikkivideoita on päässyt maailmalle.

http://www.freeyourmind.fi/jutut/2005/omvf_oulun_musiikkivideofestivaalit/oulun_musiikkivideofesti-vaalit_ennakko_2408.

20 21

KULTAPUMPELI 2005Finn Andersson - PMMP: Päiväkoti“Video valloittaa katsojan juuri niiden elementtien kautta, joita videossa ei ole: ei erikoistehosteita, ei särkyvää lasia, ei vähäpukeisia tanssityttöjä, ei salama-leikkauksia, ei animaatioita, ei korskeaa symboliikkaa, ei halpaa huumoria eikä postmodernia ironiaa. On vain kahteen eri miljööseen sijoitetut kaksi tyttöä, joi-den ilmeikkyyttä ohjaaja mestarillisesti hyödyntää. Te-os on esimerkki nöyrästi ja pyyteettömästi toimivasta musiikkivideosta, jossa ohjaajan oman briljanssin esit-telyn sijasta nostetaan esille itse kappale ja sen esittäjät tavalla, joka hyödyttää kaikkia: yhtyettä, ohjaajaa ja varsinkin katsojaa. Me kolme palkintoraadin jäsentä rakastuimme videon tarjoamassa kontekstissa kappa-leeseen ja sen esittäjiin, mikä lienee kaunein asia mitä mistään musiikkivideosta voi sanoa.”

L omapassimatkamme oli lähtökohtaisesti keskit-tynyt siihen, että saisimme kuljettua passillamme niin kaukana kuin mahdollista. Tämä vaati pitkiä

junavuoroja, erityisesti kuusi yön yli kestänyttä. Näil-lä vuoroilla ei aika kulunut millään yksistään junien harrastamisen parissa, vaan oheistuotteina esimerkiksi luimme sarjakuvia ja lehtiä. Erityisenä kestoviihteenä oli monesti tuntejakin kestäneet korttipelisessiot. Tä-mä oli jo viime vuodelta hyväksi havaittu junamatkai-lun piristäjä, ja tänä vuonna huolellinen valmistelu toi paljo lisää jännitystä peliin.

Junista kiinnostuneille olivat myös asemat tietysti usein katsomisen arvoisia kohteita ja hyvä syy nousta ylös niin mukavista ja laiskottavista penkeistä jaloit-telemaan. Laiskottavista penkeistä puheenollen, aina ei virkeys kiireisten aamuöiden ja vähäunisten öiden jälkeen ollut päällimmäinen tunne, vaan pariin ottee-seen reissun jälkipuolella matkalaisemme vajosivat syvälle tuoleihin syvään uneen, joka toisaalta oli ihan ansaittua.

Ilta-aikaan kun olimme jo ehkä vähän väsyneempiä osasimme viihdyttää myös itseämme. Osittaisen avo-

osaston lukittamiseen ja avaamiseen löytyi uusia kei-noja, kunhan ensin yksi meistä oli ällistyttänyt muita taikatempulla kulkemalla lukitusta ovesta toiselle puo-lelle ilman avainta.

YöelämäKäyttämämme junat ajoivat kuudesti yön yli matka-laisemme uuteen kohteeseen, näistä neljä oli Lapista Etelä-Suomeen tai toisinpäin. Kaksi kertaa olimme mukavuudenhaluisia, ja niinpä paremman nukkumi-sen innoittamana käytimme makuuvaunuja.

Tunnelman kannalta mielenkiintoisimpia olivat ne neljä yötä jotka vietetttiin päivävaunuissa. Pari kertaa saimme pitää lemmikkihyttiosastomme omanamme ja olimmekin kuin kotonamme. Näissä osastoissa on tosin 12 paikkaa ja joskus saimme tilan jakaa, ihmis-ten ja eläinten kanssa. Lapin junissa ravintolavaunu on auki pitkään, joten kuumia ja kylmiä juomia ja pik-kupurtavia liittyi illan viettoihin. Asemilla käyskentely iltayön aikaan oli virkästävä väli jos ei vielä malttanut käydä nukkumaan. Eräs yöpysähdys Seinäjoella takasi

meillä otoksia silloin testattavana olleesta mahdolli-sesti uudesta junayksiköstä.

Makuuvanunuissa kaikilla oli samat lepomahdol-lisuudet, mutta päivävaunuyöpyminen oli siitäkin mielenkiintoinen, että mukavuusluokkia oli kaksi tai kerran jopa kolme: kolmen, kahden ja yhden penkin vuode. Jokaisena yönä ei siis ollut aina yhtähyvät olo-suhteet kaikille..

Lappia lomapassimatkailijoilleMatkalla vietimme kaksi päivää aamusta iltaan Lapis-sa käyden välillä junailemassa etelämmässä yhden päi-vän. Kolari ja Kemijärvi olivat paikat, joihin saavuim-me aamulla ja joista lähdimme vasta illalla pois. Päivät olivat ihan leppoista vaihtelua. Sai syödä kerrankin ihan rauhassa, ja kirjastossa oli aikaa käydä netissä ta-hi lukea lehdet.

Lomapassimatkailu

Teksti ja kuvat: Nikolas Immonen, Jarkko Rokka

22 23

Näillä näkymin LomaPassi tulee myyntiin myös ensi kesänä, mutta hinnoista ei ole vielä päätetty (marraskuu -05).

LomaPassi oli voimassa 01.06.-31.08.05 Kuukauden sisällä voi matkustaa rajattomasti kolmena vapaavalintaisena päivänä. Lippu on henkilökohtainen. LomaPassi käy kaikkien junien 2. luokkaan. Pendolinoon on ostettava paikkatiedot ennen matkaa, hinnat 2. luokassa 6,00-12.00 euroa, matkan pituudesta riippuen.

Hinnat -05 aikuiset 109 euroa juniorit 6-16 v., opiskelijat, seniorit ja VR:n eläkeläisalennukseen oikeutetut 54,50 euroa

Lomapassilla sai viime kesänä myös lisäetuja - kolmen euron alennus aikuisten Helsinki-kortista - Cumulus-, Ramada- ja Holiday Inn Helsinki City Centre -hotelleissa alennusta normaaleista huonehinnoista 9 euroa/huone/vrk ja ravintolarahaa 9 euroa/huone/vrk.

24 25

PODCASTING -Suutarin poika uusissa kengissä

Podcastingista on viimeisen puolen vuoden aikana noussut uusi hitti maailmalla. Podcast sanaa kuulee joka puolella, mutta harvalla on vastaus kysymykseen mikä se on.

”Podcastingissa on kyse siitä, että yksinkertaisella teknisellä innovaatiolla on tehty iso askel ohjelmi-en saamisen helpottumiseksi”, kertoo YLE Radion

uusien palvelujen kehityspäällikkö Tuija Aalto.Podcasting eroaa normaalista ääniklippien Inter-

net-sivuille laittamisesta sillä, että se on tilauspoh-jainen. Podcast-lähetykset jaetaan rss-syötteen(1) kautta. RSS-syötettä pystyy tilaamaan esimerksiksi FeedReader-ohjelman(2) avulla, joka on suunniteltu juuri syötteiden vastaanottoon. Myös Firefox- ja Ope-ra-selaimilla voi tilata RSS-syötettä. Podcastingin suo-sion nousua on auttanut huomattavasti se, että Applen iTunesilla(3) ja Nullsoftin Winampilla(4), jotka ovat mediasoittimia, pystyy nykyään tilaamaan RSS-syötet-tä. Näin samalla ohjelmalla pystyy sekä tilamaan, että kuuntelemaan podcasteja. iTunesilla pystyy siirtämään podcast-lähetykset edelleen suoraan iPod soittimeen, jolloin perusajatus “kuuntele missä ja milloin tahansa” toteutuu.

Historiaa ja tulevaisuuttaPodcasting oli alunperin bloggaamista(5) äänellä. Normaalin kirjoittamisen ohella bloggaajat alkoivat lähettää omia radiolähetyksiään. Tällöin ei vielä käy-tetty RSS-syötettä apuna, vaan podcastit linkitettiin normaalisisti sivuilta. Vasta Adam Curryn kehit-telemä iPodder-ohjelma nostatti podcastin suosion pilviin. iPodder ohjelmisto mahdollisti podcastingien tilaamisen suoraan tietokoneelle sen sijaan, että pod-casteja olisi pitänyt etsiä ympäri Internettiä.

Vaikka podcast on tällä hetkellä pop, niin pinnan alla kuohuu. Apple julkisti äskettäin uuden iPod-soit-timen, jolla pystyy katsomaan videoita. Seuraava kehi-tysaskel on videopodcasting, jossa jaellaan esimerkiksi televisio-ohjelmia myöhemmin katsottavaksi

Tuija Aalto ei näe mitään estettä sille, että podcas-ting jäisi pysyväksi jakelukanavaksi YLEllä. Suurimpa-na esteenä hän näkee uusien oikeuksien saamisen.

-Kaikkien musiikkiohjelmien ja draaman esitysoi-keussopimukset esimerkiksi kattavat vain radion ja/tai television, ei nettiä ollenkaan.

1. www.blogilista.fi/wiki/RSS-syöte

2. www.mbnet.fi/jutut/perusohjel-mat/rsslukijat.html

3. www.apple.com/fi/itunes/

4. www.winamp.com

5. fi.wikipedia.org/wiki/Blogi

Lisää podcastingista:

www.tuhatsanaa.net/podcasting

blogit.yle.fi/podcasting

fi.wikipedia.org/wiki/Podcasting

Free Your Mind aloittaa podcastingin keväällä 2006

Teksti ja kuva: Jonne Laakso

26 27

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestää Reaktori-tapahtuman hiihtolomalla 20.-24. helmikuuta 2006. Helsingin Katajanokalle Wanhaan Satamaan luodaan viikon ajaksi Suomen suurin nuorisotalo, jossa 200-600 neliömetrin kokoiset salit täyttyvät eri toiminnoista ja harrasteista. Nuoret voivat kokeilla esimerkiksi tietokonepelejä, skeittausta ja oman musa-cd:n tekoa demostudiossa sekä osallistua tanssikurssille, musiikki-, kynäruisku- tai valokuvaustyöpajoihin. Lisäksi nuorilla on mahdollisuus tutustua nuorten järjestäjen toimintaan. Luvassa on kaikkea tätä ja paljon muuta..

20.- 24.02.06

Ennakkoilmoittautuminen näihin mediaharrasteisiin:

VideotoimittajaToimittaja kiertää tapahtumassa eri toimipisteissä yhdessä kuvaajan kanssa. Toi-mittaja tekee taustatyötä ja haastattelee monipuolisesti muun muassa paikan päällä olevia nuoria ja aikuisia. Haastateltavina on luonnollisesti tapahtuman esiintyjiä ja järjestäjiä.

Videotoimittajan kuvaajaKuvaaja toimii yhteistyössä videotoimittajan kanssa. Kuvaajalla on käytössä dvcam-kamera, jalusta ja toki mikrofoni toimittajalle.

EditoijaVideotoimittajilta valmistuu kuvattu nauha, joka täytyy editoida, kansankielellä sa-nottuna leikata. Editoija ottaa turhat pois rytmittäen haastattelua. MonikamerakuvaajaReaktorin päälavan tapahtumat kuvataan usealla kameralla ja miksataan reaaliajas-sa internettiin. Kuvaaja toimii kameramiehenä kuunnellen ohjaajan ohjeita ja tekee tiiviissä yhteistyössä lähetystä.

RadiotoimittajaRadiotoimittaja haastattelee videotoimittajan tapaan monipuolisesti muun muassa paikan päällä olevia nuoria ja aikuisia. Haastateltavina on luonnollisesti tapahtu-man esiintyjiä ja järjestäjiä. Radiotoimittajalla on mahdollisuus lähettää myös omaa radio-ohjelmaa tapahtuman aikana. Voit ilmoittautua etukäteen myös seuraaviin mediaharrasteisiin, mutta myös paikan päällä ilmoittautuminen onnistuu mainiosti:

Digistill -kuvaajaDigitaalikameralla otetaan runsaasti kuvia, minkä jälkeen kuvaaja muokkaa ne nettiin sopiviksi. Joskus pelkkä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Kirjoittava toimittajaToimittaja kiertää tapahtumassa eri toimipisteissä. Työvälinein toimittajalla on leh-tiö ja still- kamera. Toimittaja tekee taustatyötä ja haastattelee video- ja radiotoimit-tajien tapaan monipuolisesti muun muassa paikan päällä olevia nuoria ja aikuisia.

Voit myös tulla tutustumaan toimitukseenPaikan päällä Reaktorissa voit tulla myös juttelemaan eri tekijöiden kanssa. Henki-lökunta kertoo mielellään Free Your Mind toimituksen arjesta.

Nuorten media on paikalla hiihtolomatapahtuma Reaktorissa raportoimassa tapahtuman kulkua. Käytössä on oma toimitustila ja ammattitason laitteisto, ja kaikki tuotokset työstetään lähes reaaliajassa nuorten media-areena Free Your Mindiin.Reaktorissa mediaa pääsee tekemään usealla eri tavalla. Ohessa esiteltyihin mediaharrasteisiin haetaan tekijöitä, osaan täytyy ilmoittautua etukäteen, ottamalla yhteyttä Free Your Mindin toimitukseen. Ennakkoilmoittautumisilla varmistetaan paikkojen tasainen jakautuminen ja suunnittelun toimivuus.

28 29

Osallistu REAKTORIIN mediatoimittajana

Toiminta sai nopeasti tuulta purjeisiinNettisivusto saatiin heti pystyyn (www.vadelma.org) ja ensimmäinen poikkitaiteellinen Vadelma-klubi pi-dettiin joulukuussa 2004 hyvällä menestyksellä. Varsi-naisen sysäyksen - ja kymmeniä uusia jäseniä - Vadel-ma sai vuoden 2005 alkupuolella, kun yhdistys löysi oivalliset tilat keskustasta Lönnrotinkadulta.

Muutaman kuukauden talkoiden jälkeen vuokraa-miimme 474 m2:n kellaritiloihin oli noussut kolme treenikämppää, jäsenten yhteistiloja - muun muassa keittiö ja nettikahvila, metallintyöstötila ja taidetyöti-loja yhteensä n. 15 taiteilijalle.

Periaatteet Vadelmalla on määritelty yhdistyksen säännöissä, joissa mainitaan, että "Vadelman lipun alla" ei saa esittää itsetarkoituksellisen väkivaltaista tai rasista tai muutoin syrjivää aineistoa. Muutenkin kaikki ahdistunut tai ahdistava materiaali saa puo-lestamme etsiä ilmaisukanavansa pahoinvoinnilleen aivan muualta.

Vuoden 2004 loppupuolella heräsi ajatus perustaa yhdistys. Helsinkiläinen kulttuuriyhdistys, elävä juuritason kollektiivinen toimija, samansuuntaisestiajattelevien taiteen ja musiikin harrastajien yhdistävä tekijä. Syntyi Vadelma ry, visuaalisen taiteen ja elävän musiikin yhdistys.

V adelman toimintaidea muodostui kolmen pe-rusajatuksen varaan: 1. Avataan nettisivusto, jossa on sisäpuoli (jä-

senten keskustelufoorumit ja muut yhteisöjutut) + julkisivu, jossa vadelman jäsenet voisivat esitellä omaa taidettaan, musiikkiaan, kuviaan, ja johon dokumen-toidaan yhdistyksen tapahtumat.

2. Hommataan tilat, johon rakennetaan bändeille treenikämppiä, pystytetään taiteilijoille työtiloja, mah-dollisesti videoedit ja pimiö, musastudio ja auditorio sekä sosiaalitilat.

3. Järjestetään monitaiteellisia Vadelma-tapahtu-mia, viedään Vadelman taide ja musiikki ihmisten keskelle ja ympärille.

Jäseneksi pääsee hakemuksellaVuoden 2005 lopulla jäseniä Vadelmassa on reilut 50. Vadelmaan voi hakea jäseneksi kuka vain, hakemukset käsittelee Vadelman hallitus. Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa. Esimerkiksi treenitilojen vuokraaminen edellyttää jäsenyyttä.

Yhteisöllinen puoli hiljalleen muotoutumassaKollektiivista, kokoavaa toimintaa on esimerkiksi parissa keskeisessä vireillä olevassa projektissa: neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Vadelma-lehdessä sekä Vadelman web-radiokanavassa, johon jäsenet voivat tehdä äänitaidetta, musiikkia tai vaikka kuunnelmia.

Teksti: Kalle Kuisma, Vadelma ry:n puheenjohtaja. Kuva: Antti Ahonen

Vadelma

30 31

www.vadelma.org e-mail:info@vadelma.org

Helsinkiläisen Vanamon viisi kappaletta käytiin nauhoittamassa Hangossa maaliskuussa 2005.

Kuvaukset tehtiin kolmen päivän aikana, joista ensimmäisenä rakennettiin monikamerastudio Bengtsårin leirisaaren merisaunalle. Toinen päivä meni rakentaessa meren jäälle kamera- ja äänitekniikka. Kolmas päivä meni materiaalia editoitaessa sekä tavaroita purkaessa.

Videoklipit kappaleista löytyy Free Your Mindista: http://www.freeyourmind.fi/soundit/bandit/2005/vanamo_2204.php